HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

LUPAPÄÄTÖS

Nro 69/08/1

Dnro PSY-2008-Y-122

Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2008

ASIA

Kittilän kaivoksen ympäristöluvan sivukiven läjitysalueita koskevan lupa- määräyksen muuttaminen sekä päätöksen täytäntöönpano muutoksenha- usta huolimatta, Kittilä

LUVAN HAKIJA

Agnico-Eagle AB Pokantie 541

99250 KIISTALA

SISÄLLYSLUETTELO

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO ... 3

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ... 3

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ... 3

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ... 3

MUUTOKSET SIVUKIVEN LÄJITYKSESSÄ ... 5

Sivukivien läjitysalueiden maisemointisuunnitelma... 5

Sivukiven hallintajärjestelmä ... 6

ESITETTY LUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTOS ... 7

Lupamääräys 20 ... 7

Perustelut... 7

MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TOIMINTAAN, PÄÄSTÖIHIN SEKÄ YMPÄRISTÖÖN ... 7

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA... 8

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY ... 8

Lupahakemuksesta tiedottaminen ... 8

Lausunnot ... 9

Muistutus... 9

Hakijan vastine... 10

MERKINTÄ ... 10

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U ... 10

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU ... 10

RATKAISUN PERUSTELUT... 11

Luvan myöntämisen edellytykset ... 11

Lupamääräysten perustelut ... 12

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ... 13

LUVAN VOIMASSAOLO... 13

Päätöksen voimassaolo ... 13

Lupamääräysten tarkistaminen ... 13

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen ... 14

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO ... 14

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 14

Vakuus... 14

Toiminnan aloittamisluvan perustelut... 14

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET ... 15

KÄSITTELYMAKSU... 15^U Ratkaisu ... 15

Perustelut... 15

Oikeusohje ... 15

MUUTOKSENHAKU ... 16

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Agnico-Eagle AB on 14.7.2008 jättänyt Pohjois-Suomen ympäristölupavi- rastoon hakemuksen Kittilän kaivoksen sivukivialuetta koskevan lupamää- räyksen 20 muuttamiseksi ja hakemuksen muutetun toiminnan aloittami- seksi muutoksenhausta huolimatta.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kittilän kaivoksen rakentaminen on alkanut vuonna 2006 ja kullan tuotanto alkaa loppuvuodesta 2008. Vuosittainen tuotanto tulee olemaan yli 4 000 kg kultaa.

Kaivosalue sijaitsee noin 35 km Kittilän kuntakeskuksesta koilliseen. Kai- vosalueen lähimmät kylät ovat etelässä Kiistala (4–5 km), idässä Roura- vaara (0,8–1,5 km) ja luoteessa Lintula (4 km).

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 3 momentin mukaisesti luvan saaneen toi- minnan olennaiseen muuttamiseen on oltava ympäristölupa.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojelulain 32 §:n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupa-asian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus.

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti ympä- ristölupavirasto ratkaisee kaivostoimintaa ja rikastamoa koskevan ympäris- tölupa-asian.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 30.1.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt Suurikuusikon kaivospiiriä koskevan kaivoskirjan, kaivosrekiste- ri n:o 5965/1a. Kaivosoikeuden haltijana hakijalla on käyttöoikeus kaivos- piirin alueeseen.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.11.2002 myöntänyt Riddarhyt- tan Resources AB:lle Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1. Vaasan hallinto-oikeus on 7.4.2004 antamallaan päätöksellä nro 04/0116/3 hylännyt ympäristöluvasta tehdyt valitukset. Korkein hallinto-oikeus on 25.1.2006 antamallaan pää- töksellä, taltionumero 114, valitukset pääosin hyläten muuttanut kalatalo- usmaksun istutusvelvoitteeksi ja lisännyt lupamääräysten tarkistamisha- kemuksen sisältövaatimuksiin selvityksen pintavalutuskenttään kohdistu- vista tulvariskeistä.

Ympäristölupavirasto on 14.10.2005 antamallaan päätöksellä nro 109/05/1 hyväksynyt Riddarhyttan Resources AB:n selvityksen syanidin tuhoamisen tehostamisesta.

Kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle Mines Ltd on marraskuussa 2005 hankkinut omistukseensa Riddarhyttan Resources AB:n ja samalla Suuri- kuusikon kaivoksen kaivosoikeudet. Yhtiö toimii Ruotsissa nimellä Agnico- Eagle AB ja sillä on sivuliike Suomessa, jossa toimitaan myös nimellä Ag- nico-Eagle Finland. Nykyisin Suurikuusikon kaivoksesta käytetään nimeä Kittilän kaivos.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 1.2.2007 antamallaan päätöksel- lä nro 13/07/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:n Kittilän kaivoksen polttones- teiden jakeluasemalle ympäristöluvan.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 14.5.2007 antamallaan päätök- sellä nro 47/07/1 täsmentänyt Kittilän kaivoksen ympäristölupaa rikastus- hiekka-altaiden pohjarakenneratkaisun osalta.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 11.6.2008 antamallaan päätök- sellä nro 29/08/1 myöntänyt Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan koskien Kittilän kaivoksen tuotannon nostoa, rikastusprosessin ja louhintasuunni- telman muutosta, kaivospiirin ulkopuolelta tuotavien malmien ja jätteiden käsittelyä, uusia energiantuotantolaitoksia ja kuivatusvesimäärän kasvua sekä edellä mainittuihin toimintoihin liittyviä muutoksia prosesseissa ja toi- mintojen sijoituksessa. Lupapäätöksellä on korvattu ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kul- takaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja vesitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräykset 3, 9, 15, 17, 19, 21, 29 ja 43 sekä päästö- ja ym- päristövaikutusten tarkkailua ja lupamääräysten tarkistamisajankohtaa koskevat määräykset. Päätöksessä on hylätty hakemus siltä osin, kuin se on koskenut ympäristö- ja vesitalousluvan muuttamista sivukiven läjitys- alueen osalta. Hylkäämisen perusteeksi on katsottu puutteellinen hake- mus.

Lapin ympäristökeskus on 11.5.2007 antanut päätöksen nro 1/2007, jonka mukaan rikastamon tuotantokapasiteetin ja rikastusprosessin sekä malmin ja sivukiven louhinnan osalta voimassa olevasta ympäristöluvasta nro 69/02/1 sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta poikkeavaan toi- mintaan ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Alueella on voimassa Tunturi-Lapin seutukaava, joka on vahvistettu 23.11.1999. Seutukaavan mukaan Suurikuusikon - Rouravaaran alue on varattu metsätalousalueeksi. Suurikuusikon alue sijaitsee osittain MT 5013 ja M 4511 merkityillä alueilla. Alue MT 5013 käsittää Suasselkä- Kuortisvuoman alueen, joka on lähinnä tutkimuksiin tarkoitettua puuntuo- tantoaluetta. Alue M 4511 käsittää pääasiassa maa- ja metsätalouskäyt- töön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitus- ta sanottavasti haittaamatta myös muihin tarkoituksiin. Koko seutukaava- aluetta koskee määräys: malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet on turvattava. Muita kaavoja alueella ei ole. Maakuntakaavan laadinta on aloi- tettu. Kaivosalueen laidassa ja osittain käyttöön otettavalla alueella on moottorikelkkareitti, jonka siirtämisestä pois kaivospiirin alueelta on aloitet- tu neuvottelut.

Kittilän kunnanhallitus on 2.5.2006 tehnyt maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukaisen suunnittelutarveratkaisun (ratkaisu § 233). Päätöksestä

valitettiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen, joka on ratkaissut asian 26.1.2007 ja hylännyt valituksen.

MUUTOKSET SIVUKIVEN LÄJITYKSESSÄ

Kittilän kaivoksen tunnetut malmivarat ovat tällä hetkellä 15–16 Mt (miljoo- naa tonnia), kun ne voimassa olevan ympäristöluvan käsittelyvaiheessa olivat 5,8 Mt. Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana malmi tullaan lou- himaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Suurikuusikon pääesiinty- mästä ja pienemmästä Rouravaaran esiintymästä. Voimassa olevassa ympäristö- ja vesitalousluvassa on myönnetty lupa näiden esiintymien hyödyntämiseen avolouhintana ja maanalaisena louhintana. Toiminnan edetessä avataan mahdollisesti uusia avolouhoksia, joita varten haetaan erikseen ympäristöluvat.

Tarkentuneiden louhintasuunnitelmien mukaan Suurikuusikon pääesiinty- mästä louhitaan avolouhintana vähemmän malmia kuin alunperin oli suun- niteltu. Koska malmi/sivukivi-suhde on avolouhinnassa noin 1:10, vähenee avolouhoksista louhittavan sivukiven määrä tämänhetkisten suunnitelmien mukaan noin 40 Mt:iin ympäristölupahakemuksessa esitetystä 54 Mt:sta.

Maanalaisessa louhinnassa muodostuu sivukiveä alle 2 Mt (malmi/sivukivi- suhde1:0,1–0,2). Siten toiminnan aikana muodostuvan sivukiven määrä jää kokonaisuudessaan 12 Mt pienemmäksi kuin aiemmin on arvioitu.

Sivukiven läjitysalueiden kokonaistilavuus on nykyisten suunnitelmien mu- kaan noin 25 Mm³. Suurikuusikon avolouhoksen sivukiven varastokasan keskimääräiseksi korkeudeksi on suunniteltu noin 40 metriä maanpinnasta (+248 m) ja suurimmaksi korkeudeksi noin 47–48 m (+255 m), tilavuudeksi noin 21 Mm³ ja pohjapinta-alaksi noin 72 ha. Rouravaaran louhoksen sivu- kivikasalle on varattu noin 15 hehtaarin alue, jolle voidaan läjittää Roura- vaaran avolouhoksen sivukivet käyttäen alle 30 metrin läjityskorkeutta.

Suurikuusikon sivukivikasan koilliskulmaan varataan lisäksi noin 6 hehtaa- rin erillinen alue matalapitoisten (LGP) malmien väliaikaista varastointia varten. Matalapitoisen malmin varastoinnissa noudatetaan lupapäätökses- sä nro 69/02/1 sivukiven varastoinnille määrättyjä ympäristönsuojelu- toimenpiteitä.

S i v uk i vi en lä j it ys a l u e i de n ma i se m oi n ti s u un ni t el m a

Sivukivialueen maisemointi on suunniteltu toteutettavan soikean geomet- ristä muotoa käyttäen. Muotoilulla vältetään terävät kulmat ja luodaan vai- kutelma kaarevasta rinteestä. Luiskat metsitetään ja lakialue jätetään osin kivipintaiseksi, joka näkyy vain avolouhoksen suuntaan.

Sivukivialueen pintarakenne tehdään pääosin 0,5 metrin paksuisena ker- roksena. Luiskien yläosien loivemmissa osissa käytetään 1,0 metrin pak- suista kerrosta. Sivukivialueen loiva lakiosa peitetään 0,5 metrin paksuisel- la tiivismoreenikerroksella, jonka päälle tehdään 250–500 mm:n kiviainek- sesta luonnon louhikkoa muistuttava kerros. Kerros toimii kuivatuskerrok- sena ja estää puuston kasvun alueelle.

S i v uk i ve n h al l in t ajä r j es t el mä

Kittilän kaivokselle on laadittu sivukiven hallintajärjestelmä. Siinä sivukivet jaetaan ympäristökelpoisiin OK-kiviin sekä läjitettäviin mahdollisesti hap- poa tuottaviin PWR-kiviin (Problematic Waste Rock).

Louhinnan aikana geologi tarkistaa silmämääräisesti sivukiven kivilajin, rik- kipitoisuuden ja karbonaattien olemassaolon ja vertaa sitä alueelta olevaan ennakkotietoon (kairasydämistä tehdyt ennakkomallinnukset ja -analyysit).

Tämän jälkeen geologi määrittelee kiven OK-kiveksi tai PWR-kiveksi. Tar- peen vaatiessa geologi ottaa sivukivestä lisänäytteitä ja niistä analysoi- daan vähintään rikin ja karbonaattisen hiilen pitoisuudet. Analysointi suori- tetaan kaivoksen omassa laboratoriossa. Mikäli kiven luokittelusta on epä- varmuutta, kivi luokitellaan ongelmalliseksi kiveksi.

Sivukiven läjityksen seurantaa varten Suurikuusikon läjitysalue on jaettu säännöllisen kokoisiin osa-alueisiin, aumoihin. Aumajakoa noudatetaan lä- jitettäessä täyttöön sivukiveä sekä myöhemmin peitettäessä läjitysaluetta neutraloivalla OK-kivellä. Läjitysalueen pohjakerros tehdään neutralointi- kapasiteettia omaavasta OK-kivestä siten, että tuleva ongelmallisen sivuki- ven täyttötaso tulee olemaan viisi metriä pohjavedenpinnan yläpuolella ympäristöluvan lupamääräysten mukaisesti.

Auman koko on pohjois-eteläsuunnassa 200 m ja itä-länsisuunnassa 50 metriä. Läjitettävän sivukiven täyttö pyritään tekemään noin 10 m paksuina kerroksina, mikä määrittää auman keskimääräisen korkeuden. Auman tila- vuus vastaa noin viikon sivukiven louhintamäärää tuotantotehon ollessa korkeimmillaan. Aumoja tulee sivukivialueelle korkeintaan 4 kerrosta. Mah- dollisesti happoa tuottavat sulfidipitoiset PWR-kivet ja happoa muodosta- mattomat OK-kivet erotellaan läjityksessä toisistaan siten, että ne läjitetään eri aumoihin. Jokaisella aumalla on yksiselitteinen nimi, jonka perusteella se on tunnistettavissa ja jota käytetään sitä koskevia tietoja tallennettaes- sa.

Sivukivien hallintatietokannan avulla jokaiselle täyttöön tulleelle aumalle lasketaan sen keskimääräinen neutralointi- ja haponmuodostuspotentiaali.

Pohjakerrokseen läjitetyn OK-kiven NP-arvo määritetään valmiista pohja- kerroksesta otettavien kertanäytteiden avulla. Kun sivukiven läjitys sivukivi- täyttöön loppuu, koko läjitysalue jaetaan neljään osaan siten, että yhdessä osassa on keskimäärin 18 vierekkäistä täyttöön tullutta aumaa. Jokaiselle aumaryhmälle lasketaan (kaikki aumakerrokset mukaan lukien) keskimää- räinen AP-arvo. Tämän jälkeen saadusta AP-arvosta vähennetään tämän aumaryhmän keskimääräinen NP-arvo, jolloin saadaan laskettua nettoha- ponmuodostuspotentiaali eli mahdolliseen haponmuodostukseen tarvittava neutraloiva karbonaattimäärä (kg CaCO3/t). Aumaryhmän päälle sijoitetaan neutraloivaa OK-sivukiveä niin paljon, että sekä alle että päälle sijoitetun OK-kiven neutralointipotentiaali on laskennallisesti riittävä neutraloimaan aumaryhmään läjitetystä sivukivestä mahdollisesti muodostuva happo.

ESITETTY LUPAMÄÄRÄYKSEN MUUTOS

L u p am ää rä ys 2 0

Lainvoimaisen ympäristöluvan nro 69/02/1 lupamääräys 20 kuuluu seuraa- vasti:

Sivukivien läjitysalueet ovat luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaato- paikkoja. Niille saa sijoittaa louhittua sivukiveä sekä malmia, jota ei voida rikastusprosessissa hyödyntää. Sivukivien läjittämisessä on käytettävä enintään 10 metriä paksua kerroksittaista täyttöä, joka etenee poispäin Rouravaaran kylän asutuksesta. Sivukivien läjitys on tehtävä lohkoittain si- ten, että kulloinkin käytössä oleva alue täytetään ylimpään tasoon asti, ennen siirtymistä viereiselle lohkolle. Sivukiven läjitysalueiden ylin täyttöta- so saa nousta enintään tasolle +238 m ja niiden reunaosat on muotoiltava täytön edetessä enintään 1:4 kaltevuuteen ja lakiosat vähintään 1:10 kal- tevuuteen.

Agnico-Eagle AB esittää, että lupamääräys 20 muutetaan kuulumaan seu- raavasti:

Sivukivien läjitysalueet ovat luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaato- paikkoja. Niille saa sijoittaa louhittua sivukiveä sekä malmia, jota ei voida rikastusprosessissa hyödyntää. Sivukivien läjittämisessä on käytettävä enintään 10 metriä paksua kerroksittaista täyttöä, joka etenee poispäin Rouravaaran kylän asutuksesta. Sivukiven läjitysalueiden ylin täyttötaso maisemointikerrokset mukaan lukien saa nousta enintään tasolle +255 m ja niiden reunaluiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:2,5 tai loivemmiksi ja lakiosat rakennettava reunoja kohti viettäviksi.

P e r u s te lut

Sivukivien läjitysalueiden rakentaminen ympäristöluvassa määrättyä jyr- kemmiksi ja korkeammiksi vähentäisi merkittävästi alueen pinta-alaa ja läji- tysalueelle tulevaa sadantaa ja edelleen läjitetyn kiviaineksen läpi suotau- tuvan veden määrää, jolloin sadeveden kontakti happoa muodostavien si- vukivien kanssa vähenee. Tämä edesauttaisi sivukivialueiden ja niiltä tule- vien suoto- ja valumavesien hallintaa. Sivukivialueiden korotuksesta ja jyrkkäpiirteisyyden lisäämisestä aiheutuvia maisemamuutoksia voidaan te- hokkaasti lieventää hyvin suunnitellulla läjityksellä ja maisemoinnilla.

Sivukivien läjitysalueiden lakiosia koskeva kaltevuusvaatimus vähintään 1:10 johtaisi jopa yli kilometrin mittaisilla alueilla kohtuuttomiin massansiir- toihin. Läjitettävään materiaaliin imeytyvän veden määrään voidaan vaikut- taa tehokkaimmin pinnan kaltevuuden sijasta pintakerroksen laadulla.

Muutosesityksellä päästään ympäristönsuojelullisesti vastaavaan tavoit- teeseen kuin lupamääräyksen mukaisella ratkaisulla.

MUUTOSTEN VAIKUTUKSET TOIMINTAAN, PÄÄSTÖIHIN SEKÄ YMPÄRIS- TÖÖN

Maisemointisuunnitelman mukaisesti suljettu ja maisemoitu kaivosalue on havaittavissa läheisiltä avosoilta ja tuntureiden avoimilta lakialueilta. Tär-

keimmät näistä ovat näkymä Levin suunnasta ja kaivosalueen länsipuolel- ta kulkevalta moottorikelkkareitiltä.

Maisemoidun sivukiven läjitysalueen vaikutukset laajemmassa maisemas- sa muodostuvat läjityksen muodosta. Keskeistä maisemoinnin kannalta on reunaluiskien onnistunut metsitys. Lakialueen ja alarinteen matalan lou- hospintaisen vyöhykkeen maisemalliset vaikutukset ovat paikallisia. Lou- hepintainen lakialue ulottuu rinnettä pitkin avolouhoksen suuntaan eli kaak- koon muistutuksena maisemassa alueen aikaisemmasta käytöstä. Näky- mäsektori on kuitenkin reunustavan metsikön seurauksena suhteellisen kapea. Metsitettyinäkin rinteet ja läjitys erottuvat laajemmassa maisemas- sa luonnollisten geologisten prosessien myötä syntyneistä maastonmuo- doista.

Maisemoidun avolouhoksen maisemavaikutukset ovat vähäiset ja paikalli- sesti selvästi myönteiset. Maisema muuttuu soistuneesta alueesta sään- nöllisen muotoiseksi järveksi, jota reunustaa metsitetty vyöhyke. Järven voi havaita metsän takaa vain yläviistosta. Paikallisesti se on havaittavissa ai- van rannan tuntumasta tai viereisen sivukiviläjityksen päältä. Muut läheiset korkeat lakialueet ovat metsän peitossa eikä niistä näin ollen avaudu nä- kymiä järvelle.

Muutokset eivät lisää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan eivätkä aiheuta muutoksia jätemäärissä tai jätevesipäästöissä.

Sivukiven louhinnan pienenemisen vuoksi läjitysalue pienenee tilavuudel- taan noin 20 %.

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

Agnico-Eagle AB hakee lupaa muutosten käyttöönotolle muutoksenhausta huolimatta ja esittää asetettavaksi vakuudeksi 50 000 euroa.

Sivukiven läjitysalueen toimintavalmius on elintärkeää malmintuotannon ja koko kaivostoiminnan aloittamiselle. Läjityksen ehdot on tiedettävä jo läji- tyksen aloittamisvaiheessa.

Edellä olevaan viitaten muutosten käyttöönotto muutoksenhausta huoli- matta on tuotannollisesti ja taloudellisesti perusteltua. Toiminnasta ei en- nalta arvioiden aiheudu sellaisia päästöjä, joilla olisi haitallisia ympäristö- vaikutuksia. Esitetty vakuus on riittävä ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

L u p ah ak em u k se s ta t i ed o tt am i n en

Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympä- ristölupavirastossa ja Kittilän kunnassa 8.9.2008–8.10.2008 sekä erityis- tiedoksiantona asianosaisille.

Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Kittilän kunnalta sekä sen ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansassa 8.9.2008.

L a u su nn ot

1. Lapin ympäristökeskus

Ympäristökeskus on todennut, että maisemoinnissa tulee pyrkiä siihen, et- tei sivukivialuetta pysty juuri havaitsemaan Levin suunnasta katsottuna.

Reuna-alueiden jyrkennys lisää eroosion vaaraa, eikä niitä saa tehdä mil- tään osin jyrkemmiksi kuin 1:2,5. Lakialueen kaltevuutta voidaan loiventaa, mikäli pintarakenne tehdään tiiviillä materiaalilla. Päätöksessä on tarpeen määrätä rakenteen materiaalista ja vedenläpäisevyydestä. Sulkemisen ja maisemoinnin tavoitteena on oltava, että pitkällä aikavälillä alueella liikku- mista ei ole tarpeen rajoittaa. Ympäristökeskus ei näe estettä toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

2. Kittilän kunta

Sivukivialueen korottamista on pidetty merkittävänä haitallisena maisemal- lisena muutoksena. Alueen jälkihoito on toteutettava niin, että ympäristö jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Muilta osin kunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta.

3. Kittilän kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Sivukivialueen korottamista on pidetty merkittävänä haitallisena maisemal- lisena muutoksena. Alueen jälkihoito on toteutettava niin, että ympäristö jää mahdollisimman luonnonmukaiseksi.

Muistutus

4. AA, Niemi, RN:o 49:9

Muistuttaja on todennut, että lupaa läjitysalueen korottamiseen ei tulisi myöntää. Läjityskorkeuden kasvaessa on vaarana, että ympärillä olevat maamassat poimuuntuvat ja näin aiheutuu vahinkoa ja luonnon turmelua.

Muistuttaja on katsonut, että kaivosyhtiön taktiikkana näyttäisi olevan pik- kuhiljaa romuttaa kaikki aikaisemmat päätökset. Vaikka varsinainen kai- vostoiminta ei ole edes alkanut, niin jatkuvasti kaivosyhtiön mieli tuntuu muuttuvan ympäristön suhteen.

Muistuttajan hankkiessa Niemi-nimisen tilan ei kaivoksen pitänyt silloisten suunnitelmien ja asiakirjojen mukaan ollenkaan koskea tilaa. Nyt kuitenkin viranomaiset ovat antaneet kaivosyhtiölle jatkuvasti mahdollisuuden muu- tella suunnitelmia ympäristön ja maanomistajien vahingoksi. Viranomaisten pitäisi ryhdistäytyä ja vaatia kaivosyhtiötä pääsääntöisesti pysymään teh- dyissä suunnitelmissa ja lupaehdoissa. Kaivosyhtiö rakensi muun muassa Niemen tilalle tien vastoin kaivostoimituspöytäkirjassa sovittua ja määrättyä paikkaa.

H a k i ja n va s t in e

Hakijalla on 21.11.2008 toimittanut vastineen lausunnoista ja muistutuksis- ta. Vastineessa on esitetty seuraavaa:

1. Lapin ympäristökeskus

Kaivosyhtiöllä ei ole huomauttamista ympäristökeskuksen antamasta lau- sunnosta.

2. ja 3. Kittilän kunta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

Sivukivialueiden ylin täyttötaso jää korkeimmillaankin +258,5 metriä kor- keaa Rouravaaraa matalammaksi, jolloin läjitysalueiden korotuksesta ja jyrkkäpiirteisyyden lisäämisestä aiheutuvia maisemamuutoksia voidaan te- hokkaasti lieventää hyvin suunnitellulla läjityksellä ja maisemoinnilla.

Kaivosyhtiö on teettänyt maisemointia koskevan suunnitelman alan asian- tuntijalla. Sen mukaisesti toteutettuna sivukiven läjitys ja läjitysalueiden maisemointi voidaan toteuttaa siten, että maisemointialueet sopivat ympä- röivään luontoon ja lakialueiden maisemalliset vaikutukset rajoittuvat pai- kallisiksi.

4. AA

Sivukiven läjitysalueiden rakentaminen ja läjityksen suoritustapa perustu- vat asianmukaisiin ja säännöllisesti päivitettäviin työohjeisiin. Sivukiven läji- tyksestä ei aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mu- kaisesti korvattavaa vahinkoa. Sivukivialueita ja sen lähiympäristöä seura- taan osana kaivosyhtiön jatkuvaa käyttö- ja vaikutustarkkailua.

MERKINTÄ

Ympäristölupavirastolla on tätä asiaa ratkaistaessa ollut esillä ympäristölu- paviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suuri- kuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan päätöksen nro 69/02/1 asiakirjat.

Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U

YMPÄRISTÖLUPARATKAISU

Ympäristölupavirasto myöntää Agnico-Eagle AB:lle ympäristöluvan Kittilän kaivoksen hakemuksen mukaiseen sivukiven läjitystoiminnan muuttami- seen.

Ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntä- män Suurikuusikon kultakaivosta ja rikastamoa koskevan ympäristö- ja ve- sitalousluvan nro 69/02/1 lupamääräys 20 muutetaan kuulumaan seuraa- vasti:

20. Sivukivien läjitysalueet ovat luokitukseltaan tavanomaisen jätteen kaa- topaikkoja. Niille saa sijoittaa louhittua sivukiveä sekä malmia, jota ei

voida rikastusprosessissa hyödyntää. Sivukivien läjittämisessä on käy- tettävä enintään 10 metriä paksua kerroksittaista täyttöä, joka etenee poispäin Rouravaaran kylän asutuksesta. Sivukiven läjitysalueiden ylin täyttötaso maisemointikerrokset mukaan lukien saa olla enintään +255 m ja niiden reunaluiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:2,5 tai loivem- miksi sekä lakiosat rakennettava reunoja kohti viettäviksi.

Lupamääräykseen 31 lisätään toinen kappale, jonka jälkeen lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

31. Luvan saajan on sivukivikasojen ja rikastushiekka-altaiden maisemoin- nin suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota haponmuodostuksen estämiseen vähentämällä läjitettyyn materiaaliin kulkeutuvan veden ja hapen määrää. Sivukivialueiden luiskatun ja tiivistetyn pinnan päälle on levitettävä 0,5 metriä paksu kasvukerros, jonka alaosa koostuu tiiviistä moreenimaasta ja pinta turpeen ja/tai humuksen sekaisesta maasta.

Sivukivialueen louhepintaisen lakiosan alle on rakennettava sivukivi- täyttöön suotautuvan veden määrää olennaisesti rajoittava pintaraken- ne, joka koostuu vähintään 0,5 metrin paksuisesta mineraalisesta tiivis- tyskerroksesta tai vastaavan suojatason antavasta keinotekoisesta eristeestä.

Tämän päätöksen mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu toimenpitein estettävää tai ympäristönsuojelulain mukaisesti korvattavaa vahinkoa.

Toiminnassa on muutoin noudatettava tässä päätöksessä annettuja lupa- määräyksiä ja ympäristölupaviraston 1.11.2002 Riddarhyttan Resources AB:lle myöntämän Suurikuusikon kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan, sellaisena kuin korkein hallinto-oikeus on sitä muuttanut, määräyksiä sekä ympäristölupaviraston 9.6.2008 myöntämän Kittilän kaivoksen muutosta koskevan ympäristöluvan määräyksiä.

RATKAISUN PERUSTELUT

L u v an m yö n t äm i sen e de ll yt yk s e t

Lupamääräykset huomioon ottaen toiminnan muutos ei aiheuta luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa, maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Sivukiven hallinnassa ja läjitystoiminnassa käytetään ympäristön kannalta parhaita käytäntöjä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa päästöjen rajoit- tamisessa.

Toiminnan muuttamisen tai lupamääräysten muutosten seurauksena ei ai- heudu sellaista aiemmassa luparatkaisussa arvioidusta poikkeavaa pinta- vesien pilaantumisesta johtuvaa vahinkoa, josta olisi maksettava korvauk- sia tai tarvetta tarkistaa, mitä kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien edun- menetysten ehkäisemiseksi on määrätty.

Sivukiven läjitysalue on kaivannaisjätteen jätealue. Alueelle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2002 annetulla päätöksellä. Valtioneuvoston ase- tuksen kaivannaisjätteistä 18 §:n mukaan jätealueeseen, jolle on myönnet- ty ympäristölupa ennen asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetusta 1.5.2012 alkaen, ellei toimintaan ole tarve hakea ympäristölupaa tätä ai- emmin. Tässä asiassa ei ole kyse sellaisesta jätealueen muutoksesta, että koko jätealueelle olisi haettava lupa. Näin ollen asiassa ei ole sovellettu kaivannaisjätteitä koskevaa uutta lainsäädäntöä. Toimintaa koskevissa ympäristöluvissa on esitetty kaivannaisjätehuoltosuunnitelmaa vastaavat tiedot. Hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi toimite- taan 31.7.2011 mennessä, jolloin hakemuksessa on esitettävä kaivannais- jätteen jätehuoltosuunnitelma tarvittavine tietoineen ja sisäinen pelastus- suunnitelma. Tässä vaiheessa kaivannaisjätehuoltoasetuksen soveltami- seen keskeisesti kuuluvat määrittelyt, joita ei ole tämän päätöksen anto- hetkellä kansalliseen lainsäädäntöön vahvistettu, ovat myös käytettävissä.

L u p am ää rä ys t e n p er u s t el u t

Hakemus on koskenut sivukiven läjitysalueen reunaluiskien kaltevuuksien ja enimmäistäyttökorkeuden merkittävää muuttamista. Jyrkemmät luiskat ja täyttökorkeuden nosto pienentävät sivukivialueen pinta-alaa, vähentävät suotovesien määrää ja siten edesauttavat sivukivialueen kuormituksen pi- tämistä mahdollisimman pienenä kaivoksen sulkemisen jälkeisenä aikana.

Tehdyn maisemointisuunnitelman mukaan sivukivialueen korotus ja reuno- jen jyrkennys ei muuta merkittävästi alueen kaukomaisemaa. Kaivosalueen välittömässä läheisyydessä on sivukivialuetta korkeammalle kohoava Rou- ravaara. Maisemalliset muutoksen kohdistuvat lähialueille, joilla ei ole muu- toksesta haittaa kärsivää vakituista maankäyttöä. Esitetyillä maisemointi- toimilla minimoidaan korotetun maisemakuvan muutokset. Näillä perustein voidaan tässä tapauksessa muuttaa sivukivialueen täyttökorkeutta ja reu- naluiskien jyrkkyyttä koskevaa määräystä.

Kaltevuus 1:2,5 mahdollistaa vielä pintarakenteiden tekemisen, mutta edel- lyttää hyvää kasvittumista eroosion välttämiseksi. Sivukivialueella onkin to- dennäköisesti tehtävä sen sulkemistoimien jälkeen paikallisia korjaavia toimenpiteitä valumavesien aiheuttamien eroosiovaurioiden takia. Tämä pintarakenteen viimeistely ja korjaaminen pitää tehdä toiminnan aikana, koska sivukivialueen käyttö painottuu toiminnan alkuvaiheeseen.

Lakialueen loiventaminen lisää jätetäyttöön imeytyvän veden määrää. Tä- män estämiseksi lakialueen pintarakenteen tiiveysvaatimuksen on oltava suurempi kuin luiskissa. Suurikuusikon louhoksen sivukivialueen täyttötoi- minta tapahtuu pääosin vuoteen 2011 mennessä, jonka jälkeen toteute- taan alueen sulkemistoimet. Tällöin on käytössä lopullinen tieto alueelle si- joitettujen happoa muodostavien ja neutraloivien sivukivien määristä ja laadusta. Tähän mennessä selviää myös sivukiven tarve maanalaisen lou- hoksen täyttömateriaalina. Näillä tekijöillä on olennainen merkitys sivukivi- alueesta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran arviointiin ja sitä kautta pintarakenteen vedenläpäisevyydelle asetettavaan vaatimuk- seen. Luvan saaja on määrätty toimittamaan 31.7.2011 jätettävän hake- muksen yhteydessä yksityiskohtainen sivukivialueen sulkemissuunnitelma.

Näin ollen yksityiskohtainen määrääminen pintarakenteen vedenlä- päisevyysvaatimuksesta on perusteltua tehdä tarkistamishakemuksesta annettavassa päätöksessä. Tässä yhteydessä myös muita pintarakentei- den vaatimuksia on mahdollista tarkistaa.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on pääosin otettu huomioon luparatkai- susta ja sen määräyksistä ilmenevin tavoin. Vaatimuksista poikkeavien määräysten perusteluissa on tuotu esiin määräyksen sisältöön vaikuttaneet tekijät.

5. AA

Asiassa ei ole tullut esiin sellaisia seikkoja, jotka estäisivät luvan myöntä- misen. Hakemuksen mukaisella muutoksella ei ole vaikutusta toiminnasta kaivosalueen ulkopuolella aiheutuvaan pilaantumiseen tai sen vaaraan.

Teolliselle toiminnalle on tyypillistä, että se muuttuu ja tarkentuu ajan kulu- essa. Esimerkiksi kaivoksien malmivarantoja ei voida kartoittaa täydellises- ti ennen ympäristölupa-asian käsittelyä. Näin ollen seurauksena on uusien malmivarantojen löytymisen kautta toiminta-ajan piteneminen ja mahdolli- sesti jätealueiden tilantarpeen kasvu.

Sivukivien läjitys suoalueelle edesauttaa kaivoksen vesienkäsittelyä. Turve sitoo tehokkaasti sivukivestä liukenevia metalleja. Sivukivien läjitys nostaa suon turvemassoja läjitysalueen reunoilla. Toiminta tapahtuu kaivospiirin alueella ja kaivoslain nojalla luvan saaja on velvollinen korvaamaan toi- minnasta maanomistajille aiheutuvat vahingot. Sivukivialue sijaitsee alueel- la, jossa kaivoksen kuivatusvaikutus on muuttanut ja muuttaa suon luon- nontilaa. Kuivatusvaikutus ja sivukiven läjitysalueen sijoitusalue on otettu huomioon toimintaa koskevissa aiemmissa ympäristölupapäätöksissä, eikä tämän hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu muitakaan sellaisia haittoja, joita ei olisi jo aiemmissa päätöksissä lainvoimaisesti ratkaistu.

Ympäristölupapäätöksessä ei voida käsitellä tieyhteyksien rakentamista kaivospiirin sisällä ja siitä mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja.

LUVAN VOIMASSAOLO

P ä ä t ök sen v oi ma ss a ol o

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

L u p am ää rä ys t e n t ar k i s ta mi ne n

Kaivostoiminnan lupamääräysten tarkistamisesta on määrätty Pohjois- Suomen ympäristölupaviraston 11.6.2008 Agnico-Eagle AB:n Kittilän kai- vokselle antamassa ympäristölupapäätöksessä nro 29/08/11. Siinä asetet- tua määräaikaa, 31.7.2011 ei ole tarpeen tässä päätöksessä muuttaa.

Lupamääräysten tarkistamishakemukseen on liitettävä mitä muissa toimin- taa koskevissa voimassa olevissa ympäristölupapäätöksissä on määrätty sekä tiedot vakuudesta, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma ja sisäi- nen pelastussuunnitelma sellaisina, kuin valtioneuvoston asetuksessa kai- vannaisjätteistä (379/2008) esitetään.

Tarkistamishakemukseen liitettävässä yksityiskohtaisessa sulkemissuunni- telmassa on lisäksi esitettävä Suurikuusikon sivukivialueen ja muiden 10 vuoden sisällä tarkistamishakemuksen jättämisestä suljettavaksi arvioitujen jätealueiden osalta tarkempi arvio hakemuksessa esitettävän tai jo luvassa määrätyn pintarakenteen vaikutuksesta suotovesimääriin, läjitetyn kaivan- naisjätteen rapautumiseen ja suotovesipäästöihin sekä niiden vaikutuksiin ympäristössä toiminnan loppuessa ja pitkän ajan kuluessa toiminnan lopet- tamisen jälkeen.

L u p aa a nk a r a mm an as e tu k se n no ud at t a mi n en

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök- siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on asetusta noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

T o i mi nn an al o it t am i n en m uu t o ks e nha u s ta h u ol i ma t t a

Toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen.

V a k uu s

Luvan saajan on ennen lupapäätöksen mukaisen toiminnan aloittamista asetettava Lapin ympäristökeskukselle 50 000 euron suuruinen vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaami- seksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varal- ta.

Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaa- jana on Lapin ympäristökeskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukselle talletustodistus kuittaamattomuussi- toumuksella Lapin ympäristökeskuksen hyväksi. Päätöksen saatua lain- voiman luvan saaja voi hakea erillisellä hakemuksella ympäristökeskuksel- ta vakuutta palautettavaksi.

T o i mi nn an al o it t am i sl u va n p e r u st el ut

Tarve toiminnan aloittamisluvalle

Kittilän kaivoksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kesällä 2006 ja tuotanto käynnistyy loppuvuodesta 2008. Kaivoksella on lainvoimainen ympäristö- lupa toiminnan harjoittamiseen. Kaivostoiminnan alkuvaiheessa sivukiven louhinta on suurimmillaan. Toiminnan käynnistäminen suunnitellussa laa- juudessa ja tämän päätöksen mukaisella sivukivialueratkaisulla edellyttää, että läjitystä voidaan suorittaa suunnitelman muutoksen mukaisesti jo alku- vuodesta 2009.

Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotannon käynnistämiseksi toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta on luvan saajalle erittäin tärkeää ja toiminnan aloittamisen viivästyminen aiheuttaisi merkittävää taloudellista

vahinkoa. Toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on siten ympäristönsuojelulain tarkoittama perusteltu syy.

Täytäntöönpanon vaikutus muutoksenhakuun ja ympäristön saatta- minen ennalleen

Kittilän kaivoksella on voimassa oleva lainvoimainen ympäristö- ja vesita- louslupa. Toiminnasta aiheutuvista päästöistä johtuvan ympäristön pilaan- tumisen ehkäisemiseksi on 1.11.2002 annetussa ympäristöluvassa tarpeel- liset määräykset. Toiminnan olennainen muutos ei ennalta arvioiden lisää ympäristöön päästöistä kohdistuvia vaikutuksia tai riskejä, mutta edellyttää kuitenkin ympäristöluvan tarkistamista.

Sivukivialueen korottamisella ei ole sellaisia vaikutuksia, etteikö oloja voi- taisi olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi tai vastaamaan lainvoi- maisen ympäristöluvan mukaista tilannetta, mikäli tämä lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Toiminnan muuttamisesta ei myöskään synny sellaisia uusia ympäristönsuojelulain tarkoittamista päästöistä aiheutuvia peruuttamattomia haitallisia muutoksia tai muutoin merkityksellisiä haitalli- sia muutoksia ympäristössä, ettei aloittamislupaa voisi myöntää. Muutok- senhaku ei siten tule tarpeettomaksi.

Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi sivukivialueen saattamiseksi lainvoimaisen luvan mukaiseen korkeuteen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 §, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 §, 55 § 2 mo- mentti sekä 101 § 1 momentti

Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997)

KÄSITTELYMAKSU

R a t k ai s u

Lupa-asian käsittelymaksu on 2 580 euroa.

P e r u s te lut

Kyseessä on toiminnan olennainen muutos, jossa lupamaksu on 50 % tau- lukon mukaisesta maksusta (tavanomaisen jätteen kaatopaikka 8 610 eu- roa * 0,5 = 4 305 euroa). Koska taulukon mukainen maksu on asian käsit- telyn vaatiman työmäärän perusteella kohtuuttoman korkea, peritään asian käsittelystä maksu käytetyn työajan perusteella.

O i k e us o hj e

Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteis- ta (1388/2006)

Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/2006)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Kristiina Toivila

Simo Perkkiö Mikko Keränen Sami Koivula

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana johtaja Kristiina Toivila sekä ympäristöneuvokset Simo Perkkiö, Mikko Keränen (tarkastava jäsen) ja Sami Koivula (esittelijä).

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 020 690 182.

SK/lk

Liite

Valitusosoitus

Liite

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liittei- neen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti- öt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 21.1.2009, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi- tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas- taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, 90101 Oulu

puhelin: asiakaspalvelu 020 690 182

telekopio 08 - 8162 870

sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.