Jätevesien määrä, laatu ja
kuormituksen vähentäminen
Johanna Kallio,
Suomen ympäristökeskus
Jätevesineuvojien koulutus 24.5.2019
Kuva: Erkki Santala
1. Jätevesien syntyminen kotitaloudessa – määrä ja laatu
2. Lainsäädännön mukaiset laskelmat jätevesien kuormituksesta, kuormitusluku, jätevesijakeiden erottelun vaikutus
3. Puhdistustuloksen seuranta ja arviointi, näytteenotto 4. Vaihtoehtoisia puhdistusratkaisuja ja niiden tyypillisiä
kustannuksia
Johdanto jätevedenpuhdistukseen
● Jäteveden määrästä suurin osa muodostuu pesuvesistä
Kuva: Tutkittujen talouksien keskimääräinen vedenkulutusjakauma, kun kokonaiskulutus on 116 l/hlö/vrk (Etelämäki, L. Veden käyttö Suomessa, 1999)
1. Kotitalouden jätevedet
Tulokuormitukseen voi vaikuttaa mm. vesijakeiden erottelulla, kuvissa kuormitusluvut
(g/hlö/vrk).
Muista myös mm. fosfaatittomien pesuaineiden käyttö!
● Lainsäädännössä vaaditut puhdistusprosentit ovat x prosenttia kuormitusluvusta.
● ”2 § Haja-asutuksen kuormitusluvun sisältö
● Haja-asutuksen kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan
käsittelemättömien talousjätevesien orgaanisen aineen määrä mitattuna 7 vuorokauden biologisena hapenkulutuksena on 50 grammaa
vuorokaudessa. Kuormituslukuun sisältyvä yhden asukkaan
käsittelemättömien talousjätevesien kokonaisfosforin määrä on 2,2 grammaa ja kokonaistypen määrä 14 grammaa vuorokaudessa.”
● Tarkoittaa sitä, että puhuttaessa poistoprosenteista, ei tarkoiteta sitä että pitää puhdistaa x% syntyvän jäteveden lika-aineesta. Esim. 70%
poistovaatimus harmaan jäteveden fosforista olisi tarpeettoman tiukka, sillä suurin osa on jo poistettu erottamalla käymäläjätevesijae pois.
2. Haja-asutuksen kuormitusluku
2. Kuormitus haja-asutuksen kuormitusluvun
mukaisesti
2. Kuormituksen vähentämisvaatimukset
1. Selvitetään asuinkiinteistön keskimääräinen vedenkulutus asukasta kohti 2. Otetaan puhdistetusta jätevedestä näyte, joka edustaa sen
keskimääräistä laatua, analysoidaan pitoisuus mg/l 3. Lasketaan ympäristöön joutuva kuormitus
4. Verrataan sitä haja-asutuksen kuormitusluvun ja sovellettavan
puhdistusvaatimuksen avulla laskettuun sallittuun enimmäispäästöön
2. Ympäristöön pääsevän kuormituksen laskeminen
Ympäristöön pääsevä kuormitus = päästö:
100 l/hlö/vrk x 40 mg/l => 100 l/hlö/vrk x 0,040 g/l => 4 g/hlö/vrk OK!
Sallittu enimmäispäästö:
•
Normaali 10 g/hlö/vrk (80 % (1-0,8) x 50 g/hlö/vrk)•
Tiukempi 5 g/hlö/vrk (90% (1-0,9) x 50 g/hlö/vrk)2. Vaihtoehtoja: Jätevesien
käsittelyjärjestelmään johdettu kuormitus
Määrät g/vrk/hlö
2. Jäljellä olevien jätevesien käsittelyn tarve
* Laskuesimerkki: 1 – 0,66/1 = 0,34 34 %
● Edustavan, luotettavan ja puolueettoman näytteen ottaminen vaatii asiantuntemusta
• Sertifioidut vesinäytteenottajat
● Oikeat havainnot näytteenottohetkellä tärkeitä
• Lietekertymät näytteenottokaivon pohjalla eivät kuulu näytteeseen
• Toimintahäiriöiden tunnistaminen – toimimattoman järjestelmän näytteenotossa ei ole järkeä!
● Kokoomanäyte vrt. kertanäyte
• Kiinteistön jätevesi muodostuu epätasaisesti, kertanäyte ei ole koskaan edustava.
3. Näytteenoton haasteet ja kertanäytteen
edustavuus
3. Tulevan ja käsitellyn jäteveden laadun vaihtelu - Hajasampo-projekti
Käsitellyn jäteveden laadun vaihtelu
0 20 40 60 80 100 120
9:30 10:30 11:30 12:30 13:30 14:30 15:30 16:30
BOD7-atu mg/l)
3. Kahden samanlaisen puhdistamon
puhdistustulos voi olla täysin erilainen eri kohteissa
Hajasampo 107 ja 101
● Maapuhdistamot
• Maahanimeytys
• Maasuodatus
• Kasvipuhdistamo
● Laitepuhdistamot
• Panospuhdistamo
• Biosuodatin/suodin
• Bioroottori
• Aktiivilietepuhdistamo
● Kaksoisviemäröinti
• wc-vedet (=mustat vedet) ja pesuvedet (=harmaat vedet) käsitellään erikseen
• Kuivakäymälä tai umpisäiliö sekä harmaiden vesien käsittely (maaperäkäsittely tai harmaavesisuodatin)
4. Erilaisia käsittelyvaihtoehtoja ja -ratkaisuja
4. Käymäläjäteveden ja harmaan jäteveden
käsittely samassa järjestelmässä
4. Käymäläjäteveden ja harmaan jäteveden
erottelevat järjestelmät
4. Vaihtoehtona kuivakäymälä
Kuiva-
käymälä Kompostointi tai muu käsittely Harmaiden jätevesien
käsittelyjärjestelmä virtsa
uloste virtsa -> 5:1 laimennoksella kasteluvedeksi
suotovesi käymäläjäte
harmaat vedet
Erilaisten jätevesijärjestelmien tyypillisiä kiinteistökohtaisia kustannuksia toukokuu 2011
Toimii muistilistana hajajätevesineuvontatilanteessa, ei jaeta asiakkaalle!
LÄHDE: Niemi, Myllyvirta, 2008, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys
LÄHDE: Niemi, Myllyvirta, 2008, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys
Kuva: Sanna Vienonen