Specialty Minerals Nordic Oy Ab:llä on viemäriin liittymissopimus Tervakoski Oy:n kanssa

10.4.2006

ASIA Päätös Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee saostetun kalsiumkarbonaatin va l- mistusta paperiteollisuuden lisäaineeksi. Kyseessä on olemassa oleva toi- minta.

LUVAN HAKIJA Specialty Minerals Nordic Oy Ab Hallimestarinkatu 17

20780 Kaarina

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Kalsiumkarbonaatin valmistus

Janakkkalan kunta, Tervakosken taajama Kiinteistörekisteritunnus 165-431-1-1073 Toimialatunnus DG 24130

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Saostettua kalsiumkarbonaattia valmistava laitos edellyttää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1

§:n 1 momentin kohta 4d mukaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Hämeen ympäristökeskus on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäris- tönsuojelulain 31 §:n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentti kohta 4c mukaan (väriaineita tai pigmenttejä valmistava tehdas).

ASIAN VIREILLETULO

Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukseen 26.11.2004

SUORITEMAKSU 9530 euroa

•

•

•

•

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Specialty Minerals Nordic Oy Ab:llä on viemäriin liittymissopimus (17.6.1992) Tervakoski Oy:n kanssa.

Laitoksen alue on vahvistettu asemakaavassa (19.10.1984) teollisuusalu- eeksi ja se kuuluu Tervakoski Oy:n omistukseen.

Ympäristövahinkovakuutus: Vakuutusyhtiö IF vakuutusnumero 60212.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön yleiskuvaus

Specialty Minerals Nordic Oy Ab sijaitsee Janakkalan kunnassa, Tervakos- ken taajamassa, Tervakoski Oy:n sisäpihalla paperikone 12 salin vieressä.

Laitos sijaitsee kokonaan Tervakoski Oy:n alueen sisällä, eikä sillä ole muita suoranaisia naapureita. Lännessä ja pohjoisessa laitos rajoittuu Ter- vakoski Oy:n paperitehtaaseen, idässä varastorakennukseen ja etelän puo- lella massavarastoon. Lähin asutus on noin 150 metrin päässä laitoksesta.

Alue ei ole pohjavesialuetta. Lähimmän pohjavesialueen raja (Kuivaharju III luokka) sijaitsee alueesta noin 200 metriä itään päin. Varsinaiselle poh- javeden muodostumisalueelle on matkaa noin 300 metriä. Maasto viettää vastakkaiseen suuntaan. Laitoksen jätevedet virtaavat Tervakoski Oy:n jä- tevedenpuhdistamon kautta Tervajokeen ja edelleen Kernaalanjärven kautta Vanajaveden reittiin. Vesistöalueluokituksessa alue kuuluu Hauhon reitin Vuolujoen osa-alueeseen (35.775).

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Specialty Minerals Nordic Oy Ab valmistaa saostettua kalsiumkarbonaattia (PCC) käytettäväksi paperinvalmistuksessa paperin täyteaineena. Tuotanto- laitos sijaitsee Tervakoski Oy:ltä vuokratulla alueella, paperitehdasalueen keskellä. Specialty Minerals Nordic Oy Ab omistaa tuotantolaitoksen kiin- teistöt.

Laitoksen tuotantokapasiteetti on 20 000 tonnia vuodessa ja se toimii ym- päri vuorokauden läpi vuoden. Keskimääräinen tuotanto on 10 000-13 000 tonnia vuodessa.

Laitoksella on käytössä ISO 14001-standardin mukainen ympäristönsuoje- lun hallintajärjestelmä. Järjestelmää ei ole sertifioitu, mutta sen yhdenmu- kaisuus on todennettu Äänekosken tehtaan vastaavalla järjestelmällä, joka on sertifioitu. Tervakosken laitoksen ympäristöjärjestelmä kuuluu sisäisen auditoinnin piiriin ja se on auditoitu viimeksi 22.9.2004.

Järjestelmä koostuu ympäristömanuaalista, paikallisesta ohjeistuksesta sekä ISO 9001 mukaisen laatustandardin työohjeista. Osana järjestelmää on tur- vallisuussuunnitelma, jossa kuvataan mahdollisten päästöjen hallinta. La i- tos ylläpitää ympäristönsuojelua koskevaa näkökohtaluetteloa, joka päivite- tään vuosittain.

Raaka-aineet ja kemikaalit

Saostetun kalsiumkarbonaatin pääraaka-aineet ovat poltettu kalkki (CaO), hiilidioksidi ja vesi. Hiilidioksidi imetään läheiseltä Tervakoski Oy:n ener- gialaitokselta pesun ja jäähdytyksen kautta suoraan käyttöön. Vuotuinen kalkin kulutus nimelliskapasiteetilla on noin 11 000 tonnia vuodessa.

Vuonna 2004 käytettiin tuotantoon hiilidioksidia 5081 tonnia. Tervakoski Oy:n energialaitos käyttää polttoaineenaan maakaasua.

Prosessit

Prosessi jakautuu seuraaviin pääprosesseihin:

-Kalsiumhydroksidin valmistus (sammutus) -Hiilidioksidipitoisen savukaasun toimitus ja pesu -Karbonointi eli kalsiumkarbonaatin saostaminen -Varastointi

Poltetun kalkin kuljetus ja purku

Raaka-aineena käytettävä kalkki kuljetetaan tehtaalle säiliöautoilla. Purku varastosiiloihin tapahtuu pneumaattisesti paineistamalla säiliöauton säiliö sen omalla kompressorilla ja nostamalla säiliö pystyyn. Siirtoilma purkau- tuu siilon yläpäässä olevien kuitusuodinpatterien kautta ulkoilmaan ja kalk- kihiukkaset palautuvat suotimista takaisin siiloon.

Kalkin sammutus eli kalsiumhydroksidin valmistus

Sammutuksessa poltettu kalkki lietetään veteen tietyssä suhteessa. Proses- sissa kalsiumoksidi muuttuu kalsiumhydroksidiksi. Samalla vapautuu läm- pöä. CaO + H2O > Ca(OH)2

Hydroksidin seulonta

Kalsiumhydroksidilietteestä erotetaan pyörrepuhdistimilla pois karkea, rea- goimaton jae, joka siirretään pesuruuvin kautta kuormalavalle sekä edelleen maanparannusaineeksi maatalouteen. Seulottu kalsiumhydroksidi pumpa- taan varastosäiliöön ja edelleen kalsiumkarbonaatin valmistusreaktoriin.

Savukaasun käsittely

Saostusprosessissa tarvittava hiilidioksidi "imetään" kompressoreilla vie- reisen Tervakoski Oy:n omistaman energialaitoksen poistopiipusta. Savu- kaasu sisältää noin 6.8% hiilidioksidia. Ennen reaktoriin johtamista savu- kaasu puhdistetaan ja jäähdytetään savukaasupesureissa.

Pesussa kaasussa vielä olevat hiukkaset peseytyvät veteen. Pesuvettä kier- rätetään mahdollisimman paljon ja osa pumpataan keräyssäiliöstä Terva- koski Oy:n jätevedenpuhdistamolle.

Saostus

Puhdistettu ja jäähdytetty savukaasu johdetaan tämän jälkeen hydroksidilla täytettyyn reaktoriin, jossa sen sisältämä hiilidioksidi saostaa voimakkaan sekoituksen alaisena kalsiumhydroksidista kalsiumkarbonaattia. Ylimääräi- nen savukaasu purkautuu ulkoilmaan poistoputkien kautta. Ca(OH)2 + CO2

> CaCO3 + H2O

Varastointi ja toimitus

Valmis kalsiumkarbonaatti- liete va rastoidaan säiliöihin ja pumpataan tai toimitetaan säiliöautolla asiakkaille.

Seulontahiekka

Prosessista luokittelussa erottuva seulontahiekka on rekisteröity maanpa- rannusaineeksi ja sitä kertyy nykytuotannolla kalkin laadusta riippuen noin 1200 tonnia vuodessa. Jae johdetaan prosessista kuivausruuvin läpi katetus- sa tilassa olevalle kuormalavalle, josta ulkopuolinen urakoitsija kuljettaa sen omaan välivarastoonsa ja edelleen maanparannusaineeksi pellolle.

Veden hankinta ja viemäröinti

Laitos on liittynyt Tervakoski Oy:n talousvesi- ja jätevesijärjestelmiin. La i- toksen tarvitsemat mekaanisesti ja kemiallisesti puhdistetut prosessi- ja käyttövedet toimittaa Tervakoski Oy. Jätevedet johdetaan Tervakoski Oy:n jätevedenpuhdistamoon. Laitoksen sadevesikaivot on kytketty tehdasalueen yleiseen sadevesiverkostoon.

Vuonna 2002 käytettiin mekaanisesti puhdistettua vettä 95 000 m³ ja kemi- allisesti puhdistettua 85 000 m³. Vuonna 2003 määrät olivat vastaavasti 95 000 m³ ja 98 000 m³. Suurin osa käytetystä vedestä palautuu valmiin tuotteen mukana takaisin Tervakoski Oy:lle.

Varastointi

Poltettu kalkki varastoidaan ulkona sijaitsevassa varastosiilossa (150 t) ja johdetaan edelleen annosteluruuvin kautta prosessiin. Varasto vaihtuu ko- konaisuudessaan noin kerran viikossa.

Ulkoalueet on asfaltoitu. Maaperän laatua ei ole Specialty Minerals Oy Ab:n alueelta tutkittu.

Valmis kalsiumkarbonaatti säilytetään säiliöissä ulkona.

Käytettävät kemikaalit

Kemikaalista päätyy % Kemikaali Koostu-

mus

Enimmäis- määrä

prosessissa ja varastossa (t)

Keskim.

käyttö (t/a)

Käyttö- tarkoitus ja kohde

Tuot- teeseen

Vesiin Jättee- seen

Poltettu kalkki CaO 150 7000 raaka-aine 58 10

Kalsiumhyd- roksidi

Ca(OH)2 90 m³ välituote

Kalsiumkarbo- naatti

CaCO3 300 m³ tuote 100

suolahappo HCl 0,2 (varasto, varoallas)

0,5 pesu 100

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Toiminnanharjoittaja ilmoittaa, että yrityksellä on oma sisäinen prosessin optimointijärjestelmä, jonka tuloksia seurataan viikkoraportein ja säännölli- sin sisäisin auditoinnein. Vertailuryhmänä on yrityksen liki 60 tuotantolai- tosta ympäri maailman. Ensisijaisesti ohjelma tähtää toiminnan tehostami- seen ja kustannusten vähentämiseen, joka toisaalta tarkoittaa myös veden, sähkön ja muiden resurssien kautta luonnonvarojen säästöä.

BAT PCC:n valmistukseen on valmisteluvaiheessa, eikä se suhteellisen yleisen luonteensa vuoksi sisällä ympäristönsuojelullisia parannusehdotuk- sia.

Energian käyttö

Laitos käytti vuonna 2002 sähköenergiaa 3217 Mwh ja vuonna 2003 3281 Mwh. Laitoksen sähköenergian käyttöä seurataan viikkoraportein hyö- tysuhteena tuotettua tuotetonnia kohti. Tuotantoprosessi kehittää lämpöä, jota hyödynnetään laitoksen lämmityksessä.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt veteen

Laitoksesta ei aiheudu suoria päästöjä vesistöön. Jätevedet käsitellään Ter- vakoski Oy:n yksilinjaisessa biologisessa aktiivilieteprosessilla toimivassa jätevedenpuhdistamossa, yhdessä Tervakoski Oy:n jätevesien kanssa.

Melu ja liikenne

Melumittaukset on suoritettu vuonna 1999 yhdessä Tervakoski Oy:n kanssa koko tehdasalueesta. Tehdas sijaitsee taajamaan nähden laaksossa. Melu- mittauksissa (20.10.1999 Inststo Kari Pesonen) todetaan, että Tervakoski Oy:n tunnistetut melulähteet, ilmanvaihdon ja lämmön talteenoton puhalti- met sekä tyhjöpumppujen poistot, ovat rakennusten katoilla.

Tehdasrakennukset varjostavat melun leviämistä joihinkin suuntiin, esi- merkiksi lounaaseen. Pohjoisen ja koillisen suuntaan melu etenee lähes es- teettä. Länsi- luoteen suunnassa toimii mäki meluesteenä. tehtaan päivä- ja yöaikainen melutaso ei eroa toisistaan merkittävästi. 55 dB melualue rajoit- tuu Tervakoski Oy:n tehdasalueeseen.

Laitos toimii kolmessa vuorossa, seitsemän päivää viikossa, eikä hakijan käsityksen mukaan sen toiminnasta aiheutuvaa melua voida erottaa Terva- koski Oy.n tehdasalueen yleisestä melusta.

Raaka-aineena käytettävä kalkki toimitetaan tehtaalle säiliöautolla noin kolme kertaa viikossa. Henkilöautoliikenne alueelle kulkee Te rvakoski Oy:n pohjoisportin liittymän kautta ja muodostuu normaalista työpaikkalii- kenteestä.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Seuraavassa taulukossa laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet, niiden mää- rät, varastointi sekä edelleen toimittaminen. Laitoksen toiminnasta aiheut u- va metalliromu ja sekajäte kerätään Tervakoski Oy:n tarkoitusta varten jär- jestämille kuormalavoille. Jätehuollosta on tehty sopimus Tervakoski Oy:n kanssa 11.6.1992.

Prosessista erottuva seulontajae johdetaan kuormalavalle ja edelleen maan- parannusaineeksi maatalouteen. Tehtyjen analyysien (tuoteseloste) mukaan tuote ei sisällä haitallisia raskasmetalleja yli MMM:n päätöksen salliman enimmäispitoisuuden, eikä aiheuta rajoituksia tuotteen hyötykäytölle. Tuot- teen kalkituskyky vastaa tavanomaisia kalkitusaineita. Käyttösuositus on 5- 10 tonnia hehtaarille.

Tyhjät kemikaalikontit toimitetaan takaisin tuotteen toimittajalle.

Jätelaji Jätteen

numero- tunnus

Kokonaispaino /a Toimituspaikka

Jäteöljy 13 01 13* 200 kg/a Ekokem Oy

Öljyiset jätteet 13 08 99* 100 kg/a Ekokem Oy

Metallijäte 17 04 07 500 kg/a Tervakoski Oy:n

keräyspiste

Sekajäte 20 03 01 500 kg/a Tervakoski Oy:n

keräyspiste Konttori- ja sosiaaalitilo-

jen jäte

20 03 01 300 kg/a Tervakoski Oy:n keräyspiste

Ongelmajätteet (loiste- putket, paristot)

20 01 21* 10 kg/a (loisteputket) 2 kg/a (paristot)

Ekokem Oy

*merkityt ongelmajätteitä

Päästöt ilmaan

Laitoksen päästöt ilmaan muodostuvat raaka-ainekalkin ja purun yhteydes- sä poistuvan siirtoilman sisältämästä kalkkipölystä ja sitoutumattoman sa- vukaasun mukana reaktoreiden poistopiipuista poistuvasta pisaroinnista.

Raaka-aineena käytettävä kalsiumoksidi on olomuodoltaan kuiva ja rakei- nen pulveri. Kalsiumoksidi toimitetaan tehtaalle säiliöautoilla ja siirretään pneumaattisesti 150 tonnin varastosiiloon. Kalkin purkamisen yhteydessä siirtoilma purkautuu suotimen kautta ulkoilmaan. Auton kuljettaja seuraa purkua, jolloin mahdollinen pölypäästö on helposti havaittavissa. Purku ta- pahtuu omalla kompressorilla, jonka tuotto on 700 m³/h ja kestää noin tun- nin. Suotimen läpäisyksi on arvioitu 20 mg/m³, joten pölypäästö on purka- misen aikana noin 14 grammaa. Vuositasolla päästö on noin 2,2 kg ja tuote- tonnia kohti laskettuna 0,18 g/PCC tonni. Suotimet kuuluvat ennakkohuo l- to-ohjelman piiriin.

Prosessissa imetyn kaasun hiilidioksidi sitoutuu kokonaisuudessaan tuot- teeseen. Typen oksidit poistuvat piippujen kautta ulkoilmaan. Poistokaa- sussa on erittäin vähän kiintoainetta.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Tuotantoprosesseja tarkkaillaan keskitetyn automaatiojärjestelmän avulla.

Järjestelmä käsittää automaattisia prosessinohjaustoimintoja sekä varoitus-, hälytys-, ylitäyttö- ja lämpötilarajojen ylitysten estoja ja hälytyksiä.

Raaka-aineena olevan kalsiumoksidin pneumaattista siirtoa varastosiilosta annostelusiiloon tarkkaillaan silmämääräisesti tehdasalueella liikuttaessa niin, että mahdolliset vuodot ja laitteiden virheellinen toiminta havaitaan mahdollisimman pian.

Kalkin sammutusprosessia tarkkaillaan kenttäkierrosten aikana tarkkaile- malla mm. seulonnan ja seulontahiekan vedenpoiston toimivuutta sekä mahdollisia vuotoja.

Kalsiumhydroksidin saostusprosessia tarkkaillaan pääsääntöisesti automaa- tiojärjestelmän avulla. Kenttäkierrosten aikana tarkkaillaan laitteiden toi- mintaa ja mahdollisia vuotoja.

Päästötarkkailu

Varsinaista päästötarkkailua ei tehdä. Kalkkikuormien purun ja kalkin siir- ron aikana säiliöauton kuljettaja tarkkailee mahdollisia pölypäästöjä ja kes- keyttää purun välittömästi, mikäli havaitsee jotain normaalista poikkeavaa.

Kalsiumhydroksidin saostusreaktorista poistuvan ylimääräisen savukaasun pisarointia poistoputkessa tarkkaillan kenttäkierrosten aikana.

Vaikutustarkkailu

Laitoksella ei ole erityistä vaikutustarkkailuohjelmaa. Tervakoski Oy:n jä- tevedenpuhdistamolle johdettava n veden laatua tai määrää ei tarkkailla.

Melupäästöjä ei ole tarkkailtu. Laitos on kuitenkin osallistunut vuonna 1999 Tervakoski Oy:n meluselvitykseen. Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n aiheuttamaa melua ei kuitenkaan voida erottaa muusta tehdasmelusta.

Seulontahiekan tarkkailu

Sivutuotteena maanparannusaineeksi toimitettava seulontahiekka analysoi- daan KTTK:n (Kasvintuotannon tarkastuskeskus) toimesta vuosittain.

Tuotteesta analysoidaan neutraloiva kyky kalsiumiksi laskettuna, ravinteet prosentteina kokonaispainosta, kosteusprosentti, hienousaste, haitalliset ras- kasmetallit Hg, Cd, Ni, Pb.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Laitos kuuluu paikallisen turvallisuusviranomaisen valvontaan ja sille on laadittu turva llisuussuunnitelma (19.2.2004). Suunnitelmassa on kuvattu mahdolliset vaaratilanteet pelastustoimenpiteineen.

Poikkeukselliset tilanteet

Turva llisuussuunnitelman mukaan suurin riski ympäristölle aiheutuu polte- tun kalkin vastaanoton yhteydessä, jos tapahtuu letkurikko tai liitin vuotaa.

Tällöin kalkkipöly leviää tehdasalueelle sekä edelleen viemärien kautta Tervajokeen. Poltettu kalkki saattaa aiheuttaa palovammoja.

Toimintahäiriöstä johtuen väärä poltetun kalkin ja veden sekoitussuhde, jolloin lämpötila nousee voimakkaasti ja hydroksiliete kiehuu. Hydroksi- disäiliön vuoto putkistosta tai venttiilistä kulkeutuu viemärien kautta jäte- vedenpuhdistamolle, jossa pH.n nousu aiheuttaa toimintahäiriön.

Varautuminen ja toiminta poikkeustilanteissa

Varusteet tarkastetaan ennen purkua. Putkea tarkkaillaan purkamisen aika- na. Suodin kuuluu ennakkohuollon piiriin.

Säiliöiden vesijäähdytys ja veden manuaalinen lisääminen sammuttimeen estää lämpötilan nousun. Merkittävät vuotomäärät havaitaan jätevesien ke- räilysäiliön pintahälytyksestä, jolloin linja jätevedenpuhdistamolle vo idaan sulkea venttiilillä.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta Janakkalan kunnan virallisella ja omalla ilmoitus taulullaan 10.2-14.3.2005 välisen ajan sekä ilmoittanut kuulutuksesta Hämeen Sanomissa 10.2.2005.

Hakemuksesta on 3.2.2005 annettu erikseen kirjallinen tieto tiedossa ole- ville asianosaisille (8 kpl). Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Ja- nakkalan kunnanvirastossa.

Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 14.10.2005, 4.3.2006 ja 22.3.2006.

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksesta on neuvoteltu ja tehty tarkastuskäynti laitokselle 13.9.2005.

Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on 3.2.2005 pyydetty lausunnot Janakkalan ympäristölauta- kunnalta, Janakkalan kunnanhallitukselta ja Tervakoski Oy:ltä. Ympäristö- lautakunnan lausuntoon pyydettiin liittämään myös kunnan terveysvalvo n- taviranomaisen käsitys asiasta.

Janakkalan ympäristölautakunta toteaa 18.3.2005 saapuneessa lausunnos- saan, että laitoksen toiminnassa ei ole ilmennyt merkittäviä paikallisia tai laajempia ympäristövaikutuksia. Laitos sijaitsee paperitehtaan teollisuus- alueen sisällä eikä erotu muusta teollisuusympäristöstä. Laitos vähentää paikallisia hiilidioksidipäästöjä. Suurin jäte-erä on seulontahiekka, jonka laatu on tutkittu, ja jota hyödynnetään maanparannusaineena. Laitos on viemäröity jätevedenpuhdistamolle. Paikallisen viranomaisen näkökulmas- ta katsottuna laitokselta on kuitenkin syytä edellyttää selvillä olo- velvollisuutta ja kirjanpidon toimittamista seulontahiekan kuljettajista, hyödyntäjistä ja hyödyntämiskohteista.

Kunnanhallitus toteaa lausunnossaan (31.3.2005), että sillä ei ole huo- mautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta.

Tervakoski Oy:n lausunnossa (11.3.2005) todetaan, että Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n jätevesien ei ole havaittu aiheuttavan haittaa Tervakoski Oy:n jätevedenpuhdistamon toiminnalle, eikä Tervakoski Oy katso tarpeel- liseksi asettaa SMN.n nykyisen kaltaiselle jätevesien johtamiselle raja- arvoja.

Tervakoski Oy katsoo kuitenkin, että luvassa tulee huomioida seuraavat asiat:

Jotta Tervakoski Oy:n jätevesilaitoksella voidaan ajoissa ryhtyä tarpeelli- siin toimenp iteisiin, tulee jätevesilaitokselle johdettavista poikkeuksellisista jätevesistä ilmoittaa ensi tilassa Tervakoski Oy:n vesilaitoksen henkilökun- nalle. Tällaisia poikkeuksellisia päästöjä ovat myös SMN:n prosessisäiliöi- den pesut. Mikäli SMN havaitsee toimintansa seurauksena sade/kirkas- vesiviemäreihin joutuvan sinne kuulumattomia vesijakeita tulee siitä ensi tilassa ilmoittaa Tervakoski Oy:n ympäristöpäällikölle.

Tervakoski Oy:n tehdasalueen viemäröinnissä ei ole huomioitu säiliöauto- jen pesumahdollisuutta. Nykyjärjestelyillä ei säiliöautojen pesua tule sallia SMN:n ympäröivillä piha-alueilla.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 26.7.2005 päivätyllä kirjeellä va rattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista.

Specialty Minerals Nordic Oy Ab on todennut 5.9.2005 saapuneessa vas- tineessaan seuraavaa: Seulontajätteen eli maanparannusaineen kuljettaja ja käyttäjä on Janakkalan jätteenkuljetus Oy, sekä käyttäjänä lisäksi Pentti Lehtonen Tervakoskelta. Seulo ntajäte levitetään maanviljelyspelloille pH:n säätötarkoituksessa.

Specialty Minerals Nordic Oy Ab on täydentänyt vastinettaan 14.10.2005 todeten tehneensä uuden toimintaohjeen poikkeuksellisista päästöistä Ter- vakoski Oy:n jätevesilaitokselle. Poikkeuksellisten päästöjen sade- vesiviemäreihin toiminnanharjoittaja toteaa todennäköisyydeltään olevan erittäin pienen, koska PCC-tehtaalla on laitoksen sisällä jätevedelle kerääjä kanaalit, jotka johtavat edelleen jäteveden Tervakoski Oy:n jätevesilaitok- selle PCC -tehtaan esiselkeyttimen kautta. Kyseessä oleva päästö tulisi ky- seeseen vain tankin repeämässä tai putken totaalisessa katkeamisessa. Au- tojen pesusta PCC- tehdasta ympäröivillä alueilla todetaan vastineessa, että kyseessä olevasta paikasta on pesuletku poistettu jo kaksi vuotta sitten ja alue on varustettu kyltillä autojen pesu kielletty. Tarvetta kuljetusautojen pesuun PCC- tehtaan puolesta ei ole.

ALUEELLISEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ratkaisu

Hämeen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n kalsiumkarbonaatin valmistustoiminnalle Janakkalassa.

Toimintaa ja tarkkailua on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muutoin määrätä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Janakkalan ympäristölautakunnan vaatimus seulontahiekan kuljettajista, hyödyntäjistä ja hyödyntämiskohteista ilmoittamisesta on huomioitu lupa- määräyksessä 23.

Tervakoski Oy:n lausunnossaan esittämät vaatimukset jätevesilaitokselle ilmoittamisesta häiriötilanteissa on huomioitu lupamääräyksessä 4.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1 Laitoksen ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettä- vä ja edistettävä niin, ettei laitoksen toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin tai viemäriin tai muu syy aiheuta joko välittö- mästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden alenemista.

Tarvittaessa on selvitettävä ympäristövaikutukset ja ryhdyttävä Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin hait- tojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Ympäristökeskus päättää toimenp i- teistä erikseen. (YSL 5 §, 7 §, 8 §, 42 §, 55 §, JäteL 6 §, 19 §, NaapL 4, 17

§) Meluntorjunta

2 Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona ei saa laitoksen toi- minta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 dB päivällä (kello 7-22) eikä 50 dB yöllä (kello 22-7). Jos melu on luonteeltaan isku- maista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB en- nen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä yhdessä muiden alueen toiminnanharjoittaji- en kanssa toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. (YSL 5 §, 42 §, 55

§, 83 §, 108 §, NaapL 17 §) Ilmansuojelu

3 Kiintoainepäästön kalsiumoksidin pneumaattisesti tapahtuvien siilojen täytön yhteydessä tulee olla mahdollisimman pieni, suodatuksen jälkeen enintään 10 mg/nm³. Kalsiumoksidin täyttö on lopetettava välittömästi, jos suodattimien todetaan olevan epäkunnossa. (YSL 5§, 42§, 43§)

Jätevesien johtaminen

4 Specialty Minerals Oy Ab:n jätevedet eivät saa haitata Tervakoski Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa. Mikäli näin tapahtuu, tulee jätevesien esikäsittelyä ennen viemäriin johtamista tehostaa.

Mikäli viemäriin pääsee poikkeuksellisia päästöjä, jotka voivat haitata Tervakoski Oy:n jätevedenpuhdistamon toimintaa, tai sadevesi- tai kirkas- vesiviemäreihin joutuu sinne kuulumattomia vesijakeita, tulee asiasta il- moittaa välittömästi Tervakoski Oy:n ympäristöpäällikölle sekä jätevesi- laitoksen hoitajalle. Myös prosessisäiliöiden pesusta tulee ennakolta il- moittaa Tervakoski Oy:n jätevesilaitoksen henkilökunnalle. (YSL 42, 43§) Kemikaalien käsittely ja maaperänsuojelu

5 Terveydelle ja ympäristölle haitallisten tai vaarallisten nestemäisten ke- mikaalien katetut käsittely- tai varastopaikat on viemäröitävä umpi- kaivoon tai viemäriin.

Mahdollisten sammutusvesien keräily ja käsittely on suunniteltava sellai- seksi, etteivät sammutusvesien sisältämät kemikaalit pääse maaperään tai pohjaveteen.

Alueet, joilla ympäristölle haitallisia aineita tai kemikaaleja kuormataan tai lastataan, on päällystettävä tiiviillä päällystemateriaalilla ja sen kun- nosta on huolehdittava. Kallistukset asfaltoidulla alueella on tehtävä siten, että vuotoaineet saadaan kerättyä talteen. Keräysaltaan tilavuuden tulee vastata vähintään suurimman kuljetussäiliön tilavuutta. (YSL 7 §, 8 §, 42

§, JäteL 6§)

6 Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida asianmukaisissa tiloissa ja käsitellä laitosalueella siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. Hai- tallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden joutuminen viemäriin on estettä- vä.

Sisätiloissa olevat ympäristölle haitallisten kemikaalien säiliöt ja -tynnyrit tulee varustaa varoaltain. Kemikaalivarastojen viemärit on oltava suljetta- vissa. Kemikaalien astiavaraston lattia on päällystettävä tiiviillä pinnoit- teella. Lattian ja seinän väliset saumat tulee tiivistää. Kemikaalisäiliöiden ja -putkistojen kunto sekä suoja-altaiden, kaivojen, viemäreiden, sulk u- venttiilien ja niiden liitosten tiiviys tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Tarvit- taessa tulee ryhtyä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Ympäristölle haital- listen aineiden lastausta on va lvottava. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §) 7 Ongelmajätteet on säilytettävä tiiviisti suljetuissa astioissa. Ongelmajätteet

on varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa.

Ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviil- lä reunuksellisella tai reunakorokkein varustetulla alustalla ja siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. (YSL 7 §, 8 §, 42 §, JäteL 6 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996)

Jätehuolto

8 Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden muodostu- mista. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätettä ei saa ohjata poltetta- vaksi, jos se voidaan hyödyntää aineena. Kaatopaikalle toimitettavan jät- teen määrää ja haitallisuutta tulee vähentää. Pakkausjätteen määrää on vä- hennettävä välttämällä kertakäyttöpakkauksia ja ohjaamalla käytettyjä pakkausmateriaaleja uusiokäyttöön. Hyötykäyttöön eikä kaatopaikalle saa toimittaa jätteitä, joista voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ym- päristölle.

Laitoksen on esitettävä selvitys jätteiden vähentämisestä ja hyötykäytön edistämisestä Hämeen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2007.

(YSL 42 §, JäteL 4 §, 6 §, 9 §, 12 §, 19 §, JäteA 8 §, VNp 101/1997, VNp 962/1997, VNp 883/1998)

9 Laitoksella syntyvä seulontajäte on ohjattava hyötykäyttöön. Seulontajäte voidaan välivarastoida hakemuksen mukaisesti tehdasalueella. Tilapäisenä ratkaisuna, mikäli hyötykäyttö keskeytyy tai osoittautuu mahdottomaksi, jäte voidaan sijoittaa kaatopaikalle, tai muulle asianmukaiselle varastoalu- eelle erikseen läjitettynä enintään kolmeksi vuodeksi. (YSL 42 §, JäteL 4

§, 6 §, 51 §, 52 §)

10 Kaatopaikalle toimitettavan muun kuin asumistoiminnassa syntyvään jät- teeseen rinnastettavan teollisuusjätteen kaatopaikkakelpoisuus tulee selvit- tää tarvittaessa. Jätteen soveltuvuus kaatopaikalle sijoittamiseen ratkais- taan kaatopaikkakelpoisuusarvioinnin perusteella erikseen. (YSL 42 §, Jä- teL 4 §, 6 §, 51 §, 52 §, VNp 861/1997)

11 Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Ongelmajätteet tulee viivyttelemättä toimittaa käsi- teltäväksi laitokseen, jolla on luvassa kyseinen onge lmajätteen vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siir- toasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen on- gelmajätteen vastaanottajalle. (YSL 42 §, JäteL 6 §, 15 §, JäteA 5 §, 6 §, VNp 659/1996)

Paras käyttökelpoinen tekniikka

12 Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitok- sen toiminnoissa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. (YSL 5 §, 42 §, 43 §, YSA 37 §, JäteL 51 §)

Energiatehokkuus

13 Toiminnanharjoittajan on tehtävä energia-analyysi/katselmus ja toimitet- tava energiansäästösuunnitelma Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttä- väksi viimeistään 31.12.2007 (YSL 5§, 42§, 43§, YSA 37§)

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

14 Mikäli laitteistoihin tulee häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai hai- tallisuutta, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se tekni- sesti on mahdollista.

Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnetto- muuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- tai pohjave- siin tai ilmaan, on viipymättä ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Janakkalan ympäristöviranomaiselle. Päästöjä lisäävistä häiriötilanteista tulee laatia poikkeamaraportit, joista ilmenevät ainakin häiriön kesto, suo- ritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapaht u- man toistumisen estämiseksi.

Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta ilmenee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Ympäristöriski- kartoitus tulee päivittää 31.12.2006 mennessä. Kartoitukseen tulee liittää tarkennettu suunnitelma onnettomuuksiin ja häiriö tilanteisiin varautumi- sesta.

Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjunta- laitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on saatavissa torjuntalaitteiden ja –tarvik kei- den käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. (YSL 62 §, 76 §, YSA 30 §, JäteL 51 §)

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

15 Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta alueelliselle ympäristökeskukselle. (YSL 42 §, 81 §, YSA 30 §)

16 Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään 9 kuukautta, ennen toiminnan mahdollista lopettamista esittää yksityiskohtainen suunnitelma Hämeen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi vesiensuojelua, ilmansuoje- lua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.

(YSL 42, JäteL 6 §, JäteA 9 §)

Tarkkailu

17 Tervakoski Oy:n jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laadun ja määrän tarkkailu on käynnistettävä. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä eh- dotus jätevesien tarkkailuohjelmaksi Hämeen ympäristökeskukselle hy- väksyttäväksi 28.9.2006 mennessä. (YSL 5, 46§, YSA 19§)

18 Koneita, puhdistuslaitteita, erottimia, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti. Tarvittaessa tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin. (YSL 5 §, 42 §, JäteL 51 §)

19 Seulontajätettä on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tavalla. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §)

20 Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen ympäristönsuojeluvastaava sekä hänelle yksi tai useampi sijainen. Ympäristövastaavan on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta koskevat ympäristönsuojelusäännökset ja mää- räykset sekä riittävästi laitoksessa käsiteltävien kemikaalien ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunta. (YSL 5 §, 42

§, 83 §, JäteL 51 §)

21 Toiminnan ilma-, melu- ja mahdollisia pohjavesipäästöjä on tarvittaessa seurattava. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa osallistua toimintojen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin Hämeen ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Hämeen ympäristökeskus antaa asiasta tarvittaessa lisämääräyksiä. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JäteL 51 §, 52 §)

Kirjanpito

22 Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista, laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuis- ta ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta se- kä energiankäytöstä ja energiasäästötoimenpiteistä, Tervakoski Oy:n jäte- vedenpuhdistamolle johdetusta jätevesimäärästä ja laadusta sekä jätteiden määristä ja käsittelytavoista ja paikoista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.

Kirjanpitoon on merkittävä vuosittaista raportointia varten tarvittavat tie- dot. Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyt- töä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirto- asiakirjat tulee säilyttää vähintään neljän vuoden ajan. (YSL 5 §, 42 §, 83

§, JäteL 51 §, 52 §, JäteA 22 §)

Raportointi

23 Laitoksen toiminnasta sekä valvonta- ja tarkkailutiedoista on laadittava vi- ranomaisen edellyttämällä tavalla raportti, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Hämeen ympäristökeskukselle ja Janakkala n ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Vuosiraportista on käytävä ilmi muun muassa seuraavat tiedot:

Tiedot tuotannosta:

vuotuinen tuotantomäärä (tuotteen laatu ja määrä), tuotannon käyntiajat prosesseittain (h/a), raaka-aineet, energian käyttötiedot ja energiasäästötoi- menpiteet, tuotannossa käytettävien kemikaalien laatutiedot ja kulutusmää- rät, suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa. Tieto ympäristövahinkovakuutuksen voimassaolosta.

Tiedot jätehuollosta:

jätteiden laatu, laji, määrä sekä hyödyntämis- ja käsittelytavat, varastointi, edelleen toimittaminen (mukaan lukien seulontahiekka ja sen analysointitu- lokset), jätteen kuljettajat, toimituskohteet ja päivämäärät, sekä kaatopaik- kakelpoisuustestien tulokset. Jätteiden luokit telussa tulee käyttää ympäris- töministeriön asetuksessa [YmA 1129/2001] esiintyvää jaottelua.

Tiedot päästöistä ja tarkkailusta:

päästömäärät, analyysitulokset, näytepisteet, laskenta- tai mittausperusteet, arvio tulosten luotettavuudesta, yhteenveto käyttö- ja päästötarkkailusta se- kä vaikutustarkkailusta, tieto Tervakoski Oy:n jätevedenpuhdistamolle joh- detusta jätevesimäärästä ja laadusta, tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista (ajankohta, kestoaika, syy, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet), yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet, mittalaitteet), puhdistimien käyntiajat, mittausraportit, vuosit- taisten raaka-aine- ja päästömäärie n vertailu tähän päätökseen kirjattuihin tai myöhemmin muutoksena ilmoitettuihin tietoihin. (YSL 5 §, 42 §, 83 §, JL 51 §)

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudate- taan anne ttuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jäte- lain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimuk- set, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei nykytie- tämyksen mukaan aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan va i- kutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toimin- nan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Toimintojen ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman hyvien haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien ke- hittämistä.

Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryh- dyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (Lupamääräys 1).

Laitoksen viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu melul- le hyväksyttävä melutaso. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston pää- töksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992, Ympäristöminis- teriön ohje 1/1995 ympäristömelun mittaaminen). Laitoksella melua aiheut- tavat koneet ja laitteet on sijoitettu sisätiloihin. Yksittäisiä melutapahtumia voi kuitenkin aiheutua esim. raaka-aineiden ja tuotteiden lastauksessa ja jät- teiden käsittelyssä. Tarvittaessa Hämeen ympäristökeskus voi antaa lisä- määräyksiä melupäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 2)

Päästöraja on yleisesti käytössä vastaavanlaisessa toiminnassa ja sen on katsottu olevan sellainen, että se on myös normaalitilanteessa saavutettavis- sa kuitusuodattimilla. (Lupamääräys 3)

Toiminnasta aiheutuvat jätevedet eivät saa haitata Tervakoski Oy:n jäteve- denpuhdistamon toimintaa. (Lupamääräys 4)

Tuotteiden, jätteiden tai raaka-aineiden varastointi tai käyttö ei saa aiheut- taa maaperään, pohjavesiin, sadevesiviemäriin, vesistöön tai ilmaan päästö- jä tai muuta haittaa. (Lupamääräykset 5-7)

Laitoksen jätehuoltojärjestelmää tulee edelleen kehittää niin, että kaikki hyödynnettävissä olevat jätteet hyödynnetään ensisijaisesti aineena.

Toiminnanharjoittajan velvollisuutena on myös ehkäistä pakkausjätteen syntyä. Käytettävät pakkausmateriaalit on suunniteltava ja valittava siten, että pakkauksen uudelleenkäytettävyys tai hyödyntäminen on mahdollista.

Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrän vähentäminen on valtakunnalli- sen jätesuunnitelman teollisuusjätettä koskevan vähentämistavoitteen mu- kaista. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumis- tai muuta haittaa. (Lupa- määräys 8)

Seulontajätteen välivarasto (kuormalava) sijaitsee tehdasrakennuksen yh- teydessä katetussa tilassa, jolloin siitä ei pääse leviämään kiintoaineita ym- päristöön. (Lupamääräys 9)

Tarvittaessa on toiminnanharjoittajan tehtävä kaatopaikkakelpoisuustesti kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä. Jätteentuottajan on annettava tiedot jätteen kaatopaikkakelpoisuudesta myös kaatopaikan pitäjälle. Kaatopaik- kakelpoisuuden osoittamista voivat harkintansa mukaan edellyttää ympäris- tösuojeluviranomainen tai kaatopaikanpitäjä. Laitoksen ongelmajätehuolto on järjestettävä jätelain periaatteiden mukaisesti. Ongelmajätteitä ei saa se- koittaa paitsi jos se on jätteiden käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se vo i- daan tehdä aiheuttamatta vaaraa tai haittaa. (Lupamääräykset 10-11) Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökel- poisen tekniikan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Toiminnanharjoit- tajan selvilläolovelvollisuus edellyttää myös energian käyttöön liittyvän pe- rustietouden keräämistä. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen energiankäy- tön tehokkuuden parantaminen vähentää tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. (Lupamääräykset 12-13)

Ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisista päästöistä ja häiriöistä on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Ympäris- töhaittoja aiheuttavat laiterikot tulee korjata viivytyksittä. (Lupamääräys 14)

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tar- vittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeelli- suudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristö- keskukselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 15)

Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympä- ristöön, soveltuminen tulevaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten hait- tojen estyminen. Toiminnasta ja alueesta luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa vain erillisen suunnitelman perusteella. (Lupa- määräys 16)

Toiminnanharjoittajan ja Tervakoski Oy:n tulee olla tietoinen jäteveden- puhdistamolle johdettujen jätevesien määrästä ja laadusta. Lisäksi lupamää- räysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvi- oiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia.

Paikallinen valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tämän luvan valvontaa varten. (Lupamääräykset 17-21)

Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäris- tövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja haittojen ehkäisemiseksi sekä poistamiseksi on oltava sel- villä toiminnan ympäristövaikutuksista. (Lupamääräykset 22 ja 23)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edel- lyttää ympäristölupaa.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2016 mennessä tehdä uusi hakemus lu- pamääräysten tarkistamiseksi.

Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupamääräysten tarkistamista var- ten muun tarvittavan selvityksen ohella selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteut umisesta laitoksen toiminnassa.

Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myön- netyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia sään- nöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86 (YSL) 5, 7, 8, 42, 43, 45-47, 62, 76, 83, 90, 101§

Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169 (YSA) 19, 30, 36§

Jätelaki 3.12.1993/1072 (JäteL) 4, 6, 9, 12, 15, 17, 19, 51, 52§

Jäteasetus 22.12.1993/1390 (JäteA) 5, 6, 7-10, 22§

Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26 (NaapL) 4, 17, 18§

Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763 (TSL) 22§

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä onge l- majätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (VNp 101/1997)

Valtioneuvoston päätös pakkauksista ja pakkausjätteistä (VNp 962/1997) Valtioneuvoston päätös keräyspaperin talteenotosta ja hyödyntämisestä (VNp 883/1998)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992

Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (YMA 1129

Asetus ympäristövahinkovakuutuksesta 717/98, 1 §, 2 §) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä peritään valtion maksuperustelain (150/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) alueellisen ympä- ristökeskuksen maksullisista suoritteista perusteella 9530 euroa.

Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetuksen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Specialty Minerals Nordic Oy Ab Hallimestarinkatu 17

20780 Kaarina (saantitodistuksella) Jäljennös päätöksestä

Janakkala n ympäristölautakunta Janakkalan kunnanhallitus Tervakoski Oy

Suomen ympäristökeskus (sähköisessä muodossa) Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä

Hämeen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamal- la Janakkalan kunnan ilmoitustaululla ja Hämeen Sanomat- lehdessä.

Lisätiedot

Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Kari Ratilainen. Sähköpos- tiosoite kari.ratilainen@ymparisto.fi, puhelinnumero 020 4903883.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan valittamalla muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valituskirjelmä toimitetaan päätöksen tehneelle viranoma i- selle. Valitusosoitus on liitteenä.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

-sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristöva i- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristöva ikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella (YSL 97 §).

Osastopäällikkö,

yli- insinööri Pirjo Mäkinen

Ympäristöinsinööri Kari Ratilainen LIITTEET Valitusosoitus