The sufficiency of the data communication solution of one information system

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan osasto

Irmeli Auvinen

ERÄÄN TIETOJÄRJESTELMÄN TIETOLIIKENNERATKAISUN RIITTÄVYYS

Diplomi-insinöörin tutkintoa varten tarkastettavaksi jätetty diplomityö.

Työn valvoja: Olli Martikainen Työn ohjaaja: Minna Alenius

Teknillinen korkeakoulu Tiivistelmä

Tekijä: Irmeli Auvinen

Työn nimi: Erään tietojärjestelmän tietoliikenneratkaisun riittävyys

Päivämäärä: 18.11.1999 Sivumäärä: 77

Osasto:

Professuuri:

Tietotekniikan osasto

Tik - 109 Tietoliikenneohjelmistot Työn valvoja:

Työn ohjaaja:

Professori Olli Martikainen FM Minna Alenius

Diplomityö on kirjoitettu tekijän työtehtävien ohessa TietoEnator Oyj:n Process

& Manufacturing -liiketoimintaryhmän Natural Resource Management - osastolla. Osaston asiakkaana on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Työn ohjaaja on tekijän hallinnollinen esimies.

Toimittaja toteutti asiakkaalle kolme uutta tietojärjestelmää 1997 - 1999. Jär­

jestelmien loppukäyttäjiä ovat Suomen 13 metsäkeskusorganisaatiota, jotka koostuvat päätoimistosta ja aluetoimistoista. Järjestelmien integraatiotestaus, josta käytettiin nimeä kokonaistestaus, suoritettiin yhden metsäkeskusorgani- saation ympäristössä kesällä 1999. Järjestelmien pilotkäyttö alkoi kahdessa metsäkeskusorganisaatiossa elokuussa 1999.

Kokonaistestauksen yksi tärkeimmistä tehtävistä oli selvittää, ovatko ennalta tehdyn suosituksen mukaiset tietoliikenneratkaisut riittäviä tietojärjestelmäko- konaisuuden tarpeisiin, jotta järjestelmien käyttö saattoi alkaa pilotmetsäkes- kuksissa. Pilotkäytön aikana seurattiin edelleen järjestelmien käytön nopeutta, jotta saatiin vahvistettua, ovatko tietoliikenneratkaisut ja järjestelmien tekniset toteutustavat riittäviä ja voiko järjestelmien käyttö laajentua kaikkiin metsä­

keskuksiin.

Kokonaistestauksessa käyttäjät käyttivät järjestelmiä erilaisten tietoliikenneyh­

teyksien kautta. Vähäisten järjestelmämuutosten ja tietokannan säätelytoimien jälkeen voitiin todeta järjestelmien toimivan riittävän tehokkaasti kaikilla testa­

tuilla yhteystavoilla. Pilotkäytön aikana tehtiin vielä tietokannan säätelyä, jolla yhden järjestelmän nopeutta parannettiin.

Tekijä toimi toimittajan puolella kokonaistestauksen ja pilotoinnin projektipääl­

likkönä, joten diplomityö on selostus aiheen rajaamasta osasta suoritettua työ­

tä. Aiheen mukaisesti työssä kuvataan järjestelmäkokonaisuuden tietoliikenne- ratkaisun riittävyyden vahvistamiseen johtaneesta testauksesta, analysoinnista ja johtopäätöksistä.

Avainsanat: Tietoliikenneratkaisun riittävyys, järjestelmän testaus, suoritusky- ky, ISDN-yhteys, tietokannan viritys___________________________________

Helsinki University of Abstract Technology__________________________________________

Author: Irmeli Auvinen

Name of the thesis: The sufficiency of the data communication solution of one information system

Date: 18.11.1999 Pages: 77

Department:

Professorship:

Tietotekniikan osasto

Tik -109 Tietoliikenneohjelmistot Supervisor:

Instructor:

Professori Olli Martikainen FM Minna Alenius

This diploma work has been written when the author has been working in

TietoEnator Oyj, Process & Manufacturing, Natural Resource Management - department. Forest Development Center Tapio is a client of the department.

The instructor of this diploma work is the administrative superior of the author.

The supplier developed for the client three new information systems 1997 - 1999. The endusers of the systems are 13 forest center organizations in Fin­

land which consist of a mainoffice and backoffices. The integration testing of the systems, called the total testing, was done in the environment of one forest center organization in summer 1999. The pilot use of the systems started in two forest center organizations in august 1999.

One of the main tasks of the total testing was to work out if the earlier recom­

mended data communication solutions are enough for the systems as a whole so the use of the systems could start in pilot forest centers. During the pilot use the operating speed of the systems were still followed in order to be certain whetrher the data communication solutions and systems’s technical solutions where sufficient and could the use of the systems be extended to all forest centers.

During the total testing the users used the systems through different data communication connections. After minor system changes and database tuning it could be noticed that the systems were operating efficiently enough through all communication connnections tested. During the pilot use some database tuning was done to improve the speed of one of the systems.

On supplier’s side the author was project manager of the total testing and the pilot use. The diploma work is a report of that part of the work which the name of the thesis limits. According to the thesis the work shows the testing, analy­

zing and conclusions confirming the sufficience of the data communication so­

lution for all the systems.

Keywords: Sufficiency of a data communication solution, testing of a system, performance, ISDN-connection, database tuning_________________________

Alkulause

Kiitokset asiakkaallemme Metsätalouden Kehittämiskeskus Tapiolle, kun sain olla mukana uusien järjestelmien kokonaistestauksessa ja käyttöönotoissa. Ko- konaistestauksen aihepiiristä löytyi diplomityöaiheeni, joka liittyi läheisesti käy­

tännön työhön, kuten olin toivonutkin.

Kiitokset myös työnantajalleni Tiedon Teollisuusryhmälle nykyiseltä nimeltään TietoEnator Oyj Process and Manufacturing yksikölle, kun sain työkiireiden kes­

kellä osallistua konsernin omalle Yöttömän Yön valmistumisleirille, jossa 11 muun lopputyön tekijän kanssa sain viikon aikana kirjoittamiseen! erinomaista tukea ja opastusta.

Espoossa 18.11.1999

Irmeli Auvinen

Sisällysluettelo:

Symboli- ja lyhenneluettelo ... 7

1 JOHDANTO... 8

2 JÄRJESTELMÄKOKONAISUUS... 11

2.1 Yleiskuvausjärjestelmäympäristöstä...11

2.1.1 Toimintaympäristö... 11

2.1.2 Tietojärjestelmäkokonaisuus...13

2.1.3 Tietojärjestelmien käyttäjät...14

2.1.4 Tietojärjestelmien rakentamisen tausta... 14

2.2 Järjestelmäympäristönja teknologiaratkaisun kuvaus... 16

2.2.1 Laitteisto... 16

2.2.2 Käyttöliittymä... 17

2.2.3 Kehitystyö ka lut... 18

2.2.4 Työasema - palvelin -ympäristö...18

2.2.5 Järjestelmien aiheuttama verkkoliikenne... 23

2.3 Tietoliikenneratkaisun kuvaus...24

2.3.1 Yhteydet koko Suomessa...25

2.3.2 Yhteydet metsäkeskuksen päätoimiston sisällä, lähiverkko... 25

2.3.3 Yhteydet aluetoimistoista metsäkeskuksen päätoimistoon...26

3 JÄRJESTELMIEN NORMAALIKÄYTÖN KUVAUS... 31

3.1 Tapahtumatjatapahtumamäärät...31

3.1.1 Järjestelmäkokonaisuuden tapahtumat... 31

3.1.2 Muut tapahtumat, jotka kuormittavat linjayhteyksiä...34

3.2 Toimintatavattestauksenaikana...36

3.2.1 Järjestelmäkokonaisuus: Aste, Masto, Kemera... 36

3.2.2 Luonnonvaratiedon käsittely, Luotsi-järjestelmä... 38

3.2.3 Taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot ja muu kuormitus 39 3.3 Käyttäjämäärät... 39

4 JÄRJESTELMIEN TIETOLIIKENNERATKAISUN RIITTÄVYYS YHDEN KÄYTTÄJÄORGANISAATION OSALTA... 41

4.1 Miten riittävyysnähdään, mitattavat kohteet... 41

4.2 Miksi tietoliikenneratkaisunriittävyyttätutkittiin...44

4.3 Miten riittävyystodettiin...46

4.3.1 Erillisselvitys aluetoimistoyhteyksistä... 47

4.3.2 Kokonaistestaus metsäkeskusorganisaatiossa...47

4.3.3 Pilotkäyttö kahdessa metsäkeskuksessa... 49

4.4 Lähiverkkoratkaisunriittävyys...51

4.4.1 Yleistä lähiverkkotestauksesta...51

4.4.2 Koetapausten läpikäynti...52

4.5 Etäverkkoratkaisuntoimivuus...54

4.5.1 Yleistä etäyhteyksien testauksesta... 54

4.5.2 Suositus tietoliikenneratkaisuksi...54

4.5.3 Erillisselvitys... 55

4.5.4 Koetapausten läpikäynti...57

5 PÄÄTELMÄT TIETOLIIKENNERATKAISUN RIITTÄVYYDESTÄ... 60

5.1 Johtopäätökset... 60

5.1.1 Kokonaistestaus... 61

5.1.2 Pilotkäyttö... 65

5.2 Ongelmakohdat... 65

5.3 Suositeltavattoimenpiteet...67

5.3.1 Etäverkkoratkaisu... 67

5.3.2 Järjestelmät... 68

5.3.3 Tietokanta... 69

5.4 Tulevaisuus... 70

6 YHTEENVETO... 72

6.1 Missätutkimuksessaonnistuttiin...72

6.2 Mitkäolivatolennaisimmatlöydöt... 72

6.3 Mitärajoituksiatutkimukseen liittyi... 73

6.4 Mitäuuttatutkimusantoi...74

6.5 Mitentästäeteenpäin... 75

Lähdeluettelo... 77

Symboli-ja lyhenneluettelo:

BRI

DataNet

DNRA

ISDN

Kbit/s KB LanLink RAID

SGA SP

SQL

TNS TCP/IP

UPS

UTP

Basic Rate Interface ISDN-peruslüttymä, jossa on kaksi B- kanavaa ja signalointiin tarkoitettu D-kanava. В-kanavia voi käyttää itsenäisesti tai liittää yhdeksi tuplanopeaksi yhteydeksi.

Soneran monipuolinen kokonaispalvelu, joka yhdistää yrityksen lä­

hiverkot maailmanlaajuisesti sekä toimii yrityksen porttina ulkomaa­

ilmaan.

DataNet remote access DataNet-verkkoa käyttävä etäyhteys- muoto, jossa yhteys saadaan soittoyhteydellä etäpalvelimelle.

integrated services digital network Digitaalinen monipalvelu­

verkko. Eräänlainen puhelinverkko, jossa kaikki telepalvelut voidaan yhdistää yhteen ja samaan yhteyteen

Kilo bits per second Kilobittiä sekunnissa Kilo bytes Kilotavu

Puhelinlaitosten palvelu yrityksille lähiverkkojen yhdistämiseen.

Redundant Array of Inexpensive Disks Vikasietoisten levyjen toimintatasomäärittely ja kiintolevyistä tason mukaisesti muodos­

tettu kokonaisuus.

System Global Area Oracle instanssiin kuuluva muistialue.

Service Pack Windows NT -käyttöjärjestelmään kuuluva lisäoh- jelmistopaketti.

Structured Query Language Relaatiokantojen käsittelyssä käytetty kyselykieli.

Transparent Network Substrate

Transmission Control Protocol/Internet Protocol Tietoliiken­

teen tiedonsiirtokäytäntö.

uninterruptible power supply Katkotonta sähköä kuormaan syöttävä ja verkkojännitehäiriöitä suodattava laite.

unshielded twisted-pair cabeling Suojaamaton parikaapeli.

1 JOHDANTO

Metsäkeskuksien ydintietojärjestelmät on uusittu ja uudet järjestelmät otetaan käyttöön vuoden 1999 loppuun mennessä, jolloin vastaavat vanhat järjestelmät poistuvat käytöstä.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tilannut järjestelmät toimittajalta eli TietoEnator Oyj:n Process & Manufacturing -yksiköltä, joka toteutti ne toteutus- projekteina vuosina 1998 -1999. Järjestelmät on hyväksytty ja luovutettu tilaa­

jalle. Luovutuksen jälkeen toimittaja, asiakas ja joukko tulevia loppukäyttäjiä testasivat järjestelmäkokonaisuuden eräässä tulevassa käyttöympäristössä.

Tietojärjestelmien loppukäyttäjiä ovat metsäkeskusorganisaatioiden toimihenki­

löt.

Järjestelmien uudistamisen yhteydessä on uudistettu myös metsäkeskusorga- nisaation sisäiset ja metsäkeskusorganisaatioiden väliset tietoliikenneyhteydet ja laitteistot. Tietoliikenneratkaisu on osittain jo toteutettu ja etäverkkoratkai- susta on valmis suositus [1], jonka mukaisesti se tullaan toteuttamaan loppuun.

Organisaatioita yhdistävä tietoliikenneverkko koostuu eri tasoista:

• runkoverkosta (Fornet), joka yhdistää Metsätalouden kehittämiskeskus Ta­

pion ja metsäkeskukset toisiinsa

• lähiverkoista, jotka toimivat metsäkeskuksen sisällä

• etäyhteyksistä, joilla metsäkeskuksen aluetoimistoista ollaan yhteydessä asianomaisen metsäkeskuksen päätoimistoon

Tässä tutkimuksessa selvitetään, onko tietoliikenneratkaisu riittävä, jotta uudet järjestelmät voidaan ottaa käyttöön. Tutkimuksen kannalta tärkein asia oli sel­

vittää lähiverkon ja etäyhteyksien toimivuus, koska ne muodostavat keskeisen teknisen toimintaympäristön tutkittavalle järjestelmäkokonaisuudelle.

Kun tutkittiin tietoliikenneratkaisun riittävyyttä tietojärjestelmäkokonaisuuden kannalta, arvioitiin mm.:

• järjestelmien suorituskykyä

• järjestelmien vasteaikoja ja viiveitä

• verkon toimivuutta (hitaus, jumiutuminen, tukkiutuminen) normaalikäytössä

• loppukäyttäjien tallennustyöskentelyn sujuvuutta uusia järjestelmiä käyttäen

• raporttien muodostumisnopeutta

Tietojärjestelmäkokonaisuuden suorituskyky haluttiin selvittää yhden metsäkes- kusorganisaation käyttöympäristössä ennen varsinaista käyttöönottoa. Yksit­

täisten järjestelmien toiminnallisuus on jo testattu aiemmin erillisessä tes­

tausympäristössä. Järjestelmien toiminnallisuudesta on testattu, että järjestel­

mät tekevät oikeita asioita oikealla tavalla.

Tietoliikenneratkaisun riittävyys tutkittiin osana järjestelmien kokonaistestausta ja sitä tuki lisäksi erillinen aluetoimistoyhteysselvitys [2]. Lisänäyttöä ja vahvis­

tusta tietoliikenneyhteyksien riittävyydestä kerättiin pilotkäytön aikana, kun jär- jestelmäkokonaisuus otettiin tuotantokäyttöön kahdessa metsäkeskusorgani- saatiossa.

Tutkimuksessa tarkastellaan aiheen rajaamasta näkökulmasta käytännön työs­

sä suoritettuja työtehtäviä. Työtehtävät ovat osa laajempaan käyttöönottokoko- naisuutta, johon kuuluu uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyviä osatehtäviä, kuten kokonaistestaus, pilotkäyttö, koulutus, käyttöönoton suunnittelu- ja toteu­

tus ja käytön tuki. Tutkimuksen kannalta tärkein näistä oli kokonaistestaus, jos­

sa testattiin suorituskyvyn lisäksi mm. järjestelmien liittymiä, yhteiskäyttöä, teh­

tävien samanaikaista suoritusta, konvertoidun aineiston oikeellisuutta ja paljon muuta.

Tutkimusraportti koostuu kuudesta luvusta siten, että:

• luvussa 1 eli tässä luvussa kerrottiin työstä ja sen tavoitteista

• luvussa 2 kuvataan tutkittavaa tietojärjestelmäkokonaisuutta, sen käyttö- ja toimintaympäristöä, käytettyä teknologiaa ja tietojen välitykseen käytettyä tietoliikenneratkaisua

• luvussa 3 kerrotaan, millaisilla tapahtumilla järjestelmät kuormittavat verk­

koa normaalikäytössä ja miten järjestelmiä käytettiin testauksen aikana

• luvussa 4 määritellään, mitä tietoliikenneratkaisun riittävyydellä tarkoitetaan, miksi sitä tutkittiin ja miten tutkiminen suoritettiin

• luvussa 5 tehdään johtopäätökset tietoliikenneratkaisun riittävyydestä ja muista tutkimustuloksista

• luku 6 on yhteenveto koko tutkimuksen onnistumisesta, olennaisista tulok­

sista, rajoituksista, hyödyistä ja avoimista kysymyksistä.

2 JÄRJESTELMÄKOKONAISUUS

Kohdejärjestelmä on uusi järjestelmäkokonaisuus, joka otetaan käyttöön syksyn 1999 aikana metsäkeskusorganisaatiossa. Aluksi kuvataan yleisesti, millaiseen toimintaympäristöön järjestelmäkokonaisuus liittyy ja millaisia järjestelmät ovat.

Teknologiaratkaisussa käydään läpi järjestelmäarkkitehtuuria ja järjestelmien toteutuksessa käytettyä teknologiaa. Tietoliikenneratkaisussa kerrotaan eri ta­

vat, joiden avulla tietojen välitystä hoidetaan.

2.1 Yleiskuvaus järjestelmäympäristöstä

Järjestelmäympäristöstä kuvataan, mikä on tuleva käyttäjäorganisaatio, millaisia uudet järjestelmät ovat ja ketkä niitä käyttävät.

2.1.1 Toimintaympäristö

Metsäkeskusten toiminta perustuu metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittä­

miskeskuksesta annettuun lakiin (1474/95) ja vastaavaan asetukseen (93/96) sekä muihin säädöksillä osoitettuihin tehtäviin. Suomi on jaettu 13 metsäkes- kusalueeseen. Kunkin metsäkeskuksen alueella toimii päätoimisto ja 7 - 25 aluetoimistoa. Viiden metsäkeskuksen alueella on kaksi päätoimistoa.

Metsäkeskusten tärkein julkinen tehtävä on metsälain valvonta. Kestävän met­

sätalouden rahoituslain päätökset ja niiden kohdevalvonta sekä metsätalouden verohuojennuksiin liittyvät tehtävät muodostavat toisen tärkeän ryhmän. Metsä­

keskuksen alueen kiinteistöistä ja näiden omistajista pidetään yllä asiakasre­

kisteriä. Näitä ja muita tehtäviä (mm. neuvonta, tilastointi, diariointi) tukemaan on tarkoitettu uusi järjestelmäkokonaisuus. [3]

Metsäsuunnitelmien tekemistä tukeva järjestelmä ei kuulu tässä tutkimuksessa tarkasteltavaan järjestelmäkokonaisuuteen, koska se on eri toimittajan tuottama järjestelmä, joka on jo tuotantokäytössä metsäkeskuksissa.

Kuvassa 2.1.1 näkyy, miten metsäkeskukset ovat sijoittuneet ympäri Suomea.

Suorakulmiot tarkoittavat yhden päätoimisten metsäkeskuksen sijaintipaikka­

kuntia ja pyöreäreunaisiin suorakulmioihin on sijoitettu allekkain kahden pää­

toimisten metsäkeskukset.

ROVANIEMI

KEMIJÄRVI OULU

KAJAANI SEINÄJOKI

KUOPIO KOKKOLA

JOENSUU PORI

FORNET

TURKU

MIKKELI SAVONLINNA

TAMPERE

KARHULA

VAASA JYVÄSKYLÄ

ESPOO

LAHTI HELSINKI

(Keskitetyt pal­

velimet) HELSINKI

( TAPIO )

Kuva 2.1.1 Metsäkeskusten päätoimistojen ja Tapion sijaintipaikkakunnat

2.1.2 Tietojärjestelmäkokonaisuus

Tämän tutkimuksen eräällä tietojärjestelmällä eli tietojärjestelmäkokonaisuu- della tarkoitetaan kolmea Tiedon Teollisuus-yksikön toimittamaa järjestelmää, jotka Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on tilannut ja joiden loppukäyttäjiä ovat metsäkeskukset ja niiden aluetoimistot. Järjestelmien toiminnallisuus on kuvattu tarkemmin määrittelydokumenteissa. Tässä yhteydessä kuvataan lyhyt tiivistelmä kustakin järjestelmästä.

• Asiakastietojärjestelmä eli Aste. Metsäkeskuksen alue koostuu tietyistä kunnista. Näiden kuntien alueella olevat yksityismetsänomistajien kiinteistö- tiedot ja metsänomistajatiedot on koottu Aste-asiakastietojärjestelmään, jon­

ka tietoja muut järjestelmät käyttävät. ( Aste määrittelydokumentti [4] )

* Kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvä järjestelmä eli Kemera.

Kemera-järjestelmällä käsitellään rahoitushakemuksia ja hankesuunnitelmia sekä tehdään rahoituspäätöksiä. Tukea tai lainaa maksetaan maanomista­

jalla. Tuet tilitetään maa- ja metsätalousministeriöön tai TE-keskukseen, lai­

natiedot välitetään lääninhallitukseen ja pantti-ilmoitukset käräjäoikeuteen.

Kiinteistörekisteriin menee ilmoitus ympäristötukisopimuksesta.

( Kemera määrittelydokumentti [5] )

• Metsälakiin ja metsien uudistamiseen liittyvä järjestelmä eli Masto.

Masto-järjestelmä tukee metsäkeskusorganisaatiota mm. metsälakien val­

vontatehtävässä. Masto-järjestelmään tallennetaan metsänkäyttöilmoituksia, perustamisilmoituksia ja vakiintumisilmoituksia, jotka liittyvät hakkuisiin, met­

sän uudistamistöihin ja taimikon vakiintumisen seurantaan ja näihin liittyviin veroetuuksien hoitamiseen. ( Masto määrittelydokumentti [6] )

Lisäksi järjestelmien toimintaan kuuluu liittymiä muihin järjestelmiin. Näitä ovat:

* Kemera-järjestelmästä on maksatusliittymä taloushallinnon järjestelmän pankkiyhteysohjelmistoon, jota kautta päätösten mukaiset rahat maksetaan metsänomistajille. Liittymä testataan maksatusohjelman versioaikataulun

vuoksi erikseen asiakkaan omassa testiympäristössä eikä se kuulu nyt tut­

kittaviin asioihin.

• Masto-järjestelmästä on liittymä luonnonvaratietojärjestelmään. Liittymässä haetaan metsäsuunnitelmakuviotietoja metsänkäyttöilmoitukselle. Liittymäs­

sä on suorituskyvyn kannalta kiinnostavia testattavia hakurutiineja.

• Luonnonvaratietojärjestelmästä on liittymä Aste-järjestelmään. Liittymässä haetaan asiakas-ja kiinteistötietoja toisen järjestelmän käyttöön. Nämä haut ovat suorituskyvyn kannalta kiinnostavia.

2.1.3 Tietojärjestelmien käyttäjät

Päätoimistossa työskentelevien toimihenkilöiden lukumäärä vaihtelee metsä- keskuksittain ollen keskimäärin 25 toimihenkilöä / päätoimisto. Aluetoimistoja on metsäkeskuksen alueella keskimäärin 12 kappaletta. Aluetoimistoissa työsken­

televien toimihenkilöiden lukumäärä vaihtelee ollen keskimäärin 4 toimihenkilöä / aluetoimisto. [3]

Uusien järjestelmien käyttäjiä on arvioitu olevan metsäkeskuksissa keskimäärin:

* Aste-järjestelmä - kaikki toimihenkilöt

• Masto-järjestelmä - kolmasosa toimihenkilöistä. Käyttävät myös Aste- järjestelmää.

• Kemera-järjestelmä - kolmasosa toimihenkilöistä. Käyttävät myös Aste- järjestelmää.

2.1.4 Tietojärjestelmien rakentamisen tausta

Tietojärjestelmät on uusittu vuosina 1997-1999, jolloin toteutettiin:

* arkkitehtuurimuutos

* nykytilanne:

• laitteisto: VAXA/MS-minikoneet ja päätteet

• verkot: metsäkeskusten välinen vanha tiedonsiirto­

verkko, pääteverkko ja modeemiyhteydet

• tietovarastot: RDB-relaatiotietokannat ja indeksoi­

dut RMS-peräkkäistiedostot

• kehittämisvälineet: Cobol-ohjelmointikieli ja Unifa- ce-kehitin

• uusi arkkitehtuuri:

• laitteisto: NT-palvelimet ja NT-työasemat

• verkot: metsäkeskusten väliset Fornet-

tietoliikenneyhteydet, lähiverkot ja ISDN-yhteydet

• tietovarastot: Oracle-relaatiotietokanta

• kehittämisvälineet: Oraclen Developer/2000 - kehitystyökalut

• toiminnallisuuden uusiminen

• lakimuutokset: metsälaki ja laki kestävän metsätalouden rahoi­

tuksesta uudistuivat ja lakimuutokset vaativat korjauksia ja täy­

dennyksiä järjestelmiin

• vanhojen järjestelmien korvaaminen uusilla järjestelmillä oli ajankohtaista

• toiminnoissa oli parannettavaa ja uusia liittymiä tarvittiin

• vuoden 2000 kelpoisuuden lisääminen

• vanhat järjestelmät eivät olisi selviytyneet uudesta vuosituhan­

nesta ilman muutoksia

• vanha sovelluskehitin olisi vaatinut versiopäivityksen ja muutok­

sia järjestelmiin toimiakseen vuonna 2000

• vanhan laiteympäristön käyttöjärjestelmiä ja varusohjelmistoja olisi pitänyt päivittää uudemmiksi versioiksi, jotta olisivat olleet kelvollisia

• uudet järjestelmät ovat vuosi 2000 yhteensopivia

2.2 Järjestelmäympäristön ja teknologiaratkaisun kuvaus

2.2.1 Laitteisto

Tässä kappaleessa kuvataan tarkemmin laitteita, joilla tutkittavien järjestelmien osia ajetaan sekä laitteiden teknisiä ominaisuuksia lyhyesti.

Laitteisto koostuu tutkittavan järjestelmäkokonaisuuden kannalta:

• metsäkeskuksen päätoimistossa sijaitsevasta tietokantapalvelimesta

• teknisiä ominaisuuksia: Intel Pentium II, muistia vähintään 256 MB, levyjä vähintään kolme kertaa 4 GB, mahdollisesti RAID5 ohjaus, UPS verkkojännitteen tasaukseen, nauhuri varmistuksiin

• verkkoyhteyskäytäntö: TCP/IP

• käyttöjärjestelmä: Windows NT 4.0 SP4 tai SP5

• tietokantaohjelmisto: Oracle 8.0.5 Enterprise Edition (server- asennus)

• kaksi tietokantaa:

• toimittajan tietokanta, johon varastoidaan toimittajan järjestelmien käsittelemät tiedot

• toisen toimittajan tietokanta, jossa ovat luonnonva- ratiedot ja metsäsuunnitelmatiedot

• NT-työasemista, joita on metsäkeskuksen päätoimistossa ja aluetoimistoissa

• teknisiä ominaisuuksia: Intel Pentium, vähintään 64 MB muistia, levyt: vähintään yksi kahden GB:n levy

• käyttöjärjestelmä: Windows NT 4.0 SP4 tai SP5

• Oracle Developer/2000, release 2.1 runtime -ohjelmistot: jär­

jestelmien ajoa hallinnoiva ohjelmisto loppukäyttäjien ympäris­

töön

• tietojärjestelmäkokonaisuus: kolmen järjestelmän suorituskel- poiset ohjelmistot ja yhteiset ohjelmakirjastot

• muu toimisto-ohjelmisto: työasemaan asennetut muut ohjelmis­

tot

• toimistopalvelimesta, joka on metsäkeskuksen päätoimistossa

• primary domain -palvelin lähiverkossa

• ei ole järjestelmien kannalta oleellinen, joten ei kuvata tässä tar­

kemmin

• oheislaitteet

• tutkittavat järjestelmät käyttävät tulostukseen työasemiin tai lä­

hiverkkoon kytkettyjä kirjoittimia normaaliin tapaan Windows NT:n tulostuksenhallintarutiinien kautta, joita Oracle tuotteet hyödyntävät suoraan

• muita laitteita kuvataan vielä lisää tietoliikenneratkaisun kuvauksen yhtey­

dessä

2.2.2 Käyttöliittymä

Järjestelmien käyttöliittymänä on graafinen ikkunointijärjestelmä, jossa yhdessä ikkunassa on yksi näyttö. Järjestelmät on toteutettu Oraclen Developer/2000 tuotteilla, jotka hyödyntävät suoraan Windows-ikkunointia.

Käyttäjä pääsee käyttämään kaikkia kolmea kohdejärjestelmää saman pääva- likkonäytön kautta. Käyttöliittymä on toteutettu sovittujen näyttö- ja raporttistan- dardien mukaisesti, jotka puolestaan pohjautuvat yleiseen Windows- käyttöliittymästandardiin ja muihin asiakkaan ja tilaajan kanssa sovittuihin asioi­

hin.

Karkealla tasolla kuvattuna käyttäjälle käyttöliittymä näkyy joukkona Windows- ikkunoihin avautuvia näyttöjä. Näytöt ovat päätyypeiltään:

• valikkoja, joilla tehdään valinta ja siirrytään sen mukaisesti seuraavalle näy­

tölle

• ylläpitonäyttöjä, joilla voi selata ja käsitellä järjestelmän tietoja

• raporttien tilausnäyttöjä, joilla tilataan käyttäjien antamilla ehdoilla raportteja.

Raportteja voidaan tulostaa näytölle erilliseen esikatselunäyttöön tai suoraan tiedostoon tai kirjoittimelle. Tiedostoon ja kirjoittimelle tulostuksen voi valita suo­

ritettavaksi tausta-ajona, jolloin järjestelmän käyttö voi jatkua, eikä käyttäjän tarvitse odottaa raportin valmistumista.

Järjestelmät eivät sisällä ajastettuja toimintoja. Kaikki järjestelmien käyttö ta­

pahtuu työasemalta käsin.

2.2.3 Kehitystyökalut

Järjestelmien kehittämiseen on käytetty Oraclen Developer/2000 release 2.1 - kehitintä.

• näytöt on toteutettu Forms 5.0 tuotteella

• raportit Reports 3.0 tuotteella

• ohjelmakoodi sisältää relaatiokantaa käsitteleviä sql-lauseita ja sql:stä laa­

jennettua PL/SQL-koodia

* osa PL/SQL-ohjelmayksiköistä suoritetaan työaseman puolella

• osa PL/SQL-ohjelmayksiköistä suoritetaan tietokannan ohjel­

mayksiköinä palvelimella suorituskyvyn parantamiseksi

Kehitin sisältää paljon valmiita ohjelmayksiköltä, jotka nopeuttavat toteutustyötä.

2.2.4 Työasema - palvelin -ympäristö

Järjestelmät on siis toteutettu työasema-palvelin (client-server) -ympäristöön, jossa tietovarasto on tietokantapalvelimella metsäkeskusorganisaation päätoi- mistolla ja ohjelmat ajetaan työasemilla, joita on päätoimistoissa ja aluetoimis­

toissa. Ks. kuva 2.2.4

Työasema eli client

* käyttöliittymä

* järjestelmät

Verkko

* Net8

* TCP/IP

Palvelin eli server

* TNSListener

* tietokannan instanssi

* tietokanta

2.2.4.1 Tietokantapalvelin

Tietokantapalvelimelle on asennettu Oracle 8 Enterprise Edition (server- asennus) tietokanta-ohjelmisto sekä luotu tietokannan instanssi ja tietokanta.

Tietokannan versio on Oracle 8.0.5.

Oracle-kannan käyttöön tarvitaan kolme NT palvelua:

• Oracle tietokantapalvelu, jota tarvitaan yksi jokaista instanssia kohden. Met­

säkeskuksen tietokantapalvelimella on tällä hetkellä kaksi instanssia. Toinen tutkittavan järjestelmäkokonaisuuden käytössä ja toinen luonnonvaratietojär- jestelmän käytössä.

• Oracle Start -palvelu, joita pitää olla ei yhtään tai yksi jokaista instanssia kohden. Käytetään tietokantapalvelun aloittamiseen.

• Nets Listener -palvelu, jota tarvitaan yksi tietokantapalvelinta kohden. Tarvi­

taan työaseman ja tietokantapalvelimen väliseen yhteydenmuodostukseen ja tietojen välitykseen.

OracleS käyttää Win32 API rajapintaa. Instanssia ajetaan yhtenä prosessina (single process), jossa on useita pienempiä osia, säikeitä (multithreaded appli­

cation). Palvelimen tietyt säikeet (server threads) palvelevat tietokannan käyttä­

jiä.

Työaseman puolella oleva käyttäjäprosessi (user process) keskustelee palveli­

men säikeiden kanssa Net8 -palvelun avulla, joka välittää palvelupyynnöt työ­

asemasta tietokantapalvelimelle ja vastaukset tietokantakäsittelyn jälkeen takai­

sin palvelimelta työasemaan.

Oracle-tietokanta koostuu:

• kontrollitiedostoista, joihin on tallennettu tietokannan fyysinen rakenne ja tie­

tokannan tila

• datatiedostoista, jotka sisältävät kaikki tietokannan tiedot. Tietokannan loogi­

nen rakenne, kuten taulut ja indeksit, ovat datatiedostoissa.

• redo log tiedostoista, joihin on talletettu kaikki tietokannan muutoksiin liittyvät tiedot palautustilanteita varten (rollback).

• parametritiedostosta, joka sisältää tietokannan käynnistyksessä tarvittavien parametrien arvot.

Tietokannan tiedot talletetaan ja niitä käsitellään loogisten rakenteiden mukai­

sesti. Loogisia osia ovat mm. taulualueet, taulut, näkymät, segmentit jne. Yksi taulualue liitetään yhteen tai useampaan fyysiseen datatiedostoon.

Oracle instanssi koostuu palvelimen muistissa olevasta SGA-alueesta (System Global Area) ja taustasäikeistä. SGA-alue on joukko jaettuja muistipuskureita.

Taustasäikeet suorittavat asynkronisesti erillisiä tehtäviä, joita tietokannan käyttäjät haluavat tehdä järjestelmiä käyttäessään. Ne voivat esimerkiksi suo­

rittaa kyselypyynnön mukaisesti tietojen loogisen luvun muistipuskurista tai suo­

rittaa fyysisen luvun datatiedostosta asti, jos tietoa ei löydy muistista.

Tietokantapalvelin hoitaa siis tietokannan i/o-operaatiot. Palvelimella suorite­

taan:

• tiedonhallintaoperaatiot, kuten tietokannan tietojen lisäykset, muutokset, poistot, kyselyt

• osa eheystarkistuksista, kuten tietojen pakollisuustarkistukset, vierasavain- ten riippuvuudet, tiettyjen avainten yksikäsitteisyystarkistukset ja joitakin numeeristen kenttien arvotarkistuksia

• osa tietokantaan kohdistuvasta käsittelystä, jolloin estetään turhaa verkko­

liikennettä

• laskentaketjuja

• tarkistusketjuja

• hakuja

• tunnisteiden (konkatenoidut avaimet) muodostukset

Tietokantapalvelimen prosessori kuormittuu vain i/o-operaatioiden suorittami­

sesta ja joidenkin tietokantaan vietyjen, verkkoliikennettä vähentävien ohjel- mayksiköiden suorittamisesta.

Seuraavalla sivulla on arkkitehtuurikuva Oracle-tuotteen eri osista.

ORACLE INSTANSSI

Työasemalla Palvelimella

Kuva 2.2.4.1 Oracle arkkitehtuuri

2.2.Д.2 Työasema

Työasemille on asennettu järjestelmät ja niiden ajamiseen tarvittavat Oracle Developer/2000 release 2.1 runtime -ohjelmistot. Järjestelmälogiikka eli näyt­

töjen käsittelyt ja raporttien muodostaminen suoritetaan työasemalla. Järjestel­

mien ajamiseen tarvittavat prosessointikustannukset kohdistuvat muiden kuin i/o -operaatioiden osalta siis työasemalle eivätkä palvelimelle.

2.2.4.3 Yhteys tietokantapalvelimen ja työaseman välillä

Koska tietokannan i/o-käsittely tapahtuu palvelimen puolella ja järjestelmän ajaminen työaseman puolella, tarvitaan tietoliikenneyhteys verkon yli näiden

kahden välille. Jos verkon kapasiteetti on pieni, pitää järjestelmä toteuttaa niin, että verkkoliikennettä on mahdollisimman vähän. Jos verkon kapasiteetti on suuri, ei tietojen liikuttelu verkon yli muodostu pullonkaulaksi.

Verkkoliikenteen määrä ja sen vaikutukset ovat tässä tutkimuksessa keskeisiä asioita, kun testataan tietoliikenneratkaisun riittävyyttä ja saatujen kokemusten perusteella säädellään asiaan vaikuttavia eri osatekijöitä niin, että kokonaisuus toimisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Verkkoliikenne koostuu työaseman järjestelmien lähettämistä palvelupyynnöistä ja tietokannan instanssin suorittamien palvelupyyntöjen tuloksista. Vaikka verk­

koliikenteen määrä ei järjestelmien kohdalla ole tällä hetkellä massiivista, koska se ei sisällä mitään multimediatyyppisen tiedon välitystä, on järjestelmät silti toteutettu niin, että turhaa verkkoliikennettä on vältetty. Työaseman ja palveli­

men väliseen tietojen välitykseen palataan kohdassa 2.2.5 Järjestelmien aihe­

uttama tietoliikenne.

2.2Л.4 Yhteydenmuodostus tietokantaan työasemalta palvelimelle

Tietokantapalvelimen puolella on Listener-prosessi, joka hoitaa yhteydenmuo­

dostuksen järjestelmän ja kannan välille. Yhteydenmuodostusta varten pitää tietää mihin Listener-prosessiin halutaan olla yhteydessä, mille palvelimelle ja mihin palvelimen tietokannoista.

Net8 -ohjelmisto hoitaa yhteystietojen välityksen Listener-prosessille. Tietokan­

tayhteyttä varten täytyy määritellä niin työaseman kuin palvelimenkin puolella, mitä konfigurointitapaa NetS käytetään nimien selvitykseen. Tarkasteltavassa ympäristössä on päädytty paikalliseen nimeämiseen. Toisena vaihtoehtona olisi ollut keskitetyn nimipalvelimen käyttö. Käytetty metodi on kerrottu sqlnet.ora tiedostossa.

Paikalliseen nimeämiseen käytetään TNSNAMES -menetelmää, jossa tnsna- mes.ora tiedostossa kerrotaan tiedot (connect descriptor) jokaisesta tarvitta­

vasta kantayhteydestä. Kustakin yhteydestä määritellään:

• palvelun nimi. Järjestelmien käyttäjät avaavat kantayhteyden, kun järjes­

telmä pyytää heti aluksi antamaan käyttäjätunnuksen, salasanan ja tietokan­

nan nimen. Tietokannan nimeksi annetaan tnsnames.ora tiedostossa mää­

ritelty palvelun nimi ja sen avulla löytyvät kaikki tarvittavat yksityiskohtaiset tiedot kantayhteydestä tnsnames.ora -tiedostosta. Palvelun nimi on aliasnimi tietokannalle.

• protokolla. Tarkoittaa käytettävää verkkoprotokollaa. Tässä tapauksessa installoitu protokolla on TCP/IP.

• kohdekone (host). Tarkoittaa sen tietokantapalvelimen nimeä tai IP- numeroa, jonka tietokantaan halutaan yhteys.

• portti. Tarkoittaa sen portin numeroa, jota Net8 listener-prosessi kuuntelee palvelimella odotellessaan yhteydenmuodostuspyyntöjä kohdekoneelle.

• SID-nimi. On Oracle-instanssin nimi, joka identifioi tietokannan, johon yhteys halutaan.

Nämä tiedot päivitetään jokaiseen koneeseen, jolta halutaan olla yhteydessä tietokannan instanssiin. Tutkittavassa kohteessa tarvitaan määrittelyt kahden instanssin käyttöön.

Tietokantapalvelimelle määritellään lisäksi listener.ora tiedostoon, mitä listener- prosesseja koneella ajetaan ja mitä tietokantojen instansseja ne palvelevat.

Tutkittavassa kohteessa tarvitaan yksi listener-prosessi, joka palvelee kahta tietokannan instanssia.

2.2.5 Järjestelmien aiheuttama verkkoliikenne

Tietojärjestelmä lähettää palvelimelle seuraavia tapahtumia:

• yhteydenmuodostuspyyntö palvelimen tietokantaan

• yhteydenpurkamispyyntö

• sql-lauseiden suorituspyynnöt

• funktioiden, proseduurien, pakettien ohjelmayksiköiden suorituspyynnöt Työaseman käyttäjäprosessi saa vastaukseksi palvelimen käyttäjää palvele­

valta säikeeltä:

• virheilmoituksen, jos kantayhteyttä ei saada muodostettua tai se katkeaa kesken järjestelmän käytön

• sql-kyselykielisten lauseiden suorituksen tulokset ja tilannekoodin (virhekoo- dit) jatkokäsittelyä varten

• suoritettujen ohjelmayksiköiden tilannekoodit ja mahdolliset tulosparametrien arvot

Järjestelmän käynnistämisen yhteydessä käyttäjältä pyydetään kantayhteyden luontiin tarvittavat tiedot. Kantayhteys muodostuu ja käyttäjä pääsee käyttä­

mään järjestelmiä tai tulee virheilmoitus, jos yhteys kantaan ei onnistu. Kun käyttäjä poistuu järjestelmästä, kantayhteys päättyy automaattisesti.

Kun käyttäjä ajaa järjestelmää, työaseman user process ( ks. kuva 2.2.4.1 ) ja palvelimen server thread kommunikoivat keskenään, kun tarvitaan päästä kä­

siksi tietokannan tietoihin. Tietokantapalvelimen instanssi tekee erilaisia proses­

sointeja, loogista ja fyysistä i/o-käsittelyä, mutta näitä ei tässä yhteydessä ku­

vata tarkemmalla tasolla.

Server thread käsittelee tulevat palvelupyynnöt. Se

1. jäsentää sql-lauseen suoritettavaan muotoon ja suorittaa sen

2. lukee tietolohkot muistipuskurista tai levyltä tietokantatiedostoista ja tarvitta­

essa tekee muutokset tietoihin

3. palauttaa tulokset palvelua pyytäneelle user processJIe

2.3 Tietoliikenneratkaisun kuvaus

Tietoliikenneyhteyksiä on tutkittavassa ympäristössä monella tasolla. Valtakun­

nallisella tasolla puhutaan runkoyhteyksistä, paikallisella tasolla tarvitaan lähi­

verkkoyhteyksiä ja organisaatiorakenteesta johtuen vielä alueellisia etäyhteyk­

siä.

Kaikki tasot kuvataan erikseen ja selvitetään, miten niistä kukin liittyy tutkitta­

vaan järjestelmäkokonaisuuteen.

2.3.1 Yhteydet koko Suomessa

Metsäkeskusympäristössä valtakunnallisella tasolla eri solmuja yhdistävästä runkoverkosta käytetään nimitystä Fornet-verkko. Se on frame relay - tekniikkaan perustuva yrityskohtainen lähiverkot yhdistävä verkko. Frame relay on pakettivälitteinen protokolla, joka tarjoaa yksinkertaisen ja tehokkaan tavan siirtää tietoa yleisten verkkojen läpi. [7]

Fornet-verkko on toteutettu Soneran ja metsäkeskusten väliseen sopimukseen perustuen. Tiedonsiirtonopeus on tällä hetkellä 256 Kbit/s ja muutaman solmun välillä 512 Kbit/s. Tiedonsiirtonopeuden nosto nopeuteen 2 Mbit/s tuli ajankoh­

taiseksi muista syistä kuin nyt tutkittavien järjestelmien osalta aivan tämän tut­

kimuksen loppuvaiheessa. Asiaan palataan tehtäessä johtopäätöksiä tutkimuk­

sen lopussa.

Kaikki metsäkeskukset, Tapio, kahden päätoimiston metsäkeskukset (keske­

nään) ja keskitetyt palvelimet (taloushallinnon tietokantapalvelimet, sähköposti­

palvelin) ovat yhteydessä toisiinsa Fornet-verkon välityksellä. Työssä kuvattu tietojärjestelmäkokonaisuus käyttää Fornet-verkkoa vain kahden päätoimiston metsäkeskuksen tapauksessa, jossa tietokantapalvelin on vain toisessa pää- toimistossa ja toinen käyttää tietokantaa Fornet-verkon kautta.

Metsäkeskusten välisiä linjayhteyksiä koko Suomessa havainnollistaa aiemmin esitetty kaavio ks. kuva 2.1.1.

2.3.2 Yhteydet metsäkeskuksen päätoimiston sisällä, lähiverkko

Metsäkeskusten päätoimistot ovat uusineet omat sisäiset verkkonsa uusia tie­

tojärjestelmiä varten. Lähiverkot on kaapeloitu Cat5:n mukaisesti. Verkkotopo­

logiana on väylää ja tähteä, yleensä kaapelointina Ethernet 10BaseT. Aktiivi- laitteina testausmetsäkeskuksessa oli: HP AdvanceStack Hub-24, HP Advan- ceStack Switch-24.

Lähiverkko nopeudella 10 Mbit/s ei muodostune pullonkaulaksi järjestelmien suorituskyvyn kannalta, sillä tätä nopeutta on käytetty järjestelmien toteutusai- kana ja toiminnallisen testauksen aikana testiympäristössä.

Alla on karkea kuva lähiverkon kokoonpanosta.

Työasemat

Aktiivilaitteet

Tietokantapalvelin Toimistopalvelu!, Primary Domain

Kuva 2.3.2 Metsäkeskuksen lähiverkko

Aktiivilaitteina metsäkeskusten lähiverkoissa on käytetty 8-24 porttisia kytki­

miä, toistimia ja keskittimiä. Vaihtelua on myös verkkotopologioissa. Tutkimusta tehtäessä ei ollut käytössä tarkkoja tietoja erilaisista lähiverkkototeutuksista.

2.3.3 Yhteydet aluetoimistoista metsäkeskuksen päätoimistoon

Aiemman suosituksen [1] mukaan suositeltavia alueverkkoratkaisuja on kolme ja yksi kokeiluasteella oleva vaihtoehto:

1) Oma ISDN-reititin ratkaisu

Sopii metsäkeskukselle, jolla on alle kymmenen pientä aluetoimistoa, joissa on enintään 3 työasemaa toimistossa. Käytössä olisi moniporttireititin ja tarvittava määrä ISDN linjoja.

Työasemat

f Päätoimisten У LAN

Tietokantapalvelin

Moniportti- ISDN-

reititin Reititin

J

ISDN-verkko

/ Aluetoimiston f LAN

Työasemat, joissa valinnainen ISDN-yhteys Reititin

/ Aluetoimiston LAN

Työasemat, joissa

"ISDN-yhteys

Kuva 2.3.3.1 ISDN-reititin ratkaisu

2) DATANET - ISDN järjestelmäliittymä

Sopii metsäkeskuksille, joilla on yli kymmenen aluetoimistoa, joissa on enintään 3 työasemaa toimistossa. Aluetoimisto voi olla edelleen reititintoimisto tai kort- titoimisto. Tässä tutkimuksessa ei puututa eri vaihtoehtojen aiheuttamiin kus­

tannuksiin ja niiden vaikutuksiin, kun tehdään ratkaisua, miten aluetoimistosta rakennetaan yhteydet päätoimiston palvelimelle.

Työasemat

Aluetoimiston LAN

Päätoimiston LAN

Työasemat, joissa valinnainen ISDN-yhteys ISDN-verkko,

DATANET Tietokantapalvelin

Työasehs^t, joissa ISDN-kortti, valinnainen yhteys

Kuva 2.3.3.2 DataNet - ISDN järjestelmäliittymä

3) Kiinteä siltaratkaisu

Kiinteät yhteydet sopivat aluetoimistoille, joista on paljon linjaliikennettä päätoi- mistolle. Tällaisessa toimistossa on enemmän kuin kolme työasemaa, joista on yhteydet päätoimistoon. Osa pienistä aluetoimistoista voisi olla edelleen ISDN- korttitoimistoja.

Työasemat

Silta

f Päätoimisten

LAN Reititin

/"

ISDN-verkko T ietokantapalvelin

/ Aluetoimiston LAN

... _y

Työasemat, joissa kiin­

teä yhteys Työasemat, joissa

„ISDN-kortti, valinnainen yhteys

Kuva 2.3.3.3 Kiinteä siltaratkaisu

4) Kokeilu: DataNet Remote Access -palvelu

DNRA - DataNet Remote Access -palvelu on soittoyhteyspalvelu, jossa on käytettävissä tietty määrä linjoja. Tätä vaihtoehtoa voitaisiin käyttää silloin, kun päätoimistoon ei perusteta ISDN-yhteyksiä pieniä tai liikkuvia aluetoimistoja varten. Käytöstä ei ole vakuuttavia kokemuksia. Yhteystapa on edelleen ole­

massa ja kokeiltavana.

Kokonaistestauksessa suoritettiin muutaman päivän ajan testausta myös DNRA -palvelua käyttävästä metsätoimistosta käsin. Tällöin saatiin karkea kuva siitä, onko testattava linjayhteys ollenkaan käyttökelpoinen ratkaisu uusien järjestel­

mien tietoliikenneratkaisuksi, vaikkei sitä olekaan yleisesti suositeltu.

Työasemat

"Ciikkuvien aluetoimistojen työasemat, soittoyhteys

Kuva 2.3.3.4 DataNet Remote Access -palvelu

Yhteenveto aluetoimistoyhteyksistä

ISDN-reitltlnratkalsu edellyttää lähiverkon perustamista aluetoimistoon. ISDN- reltlttlmen lisäksi tarvitaan mm. keskitin (hub), kaapelointi ja verkkokortit työ­

asemiin. Reititinratkaisussa koko aluetoimiston lähiverkko saa käyttöönsä verk­

kopalvelut yhden reitittimen kautta.

Korttipohjaisessa ISDN-ratkaisussa aluetoimisto ei tarvitse omaa lähiverkkoa.

Yksittäinen työasema ottaa yhteyttä metsäkeskuksen päätoimistoon. Yhteyttä varten tarvitaan ISDN-liittymä, jota varten pitää olla verkkopääte. Työasemaan tarvitaan lisäksi ISDN-sovitinkortti.

Teknisiä kysymyksiä, mm. erilaisista alueverkkoympäristön konfiguroinneista johtuvia käyttöeroja, on testattu erikseen suorittaen niiden osalta tarkempia mittauksia ja vertailuja. Näistä on tehty erillinen selvitys, jota koskevat mittauk­

set ja mittaustulosten analysointi eivät kuulu tässä työssä tutkittaviin asioihin.

Kyseiset asiat koskevat kuitenkin läheisesti tutkittavaa aihepiiriä, joten erillissel­

vitystä [2] referoidaan tarpeen mukaan etäverkkoratkaisua käsiteltäessä.

ISDN-ratkaisulla voidaan toteuttaa sellaisen aluetoimiston tietoliikenneratkaisu, jossa on korkeintaan kaksi työasemaa, joista käytetään Oracle-järjestelmiä.

Kiinteä linja 256 - 512 Kbit/s nopeudella on suositeltava ratkaisu sellaisessa aluetoimistossa, jossa on kolme tai useampia työasemia Oracle-järjestelmien käytössä.

3 JÄRJESTELMIEN NORMAALIKÄYTÖN KUVAUS

Kokonaistestauksessa kiinnitettiin huomio järjestelmien normaalin käytön testa­

ukseen. Niinpä tässä työssäkin tutkittiin järjestelmien tietoliikenneratkaisun riit­

tävyyttä nimenomaan normaalikäytön kannalta.

Järjestelmien normaalikäytöllä tarkoitetaan järjestelmien tavanomaista, päivit­

täistä käyttöä keskikokoisella tapahtumamäärällä. Normaalikäyttöön eivät kuulu satunnaiset ruuhkahuiput tai muut poikkeustilanteet. Koska järjestelmät eivät ole kriittisiä poikkeustilanteiden kannalta, ovat satunnaiset hitaudet ruuhkahuip­

pujen aikana sallittuja. Testauksen aikana ei yritetty järjestää ylisuurta kuormi­

tusta verkkoon. Pienemmässä mittakaavassa kokeiltiin usean käyttäjän toi­

mesta samanaikaista raporttien ajamista, joka on todennäköisesti tuotantokäy­

tössäkin mahdollinen tietoliikenneruuhkaa aiheuttava tilanne.

Metsäkeskuksen toiminta kestää toimintakauden hetkestä riippuen poikkeusti­

lanteissa parinkin viikon katkoksen järjestelmien käytössä. Esimerkiksi marras­

kuun 1999 käyttöönottojen aikana, kun vanhojen järjestelmien tiedot konvertoi­

daan uuteen tietokantaan, on jokaisella metsäkeskuksella noin kahden viikon jakso, jonka aikana tietoja ei voi tallentaa järjestelmiin ennen kuin uudet järjes­

telmät saadaan tuotantokäyttöön.

3.1 Tapahtumat ja tapahtumamäärät

Koska metsäkeskusten tapahtumamäärät poikkeavat jonkin verran toisistaan metsäkeskusten koosta riippuen, kuvataan tässä keskimääräiset tapahtuma- määrät.

3.1.1 Järjestelmäkokonaisuuden tapahtumat

Aste-, Masto- ja Kemera-järjestelmän keskimääräiset aineistomäärät kaikissa metsäkeskuksissa yhteensä vuodessa [3] on kuvattu seuraavassa taulukossa.

Taulukko 3.1.1 Järjestelmien keskimääräiset aineistomäärät vuodessa

Järjestelmä Aineisto Kappalemäärä

Aste Kiinteistötietoja - joihin muutoksia

950.000 kpl 100.000 kpl Masto Metsänkäyttöilmoitukset 90.000 kpl Kemera Metsänviljelyhankkeita 17.000 kpl Taimikonhoitohankkeita 30.000 kpl Metsäojitushankkeita 1.800 kpl

Metsätiehankkeita 800 kpl

Luotsi Metsäsuunnitelmia 9.000 kpl

Metsäkeskuksia on Suomessa 13 kappaletta. Kokonaistestaukseen valittu met­

säkeskus on aineisto- ja tapahtumamäärältään suurimpia niistä, joten testauk­

sen pohjaksi saatiin luotettavan kokoinen lähtöaineisto.

Testauksessa mukana olleen metsäkeskuksen aineisto vastasi noin kymme­

nesosaa edellisen taulukon aineistomääristä. Taulukossa lueteltu aineisto muo­

dostaa järjestelmien keskeisimmät tapahtumat.

Kuvataan jokaista kolmea uutta järjestelmää seuraavaksi vähän tarkemmin.

1) Aste-järjestelmä

Aste-järjestelmän kiinteistö-, asiakas- ym. tiedot päivitetään kerran vuodessa erätoimintona. Muulloin järjestelmään tehdään päivityksiä näyttöjen kautta sa­

tunnaisesti. Jatkuvaa tai massamuotoista tallennusta ei ole. Tämän vuoksi tie­

tojen lisäykset, muutokset ja poistot testattiin lähinnä yksittäisinä tapahtumina eikä niille oltu asetettu tarkkoja vasteaikavaatimuksia.

Asiakastietojärjestelmä on kuitenkin keskeinen järjestelmä, jonka tietoja muut järjestelmät käyttävät. Siksi tietojen haun tulee toimia nopeasti, samoin uuden

daan nopeasti päivitettyä kuntoon muiden järjestelmien käytön ohessa jousta­

vasti. Kemera- ja Masto-järjestelmät rakentuvat niin, ettei niihin voi viedä uusia tapahtumia ennen kuin kiinteistön ja asiakkaan tiedot ovat olemassa asiakas­

tietojärjestelmässä.

Tietojen haut tulevat kohdistumaan käytännössä useimmiten pienehköihin tie­

tomääriin, koska usein käsittely kohdistuu yhteen kiinteistön ja kiinteistöön liitty­

vän henkilön tietoihin.

Raportoinnissa tietokannasta tuotettavat tulostustapahtumamäärät voivat olla pieniä tai massiivisia luetteloita. Testauksessa seurattiin erityisesti säännölli­

sesti ajettavien raporttien vasteaikoja.

2) Masto-järjestelmä

Masto-järjestelmän tärkein toiminto on metsänkäyttöilmoitusten tallennus. Näitä ilmoituksia voi olla lomakemuodossa tallennettavana useilla käyttäjillä kymme­

nittäin. Testauksessa käytettiin tapahtumina todellisia metsänkäyttöilmoituksia.

Niitä tallensi samaan aikaan järjestelmään normaalia yhtaikaisten käyttäjien määrää vastaava testaajajoukko, jolloin saatiin selville tallennustyön sujuvuus normaalikäytössä.

Tallennuksessa käytetään hyväksi Aste-järjestelmän kiinteistö- ja asiakastieto­

ja, jolloin kyseisten tietojen hakutoiminnot eivät saa muodostua pullonkaulaksi metsänkäyttöilmoitusten massamuotoisessa tallennustyössä. Samoin oli tutkit­

tava, millaisia vasteaikoja saadaan Luotsi-liittymästä, kun metsänkäyttöilmoituk- selle haetaan liittymän kautta toisessa tietokannassa olevia toisen järjestelmän metsäsuunnitelmakuviotietoja.

Raportoinnissa tietokannasta tuotettavat tulostustapahtumat voivat olla tässäkin järjestelmässä lukumäärältään suuria. Harvinaisilla hakuehdoilla tilattavat ra­

portit saavat kestää tuntejakin, sillä niitä tarvitaan harvoin erikoistilanteissa.

Usein tarvittavien raporttien vasteajat ovat käytön kannalta kriittisiä ja koko- naistestauksessa keskityttiin näiden testaamiseen.

3) Kemera-järjestelmä

Kemera-järjestelmä on kohdejärjestelmistä monimutkaisin. Järjestelmän toi­

mintaan kuuluu tallennustyötä, laskentoja ja raportointia. Nämä eivät ole erillisiä toimintoja, vaan kytkeytyvät usein yhteen muodostaen toimintoketjuja.

Kemera-järjestelmä on toteutettu kestävän metsätalouden rahoituslain toimeen­

panoa varten metsäkeskuksen viranomaistoiminnon käyttöön. Metsäkeskus ottaa vastaan hankkeiden rahoitushakemuksia, suunnitelmatietoja, toteutussel- vityksiä ja tuottaa rahoituspäätöksiä. Rahoitetuilta hankkeilta otetaan vastaan toteutusilmoituksia ja maksatushakemuksia. Lasketaan kansalliset ja EU-tuet, maksetaan tukea tai lainaa maanomistajille ja tilitetään tapahtumat maa- ja metsätalousministeriöön tai TE-keskukseen. Raporttien ja tilastojen kautta seu­

rataan hankkeita, työmääriä ja varoja.

Koska tallennus ei ole niin massiivista kuin esimerkiksi Masto-järjestelmän met- sänkäyttöilmoitusten tallennus, kiinnitettiin nyt huomiota kaikkien vaiheiden su­

juvaan etenemiseen. Järjestelmä käyttää hyväksi Aste-järjestelmän asiakas- ja kiinteistötietoja kuten Masto-järjestelmäkin.

Järjestelmässä on raporttivaihtoehtoja enemmän kuin muissa kahdessa järjes­

telmässä. Säännöllisesti tarvittavat raportit eivät saa aiheuttaa pitkiä vasteaiko- ja.

3.1.2 Muut tapahtumat, jotka kuormittavat linjayhteyksiä

Kolmen uuden järjestelmän lisäksi testaukseen liittyi läheisesti vanha tuotanto­

käytössä oleva Luotsi-järjestelmä. Se hakee uudesta Aste-järjestelmästä asia­

kas- ja kiinteistötietoja, jolloin testauksen sivutuotteena oli mahdollisuus tutkia näiden hakujen vasteaikoja. Koska Luotsi-järjestelmä ei kuulunut tutkittavaan järjestelmäkokonaisuuteen, jätettiin sen testaustulokset tarkastelun ulkopuolelle.

Toisaalta Aste-liittymän haut ja koko Luotsi-järjestelmän käyttö lisäävät tietolii­

kenneyhteyksien kautta kulkevaa tapahtumamassaa. Siksi Luotsia käytettiin testausaikana normaalisti, jolloin saatiin linjayhteyksiin normaalikäyttöä vastaa­

va kuormitus. Lisäksi oli erikseen omia testaajia testaamassa uutta Aste- liittymää.

Luotsin normaaliin tuotantokäyttöön kuuluu uuden karttamateriaalin digitointia, maastotallenninaineistojen lukua Luotsi-tietokantaan, laskentoja ja tulosteiden tekemistä. Lisäkuormitusta tietoliikennettä varten saatiin ajamalla muutamia raskaita raportteja.

Taloushallinnon ja henkilöstöhallininnon järjestelmien uudistaminen on vielä kesken. Uudet ohjelmistot eivät ole kaikki vielä käytössä metsäkeskuksissa.

Osa ohjelmista on vain työasemassa paikallisesti toimivia ohjelmistoja ja osa valtakunnalliseen keskitettyyn tietokantaratkaisuun perustuvia, Fornet-verkkoa hyödyntäviä, työasemiin asennettuja ohjelmistoja, jotka vaikuttavat testaukses­

sa aiheuttaen kuormitusta sekä lähiverkkoon että Fornet-verkkoon. Fornet- verkon kuormituksen tutkiminen ei ollut kovin oleellista tutkittavan järjestelmä- kokonaisuuden kannalta, koska sen tapahtumat eivät juurikaan kulje Fornet- verkon kautta.

Kolmen järjestelmän kokonaisuuden, Luotsin sekä talous-ja henkilöstöhallinnon ohjelmistojen lisäksi kuormitusta verkkoon lisäävät:

• sähköpostijärjestelmän käyttö

• Internetin käyttö

• metsäkeskusten yhteisen extranetin käyttö

• muut paikallisesti työasemaan asennetut ohjelmat, jotka hakevat tietoa ver­

kon yli palvelimilta

3.2 Toimintatavat testauksen aikana

3.2.1 Järjestelmäkokonaisuus: Aste, Masto, Kemera

Järjestelmien tulevat loppukäyttäjät eli tässä tapauksessa sovitut testaajat käyt­

tivät uusia järjestelmiä kokonaistestauksen aikana. Testaajiksi valittiin mahdolli­

simman paljon sellaisia henkilöitä, joille järjestelmien käyttö oli jo ennestään tuttua. Osa testaajista oli ollut aiemmin mukana toiminnallisessa testauksessa ja he pystyivät käyttämään järjestelmiä sujuvasti tai toimimaan opastajina muille testaajille.

Järjestelmien yleinen koulutus oli ajoitettu syksyyn, joten osalle testaajista jär­

jestelmien toiminta ja käyttö oli alkuun vierasta. He tarvitsivat opastusta aluksi ennen kuin testaaminen pääsi vauhtiin. Kokeneita ja kokemattomampia käyttä­

jiä järjestettiin niin, että kaikille tarvitseville löytyi apu läheltä.

Jokaista järjestelmää varten oli yksi vastuuhenkilö, joka koordinoi suoritettuja tehtäviä. Vastuuhenkilön tehtäviin kuului:

* testaajien neuvonta ja tehtävien suorituksen valvonta

• mittausten aloitus- ja lopetustoimet

• mittaustulosten ja testaushavaintojen raportointi

* osallistuminen testauksen lopputulosten analysointiin ja johtopäätösten te­

koon

Toimintatapana testauksen aikana oli, että varsinaisten testaajakäyttäjän ei tar­

vinnut kiinnittää huomiota testauksen järjestelyihin tai muodollisuuksiin, vaan käyttää järjestelmää mahdollisimman tavalliseen tapaan normaalin työnkulun mukaisesti. Vastuuhenkilöt ja opastajat neuvoivat, jakoivat tehtäviä, valvoivat niiden suoritusta, kirjasivat virheet, häiriöt ja kommentit yhteenvedoiksi, sopivat samanaikaisesti suoritettavista tehtävistä ja muista ajoituksista, aktivoivat re­

surssien valvonta ohjelmistoja jne.

3.2 Toimintatavat testauksen aikana

3.2.1 Järjestelmäkokonaisuus: Aste, Masto, Kemera

Järjestelmien tulevat loppukäyttäjät eli tässä tapauksessa sovitut testaajat käyt­

tivät uusia järjestelmiä kokonaistestauksen aikana. Testaajiksi valittiin mahdolli­

simman paljon sellaisia henkilöitä, joille järjestelmien käyttö oli jo ennestään tuttua. Osa testaajista oli ollut aiemmin mukana toiminnallisessa testauksessa ja he pystyivät käyttämään järjestelmiä sujuvasti tai toimimaan opastajina muille testaajille.

Järjestelmien yleinen koulutus oli ajoitettu syksyyn, joten osalle testaajista jär­

jestelmien toiminta ja käyttö oli alkuun vierasta. He tarvitsivat opastusta aluksi ennen kuin testaaminen pääsi vauhtiin. Kokeneita ja kokemattomampia käyttä­

jiä järjestettiin niin, että kaikille tarvitseville löytyi apu läheltä.

Jokaista järjestelmää varten oli yksi vastuuhenkilö, joka koordinoi suoritettuja tehtäviä. Vastuuhenkilön tehtäviin kuului:

• testaajien neuvonta ja tehtävien suorituksen valvonta

• mittausten aloitus- ja lopetustoimet

• mittaustulosten ja testaushavaintojen raportointi

• osallistuminen testauksen lopputulosten analysointiin ja johtopäätösten te­

koon

Toimintatapana testauksen aikana oli, että varsinaisten testaajakäyttäjän ei tar­

vitse kiinnittää huomiota testauksen järjestelyihin tai muodollisuuksiin, vaan käyttää järjestelmää mahdollisimman tavalliseen tapaan normaalin työnkulun mukaisesti. Vastuuhenkilöt ja opastajat neuvoivat, jakoivat tehtäviä, valvoivat niiden suoritusta, kirjasivat virheet, häiriöt ja kommentit yhteenvedoiksi, sopivat samanaikaisesti suoritettavista tehtävistä ja muista ajoituksista, aktivoivat re­

surssien valvonta ohjelmistoja jne.

Kokonaisvastuu testauksesta oli yhdellä tilaajan edustajalla ja yhdellä toimitta­

jan edustajalla. Heidän tehtäviinsä kuului:

• suunnitelmien ja aikataulujen laadinta

• toimintaympäristön pystyttämisen valvonta

• henkilöresurssien sopiminen

• testauksen läpiviennin valvonta

• tilanneraportointi ja loppuraportointi

Kokonaistestauksen suoritusta jouduttiin jaksottamaan useampaan osaan, kos­

ka ensimmäisessä vaiheessa:

• testipalvelimessa oli teknisiä ongelmia (yksi levy puuttui, asennuksissa oli puutteita)

• kokonaistestauksen alkaessa oli lähtöaineiston konversio vanhoista järjes­

telmistä jäänyt kesken. Aste-järjestelmän aineisto oli konvertoitu kokonaan, Masto-järjestelmän osalta n. 10 % ja Kemera-järjestelmän osalta ei saatu pohjaksi vanhaa aineistoa lainkaan.

• Kemera-järjestelmä ei ollut valmis, joten kaikkia suunniteltuja testaustehtäviä ei voitu suorittaa

• tietoliikenneyhteydet kaikista testaavista aluetoimistoista eivät alkuun toimi­

neet, joten testausta kyseisistä etäpisteistä ei voitu toteuttaa

Ensimmäisessä vaiheessa testattiin pääosin uusien tapahtumien tallennusta ja hakuja sekä raportointia vaillinaisen kokoisesta aineistosta. Seuraavassa vai­

heessa testipalvelimelle tehtiin asennukset uudelleen ja palvelin siirrettiin Sei­

näjoelta Lahteen. Konversiot valmistuivat ja lähtöaineisto saatiin oikean kokoi­

seksi. Samoin kolmas järjestelmä valmistui paloittain aina täydellisemmäksi, jolloin sen osalta päästiin kokeilemaan kaikkia järjestelmien osia uusintatesta­

uksissa.

Kokonaistestausta suoritettiin kaikkiaan neljässä vaiheessa alkuperäisen suun­

nitelman kahden vaiheen sijaan.

Testattavat asiat oli koottu etukäteen kokonaistestaussuunnitelman [8] liitteenä olevaan tehtävätaulukkoon järjestelmittäin. Tehtävät kattoivat kaikki järjestelmi­

en avulla suoritettavat metsäkeskuksen toimintoketjut. Tehtäviä ei kuvata tässä tarkemmin, koska tarkemmat kuvaukset löytyvät kokonaistestaussuunnitelma- dokumentista ja sen liitteistä. Tutkimusdokumentissa keskitytään kuvaamaan yleisemmällä tasolla testattuja asioita kuten raportointia, hakuja ja tallennus- tehtäviä.

Kaikki suunnitellut tehtävät testattiin, kommentoitiin ja vasteaikoja mitattiin. Jos toiminnot tai haut olivat tarpeeksi nopeita, ei kyseisiä muutamia sekunteja vaati­

via vasteaikoja kirjattu ylös. Jos toiminto oli hitaampi kuin järjestelmän muiden näyttöjen toiminnot tai jokin muu vastaavanlainen toiminto samalla näytöllä, kir­

jattiin kommentit ja kulunut vasteaika ylös.

Testaukseen liittyvä testausaineisto koottiin etukäteen metsäkeskuksen todelli­

sesta tuotantoaineistosta. Konversion lähtöaineiston kopioinnin jälkeen tulleet todelliset ilmoitukset ja tapahtumat lisättiin testauksen yhteydessä uusina tietoi­

na järjestelmiin.

3.2.2 Luonnonvaratiedon käsittely, Luotsi-järjestelmä

Koska Luotsi on tuotantokäytössä oleva järjestelmä, testattiin järjestelmää vain tiettyjen asioiden osalta järjestelmäkokonaisuuden testauksen yhteydessä.

Lisäksi testattiin Luotsin uusia liittymiä: siirtotiedoston muodostaminen lasku­

tusta varten ja Aste-järjestelmän kiinteistö- ja asiakastietojen luku, normaalin järjestelmäkäytön osana karttojen digitoinnin yhteydessä.

Masto-järjestelmän metsänkäyttöilmoitukselle haettiin Luotsista metsäsuunni- telmakuviotietoja.

Kokonaistestauksessa Xforest-ohjelmistoa käytettiin uuden karttamateriaalin digitointiin, maastotallenninaineistojen viemiseen Luotsi-kantaan, laskentojen ja tulosteiden tekoon. Järjestelmää käytettiin normaalisti, jotta saatiin tietoliiken­

neyhteydet normaalisti kuormitettua ja suorituskyky järjestelmäkokonaisuuden kannalta selville.

3.2.3 Taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot ja muu kuormi­

tus

Tässä yhteydessä ei tutkittu taloushallinnon järjestelmiä, jotka ovat paikallisia työasemaohjelmistoja. Keskitettyyn tietokantaratkaisuun (yksi kanta palvelee koko Suomea) perustuvien ohjelmistojen osalta ei myöskään tutkittu yksittäisen metsäkeskuksen ympäristön eikä tietoliikenneyhteyksien kannalta ohjelmistojen suorituskykyä.

Kokonaistestauksessa tosin testattiin Kemera-järjestelmän ja Luotsi- järjestelmän siirtotiedoston kautta toimivia liittymiä pankkimaksatusohjelmis- toon, mutta koska testaustehtäviin kuuluivat tietoliikenneyhteyksien riittävyys eikä yleinen toimivuus, ei kyseisten liittymien testauksia selosteta tässä tutki­

muksessa. Periaate liittymässä oli, että järjestelmä muodostaa siirtotiedoston, jonka pankkiyhteysohjelma metsäkeskuksen päätoimistolla ottaa vastaan jatko­

käsittelyyn maksatustapahtumien muodostamista varten.

Yleistä paikallisesti muodostuvaa kuormitusta saivat aikaan tavallinen työ- asematyöskentely sähköpostiohjelmistojen ja toimisto-ohjelmistojen kautta. Nii­

den käyttöä ei lisätty eikä rajoitettu, vaan muita ohjelmistoja saattoivat tavalliset käyttäjät ja testaajat käyttää normaaliin tapaan.

3.3 Käyttäjämäärät

Testauksessa mukana olleessa metsäkeskuksessa tulee henkilökunnasta arvi­

on mukaan käyttämään:

• Aste-järjestelmää 20 henkilöä

• Masto-järjestelmää 10 henkilöä, jotka käyttävät myös Aste-järjestelmää

• Kemera-järjestelmää 10 henkilöä, jotka käyttävät myös Aste-järjestelmää Järjestelmien päivittäisten aktiivikäyttäjien määrä vaihtelee töiden mukaan.

Yleensä kaikki määrätyt käyttäjät eivät työskentele yhtaikaisesti.

Testaukseen otettiin mukaan jokaista uutta järjestelmää käyttämään tarpeeksi henkilöitä. Lisäksi henkilöitä tarvittiin metsäkeskuksen normaalien juoksevien töiden hoitamiseen. Osa testaajista oli metsäkeskuksen omaa henkilökuntaa niin päätoimistolla kuin aluetoimistoissakin, osa testaajista oli pyydetty avuksi muista metsäkeskuksista.

Testaajien vähimmäismääräksi sovittiin tietojärjestelmittäin kokonaistestaus- ajaksi sellainen määrä käyttäjiä, että se vastasi mahdollisimman hyvin metsä­

keskuksen normaalikäyttäjämäärää tavallisena työpäivänä. Normaalipäivän samanaikaisten käyttäjien lukumäärät perustuivat kyselyn pohjalta tehtyihin ar­

vioihin.

Taulukko 3.3 Testaajien lukumäärä kokonaistestauksessa Järjestelmä / ohjelmisto Testaajien lukumäärä

Aste 2 henkilöä

Masto 4 henkilöä *)

Kemera 4 henkilöä *)

Järjestelmäkokonaisuus yhteensä 10 henkilöä Luotsi / Solmu / Xforest 4 henkilöä Taloushallinnon ohjelmistot max 5 henkilöä Toimisto-ohjelmat ja muut 1-3 henkilöä

Yhteensä testaukseen liittyen 20 henkilöä samanaikaisesti käyttämässä jär­

jestelmiä

*) Järjestelmien käyttäjät käyttivät myös rinnalla Aste-järjestelmää normaalin työskentelyn tavoin.

4 JÄRJESTELMIEN TIETOLIIKENNERATKAISUN RIITTÄVYYS YHDEN KÄYTTÄJÄORGANISAATION OSALTA

Tietoliikenneratkaisun riittävyys tarkoittaa tässä tutkimuksessa sitä, että edellä kuvatut kolme uutta järjestelmää toimivat käyttäjien mielestä tarpeeksi nopeasti.

Riittävyyttä voidaan tarkastella eri osapuolten tarpeista lähtöisin ja eri osateki­

jöitä tarkastelemalla.

4.1 Miten riittävyys nähdään, mitattavat kohteet

Järjestelmien tietoliikenneratkaisun riittävyyttä voidaan tarkastella kolmen eri osapuolen kautta eli käyttäjän, tilaajan ja toimittajan näkökulmasta. Tärkein kri­

teeri riittävyydelle kokonaisuuden kannalta on järjestelmien käyttäjien näkemys.

4.1.1 Eri osapuolet riittävyyden tarkastelijoina

1) Käyttäjä käyttää järjestelmiä jokapäiväisessä työssään ja odottaa niiden hel- . potta va n ja tukevan omaa työtään. Järjestelmien pitää olla käytettäviä. Ne eivät

saa olla pullonkaulana työtehtävien hoitamiselle, vaan apuväline, joka helpottaa työtä.

2) Tilaaja on tilannut toimittajalta järjestelmät ja luovuttaa ne loppukäyttäjien käyttöön. Tilaaja on tehnyt selvityksen ja suosituksen tietoliikenneratkaisusta.

Erilaisia tietoliikenneratkaisuja on vertailtu erillisen aluetoimistoyhteyksien sel­

vityksen yhteydessä. Tilaaja haluaa olla varma, että tilattu järjestelmäkokonai- suus toimii oikein ja tehokkaasti kyseisillä tietoliikenneyhteyksillä. Järjestelmät vietiin siis loppukäyttäjien ympäristöön testattavaksi, jotta eri tietoliikenneratkai­

sujen riittävyys uusia järjestelmiä käytettäessä saataisiin selville ennen järjes­

telmien varsinaista käyttöönottoa.

3) Toimittaja on toteuttanut järjestelmät ja testannut ne omassa kehitysympä­

ristössä. Tietoliikenneyhteydet ovat suorituskyvyltään paremmat verrattuna lop- pukäyttöympäristöön, jossa on erilaisia linjayhteyksiä ja osa reilusti hitaampia

tarpeeksi tehokkaasti käytetyillä, suosituksen mukaisilla erilaisilla tietoliiken­

neyhteyksillä metsäkeskusorganisaation sisällä. Testauspisteitä valittiin niin, että erilaisia hitaampia yhteyksiä oli mukana testauksessa.

4.1.2 Mitä on riittävyys

Riittävyyttä voidaan tarkastella eri ominaisuuksia arvioimalla. Näitä ovat:

• Verkon tukkiutuminen. Testattiin, tukkiutuuko verkko normaalikäytössä, jo­

hon kuuluu myös raskaita toimintoja, kuten isojen, monimutkaisten raporttien tilaamista ja muodostumista ja tietomassan välitystä palvelimelta työase­

malle.

• Verkon oleellinen hidastuminen. Testattiin, hidastuuko järjestelmien käyttö niin paljon, ettei käyttäjä voi tehdä työtään normaalisti, vaan joutuu kohtuut­

tomasti odottamaan järjestelmän toiminnan etenemistä.

• Tietokantapalvelimen suorituskyky. Kun hitautta ilmenee, on syytä selvittää, mikä osatekijä hitautta aiheuttaa, joten on tutkittava, ettei hitaus johdu tieto­

kantapalvelimesta tai tietokannasta. Kerättiin seuraavista kohteista valvon­

tatietoja testausaikana: suoritin, looginen levy, muisti, fyysinen levy, objektit, palvelimen työjonot, palvelin. Kerättyjä aineistoja oli tarkoitus analysoida, jos käyttäjät havaitsevat ongelmia. Mitattavista kohteista tärkeimmät ovat:

• prosessorin kuormitus: suoritinaika (%) keskimäärin ja huippu

• muistin kulutus: näennäismuistia käytössä keskimäärin ja huip­

pu, levyvälimuistin koko

• levytilan varaus: vapaata levytilaa kokonaistilasta (%)

• Työaseman suorituskyky. Hitauden aiheuttaja voi olla myös työasema, joten tutkimalla sen suorituskykyä suljetaan pois tämän osatekijän vaikutus tutkit­

tavaan aiheeseen. Muutamalla työasemalla kerättiin samoista kohteista val­

vontatiedot kuin tietokantapalvelimella. Aineistoja oli tarkoitus analysoida, jos käyttäjät havaitsevat ongelmia.