M iten riittävyys todettiin

Lähiverkot 10 - 100 Mbit/s liikennöintinopeuksilla on rakennettu metsäkeskuk­

siin muutaman viime vuoden aikana. Sen sijaan aluetoimistoyhteydet metsä­

keskuksiin ja Fornet-verkon kautta kulkevat yhteydet ja niiden nopeudet ovat vielä jonkin verran kesken ja saattavat muuttuakin, sitä mukaa kuin metsäkes­

kusten kaikkien järjestelmien uudistaminen käytännössä etenee.

Koska aluetoimistoyhteyksien rakentaminen ja myös päätökset viedä järjestel­

miä käyttöön aluetoimistoihin etäyhteyksien päähän on vielä kesken, on haluttu tietää eri ratkaisujen toimivuudesta käytännössä ja näitä vertailuja ja testauksia tehtiin ratkaisuja toteuttaneissa metsäkeskuksissa ja aluetoimistoissa.

Koska alueverkon eri ratkaisut olivat aikaisemman työryhmän suosittelemia, ei tässä tutkimuksessa käsitellä perusteita, joiden mukaisesti niihin on päädytty.

Eri ratkaisujen keskinäistä suorituskykyä haluttiin vertailla, jotta kukin metsä­

keskus voisi omalta osaltaan valita itselleen sopivan vaihtoehdon. Puhtaasti tekninen, mittauksiin perustuva vertailu tehtiin erillistyönä, jota referoidaan seu- raavassa kappaleessa 4.3.1

Erillisselvitys [2] ei kuitenkaan antanut kuvaa, miten todelliset tuotantokäytössä olevat järjestelmät käyttäytyvät ja siksi järjestettiin kokonaistestausta kahden metsäkeskuksen pää- ja aluetoimistoihin niin, että mahdollisimman monta eri­

laista tietoliikenneratkaisua tulee kokeiltua järjestelmien kanssa.

Kahden pilotmetsäkeskuksen tuotantokäytön aikana oli viimeinen mahdollisuus tarkistaa, että järjestelmäkokonaisuus toimii hyväksytyllä tavalla ja että muiden

metsäkeskusten käyttöönotot voivat jatkua suunnitellulla tavalla.

4.3.1 Erillisselvitys aluetoimistoyhteyksistä

Ennen järjestelmäkokonaisuuden kokonaistestausta tehtiin erillinen alueverkko- kartoitus, jossa vertailtiin erilaisia toteutettuja alueverkkoratkaisuja ja mitattiin niiden suorituskykyä. Tässä työssä esitetään tiivistelmä kyseisen erillistyön pääkohdista. [2]

Mittausta tehtiin viidessä metsäkeskuksessa, jotka oli valittu siten, että saatiin mukaan erilaisia alueverkkoratkaisuja toteuttaneet metsäkeskukset. Mittaus suoritettiin 15. - 30.5.1999. Mittaus suoritettiin metsäkeskuksen päätoimistolta käsin. Yhteys muodostettiin mitattavan metsätoimiston ja päätoimiston välille.

Yhteyttä kuormitettiin vakiokuormituksin erikokoisia kehyskokoja käyttäen. Sa­

malla analysoitiin yhteyden vasteaikoja.

Lisäksi yhteyttä testattiin luonnonvaratietojärjestelmän karttatietoaineistolla niin, että ladattiin aluetoimiston työasemalle sama kartta-alue. Mitattiin ja verrattiin latausaikoja eri aluetoimistojen erilaisilla etäyhteyksillä.

Koska erillisselvitys tehtiin eri toimeksiantona eikä suoraan liittynyt tähän tutki­

mukseen, ei tarkkoja mittauksia ja mittaustuloksia esitetä tässä yhteydessä.

Kun kappaleessa 5 tehdään johtopäätöksiä tietoliikenneratkaisun riittävyydestä, kerrotaan lyhyesti, mitä johtopäätöksiä voitiin erillisselvityksen perusteella teh­

dä.

4.3.2 Kokonaistestaus metsäkeskusorganisaatiossa

Kokonaistestaus oli alunperin suunniteltu suoritettavaksi kahdessa vaiheessa, joista:

• ensimmäisessä jaksossa olisi ollut konversiot suoritettu Aste- ja Masto- järjestelmien osalta, testausympäristöt olisi saatu kuntoon ja järjestelmien käyttö olisi kaikille testaajille tullut tutuksi samoin testipöytäkirjojen mittaus­

ten ja kommenttien kerääminen

• toisessa jaksossa olisi konvertoitu Kemera-järjestelmän vanhat aineistot ja testattu kaikkia uusia järjestelmiä täydellä testaajaporukalla samanaikaisesti Todellisuudessa testaus jouduttiin jakamaan neljään vaiheessa: kesäkuussa, heinäkuussa ja elokuussa 1999 suoritettaviin testausjaksoihin.

1. Ensimmäisessä vaiheessa Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksessa oli testaa­

jia eniten käytössä, mutta Masto- ja Kemera-konversioissa ja Kemera- järjestelmän toimivuudessa oli puutteita.

2. Toisessa vaiheessa Etelä-Pohjanmaan vanhojen järjestelmien tietojen kon­

versiot saatiin vietyä loppuun ja Kemera-järjestelmän virheitä korjattua, jotka aiemmin estivät tiettyjen osien testaamisen kokonaan. Konvertoituja tietoja ei siirretty Etelä-Pohjanmaalle kokonaistestauspalvelimelle, vaan testaus ta­

pahtui metsäkeskuksen työasemilta ja tietokantapalvelimena käytettiin asiak­

kaan eli Tapion testipalvelinta, johon konvertoidut tiedot ladattiin. Testaajien yhteydet työasemilta palvelimelle kulkivat Fornet-verkon kautta.

3. Kolmannessa vaiheessa testipaikaksi vaihtui Häme-Uusimaan metsäkeskus, johon testipalvelin siirrettiin Etelä-Pohjanmaalta. Testitietokantaan konvertoi­

tiin Häme-Uusimaan tuotantoaineistot kaikista järjestelmistä. Edelleen jäi Kemera-järjestelmään testaamattomia toiminnallisia osia, jotka sovittiin vielä erikseen testattaviksi.

4. Neljäs testausvaihe täydensi Kemeran edellistä kokonaistestausta eli silloin testattiin vielä siihen mennessä testaamattomat osat, tosin pienemmällä tes- taajamäärällä, joista kaikki muut yhtä testaajaa lukuun ottamatta testasivat Fornet-verkon kautta vain yhden testatessa samassa lähiverkossa kuin mis­

sä testipalvelin sijaitsi.

Kemera-järjestelmän kokonaistestaaminen pilkkoutui täydennystoimitusten vuoksi useisiin osiin, jolloin muiden järjestelmien testaajia ei ollut enää varatta­

vissa samanaikaiseen testaukseen yhtä paljon kaikissa kokonaistestaustilan- teissa. Toisaalta järjestelmän toiminnallisuus on sen verran monimutkainen ja tarkkuutta vaativa, että sen käyttöäkin on tiettyjen toimintojen osalta jopa rajattu käyttöoikeuksin vain joillekin metsäkeskuksen henkilöille. Tällöin ei voida aset­

taa vaatimuksia, että useiden käyttäjien pitäisi pystyä tallentamaan massoittain kaikkia tapahtumia ilman viiveitä. Monimutkaiset järjestelmän käsittelysäännöt ja laskennat vievät oman aikansa ja toisaalta käyttäjän on oltava huolellinen syöttäessään tietoja järjestelmään.

Jaksotuksesta huolimatta kaikki järjestelmät ja kaikki suunnitellut tehtävät saa­

tiin testattua kokonaistestauksen aikana ja tietoliikenneratkaisun riittävyys tut­

kittua. Kolmessa viimeisessä kokonaistestausjaksossa lähiverkkokäyttäjiä ei ollut juuri yhtään, joten niissä analysointi voitiin tehdä hitaamman etäverkkorat- kaisun puolella.

4.3.3 Pilotkäyttö kahdessa metsäkeskuksessa

Kokonaistestauksen arvioinnin jälkeen tehtiin päätös, että pilotkäyttö saattoi alkaa. Pilotkäyttö alkoi kahdessa metsäkeskusorganisaatiossa elokuussa vii­

koilla 33 ja 34, kun kokonaistestauksen kokemukset oli analysoitu ja käyttöön­

ottoa haittaavat virheet korjattu.

Pilotkäyttö tarkoitti, että vanhojen järjestelmien aineistot konvertoitiin uuteen tuotantotietokantaan ja uudet järjestelmät korvasivat tuotantokäytössä olleet vanhat järjestelmät. Vanhoista järjestelmistä kahta käytetään vielä joulukuun 1999 alkuun asti rajoitetusti rinnan uusien kanssa, koska kahdesta vanhasta järjestelmästä lähtee vielä metsänomistajien veroetuustiedot verohallintoon vuoden 1999 osalta. Verosiirtoon lähtevät tiedot on siis tallennettava tänä vuon­

na sekä vanhoihin järjestelmiin että uusiin. Kaikki muu toiminta verosiirtoa lu­

kuun ottamatta tehdään uusien järjestelmien kautta.

Pilotkäytön aikana on seurattu järjestelmien toimintaa ja nopeutta sekä selvitetty järjestelmien käytössä viiveitä aiheuttaneet tilanteet. Pilotkäytön alkaessa jär­

jestelmät siirtyivät sovellushallinnan piiriin, johon kuuluu mm. virheiden ja häiri­

öiden raportointi, selvitys ja korjaus sovittujen periaatteiden mukaisesti. Pilot­

käytön aikana tehtiin vielä joitakin tietokannan säätelyltä, joilla Kemera- järjestelmän nopeutta parannettiin.