YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nrot 13/2007/1 14/2007/1 Dnrot LSY-2005-Y-97 LSY-2005-Y-154 Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 27.4.2007
ASIA Boliden Harjavalta Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n jätteiden loppusijoitustoiminnan jatkamista Torttilan läjitysalueella koskeva selvitys, Harjavalta
SELVITYKSEN TEKIJÄT
OMG Harjavalta Nickel Oy Teollisuuskatu 1
29200 HARJAVALTA Boliden Harjavalta Oy Teollisuuskatu 1 29200 HARJAVALTA
ASIA JA SEN VIREILLETULO
Ympäristölupaviraston Boliden Harjavalta Oy:lle 8.7.2004 myöntä- mässä ympäristöluvassa nro 49/2004/1 ja OMG Harjavalta Nickel Oy:lle 10.12.2004 myöntämässä ympäristöluvassa nro 69/2004/1 yh- tiöt on määrätty yhdessä jättämään ympäristölupavirastoon 31.5.2011 mennessä selvitys loppusijoitustoiminnan jatkamisesta Torttilan läjitysalueella.
OMG Harjavalta Nickel Oy on 11.4.2005 ja Boliden Harjavalta OY on 24.5.2005 toimittanut määräysten mukaisen selvityksen ympäristö- lupavirastoon.
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojelulain 55 §:n 3 momentin mukaisesti lupaviranomai- nen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 §:n 1 mo- mentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella.
SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA ESITETYT TOIMET
OMG Harjavalta Nickel Oy on yhdessä Boliden Harjavalta Oy:n kanssa teettänyt selvityksen insinööritoimisto Ramboll Finland Oy:llä (työ 82108871/82106771).
Selvitys
Selvityksen mukaan Torttilan hienokuonaläjityksen (aikaisempi nimi- tys rikastushiekka) päälle on tarkoitus läjittää erillisiin altaisiin OMG Harjavalta Nickel Oy:n rautasakkaa ja Boliden Harjavalta Oy:n kipsi- ferriarsenaattisakkaa.
Rautasakka-altaat
Rautasakka läjitetään hienokuonaläjitykseen kaivettaviin kolmeen al- taaseen (altaat III – V), joiden pohjaeristyksenä on vesitiivis asfaltti.
Asfaltti rakennetaan kahtena 40 mm:n ja 50 mm:n kerroksena. Asfal- tin tyhjätila on < 3 %. Kuivatuskerroksena, jonka paksuus on 300 mm, käytetään raekuonaa tai soraa. Kuivatuskerros erotetaan läjitettävästä rautasakasta suodatinkankaalla. Asfaltin alle altaan pohjalle ja luiskiin rakennetaan paksuudeltaan 250-300 mm:n kanta- vakerros sora- tai kalliomurskeesta 0-35 mm. Altaan V luiskiin kan- tavan kerroksen alusrakenteessa on tehty ylhäältä tasolle +36N60
massanvaihto, jossa hienokuona-aines korvattiin routimattomalla täytöllä. Rautasakka-allas III:n osalta massanvaihto harkitaan erik- seen.
Rautasakan läjitysominaisuuksissa on vaihteluja melko jäykästä massasta lähes juokseviin lietteisiin. Tästä syystä ennen altaiden ko- rotusta ratkaistaan korotustapa. Altaiden korottamiseksi selvitykses- sä on esitetty kaksi esimerkinomaista vaihtoehtoa.
1. Altaat korotetaan hienokuonasta tehtävien reunapen- kereiden suojassa alustavasti tasolle +50N60 pintaraken- teet mukaan lukien. Korotukset tapahtuvat viidessä vai- heessa. Korotusten ulkoluiskien kaltevuus on 1:3 ja laki muotoillaan loivasti kuperaksi kaltevuudella 1:10-1:20.
Jokaisen korotusvaiheen reunapenger eristetään keino- tekoisella eristeellä (esim. HDPE-kalvo). Kalvo vaatii suojakseen esipeittokerroksen puhtaista maamassoista (hiekka, sora, moreeni tai humusmaa).
2. Altaiden korotus tehdään muuten kuten vaihtoehto 1:ssä, mutta 2-5 korotus vaiheessa ilman keinotekoista eristettä suoraan rautasakalla kaltevuudella 1:3 tai 1:4.
Läjityksen aikana luiska maisemoidaan/peitetään kalkilla ja kasvualustalla, johon kylvetään heinä pölyämisen es- tämiseksi.
Kipsiferriarsenaattisakka-allas
Kipsiferriarsenaattisakka on rautasakkaa vesipitoisempaa ja se joh- detaan vesilietteenä Torttilan alueella yhteen altaaseen (allas II), jos-
ta vesi poistetaan ylivuotona ja pumpataan Boliden Harjavalta Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Kipsiferriarsenaattisakka-altaan pohjaeris- tyksenä on kaksinkertainen toispuoleisesti kitkapintainen HDPE- kalvo, joiden väliin asennetaan välikerros raekuonasta. Kalvo sau- mataan kaksoishitsauksella. Välikerrokseen tulee lisäksi vuodontun- nistus. Altaan luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Altaan pohjan yleistaso on +33 N60, mutta vuodontunnistusta varten pohjataso kal- listetaan pituussuunnassa altaan keskelle tasoon +32,50 N60.
Altaan vuodontunnistusputki asennetaan altaan poikkisuunnassa alemman HDPE-kalvon päälle. Pohjatasolla käytetään salaojaputkea ja luiskissa hulevesiviemäriputkea. Vuodonilmaisuputki on yhtenäi- nen tuulettuva putki, jonka molemmat päät varustetaan rei'itetyllä, ir- rotettavalla päätetulpalla ja suojataan betonirenkaalla.
Vesilietteisen kipsiferriarsenaattisakan purkupaikalla pohjan HDPE- kalvoa vahvistetaan hitsaamalla toinen 2,0 mm:n levy altaan kulma- taitteeseen ylhäältä alas asti. Lisäkaistan leveys on 2,0 m (1,0+
1,0 m).
Selkeytyneen veden poisto järjestetään kolmen kaivon kautta. Kah- den altaasta tulevan poistoputken lähtökorkeus on +40,00N60 ja yh- den +40,50N60. Putkien kaltevuus kaivoihin on vähintään 2,5 %.
Altaan reunapenkereiden ulkoluiskien kaltevuus on 1:3. Reunapen- kereen ylätaso on +41N60 eikä sitä ole tarkoitus korottaa. Penkereen yläpinta asfaltoidaan.
Läjityskapasiteetti ja sen käyttöönotto
Teoreettinen läjityskapasiteetti kipsiferriarsenaattisakka- ja rautasak- ka-alueella nettotilavuuksina on esitetty osa-alueittain seuraavassa taulukossa.
osa-alue massa tasoväli (N60) tilavuus (m3) IV allas rautasakka tasolta +30 tasolle +38 83 000 V allas rautasakka tasolta +30 tasolle +38 114 000 III allas rautasakka tasolta +30 tasolle +38 95 000 IV +V + väli rautasakka tasolta +38 tasolle +48 128 000 III allas rautasakka tasolta +38 tasolle +48 47 000 rautasakat yhteensä 467 000
II allas
kipsiferriar- senaattisak- ka
tasolta +33 tasolle +41 53 000
kaikki yhteensä 520 000
Laskelma on suuntaa antava ja perustuu säännöllisiin geometrisiin malleihin. Rautasakka-altaiden korotusten nettotilavuus on saatu vä- hentämällä bruttotilavuudesta korotuspenkereiden teoreettinen mas- samäärä.
Rakentamisvaiheiden kuvaus Nykytilanne
Rautasakka-alue IV on rakennettu ja käytössä. Allas täyttynee tasol- le +38 N60 vuonna 2007. Allas V valmistui vuonna 2005 ja se otetta- neen käyttöön vuoden 2007 aikana.
Kipsiferriarseenisakka -allas II on otettu käyttöön vuonna 2005.
Rautasakka-altaan V käyttöönotto
Alustavan käyttösuunnitelman mukaan allas V otetaan käyttöön en- nen alueen IV korotusta. Näin siksi, että alueiden väli saadaan täy- tettyä rautasakalla ja IV-V alueista tulee yhtenäinen kumpare.
Rautasakka-altaiden IV-V korotus ja altaan III käyttöönotto
Altaan III kaivu aloitetaan todennäköisesti altaiden IV-V ollessa käy- tössä.
Alueen rakentamisen lisäsuunnitelmat ja selvitykset Maapohjan kantavuus
Maapohjan kantavuus on koheesiomaakerroksen johdosta rajallinen.
Varmuustaso maapohjan murtumista vastaan selvitetään maaperä- tutkimuksin ja laskelmin. Huonoimmassa tapauksessa rautasakka- altaan IV korotusta joudutaan rajoittamaan tai vaihtoehtoisesti raken- tamaan vastapenger hienokuonaläjityksen ulkopuolelle. Kriittisin kohta on alueen lounaiskulma Torttilantien ja valtatien liittymän suuntaan.
Läjitetyn rautasakan kantavuus ja kokoonpuristuminen
Korotuspenkereet on suunniteltu perustettavaksi alkuvaiheessa osit- tain rautasakan, osittain vanhan hienokuonaläjityksen varaan, joten penkereissä on odotettavissa painumaeroja. Tästä syystä tutkitaan voidaanko/tarvitseeko rautasakkaa jäykistää tai tiivistää esimerkiksi stabiloimalla tai täryttämällä ennen pengermassojen ajoa. Selvityk- sen perusteella päätetään lopullinen läjitystapa.
Rautasakka-altaiden suotoveden keräily ja pintaeristyssuunni- telma
Suunnitelmat laaditaan erillisselvityksineen hyvissä ajoin ennen ko- rotuksiin ryhtymistä. Suotoveden keräily, rautasakan kokoonpuristu- minen ja pintaeristyksen muodonmuutokset ovat riippuvuussuhtees- sa toisiinsa.
SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksen täydennykset
Hakijat ovat täydentäneet selvitystään 9.2.2007 ja 13.2.2007 (OMG Harjavalta Nickel Oy).
Selvityksestä tiedottaminen ja kuuleminen
Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Harjavallan kaupungissa 17.6.- 18.7.2005.
Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lounais- Suomen ympäristökeskukselta ja Harjavallan kaupungin ympäris- tönsuojelusuojeluviranomaiselta.
Lausunnot Lounais-Suomen ympäristökeskus
Ympäristökeskus on todennut, että toteutettaessa rauta- ja kipsifer- riarsenaattisakkojen allasrakenteet esitettyjen suunnitelmien mukai- sesti rakenteet täyttävät valtioneuvoston päätöksen 861/1997 kaato- paikoista kaatopaikkojen pohjarakenteille asetetut vaatimukset eikä ympäristökeskuksella ole huomauttamista rakennussuunnitelmien suhteen.
Suunnitelmassa rikastushiekasta on käytetty nimitystä hienokuona.
Ympäristökeskus katsoo, että jätejakeiden nimityksiä ei tulisi muut- taa, jotta vältyttäisiin eri asiakirjoissa käytettyjen erilaisten nimitysten aiheuttamalta sekaannukselta.
Selvityksen tekijöiden kuuleminen ja vastine
Ympäristölupavirasto on varannut Boliden Harjavalta Oy:lle ja OMG Harjavalta Nickel Oy:lle mahdollisuuden antaa vastine annetusta lausunnosta.
Boliden Harjavalta Oy on vastineessaan todennut, että se tulee käyttämään jatkossakin rikastushiekasta nimitystä hienokuona.
Muutoin Boliden Harjavalta Oy:llä ei ole huomautettavaa annetusta lausunnosta.
OMG Harjavalta Nickel Oy ei ole toimittanut vastinetta.
MERKINTÄ
Boliden Harjavalta Oy on valittanut ympäristölupaa nro 49/2004/1 koskevasta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 05/0475/1 korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto hyväksyy, että Torttilan läjitys- alueella jatketaan jätteiden loppusijoitustoimintaa Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle toimitetun selvityksen mukaisesti ja muuttaa päätöksen nro 69/2004/1 lupamääräyksen 31 kuulumaan seuraavas- ti:
31. Läjitysalue luokitellaan ongelmajätteen kaatopaikaksi ja sille saadaan sijoittaa rautasakkaa 30 000 tonnia vuodessa sekä elektrolyysiliuoksen puhdistuksessa syntyvää kipsisakkaa 35 000 tonnia vuodessa. Lisäksi läjitysalueelle saadaan toistaisek- si sijoittaa nikkelipitoista muovijätettä 200-1 000 tonnia vuodes- sa, OMG Harjavalta Nickel Oy:n kemikaalitehtaan sade- ja pro- sessivesialtaiden lietteitä 1 100 tonnia vuodessa ja muutos-, korjaus- ja investointitöiden yhteydessä mahdollisesti syntyviä nikkelipitoisia materiaaleja kuten kaivettua maa-ainesta 100- 200 tonnia vuodessa ja käytöstä poistettua betonia 20-200 ton- nia vuodessa. Läjitysalueelle saadaan rakentaa hakemuksen mukaisesti kolme allasta yhteiseltä nettotilavuudeltaan noin 290 000 m3. Läjitysalueen enimmäistäyttökorkeus saa pintaraken- teet mukaan lukien olla korkeintaan tasolla +50N60. Enimmäis- täyttökorkeuteen ei sisällytetä alueen kasvillisuutta.
OMG Harjavalta Nickel Oy:n on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi rautasakka-altaan III ulko- luiskien penkereitä ja kaikkien rautasakka-altaiden pengerkoro- tuksia tasolta +38N60 koskevat rakenne- ja laadunvalvontasuun- nitelmat viimeistään kolme kuukautta ennen kyseisen raken- nuskohteen rakentamisen aloittamista. Rakenne- ja valvonta- suunnitelmien tulee sisältää tämän päätöksen osassa "Alueen rakentamisen lisäsuunnitelmat ja selvitykset" (s. 4) kuvatut suunnitelmat, tutkimukset ja laskelmat.
Boliden Harjavalta Oy:n on noudatettava Torttilan läjitysalueella jät- teiden loppusijoitustoiminnassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro 49/2004/1 annettuja Torttilan läjitysalueelle sijoitettavia jätteitä koskevia sekä kaatopaikkatoimintaa koskevia lupamääräyksiä. OMG Harjavalta Nickel Oy:n on noudatettava Torttilan läjitysalueella jättei- den loppusijoitustoiminnassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro 69/2004/1 annettuja Torttilan läjitysalueelle sijoitettavia jätteitä kos- kevia sekä kaatopaikkatoimintaa koskevia lupamääräyksiä, sellaisi- na kuin ne ovat tällä päätöksellä muutettuina.
RATKAISUN PERUSTELUT
Ympäristölupavirasto katsoo, että Boliden Harjavalta Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n esittämät toimenpiteet loppusijoitustoiminnan jatkamiseksi Torttilan läjitysalueella ovat riittäviä. Selvityksen mukai- silla pohjarakenteilla saavutetaan valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaisen ongelmajätteen kaatopaikan pohjarakennetta
vastaava suojataso ympäristön pilaantumista vastaan. Ympäristölu- paviraston myöntämän ympäristöluvan nro 69/2004/1 lupamääräyk- sen 31 muutoksella sallitaan rautasakka-altaiden korottaminen kaa- vamääräysten mukaiselle tasolle ja varmistetaan pengerkorotusten suorittaminen lupapäätöksessä nro 69/2004/1 asetettujen vaatimus- ten mukaisesti. Ympäristölupaviraston myöntämää ympäristölupaa nro 49/2004/1 ei ole tarpeen täydentää.
VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Luvan saajan jätteistä käyttämällä nimityksellä ei ole merkitystä jät- teiden luokittelun kannalta. Jätteiden luokittelu eri nimikkeisiin perus- tuu yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisiin nimikkeisiin.
SOVELLETTU SÄÄNNÖS
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43 § 1 momentti ja 55 § 3 momentti
KÄSITTELYMAKSU JA SEN PERUSTELUT Ratkaisu Käsittelymaksu on 1 925 €.
Perustelu
Käsittelymaksu peritään maksutaulukon kohdan muu ympäristölupa- asia mukaista tuntimaksua (38,50 €/h) käyttäen. Asian käsittelyn vaatima tuntimäärä on 50 tuntia.
Oikeusohje
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 1238/2003.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamal- la.
Liite Valitusosoitus
Aino Turpeinen
Heikki Penttinen Erkki Kantola
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana Aino Tur- peinen sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Erkki Kantola (esittelijä).
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 0400-892001
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 28.5.2007.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuin- ympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäris- tönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut- tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa- sa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel- mää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo ai- kaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Säh- köisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestel- mässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: 020 490 121 (vaihde)
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis- tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
