YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 8/2005/1
Dnro LSY-2004-Y-92
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 21.2.2005
ASIA Jalasjärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Jalasjärvi
LUVAN HAKIJA Jalasjärven kunta
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Ympäristölupaa haetaan Jalasjärven kunnan Jokipiin kylässä sijait- sevalle puhdistamolle. Puhdistamo sijaitsee Jokipiin taajamasta noin 500 m luoteeseen Jalasjoen rannan tuntumassa Puhdistamo- nimisellä kiinteistöllä 164-404-0001-0434.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Hakija on toimittanut hakemuksen ympäristölupavirastoon 31.3.2004. Hakemusta on täydennetty 31.5.2004 ympäristölupavi- raston pyytämillä lisäselvityksillä. Lupaa haetaan puhdistamotoimin- taan ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen edelleen Jalasjokeen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOI MIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti ja 31 §
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) –kohta ja 5 §:n 1 momentin 8) -kohta
TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Jäteveden johtamislupa
Länsi-Suomen vesioikeus on 10.9.1993 antamallaan päätöksellä (nro 63/1993/2) myöntänyt Jalasjärven kunnalle luvan jätevesien joh- tamiseen puhdistamolta Jalasjokeen. Lupaehdon 1) mukaan jäteve- den BOD7ATU-arvo ei saa olla yli 15 mg O2/l eikä fosforipitoisuus yli 1,0 mg/l ja puhdistustehojen tulee olla molempien osalta vähintään 90 % puolivuosikeskiarvoina. Lupaehdossa 11) velvoitettiin hakija
laatimaan selvitys vuoden 1995 loppuun mennessä ammoniumtypen ja kokonaistypen poistosta jäteveden käsittelyvaatimusten tarkista- miseksi.
Länsi-Suomen vesioikeus on 30.8.1996 antamallaan päätöksellä (nro 55/1996/2) täydentänyt lupaehtoa 1) siten, että vuoden 1999 alusta lukien vesistöön johdettavan jäteveden ammoniumtyppipitoi- suus sai olla enintään 8 mg NH4-N/l ja puhdistustehon oli oltava ammoniumtypen osalta vähintään 80 % vuosikeskiarvona laskettu- na. Vesiylioikeus on 20.2.1997 antamallaan päätöksellä (nro 27/1997) pysyttänyt vesioikeuden päätöksen.
Kaavoitustilanne Puhdistamon alue sijaitsee Jokipiin kaava-alueen ulkopuolella.
PUHDISTAMOALUEEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ
Puhdistamo sijaitsee Jokipiintien ja Jalasjoen välisellä alueella. Vie- ressä on peltoa ja lähin asuinrakennus on noin 140 metrin päässä.
Puhdistamon vaikutusalueella ei ole seutukaavaan merkittyjä suoje- lualueita eikä Natura 2000 –kohteita.
Vesialueen yleiskuvaus
Jalasjoki on yksi Kyrönjoen latvahaaroista ja saa alkunsa Jalasjär- ven kunnan eteläosista pohjoiseen virtaavista pikkujoista. Jalasjoki yhtyy Kauhajokeen Kurikan Jokihaarassa. Joen valuma-alue on noin 1 086 km2, josta metsää on 41 %, suota 35 % , peltoa 23 % ja vesis- töä 1 %. Merkittävimmät järvet ovat Jalasjärvi ja Hirvijärvi. Kyrönjo- en pääuoman pituus on 127 km ja se laskee Perämereen Vassorin- lahdessa.
Jalasjoen virtaamien pitkän aikavälin ääri- ja keskiarvot ovat Myllyky- län säännöstelypadon kohdalla seuraavat: HQ 145 m3/s, MHQ 65 m3/s, MQ 6,3 m3/s, MNQ 0,35 m3/s ja NQ 0,01 m3/s. Veden pinta nousee yleensä keväällä ja tulvat saattavat olla suuria. Koko Kyrön- joen tavoin Jalasjoki on laadultaan rehevä ja tumma humusvesistö, jossa ravinnemäärät vaihtelevat voimakkaasti vuodenaikojen ja ve- simäärän mukaan.
Vesistön kuormitus Kyrönjoen vesistöalueen veden laatua heikentää erityisesti valuma- alueelta tuleva hajakuormitus, jonka osuus kokonaiskuormituksesta on noin 90 % vuosikeskiarvona. Alivirtaamakausina jopa puolet ra- vinteista voi olla peräisin pistekuormituksesta. Jalasjoen valuma- alueella on lisäksi turvetuotantoalueita, jotka kuormittavat vesistöä.
Jalasjoen valuma-alueen keskimääräiseksi fosforihuuhtoumaksi voi- daan arvioida 45 t P/a ja typpihuuhtoumaksi 545 t N/a.
Veden laatu Jalasjoki on ilmeisesti Kyrönjoen heikkolaatuisin vesistö. Jalasjoen fosforipitoisuudet ovat olleet varsin korkeita 1980-luvulla ja vielä 2000-luvun alussakin Ahonkylän kohdalla jopa 220 µg/l. Jalasjoen typpipitoisuudet olivat 1990-luvulla keskimäärin tasolla 1 600 µg/l.
Vesi- ja ympäristöhallituksen laatiman virkistyskäyttöluokituksen mu- kaan Jalasjoki voidaan vuoden 2002 vedenlaatutulosten perusteella luokitella kuuluvaksi luokkaan tyydyttävä.
Kasvillisuus ja pohjaeläimistö
Vuonna 1997 tehdyn biologisen kartoituksen perusteella Jalasjoen suhteellisen runsas vesikasvillisuus koostui Jalasjärven puhdistamon sekä ylä- että alapuolella rehevyyttä indikoivista lajeista. Alueen poh- jaeläimistö oli tutkimuksen mukaan tyypillinen reheville vesialueille, tyyppilajeja olivat surviaissääsken toukat sekä punkit.
Kalasto ja kalastus Jalasjoessa esiintyy seuraavia kalalajeja: ankerias (istutettu), ahven, kuha, kiiski, hauki, taimen, kirjolohi (istutettu), harjus (istutettu), pu- ronieriä (istutettu), siika (istutettu), kivisimppu, lahna, särki, pasuri, säyne, salakka, ruutana ja made. Runsaslukuisimmat lajit ovat ah- ven, hauki, särki ja lahna. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastus- ta. Kalastusseuran arvion mukaan Jalasjoella kalasti 1996-2000 vuosittain 20-50 henkilöä. Saalistiedustelujen mukaan eniten saatiin särkiä, haukia ja ahvenia. Keskimääräinen vuosisaalis Jalasjärven kalastuskunnan alueella on ollut 690 kg. Kalastuskunta on istuttanut jokeen ainakin harjusta, kirjolohta ja taimenta.
Jalasjoen rapukanta oli vielä 1990-luvun alussa runsas ja ravun- pyynnillä oli taloudellistakin merkitystä, mutta vuonna 1995 rapurutto tuhosi suuren osan joen rapukannasta. Vuonna 1996 joesta pyydet- tiin noin 4 000 rapua, 2000-luvun saaliista ei ole tietoa.
Vesistön muu käyttö
Jalasjoen virkistyskäyttöä rajoittavat suuret virtaamavaihtelut ja hei- kohko veden laatu. Kalastuksen lisäksi jokea käytetään jonkin verran veneilyyn, joskin kesällä vähäinen vesimäärä rajoittaa käyttöä. Ylei- siä uimarantoja ei ole; joen soveltuvuutta uimavedeksi heikentävät rantojen liejuisuus ja ajoittain veden huono hygieeninen laatu. Puh- distamon lähivaikutusalueella ei ole vedenottamoita eikä joen vettä käytetä juoma- tai talousvetenä.
PUHDISTAMON TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Alunperin vuonna 1974 rakennettua puhdistamoa on saneerattu vii- meksi vuosina 1997-1999, jolloin rakennettiin myös valmius koko- naistypen poistoon. Puhdistamo on aktiiviliete- ja flotaatioprosessit käsittävä biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos. Yksilinjaista biolo- gista prosessia ja 2-linjaista flotaatiota voidaan käyttää myös rinnan.
Sakokaivoliete otetaan vastaan omalle porrasvälpälle, josta se voi- daan ohjata joko suoraan jäteveden käsittelyprosessiin, sakeutta- moon tai varastoaltaaseen. Liete kuivataan lingolla.
Viemäriverkoston pituus on 42,5 km, josta sujuttamatonta betoniput- kea on 5,1 km. Verkoston 6 jätevesipumppaamoa ovat kaukoval- vonnan piirissä.
Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet ja lietteet
Puhdistamolla käsitellään kunnan taajamien noin 3 400 asukkaan jätevedet. Kunnan koko asukasmäärä on noin 8 800. Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2003 noin 246 000 m3 jätevettä. Asutusjätevesien lisäksi puhdistamoa kuormittaa teollisuus. Suurin kuormittaja on mei- jeri, jonka osuus on 30-40 % puhdistamolle tulevasta orgaanisesta (BOD7) kuormituksesta. Muita kuormittajia ovat mm. kenkätehdas, puu- ja metalliteollisuus, pesula, korjaamot ja huoltoasemat.
Meijerillä ei ole jätevesien tasausallasta eikä esikäsittelyä jätevesien neutralointia lukuunottamatta. Puhdistamon tulokuormitus on kas- vanut vuodesta 1999 meijerin tuotannon kasvaessa. Lisäksi meijerin tuotantomäärät kasvavat aina touko-elokuussa sekä ennen pääsiäis- tä ja joulua. Meijerin tuotannon kehittymisestä tulevaisuudessa ei ole tietoa.
Kenkätehtaalla ei enää käsitellä nahkaa. Pesulan vesipesuissa käy- tetään pesuaineita noin 70 kg kuukaudessa; kemiallisen pesun pe- suaineita ei johdeta jätevesiviemäriin.
Sakokaivolietteitä puhdistamolla otettiin vastaan noin 880 m3 vuonna 2003.
Jalasjärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty viemä- rilaitoksen toiminta-alueen laajentamista Keskikylään v. 2005, Jalas- toon ja Komsille v. 2011-2013. Suunnittelujaksolla 2005-2015 laa- jennetaan kaava-aluetta 25 tontin alueelle Keskikylän verkoston suuntaan. Mikäli hankkeet toteutetaan, asukkaiden määrä lisääntyisi vähintään 820 henkilöllä ja verkostoon liittyisi lisäksi kahvila-juustola.
Puhdistamon tarkkailutulosten mukaiset kuormituksen vuosikeskiar- vot vuosina 2002-2003 ja liittyjämäärän arvioidun kasvun nojalla ar- vioidut vastaavat tulokuormituksen arvot vuonna 2015 ovat seuraa- vat:
2001 2002 2003 2015
Virtaama, m3/d - 682 673 850
BOD7ATU, kg O2/d 342 399 406 460
CODCr, kg O2/d - 794 878 -
Fosfori, kg P/d 11,2 12,5 13,9 16
Typpi, kg N/d 50,4 47,0 47,8 60
Vuoden 2015 arvioidussa tulokuormituksessa ei ole otettu huomioon teollisuusjätevesikuormituksen ja puhdistamolle tuotavien sakokaivo- lietteiden määrän mahdollisia muutoksia.
Puhdistamon mitoitus ja yksikköprosessit
Puhdistamon mitoitusarvot ovat virtaamien osalta seuraavat:
Keskimääräinen virtaama Qkesk 850 m3/d
Maksimivirtaama Qmax 4 000 m3/d
Maksimivirtaama Qmax, biol 2 500 m3/d
Mitoitustuntivirtaama qmit 50 m3/h
Maksimituntivirtaama qmax 240 m3/h
Puhdistamon yksikköprosessit ovat seuraavat:
Esikäsittely Välppäys
Hiekanerotus Aktiivilieteprosessi Ilmastus, tilavuus 1 100 m3
Väliselkeytys, pinta-ala 113 m2 Jälkikäsittely Flotaatio, pinta-ala 60 m2 Lietteen käsittely Sakeutus, pinta-ala 50 m2
Koneellinen kuivaus
Energia ja polttoaineet
Vuonna 2003 puhdistamon sähkönkulutus oli 590 166 kWh eli noin 2,4 kWh/käsitelty jätevesikuutio. Rakennukset lämmitetään sähköllä ja kaikissa rakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto. Lämpötilat ja ilmastoinnin tehokkuus säädetään työajan mukaan.
Öljyjä käytetään pumppuihin ja sekoittajiin. Öljyt säilytetään 200 lit- ran tynnyreissä varastossa.
Kemikaalit Jätevedenpuhdistamolla käytetään saostuskemikaalina alumiinisul- faattia ja pieniä määriä rautaa (PIX-105) ja kalkkia sekä lietteen kui- vauksessa polymeeriä.
Kemikaali vuosikulutus 2003 alumiinisulfaatti 42 244 kg
polymeeri 1 225 kg kalkki 2 500 kg PIX-105 1 600 l
Alumiinisulfaatti ja kalkki varastoidaan siiloissa. Polymeeri varastoi- daan säkeissä ja valmistetaan siilossa esikäsittelyrakennuksessa.
PIX säilytetään vanhassa ilmastus-lietteenkuivausrakennuksessa omassa säiliössään.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Puhdistustulos ja päästöt vesistöön
Puhdistamolta vesistöön johdettu orgaaninen kuormitus on vuosina 1999-2003 vaihdellut puolivuosikeskiarvona laskettuna 1,06-
3,22 kg O2/d ja fosforikuormitus 0,063-0,28 kg P/d. Vuonna 2003 vesistökuormitus oli vuorokaudessa keskimäärin 2,3 kg orgaanista ainetta, 0,091 kg fosforia ja 8,5 kg typpeä. Lupaehdot ovat selkeästi täyttyneet viime vuosina:
BOD7ATU kok.P NH4-N mg O2/l % mg/l % mg/l % lupaehto 15 90 1,0 90 8,0 80 vuosikeskiarvo 2003 2,3 99,5 0,13 99,4 0,6 98,8 vuosikeskiarvo 2002 3,1 99,5 0,09 99,5 1,0 98,0 vuosikeskiarvo 2001 4,1 99,0 0,16 99,0 2,0 97,0 vuosikeskiarvo 2000 1,2 100 0,22 98,0 2,4 96,0 vuosikeskiarvo 1999 1,9 99,0 0,33 97,0 0,5 99,0
Puhdistamo on toiminut erittäin hyvin. Viimeisen kolmen vuoden ai- kana ovat poistumat olleet kokonaisfosforin osalta 99,0-99,5 % ja kokonaistypen osalta 78 – 82 %.
Hakija on esittänyt, että ympäristöluvassa asetettavat, puoli- vuosikeskiarvoina laskettavat, käsitellyn jäteveden laatua ja käsitte- lytehoa koskevat raja-arvot olisivat seuraavat:
Pitoisuus Käsittelyteho mg/l %
BOD7ATU 15 90
CODCr 125 75
Kok. P 1,0 90 Kiintoaine 35 tai 90
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Jalasjoen havaintoasemien J3 (Jokipii, puhdistamon yläpuoli) ja J2 (Ahonkylä, puhdistamon alapuoli) väliin laskee Matoluoma, jonka kuormituslisäksi arvioidaan noin 2 kg P/d ja 22 kg N/d. Laitoksen kuormitustietoihin sekä Jalasjoen virtaama-arvoihin perustuvassa tarkastelussa laskennalliset pitoisuuden lisäykset olivat v. 2002 fos- forin ja typen osalta seuraavat:
Virtaama Pitoisuuslisäys joessa
Kok.P Kok.N
HQ (95 m3/s) 0 µg/l 1 µg/l MQ (12 m3/s) 0 µg/l 10 µg/l NQ (1,3 m3/s) 1 µg/l 91 µg/l
Havaitut pitoisuuslisäykset asemien J3 ja J2 välillä olivat selvästi suuremmat, kokonaisfosforin osalta 0-20 µg/l ja kokonaistypen osal- ta 0-200 µg/l, mikä osaltaan myös viittaa asemien välille tulevaan hajakuormitukseen.
Ainoastaan alivirtaamakausina puhdistamon osuus joen typpikuor- masta on kohtalainen heti purkupaikan alapuolella. Jäteveden joh-
taminen saattaa myös ajoittain heikentää veden hygieenistä laatua purkupaikan alapuolella.
Hakija ei kuitenkaan katso puhdistamon jätevesillä olevan merkittä- vää vaikutusta joen kalaston tai muun eliöstön tai vesikasvillisuuden kannalta eikä vesistön käytön kannalta. Jätevesiä voimakkaammin vaikuttaa ympäristöstä tuleva hajakuormitus. Hakija on esittänyt, että nykyinen 185 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu katsottai- siin riittäväksi.
Puhdistamon kuormituksessa ei ole lähivuosina odotettavissa mer- kittäviä muutoksia, joten laitoksen aiheuttama vesistökuormituskin pysyy entisenlaisena.
Päästöt ilmaan Puhdistamosta saattaa aiheutua hajuhaittoja noudettaessa kuivattua lietettä lietesiilosta. Lisäksi vähäistä hajuhaittaa saattaa aiheutua il- mastoinnin poistoilmasta. Pölyhaitat alueella lienevät vähäiset.
Melu ja liikenne Puhdistamon ympäristölle aiheuttama melu on vuoden 1998 uudis- tusten yhteydessä vähentynyt oleellisesti melua aiheuttavien komp- ressorien poiston myötä. Puhdistamon ulkopuolista melutasoa ei ole määritetty.
Raskasta liikennettä aiheutuu sakokaivolietteen, puhdistamolietteen ja muiden jätteiden sekä kemikaalien kuljetuksesta. Jätteenkulje- tusauto noutaa välppeen ja muun jätteen viikoittain. Kuivattua lietettä haetaan noin 3 viikon välein perävaunullisella yhdistelmäajoneuvolla.
Puhdistamoliete ja muut jätteet
Laitoksella syntyy vuosittain runsaat 600 tonnia kuivattua jätevesi- lietettä, joka ajetaan Teuvalle kompostoitavaksi. Lietteen kuljetuk- sesta ja kompostoinnista on tehty sopimus Vapo Biotec Oy:n kans- sa. Lingolla noin 15-%:iseksi kuivattu liete varastoidaan 50 m3:n suu- ruisessa varastosiilossa. Vuonna 2003 kuivattua puhdistamolietettä syntyi 636 tonnia.
Kunta ottaa vastaan kompostoidun lietteen ja se pyritään saamaan hyötykäyttöön. Lokakuussa 2003 tehdyn lieteanalyysin mukaan liete soveltuu stabiloituna käytettäväksi maanviljelyksessä, mutta viljelijät eivät halua sitä pelloilleen.
Muiden jätteiden osalta jätehuollon hoitaa Lakeuden Jätekeskus.
Välpe, jota syntyi 53 m3 v. 2003, pestään ja puristetaan niin kuivaksi, että se kyetään kuljettamaan sekajätteen mukana. Ongelmajätteet toimitetaan kunnan yhteiseen keräykseen Lakeuden Jätekeskukselle edelleen käsiteltäväksi.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu Puhdistamon hoitaja huolehtii päivittäin laitoksen käyttötarkkailusta ja valvonnasta. Käyttötarkkailutiedot kerätään järjestelmän raportoin- tiohjelmaan.
Kuormitustarkkailu Näytteet otetaan laitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä 8 kertaa vuodessa. Näytteet otetaan 24 tunnin virtaamapainotteisina kokoomanäytteinä. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tutkitaan lämpötila, pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, BOD7ATU, CODCr, ko- konaistyppi, kokonaisfosfori ja alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä tutkitaan lisäksi NH4-N, NO3-N + NO2-N, liukoinen fosfori, fekaaliset koliformiset bakteerit ja saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet.
Lietenäyte otetaan kerran vuodessa. Mikäli lietettä käytetään maan- viljelyksessä lannoitteena, lieteanalyysejä tehdään kuitenkin use- ammin. Lietteestä määritetään ravinteiden ja raskasmetallien lisäksi pH ja kuiva-ainepitoisuus.
Tarkkailujen tulokset toimitetaan viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ja paikalliselle valvontaviranomaiselle.
Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun osalta laitos kuuluu Kyrönjoen yhteistarkkailuun.
Tarkkailuohjelman on hyväksynyt Länsi-Suomen ympäristökeskus.
Vesistönäytteet otetaan havaintopaikoilta neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, elo- ja lokakuussa) ja näytteet otetaan mikäli mah- dollista 1 metrin syvyydestä jokiuoman keskeltä. Puhdistamon lä- himmät tarkkailupisteet ovat purkupaikan yläpuolella oleva Jokipii (J3) ja alapuolella oleva Ahonkylä (J2). Näytteistä määritetään ta- vanomaiset parametrit. Lisäksi ajoittain tehdään laajempia tutkimuk- sia, jotka sisältävät myös biologisia osioita.
Kalataloustarkkailu Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailun osalta laitos kuuluu Kyrön- joen yläosan kalataloudelliseen yhteistarkkailuun. Tarkkailu on käsit- tänyt Jalasjoen osalta kalastustiedustelun kerran viidessä vuodessa ja kirjanpitokalastuksen katiskalla vuosittain.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Ulkoisia häiriölähteitä ovat virtaamavaihtelut, viemäriin joutuvat öljyt ja liuottimet, sähköhäiriöt sekä kuormituspiikit. Sisäisiä häiriölähteitä ovat prosessissa tapahtuvat häiriöt.
Orgaanisen aineen suuri määrä, yleensä maitotuotteet, lisäävät ha- pen tarvetta. Siihen on varauduttu kasvattamalla ilmastuskapasiteet- tia ja säätöautomatiikalla.
Sakokaivolietteen ja jäteveden välpät on yhdistetty yhdysputkella häiriötilanteiden varalta. Toinen ilmastusallas voidaan ohittaa huolto- ja korjaustoimia varten. Väliselkeyttimen kaapimen vioittuessa jäte-
vedet on tilapäisesti johdettava flotaatioon ja käsiteltävä kemiallises- ti. Flotaatioselkeytys on 2-linjainen, joten sen häiriöt on helpommin hoidettavissa. Selkeytyksen häiriöissä jäteveden mukana karkaa kiintoainetta, mikä aiheuttaa vesistökuormitusta. Liete kuivataan ny- kyään lingolla, mutta varalle on jätetty vanha suotonauha ja poly- meerin syöttölaitteisto.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa ja Jalasjärven kunnassa 28.6.-12.8.2004.
Kuuluttamisesta on ympäristönsuojelulain 38 §:n mukaisesti erik- seen ilmoitettu tiedossa oleville asianosaisille.
Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyytä- nyt hakemuksesta lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan TE-keskukselta sekä Jalasjärven kunnan ympäristön- suojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.
1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan todennut, että puhdistamolla on päästy hyvin vesioikeuden päätöksessä edel- lytettyyn puhdistustulokseen. 1980-luvun lopulla alkaneen viemäri- verkon saneerauksen ansiosta myös viemäriin pääsevät vuotovedet ovat merkittävästi vähentyneet. Vaikka tulevan veden orgaaninen kuorma on kasvanut kymmenessä vuodessa noin kaksinkertaiseksi, vesistökuormitus on pysynyt jotakuinkin samalla tasolla. Juustoportti Oy:n kuormituksen edelleen kasvaessa on meijerin jätevedet esikä- siteltävä, jotta voidaan varmistaa hyvän toiminnan jatkuminen erityi- sesti typen suhteen. Ympäristökeskus on esittänyt vesistöön johdet- tavan jäteveden kokonaisfosforipitoisuudeksi (puolivuosikeskiarvo- na) enintään 0,5 mg/l ja ammoniumtyppipitoisuudeksi (vuosikeskiar- vona) enintään 4 mg/l sekä puhdistustehoksi vähintään 90 % mo- lempien osalta. Lupamääräysten tarkistaminen on tarpeen, koska viemäriin odotetaan lähivuosina paljon uusia liittyjiä.
2) Pohjanmaan TE-keskus on esittänyt lausunnossaan, että lupa voidaan myöntää. Lupaehtoja on kuitenkin syytä tiukentaa puoleen niin fosforin, joka on Kyrönjoen vesistössä useimmiten minimiravin- ne, kuin ammoniumtypenkin osalta. Tehokkaampi ravinteiden poisto on tarpeen, koska kalataloustarkkailun tulokset kertovat vesistöalu- een rehevöitymisestä (särkien ja pienikokoisten ahventen lisäänty- minen, maku- ja hajuvirheet). Muun muassa Kyrönjoen kalastusalu- een voimassa olevassa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitetään Ja- lasjoen tilan parantamiseksi jokeen tulevan ravinnekuorman vähen- tämistä. Mikäli lupaehtoja tiukennetaan TE-keskuksen vaatimalla ta- valla, kalatalousmaksun määrääminen ei ole tarpeen.
Kalataloudellista tarkkailua on edelleen jatkettava. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Lupaehdot on määrättävä tarkistettavak- si.
3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on kat- sonut, että jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa hakemuksen mukaisesti. Puhdistamo on puhdistusteholtaan selke- ästi täyttänyt sille annetut lupaehdot. Häiriötilanteita ei ole ollut mer- kittävästi ja niihin on pystytty varautumaan. Myös laitoksen kapasi- teetti tasaa mahdollisista häiriötilanteista aiheutuvia ongelmia. Ver- kostoa on saneerattu vuotovesien poistamiseksi ja jäljellä olevan vanhan verkoston uusiminen on tarkoitus toteuttaa jaksolla 2005- 2010. Vesistön kuormitusseurannassa ei ole havaittu puhdistamolla olevan merkittävää vaikutusta vastaanottavaan vesistöön.
Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija ei näe viemärilaitoksen uusia liittyjiä perusteena lupamäärä- ysten tarkistamiselle. Selvitysten mukaan puhdistamon puhdistuste- hon nostamisella ei saavuteta merkittävää parannusta Jalasjoen ve- den laatuun suuren hajakuormituksen vuoksi. Kunta pitää edelleen- kin tärkeänä hoitaa puhdistamoa mahdollisimman hyvin taloudellis- ten mahdollisuuksien rajoissa. Runsaiden sateiden aiheuttamat pro- sessin toimintahäiriöt eivät ole kohtuullisin toimenpitein estettävissä, koska viemäreiden saneerausta ja oman verkoston rakentamista kuivatus- ja sadevesille joudutaan jaksottamaan vuoteen 2015 saak- ka.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Jalasjärven kunnan Jokipiissä sijait- sevalle jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan.
Lupa koskee hakemuksen mukaisten jätevesien ja sakokaivoliettei- den käsittelyä puhdistamolla ja jäteveden johtamista puhdistamolta Jalasjokeen seuraavien lupamääräysten mukaisesti.
Lupamääräykset
Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön
1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis- kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla.
2) Puhdistamolta ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien ja käsittelytehojen on mahdolli-
set ohijuoksutukset, ylivuodot ja muut poikkeustilanteet mukaan luki- en täytettävä seuraavat vaatimukset:
Pitoisuus Käsittelyteho
enintään vähintään
mg/l %
BOD7ATU, O2 15 95
CODCr, O2 90 85
Fosfori, P 0,5 95 Ammoniumtyppi, NH4-N 4 -
Kiintoaine 20 -
Lisäksi puhdistamon käytön tavoitteena on oltava mahdollisimman tehokas kokonaistypen poisto.
Edellä mainituista arvoista ammoniumtypen pitoisuus lasketaan vuo- sikeskiarvona, muut arvot puolivuosikeskiarvoina.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvojen ja käsittelytehon prosentuaalisten arvojen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston pää- töksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämät pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen mukaisesti tarkkailtuna.
Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja tai muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia ai- neita.
Päästöt ilmaan ja haju
3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrit- tävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhait- ta on mahdollisimman pieni.
Melu
4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.
Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriin- tyvissä kohteissa ylittää päiväsaikaan klo 07-22 ekvivalenttimeluta- soa 55 db(LAeq)) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).
Viemärilaitoksen käyttö ja hoito
5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle.
Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa koko- naisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan
mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesi- en kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdis- tamolle.
Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vas- tuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.
Viemäriverkon kunnostus
6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentä- miseksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaiku- tuksista.
Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja ylivuotokohdis- sa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksu- tuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti.
Poikkeavat jätevedet
7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverk- koon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden ta- lousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdista- molle toimitettavien sakokaivolietteiden ja muiden jätteiden haitalli- suutta vähennetään asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen.
Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on va- rustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi.
Teollisuusjäteveden johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemä- rilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston pää- töksen 365/1994 7 §:n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huo- lehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johta- misessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdis- tamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n ja val- tioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.
Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset
tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun yhteydessä tai muulla tavalla.
Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet
8) Puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että menet- telystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Kuivatun puh- distamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ym- päristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätökses- sä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Menettelystä on toimitet- tava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeellisiksi katsomat tiedot.
9) Lietteet on kuljetettava umpinaisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä ympäristön likaantumisen ja hajuhaittojen estämiseksi.
10) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitet- tava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, ellei niitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaato- paikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston pää- töksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa pää- töksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty.
11) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätök- sessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
Varastointi
12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pi- laantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.
Varastosäiliöillä ja –astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja- altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä vesiin ja joiden tilavuus vastaa suurimman kyseisessä tilassa pidettävän säiliön tai astian tilavuutta. Kyseisten aineiden käsittelyn on piha-alueella tapahduttava reunoin varustetul- la tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia.
Häiriö- ja muut poikkeustilanteet
13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poik- keavia päästöjä, luvan saajan on viipymättä ilmoitettava siitä Länsi-
Suomen ympäristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristön- suojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimen- piteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämi- seksi. Mikäli vaikutukset voivat ulottua myös
muiden kuntien alueelle, on tapahtuneesta ilmoitettava myös kyseis- ten kuntien asianomaisille valvontaviranomaisille.
Riskinhallinta
14) Luvan saajan on toimitettava puhdistamotoimintaa ja viemäröin- tiä koskeva riskinhallintasuunnitelma Länsi-Suomen ympäristökes- kukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuoden 2006 loppuun mennessä. Suunnitelma on pidettävä ajan ta- salla ja siihen tehdyt olennaiset muutokset on toimitettava tiedoksi em. viranomaisille.
Käyttö- ja päästötarkkailu
15) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavi- en teollisuusjätevesien ja puhdistamolle toimitettavien sakokaivoliet- teiden tarkkailu mukaan lukien on toteutettava tämän luvan lupa- määräykset huomioon ottaen tarkistetulla tavalla.
Puhdistamolle tulevasta ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään yhdet kokoomanäytteet joka kuukausi. Siinäkin tapauksessa, että puhdistamolietettä ei käytettäisi maanviljelykses- sä, lietteestä on tutkittava vähintään yhdet näytteet vuodessa.
Päästötarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin ympäristönsuoje- luasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen vie- märiin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja valtioneuvoston päätöksen 363/1994 (eräiden ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin) mukaisten aineiden seuranta.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muu- tettu 757/1998) ja 282/1994 mukaisesti.
Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailuohjelma on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on tarkistettava, mikäli se on tarpeen luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön oh- jaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
16) Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön tilaan, veden laatuun ja eliöstöön on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaaval- la, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jä-
teveden vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Pohjanmaan TE-keskuksen hyväksy- mällä tavalla. Tarkkailut voidaan toteuttaa yhteistarkkailuina muiden kuormittajien kanssa.
Toiminnan aiheuttama melutaso on mitattava kertaluonteisesti lä- himmissä häiriintyvissä kohteissa vuoden sisällä tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväk- symällä tavalla.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava edellä sanotuille viranomaisille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoi- maiseksi tulosta.
Kirjanpito
17) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näyt- teenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toi- menpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskenta- tavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.
Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa:
- puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien kulutus sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely ja varastointi
- puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista
- puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä
- puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden alkupe- rästä, laadusta ja määrästä tuontiajankohtineen
- puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyö- tykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä sekä toimista, joihin nii- den johdosta on ryhdytty.
Raportointi
18) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi-Suomen ym- päristökeskukselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Vesistöön, kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien vaiku- tusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TE- keskukselle.
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisil- le viranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun lop- puun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosira- portteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yh- teenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tu- losten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvi- tykset. Muilta osin tarkkailutulokset on raportoitava ao. viranomaisille näiden kanssa sovittavalla tavalla.
Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) edellyttämiltä osin vesistöön johdetun jäteveden pitoisuu- den ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT
Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomi- oon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toiminto- jen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantu- mista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumis- ta vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu kaavan vastaisesti. Jätevesien johtamisesta ei aiheudu korvattavia vahinko- ja.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään, ympä- ristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perusteluis- sa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee.
Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksis- sä 1) ja 2) on otettu huomioon valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja vaatimus käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Jalasjoen tilan parane-
misen edellytyksenä on kaikenlaisen ravinnekuormituksen pienene- minen.
Päästöjä ilmaan ja melua koskevat määräykset 3) ja 4) ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun, naa- pureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Meluta- son raja-arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset.
Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräyk- set yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukai- sen esikäsittelyn varmistamiseksi.
Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) ovat ympäristönsuojelulain 45 §:n, jätelain 6 §:n, jäteasetuksen 7 §:n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaiset.
Varastointia, häiriöitä ja riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12) - 14) ovat tarpeen, koska kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja
käsittelyyn, poikkeaviin jätevesiin ja mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvoite perustuu ympäristönsuojelulain 62 §:ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:ään. Riskinhallintasuunnitelman laatimista koskeva velvoite perustuu ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä mm.
toimintansa ympäristöriskeistä.
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 15) - 18) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osilta myös jäte- lain 51 ja 52 §:iin.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksilöityi- hin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viittaa edellä esitettyihin lupa- määräyskohtaisiin perusteluihin.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Korvattavat päätökset ja luvan voimassaolo
Tämä lupa korvaa vesioikeuden 10.9.1993 ja 30.3.1996 antamat päätökset nro 63/1993/2 ja nro 55/1996/2.
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään vuoden 2011 lokakuun loppuun men- nessä jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi.
Hakemukseen on liitettävä ainakin yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tek- niikan soveltamisesta toiminnassa ja muut ympäristönsuojeluasetuk- sen 8-12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta lu- van estämättä noudatettava.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 5, 41-43, 45-47, 55, 56, 62 ja 72 § Ympäristönsuojeluasetus 19, 30, 36 ja 37 §
Jätelaki 6, 19, 51 ja 52 § Jäteasetus 7 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista
Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä
Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle ja terveydel- le vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin
Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsit- telystä
Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 960 €.
Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 §:ään ja ympäristölupavi- raston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön ase- tuksen (1238/2003) 2 §:ään.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Aino Turpeinen
Markku Mäkelä Hannu Kokko
Hanna Pesonen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpei- nen sekä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Hanna Pesonen.
HiP/sn
Liitteet
Liite 1 Valitusosoitus
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta vali- tetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 23.3.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asian- omaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviran- omaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, säh- köposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyn- timaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suorit- teista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapa- uksista, joissa maksua ei peritä.
