Ravinnehuuhtoumien mittaaminen
Kirsti Lahti ja Pasi Valkama
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
18.6.2014
RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 1
Mitä hankkeessa tavoiteltiin?
• Kehittää maatalouden
vesistövaikutusten arviointia havaitsemaan
viljelytoimenpiteiden vaikutuksia vesistöissä ja ohjaamaan vaikuttavien
toimenpiteiden käyttöönottoa alueellisesti ja lohkotasolla
• Verrata peltoalueen vesiä luonnontilaiseen alueeseen – mikä viljelystä peräisin?
• Selvittää sääolojen vaikutuksia veden määrään ja laatuun
Mitä mitattiin?
Pelto- ja metsäojasta jatkuvatoimisesti keväisin ja syksyisin tunnin välein antureilla:
•Pinnankorkeutta -> virtaama
•Lämpötilaa
•Sameutta -> kiintoaine, kokonaisfosfori, kiintoaineeseen sitoutunut fosfori
•Nitraattityppeä
Kannettava anturi: sameus, sähkönjohtavuus Vesinäytteistä tutkittiin:
•Kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori
•Kokonaistyppi, nitraatti-nitriittityppi
•Ammoniumtyppi
•pH, sähkönjohtavuus
•Sameus, kiintoaine
•Orgaaninen hiili
•Ulosteperäiset bakteerit Passiivikeräimet:
Liukoinen fosfori ja nitraattityppi Salaojavesien typpiliuskamittaukset viljelijöille
18.6.2014
RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 3
Automaattimittaukset verrattuna vesinäytteisiin
– tiheämmät mittaukset, tarkempi arvio huuhtoumista, ajantasaista tietoa
18.6.2014
RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 5
vesinäytteen otto
anturimittaus
Anturien kalibrointi edellyttää vesinäytteiden ottoa ja analysointia laboratoriossa.
Laajempi tietämys veden laadusta laboratorioanalyysein, mm. liukoinen fosfaatti.
Fosfori- ja typpikuormituksen erot
Fosfori pintavalunnan mukana eroosioainekseen sitoutuneena
Nitraattityppi liukoisena salaojien kautta
Myös kiintoainetta
Pelto-oja ja luonnontilainen metsäpuro
18.6.2014
RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 7
Pelto-oja 124 ha
48 % peltoa
Viemäröimätön haja-asutusalue
Edustaa Uudenmaan hajakuormitettua savikkoaluetta
Metsäpuro 137 ha
Luonnontilaista metsää Ei haja-asutusta
Edustaa Uudenmaan alueen luonnonhuuhtoumaa
mittapato
Pelto-ojan kuljettama kiintoaine
sisältää fosforia keskimäärin 1,4 mg/g
Metsäpuron kuljettama kiintoaine sisältää fosforia keskimäärin 0,9mg/g Kuormituksen eroja pellolta ja metsästä
Sade virtaama veden laatu
-Yksittäisen sadetapahtuman yhteydessä veden samennus on voimakkaampaa peltovaltaisella valuma-alueella
-Sameus reagoi voimakkaasti
virtaaman muutokseen pelto-ojassa
-Pelto-oja on vedenlaadultaan äärevämpi kuin metsäpuro
18.6.2014 Pasi Valkama
Kynnöt tehty 2013
Säätapahtumien ja peltotöiden välinen yhteys (typpi)
• Sateinen alkukesä 2012
Ennen kuin ravinteet ovat käytössä,
huuhtoutumisriski kasvaa
18.6.2014 Pasi Valkama
Huono kasvukausi
Kuiva, lämmin syksy
Luminen talvi
Suuri typen huuhtouma
Kuormitukseen vaikuttavia tekijöitä RaHa-seurannassa
Mikä osuus ravinnekuormasta tulee pelloilta?
18.6.2014
RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 13
* Lähtökohtana mahdollisimman tarkka kuormitustieto
* Erotetaan peltovaltaisen valuma-alueen kokonaisfosforikuormasta:
Taustakuorma (metsäpuro)
luonnonhuuhtouma, laskeuma Haja-asutuksen osuus (arvio)
Muu kuorma?
Tuloksena alueen peltojen laskentajakson mahdollinen maksimikuorma
Fosforista keskimäärin 2011-2013
Syksy 2012 Pelloilta
huuhtoutuva P
Kuormitus ei muodostu tasaisesti
18.6.2014
RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 15
Kyntöpelloilta virtasi eniten eroosioainesta ojaan
Näkyykö kasvipeitteisyyden lisääminen?
• Kasvipeitteisyys keväällä 2011
27 %
• Kevät 2012
68 %
• Kevät 2013
65 %
Ei näy! kuormittavimmat lohkot
Automaattianturiseurannasta opittua
18.6.2014
RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 17
