YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 157/2005/4
Dnro LSY-2003-Y-267
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 30.12.2005
ASIA Lauttaneva - Haukkanevan turvetuotantoalueen ympäristölupaha- kemus, Ikaalinen ja Jämijärvi
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla tarkoitetaan tässä päätöksessä Mustakeidas - Saarikeitaan (LSY-2002-Y-404), Vuorenpäänneva – Vatilähteennevan (LSY-2003-Y-266) ja Lauttaneva – Haukkanevan (LSY-2003-Y-267) turvetuotantoalueita yhteisesti Jämijärven kun- nassa ja Ikaalisten kaupungissa.
TOIMINTA JA SIJAINTI
Saarikeitaan tuotantoalueet sijaitsevat osittain Jämijärven kunnan ja osittain Ikaalisten kaupungin alueella. Tuotantoalueet sijaitsevat ve- denjakajalla ja kuivatusvesien purkuvesistöinä toimivat mm. Tyk- köönjärvi, Jämijärvi, Uurasjärvi sekä Kyrösjärveen kuuluvat Uuras- lahti ja Kovelahti. Saarikeitaan tuotantoalueiden ojitustyöt on aloitettu vuonna 1984 ja turvetuotanto vuonna 1986. Turvetuotanto on muo- dostunut pääasiassa jyrsinpolttoturpeesta, mutta myös ympäristötur- peesta. Vuonna 2002 tuotantokelpoista suota oli 365,9 ha, tuotanto- kunnossa olevaa suota 296,2 ha ja valmistelussa olevaa suota 55,7 ha. Tuotannosta poistunutta aluetta oli 99,0 ha ja valmistelema- tonta aluetta 14,0 ha. Alueen turvetuotannon on arvioitu päättyvän vuonna 2025.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohta 7d)
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohta 5c) HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 31.12.2002 ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Saarikeitaan jo toiminnassa olevien 296,2 ha:n suuruisten tuotanto- alueiden ja niiden 69,7 ha:n suuruisten laajennusalueiden turvetuo- tannolle.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Vapo Oy oli 21.2.2001 toimittanut Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille ilmoituksen Saarikeitaan turvetuotantoalueiden merkitsemiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Pirkanmaan ympäristökeskus oli 18.4.2002 kehottanut Vapo Oy:tä hakemaan turvetuotannolle ympäristölupaa 31.12.2002 mennessä.
Vapo Oy omistaa turvetuotantotoimintaan tarvittavasta alueesta 374,1 ha ja hallitsee vuokrasopimusten nojalla 242,2 ha:n aluetta.
Saarikeitaan turvetuotantoalueet sijaitsevat osin Satakunnan (Jämi- järvi) ja osin Pirkanmaan (Ikaalinen) puolella. Jämijärven kunnan alueella on voimassa Satakunnan seutukaava 5, jossa sen alueella sijaitsevat osan Saarikeitaan turvetuotantoalueista on varattu tur- peen ottoa varten. Ikaalisten kaupungin puolella sijaitsevat Saarikei- taan tuotantoalueet on merkitty Pirkanmaan 3. seutukaavassa maankamaran maanottoalueiksi.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tiedot
Lohkojen 6, 6A, 6B ja 8 (pinta-ala yhteensä 87,8 ha) kuivatusvedet johdetaan laskuojan 4 kautta Lauttaojaan ja edelleen Uurasjärven ja Noro-ojan kautta Kyrösjärven Uuraslahteen. Lohko 7 ei ole käytössä kuivatuksellisista syistä.
Lauttaneva - Haukkanevan turvetuotantoalueen lohkon 9 kuivatus- vedet johdetaan 28,9 ha:n suuruiselta tuotantopinta-alalta las- kuojaan 4 ja edelleen Uurasjärven ja Noro-ojan kautta Kyrösjärven Uuraslahteen. Lohkon 10 kuivatusvedet johdetaan 17,8 ha:n suurui- selta alueelta laskuojan 5 kautta Noro-ojaan ja edelleen Kyrösjärven Uuraslahteen.
Tuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen valuma-alue- ja virtaama- tietoja:
Vesistökohde Valuma-alue Turvetuotantoalue Turvetuotantoalueen Virtaamat
km2 km2 osuus % m3/s
MHQ MQ MNQ
Lauttanevan ja Haukkanevan alapuoli
Laskuoja 4 11,0 1,62 14,7
(Lauttanevan alapuoli)
Laskuoja 5 0,8 0,20 24,8
(Haukkanevan alapuoli)
Lauttaoja 12,5 1,62 13,0 1,1 0,13 0,02
Uurasjärvi 13,8 1,62 11,7 1,2 0,14 0,02
Noro-ojan alaosa (raja 63,1 1,82 2,9 5,4 0,66 0,09 Uuraslahti)
Uuraslahti 69,0 1,82 2,6 3,7 0,70 0,14
Vesistön tila
Lauttaoja
Vuoden 1984 esitarkkailutulosten mukaan Lauttaojan ravinnepitoi- suudet olivat kohonneita jo ennen turvetuotantoa. Lauttaojan vesi on sameaa ja ajoittain hyvin kiintoainepitoista ja sen laatuluokka on lä- hinnä välttävä. Ravinnepitoisuudet ovat hieman pienempiä kuin Saa- rikeitaanojassa.
Uurasjärvi ja Noro-ojan yläjuoksu (Uurasjärven alapuoli)
Lauttaojan osuus järven valuma-alueesta on 91 %. Turvetuotannon lisäksi järveä kuormittaa pelloilta tuleva hajakuormitus. Osa Lautta- ojan vesien kiintoaineksesta pidättyy Uurasjärveen aiheuttaen osal- taan järven madaltumista. Ravinnetaso Noro-ojan yläjuoksulla on kohonnut selvästi ja ammoniumtyppipitoisuus lievästi. Noro-ojan typpitaso Uurasjärven alapuolella on noin 300-500 µg/l luonnontasoa korkeampi. Fosforitaso on korkeimmillaan kesäaikana, jolloin Uuras- järvi purkaa fosforia alapuoliseen vesistöön. Noro-ojan yläjuoksun veden laatu on parhaimmillaan tyydyttävä, mutta keskimäärin vain välttävä.
Noro-ojan keskijuoksu
Vuoden 2000 – 2002 tulosten mukaan vesi oli ruskeaa ja lievästi hapanta. Veden hygieeninen tila oli hyvä.
Noro-ojan alaosa
Noro-ojan alaosan veden laatua on tutkittu vuosina 1995-1999. Ikaa- listen kaupungin käytöstä poistetun kaatopaikan vedet laskevat No- ro-ojaan Harjasjärvenojan kautta. Noro-ojan veden laadusta ennen Harjasjärvenojaa on todettu kaatopaikan perustilaselvityksessä, että Noro-ojan vedet ovat sameita, ruskeita ja runsasravinteisia humus- vesiä. Typpitaso on keväisin ja syksyisin noin kaksinkertainen luon-
nontasoon verrattuna. Fosforipitoisuudet ovat nousseet 1970-luvun alusta vuoteen 1991 saakka, jonka jälkeen kesäajan fosforipitoisuu- det ovat pienentyneet.
Uuraslahti
Uuraslahden veden laatu on tyydyttävä. Veden laatuun vaikuttaa Noro-ojan (Mylly-Kartunjoen) huonohko veden laatu. Vuoden 2001 maaliskuussa Uuraslahden päällysvesi oli erittäin ruskeaa ja same- aa. Rehevöityminen lisääntyi 1970-luvulta 1990-luvun vaihteeseen saakka, jonka jälkeen fosforipitoisuus on ollut alhaisempi kuin 1980- luvulla keskimäärin. Rehevöitymiseen on saattanut vaikuttaa tur- peennosto ja siihen liittyvät kuivatusojitukset.
Kalasto ja kalastus
Hankealueen alapuolelta ei ole käytettävissä kalataloudellisia tutki- mustuloksia, minkä vuoksi tiedot perustuvat Kyrösjärven kalastus- alueen käyttö- ja hoitosuunnitelmiin.
Kyrösjärven kalastusalue
Uurasjärvellä ja sen alapuolisella Noro-ojalla ei arvioida olevan juuri- kaan kalataloudellista merkitystä. Noro-ojan alajuoksulla sijaitsevas- sa Teijärvessä on loma-asukkaalta saadun tiedon mukaan esiintynyt suurikokoista ahventa. Myös haukea ja särkeä esiintynee. Kala- vesiluokka on tyydyttävä/välttävä. Kyrösjärveen kuuluva Uuraslahti sijoittuu kalavesiluokkaan tyydyttävä. Kalastusta tai saaliita ei käyttö- ja hoitosuunnitelmassa ole käsitelty. Kyrösjärven lahtialue Kovelahti sijoittuu kalavesiluokissa hyvän ja tyydyttävän rajamaille. Sen kalas- toa ei myöskään ole käsitelty käyttö- ja hoitosuunnitelmassa tar- kemmin. Kovelahdesta saadaan haukea, ahventa, särkeä ja kuhaa.
Suojeltavat kohteet
Saarikeitaan turvetuotantoalueiden lähettyvillä tai vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000 –verkostoon kuuluvia suojelualueita. Lähimpänä sijaitsee Natura 2000 –verkostoon kuuluva Hämeenkankaan alue (FI0200024) Jämijärven eteläpuolella. Hämeenkangas on harjualue ja alueeseen kuuluu lisäksi useita keidassoita, lähteitä, puroja ja leh- toja eli luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä. Alueella pesii useita lintudirektiivin lajeja.
Pohjavesialueet
Saarikeitaan turvetuotantoalueiden lomassa kulkeva Lauttakangas kuuluu Ikaalisten kaupungin pohjavesialueisiin. Lauttalamminkulmal- la sijaitsee Ruupanperän vesiosuuskunnan pohjavedenottamo ja Lauttakankaalla Rämin vesiosuuskunnan pohjavedenottamo. Lautta- lamminkulman pohjavesialue kuten Lauttakankaankin pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjujaksoa, joka jatkuu poh-
joisessa Parkanon puolelle. Lohko 9 sijaitsee osittain pohjavesialu- eella.
Asutus ja maankäyttö
Alle 500 m:n etäisyydellä Lauttaneva - Haukkanevan tuotantoalueel- ta sijaitsee noin 10 asuttua kiinteistöä. Saarikeitaan turvetuotanto- alueiden ympäristö on pääosin suo- ja metsäalueita. Tuotantoaluei- den lähiympäristössä on joitakin maatiloja, joiden ympärillä on pelto- aukeita. Suoraan tuotantokenttiin rajoittuvia peltoja ei ole.
TURVETUOTANTO
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta Tam- pereen Sähkölaitokselle, Naistenlahden voimalaitokselle Fortumille, Säterin voimalaitokselle, Valkeakosken UPM:lle ja Tervasaaren voi- malaitokselle Valkeakoskelle. Lisäksi lähiseutujen maatiloille tuote- taan ympäristöturvetta.
Tuotantomenetelmänä käytetään hakumenetelmää. Saarikeitaan turvetuotantoalueiden ojitukset on aloitettu vuonna 1984 ja turvetuo- tanto vuonna 1986. Kokonaistuotantomäärä on vuonna 2000 ollut noin 46 000 m3 jyrsinpolttoturvetta sekä vuonna 2001 noin 148 000 m3 jyrsinpolttoturvetta ja 11 653 m3 ympäristöturvetta. Vuo- situotanto on noin 183 000 m3. Turvetta on jäljellä 2 700 000 m3, mi- kä vastaa energiamäärältään 2 300 000 MWh.
Vuonna 2002 lohkojen 9 ja 10 pinta-ala oli yhteensä 46,7 ha ja pois- tumaennuste vuosille 2002 – 2005 9,0 ha sekä vuosille 2005 – 2010 12,0 ha.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Lauttaneva – Haukkanevan tuotantoalueen lohkon 9 kuivatusvedet käsitellään 28,9 ha:n suuruiselta alueelta (Lauttaneva) perustasolla.
Hakija on esittänyt, että Lauttanevan kuivatusvesi on laadultaan merkittävästi parempaa kuin turvetuotantoalueiden vesi keskimäärin.
Humus- ja fosforipitoisuus ovat alle puolet keskimääräisestä, koko- naistypen määrä noin kolmasosa ja ammoniumtypen määrä vain vii- dennes keskimääräisestä. Ottaen huomioon alapuolisen vesistön laadun ja arvon ja Lauttanevan keskimääräistä paremman veden laadun hakija on esittänyt, että vesienkäsittelyn tehostaminen vir- taamansäädöllä on riittävä toimenpide.
Lohkon 10 tuotantopinta-alaltaan 17,8 ha:n kuivatusvedet käsitellään perustasolla. Vesiensuojelun tehostaminen esim. pintavalutuksella, kasvillisuusaltailla tai maaperäimeytyksellä vaatisi kuivatusvesien pumppausta. Pumppaamon rakentaminen pienelle pinta-alalle tulee suhteettoman kalliiksi alueella olevan turvemäärän arvoon verratta- essa. Lohko rajoittuu metsänkasvatusta varten ojitettuihin suo- ja
metsäalueisiin, jotka eivät sovi vesienkäsittelyn tehostamiseen. Alu- eet ovat yksityisomistuksessa. Hakija on esittänyt, että vesienkäsitte- lyn tehostaminen virtaamansäädöllä on riittävä toimenpide.
Päästöt vesiin
Hankesoiden vesistökuormitus on laskettu osittain niiden omien kuormituslukujen mukaan. Saarikeitaan ja Lauttanevan huuhtoutu- mina on käytetty Jämiänkeitaalta saatuja huuhtoutumia, joten luvut ovat suuntaa-antavia koko vuodelle.
Arvio Saarikeitaan turvetuotantoalueiden keskimääräisestä vesistö- kuormituksesta (netto) laajennusalue mukaan lukien:
Tuotantoalue Tuotantokunnossa Valmisteilla Pinta-ala yht. Purkuvesistö Kokonaiskuormitus (netto) ha ha ha Kiintoaine Kok.N Kok.P
kg/d kg/d kg/d Vuosi 2000
Mustakeidas 29,4 22,5 51,9 Kuusijoki-Kovesjoki 4,4 1,3 0,04 Saarikeidas 91,6 0,0 91,6 Tykköönoja-Tykköönjärvi 7,7 2,3 0,07 Vatilähteenneva 40,7 0,0 45,7 Jyvämyllynoja-Jämijärvi 6,9 1,2 0,04
Lauttaneva 116,7 31, 2 161,9 Lauttaoja-Uurasjärvi 24,6 4,2 0,13 Haukkaneva 17,8 2,0 19,8 Noro-oja-Uuraslahti 3,0 0,5 0,02 Yhteensä 296,2 55,7 370,9 46,6 9,5 0,28
Tuotantoalue Tuotantokunnossa Valmisteilla Pinta-ala yht. Purkuvesistö Kokonaiskuormitus (netto) ha ha ha Kiintoaine Kok.N Kok.P
kg/d kg/d kg/d Vuosi 2001
Mustakeidas 29,4 22,5 51,9 Kuusijoki-Kovesjoki 94,1 1,2 0,14 Saarikeidas 91,6 0,0 91,6 Tykköönoja-Tykköönjärvi 166,1 2,2 0,25 Vatilähteenneva 40,7 0,0 45,7 Jyvämyllynoja-Jämijärvi 4,7 1,0 0,03
Lauttaneva 116,7 31, 2 161,9 Lauttaoja-Uurasjärvi 15,2 3,2 0,09 Haukkaneva 17,8 2,0 19,8 Noro-oja-Uuraslahti 2,0 0,4 0,01 Yhteensä 296,2 55,7 370,9 282,2 8,1 0,52
Mustakeitaan ja Saarikeitaan kuormitus on laskettu Saarikeitaan ominaiskuormituksen mukaan. Vatilähteennevan sekä Lautta- ja Haukkanevan kuormitus on laskettu Lauttanevan ominaiskuormituk- sen mukaan.
Vuosina 1997 – 1999 Saarikeitaan turvetuotantoalueiden kokonais- kuormitus (netto) 372,0 ha:n pinta-alalla on ollut yhteensä:
Vuosi Kiintoaine (kg/d) Kok.N (kg/d) Kok.P (kg/d)
1997 127,1 3,1 0,22
1998 159,5 7,6 0,40
1999 89,6 5,6 0,27
Pöly, melu ja liikenne
Pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti auma- uksessa ja lastauksessa. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista, vaikuttaa sen leviämissuuntaan ja pölyävyys lisääntyy turpeen maatuessa. Pö- lyisimpinä aikoina turvepöly voi yksin aiheuttaa vanhan viihty- vyyshaittarajan (10 g/m2/kk) ylittäviä laskeumia vielä noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta. Saarikeitaan turvetuotantoalueista 500 m:n säteellä sijaitsee yhteensä noin 24 asuttua kiinteistöä. Tuotantoalueiden ympäristö on pääasiassa suo- ja metsävaltaista aluetta eivätkä kiinteistöt sijaitse aivan tuotantoalu- eiden läheisyydessä.
Turvetuotannon aiheuttama melu muodostuu tuotantokentillä liikku- vista työkoneista. Kaikkein meluisimpien työvaiheiden (kentän kun- nostustoimet, palaturpeen keräys) aikana päiväajan 55 dB:n ohjear- vo voi ylittyä 200-300 m:n etäisyydellä ja yöajan 50 dB:n ohjearvo noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Tuotantoaluei- den rajautuminen lähes kauttaaltaan metsäalueisiin estää meluhait- toja.
Turpeen toimitusaikana melu muodostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneen aiheuttamasta äänestä ja vastaa liikennemelua.
Toimitusvaihe ajoittuu yleensä loka-huhtikuulle, jolloin eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään vuoron perään. Saarikeitaan turvetuotan- toalueiden maksimaalisella vuosituotannolla 183 000 m3 rekkojen määrä lämmityskaudella loka-huhtikuussa on keskimäärin 7 rekkaa vuorokaudessa. Työmaalla sijaitsevien teiden varrella ei ole asutus- ta. Tuotantoalueet sijaitsevat Lauttakangasta pitkin kulkevan pikku- tien molemmin puolin. Tie on etelässä yhteydessä Pukaran paikallis- tiehen ja pohjoisessa Tykköö - Kovelahden paikallistiehen.
Varastointi ja jätteet
Saarikeitaan alueiden tuotantopinta-alan ollessa 365,9 ha tuotan- nossa käytetään vuosittain polttoainetta 164 655 l, voiteluöljyjä 1 098 l ja vaseliinia 238 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 1 098 l, kiinteää öljyjätettä 183 kg, maaleja ja liuottimia 2 kg, akkuja 55 kg, loisteputkia ja lamppuja 2 kg, sekalaista talousjätettä 5 m3, auma- muovia 9 148 kg ja romurautaa 732 kg.
Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten Vapo Oy:n työmaille on järjestetty keräyspiste, josta jäte toimitetaan edelleen ongelmajätelai- tokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen hyötykäyttöön. Au- manpeittomuovin paalaamista, murskaamista ja toimittamista läm- pövoimalaitoksille varten on perustettu tutkimusprojekti, joten sen toimittamista lämpölaitoksille tutkitaan. Muovijätteen hyötykäyttö tul- lee tulevaisuudessa laajenemaan. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Syntyvän romuraudan määrä turvetyö-
mailla määräytyy tehtävien konekorjauksien mukaan. Romurauta myydään romuraudan välittäjälle.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Kysymyksessä on jo toiminnassa olevat tuotantoalueet, joten niiden turvetuotanto ei enää aiheuta muutoksia maisemaan. Alueen olosuh- teet eivät enää muutu myöskään marjastusta ja metsästystä ajatel- len. Samoin alueen eläimistö ja linnusto on jo ehtinyt muotoutumaan nykyiselleen. Biotoopit ovat muotoutuneet nykyiselleen jo kuntoon- panovaiheessa. Toiminta ei vaikeuta paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Toiminnalla voi olla elinkeinotoimintaa tukevaa vaikutusta paikallisena urakoitsijoi- den työllistäjänä.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Saarikeitaan turvetuotantoalueiden keskimääräisen kuormitustason vaikutus alapuolisen vesistön tilaan:
Vesistökohde Vaikutukset ainepitoisuuksiin
Kiintoaine Kok.N Kok.P
mg/l µg/l µg/l
Saarikeitaan alapuoli
Saarikeitaanoja 19,2 491 35
Tykköönjärvi 13,1 336 24
Myllyoja-Tykköönoja 3,5 91 6
Palojoki 1,0 26 2
Jämijärven länsiosa 0,3 8 0,6
Jämijärvi 0,3 7 0,5
Mustakeitaan alapuoli
Kuusijoki 0,8 20 1,4
Kovesjoki 0,2 6 0,4
Vatilähteennevan alapuoli
Jyvämyllynoja 0,6 104 3
Jämijärvi 0,0 3 0,1
Lauttanevan ja Haukkanevan alapuoli
Lauttaoja 1,8 341 9,9
Uurasjärvi 1,6 309 9,0
Noro-ojan alaosa (raja 0,4 76 2,2
Uuraslahti)
Uuraslahti 0,4 72 2,1
Vaikutus kalatalouteen
Turvetuotantoalueiden vaikutusta niiden alapuolisen vesistön kalas- toon ei ole selvitetty. Selvimmät vesistövaikutukset kohdistuvat tuo-
tantoalueiden alapuolisiin ojiin, joilla ei voida arvioida olevan merkit- tävää kalataloudellista merkitystä. Suurempien jokien (Palojoki, Ko- vesjoki, Noro-oja) alajuoksulla on mahdollista harjoittaa niiden koon perusteella pienimuotoista vapakalastusta, mutta siitä ei ole tietoa.
Saarikeitaan tuotantoalueiden vesistökuormitus jää näillä alueilla pieneksi, eikä sillä yksistään voida arvioida olevan täällä saakka hai- tallisia vaikutuksia kalastoon. Ravinteiden lisäksi tuotantoalueilta huuhtoutuu vesistöön humusta ja kiintoainetta, jota yleisesti pidetään myös kalaston kannalta haitallisina jakeina.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Lauttakankaan pohjavesialue kulkee Lauttanevan tuotantoalueiden halki pohjois-eteläsuunnassa. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi poh- javedenottamoa, joista Vapo Oy on seurannut Ruupanperän ve- denottamon ja sen lähialueen pohjaveden pinnan korkeuksia. Kor- keuksia on mitattu Ruupanperän pohjavedenottamon lisäksi Holman vanhasta ja uudesta kaivosta sekä seitsemästä pohjavesiputkesta.
Ruupanperän pohjavedenottamon osalta ei ole havaittavissa suu- rempaa muutosta, mutta Holman vanhan kaivon mittaustulosten pe- rusteella veden pinta on laskenut vuosien 1985 – 1997 aikana noin 0,7 m. Holman uudesta kaivosta on tuloksia vain vuosilta 1998 – 2002, joista käy ilmi syksyllä 2002 tapahtunut pohjavesipintojen ylei- nen lasku kuivuuden vuoksi. Pohjavesiputkista on havaittavissa poh- javesipintojen laskua. Pohjavesiä voi purkautua myös turvetuotanto- alueilla, mikä edellyttää tuotantoalueiden tarkistamista kentiltä käsin.
Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset
Tuotantoalueelta alle 100 m:n etäisyydellä ei sijaitse kiinteistöjä, joi- den piiriin pölyä voisi levitä. 100 – 500 m:n etäisyydellä on jonkin verran asutusta. Tuotantoalueita lähinnä sijaitsevat asutukset ovat noin 100 – 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunoista, jolloin tur- vepölyn määrä ei yksistään riitä ylittämään laskeuman vanhaa viih- tyvyyshaittaraja-arvoa 10 mg/m2/kk. Epäedullisissa oloissa pölyn määrä voi yhdessä muun laskeuman kanssa ylittää laskeumatason 5 - 10 mg/m2/kk noin 200 – 300 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta.
Tällä alueella pölyhaittoja voi esiintyä. Kilometrin etäisyydellä las- keuma ei enää juuri poikkea taustalaskeumasta. Turvetuotantoaluei- den ympäristö on pääosin suo- ja metsävaltaista aluetta. Lisäksi auma-alueiden sijainti on ympäristön asutuksen kannalta hyvä.
Turvetuotannon meluhaitta on paikallinen aiheutuen työkoneista, työmaaliikenteestä ja turvetoimituksista. Vaikka turpeennostosta ai- heutuvaa taustamelua työkoneiden käydessä syntyy, taustaäänet ovat samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella traktoreista ja muista työkoneista aiheutuva taustamelu.
Työmaalla sijaitsevien teiden varrella ei ole asutusta, eivätkä ne ole yleisessä käytössä. Liikenne tulee olemaan samantyyppistä kuin ai- empina vuosina.
Ympäristöriskit
Hankkeessa noudatetaan ISO 9002 standardin mukaista laatujärjes- telmää, jota tukee ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioi- den hallintajärjestelmä. Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Toiminta vakuu- tetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailut
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla on voimassa Naistenlahden Turve Oy:lle määrätty ja hyväksytty tarkkailuohjelma. Talviajan kuormitus- tarkkailua ei suoriteta. Hakija on esittänyt tarkkailua jatkettavaksi si- ten, että tarkkailua suoritetaan ympärivuotisesti. Vapo Oy on 19.5.2003 toimittanut ympäristölupavirastolle esityksensä käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaksi.
Vaikutustarkkailu
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla on voimassa Naistenlahden Turve Oy:lle määrätty ja hyväksytty tarkkailuohjelma. Saarikeitaan turve- tuotantoalueiden alapuolelta otetaan ojanäytteet myös tuotantokau- della heinäkuussa.
Saarikeitaan turvetuotantoalueilla ei ole kalataloudellista tarkkailu- velvoitetta. Hakijan mukaan kalataloudellinen tarkkailu ei ole tarpeen joko sen vuoksi, että vesistöllä ei ole suurta kalataloudellista merki- tystä tai että turvetuotantoalueiden kuormitus ei ulotu siihen.
Muita tarkkailuvelvoitteita ei ole. Hakijan mukaan pöly- tai melutark- kailu ei ole tarpeen hakemuksessa esitetty tarkastelu huomioon ot- taen. Koko alueen tuotannosta on poistunut jo 99 ha ja valmistele- matonta aluetta on jäljellä 14 ha.
LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN
Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla 8.10. – 7.11.2003 välisenä aikana Länsi- Suomen ympäristölupavirastossa sekä Ikaalisten kaupungissa ja Jämijärven kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutus- ten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 7.11.2003. Ympäristölupavirasto on 1.10.2003 päivätyillä kirjelmillään ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes- kuksen, Ikaalisten kaupungin ja Jämijärven kunnan, Ikaalisten kau- pungin ja Jämijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten sekä Ikaalisten kaupungin ja Jämijärven kunnan terveydensuojeluviran- omaisten sekä Tiehallinnon lausunnot viimeistään 19.11.2003.
LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET
1) Pirkanmaan ympäristökeskus on todennut, että itäisiltä lohkoilta lasketaan vesiä Lauttaojan kautta Uurasjärveen ja edelleen Noro- ojaan, josta vedet päätyvät lopulta Kyrösjärven Uuraslahteen. Vati- lähteennevan vedet ovat peräisin Pirkanmaalta, mutta päätyvät Jy- vämyllynojan ojaa pitkin Jämijärveen Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen alueelle. Kullakin purkureitillä tulisi tarkastella turvetuo- tannon vaikutuksia.
Ympäristökeskus on todennut, että huomioon ottaen Lauttaojan rei- tin tuotantopinta-alan suuruus ja turvetuotannon tuntuva laskennalli- nen vaikutus vesien ainepitoisuuksiin vesistötarkkailupiste tulisi olla Lauttaojassa, Noro-ojassa ja Kyrösjärven Uuraslahdella. Tarkkailua voidaan tehdä yhteistarkkailuna. Vatilähteennevan vesistötarkkailu- piste tulisi sijoittaa tuotantoalueen alapuolelle ojan yläjuoksulle turve- tuotannon vaikutusten erottamiseksi mm. Jyvämyllynojan maatalo- uskuormituksesta.
Vapo Oy:n vesistötarkkailuohjelmassa tulisi olla näytteenotto virta- vesipisteistä (joet, luomat yms.) myös kesän alivirtaamakaudella, jol- loin vesien perustuotanto sekä vesistöjen virkistyskäyttökausi ovat aktiivisimmillaan.
Ympäristökeskus on todennut Vuorenpäänneva – Vatilähteennevan turvetuotannon osalta, että tuotantoa ei tule enää sallia pohjavesi- alueella. Turvetuotannon pohjavesivaikutusten tarkkailua tulee jat- kaa 4 kertaa vuodessa kolmen kuukauden välein nykyisissä tarkkai- lupisteissä. Eteläosan pohjavesialueen osalta luokituksesta ja tuo- tannon vaikutuksista tulee pyytää lausunto Lounais-Suomen ympä- ristökeskukselta.
Hankealueen läheisyydessä on jonkin verran asutusta 100-300 met- rin etäisyydellä. Joissakin olosuhteissa on mahdollista, että turvepöly aiheuttaa viihtyisyyshaittaa yhdessä muun taustapölyn kanssa. Kos- ka tuotantoalueiden kokonaisuus on laaja, pölyn leviämisen selvit- tämiseksi olisi aiheellista laatia leviämismalli.
Tuotantoalueelta on vuosien myötä tullut kuormitusta Lauttaojaan ja sillä on mitä todennäköisimmin ollut vaikutusta Uurasjärven um- peenkasvuun. Toiminnanharjoittajalle tulisi asettaa velvollisuus sel- vittää turvetuotannon vaikutus Uurasjärveen ja järven virkistyskäyttö- ja luontoarvot. Toiminnanharjoittajalle tulee asettaa myös velvolli- suus osallistua Uurasjärven kunnostamiseen, jos em. selvityksen pe- rusteella osoittautuu tarpeelliseksi järven kunnostaminen.
Vesistötarkkailun tulokset tulee toimittaa ympäristökeskukseen paitsi raporttien muodossa, niin lisäksi Hertta-järjestelmään siirrettävissä olevassa sähköisessä muodossa. Ympäristönsuojelun poikkeamista on pidettävä kirjaa. Hakijalle tulee asettaa velvollisuus toimittaa ym- päristökeskukselle vuosiraportti em. valvontatoiminnasta, tuotanto-
toiminnasta ja tarkkailutiedoista raportointivuotta seuraavan maalis- kuun loppuun mennessä.
Lupamääräyksiin tulisi sisällyttää tavanomaisten lupamääräysten lisäksi velvollisuus toimittaa ympäristökeskukselle tarkepiirustukset uusista vesiensuojelurakenteista.
2) Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan sen toimi- alueelle kohdentuva turvetuotantoalueiden kuormitus ei ennalta arvi- oiden aiheuta alueen kalataloudelle kompensoitavaa haittaa. TE- keskuksen mukaan lupa turvetuotannon jatkamiseen ja valmistele- mattoman alueen kuntoonpanoon ja tuotantoon voidaan myöntää, mikäli turvetuotannon vesistövaikutukset minimoidaan ja huomioi- daan mahdolliset häiriötilanteet. Mikäli tuotantoa jatketaan vuoden 2013 jälkeen, luvan saaja on määrättävä hakemaan lupamääräysten tarkistamista saman vuoden loppuun mennessä. TE-keskus on esit- tänyt luvan saajalle velvollisuutta tarkkailla kuivatusvesien vaikutusta purkuvesistöjen kalastoon ja kalastukseen sekä rapuihin Hämeen ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskusten hyväksymällä ta- valla. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskusten hyväksyttäviksi kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemi- sesta.
3) Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunta on edellyttänyt, ettei toiminta saa heikentää pohjavesien laatua eikä haitallisesti alentaa pohjavesien korkeustasoa. Esitetyt vesiensuojelurakenteet tulee ra- kentaa olemassaolevilla tuotantoalueilla mahdollisimman pikaisesti tehostetun suunnitelman mukaisesti. Uusilla alueilla ne on toteutet- tava ennen tuotannon aloittamista. Tuotantoalueen ojat ja vesien- suojelurakenteet on pidettävä siten kunnossa, että vesistökuormitus jää mahdollisimman vähäiseksi. Kuntoonpanovaiheessa vesiensuo- jelurakenteet tulee rakentaa ensin ja kaivutyöt tehdä mahdollisim- man kuivana ja vähäsateisena aikana. Rankkasateiden ajaksi työt tulisi keskeyttää.
Uurasjärveen tuleva kiintoaines tulee pidättää turvetuotantoalueen vesiensuojelurakenteisiin ja mahdollisuuksia järven umpeenkasvun estämiseksi tulee selvittää kunnostusselvityksessä. Vesiensuojelu- rakenteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti ja pitää ne toimin- takuntoisina koko tuotantojakson ajan. Laskeutusaltaiden ja ojasto- jen täyttymistä lietteellä on seurattava riittävästi ja puhdistustyöt tu- lee tehdä alapuoliselle vesistölle vähiten haittaa aiheuttavana ajan- kohtana. Altaiden puhdistusajankohta tulee ilmoittaa Ikaalisten kau- pungin ympäristölautakunnalle. Käyttötarkkailuista ja huolloista tulee pitää kirjaa. Tuotannossa on sovellettava kulloinkin parhaita tiedossa olevia vesiensuojelumenetelmiä. Vesiensuojelu- ja ympäristönsuoje- lutoimista on raportoitava ympäristöviranomaisille.
Jälkikäytön suunnittelu on aloitettava riittävän ajoissa. Kuormitus- tarkkailua on suoritettava vähintään hakemussuunnitelmassa esite- tyssä laajuudessa. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vä- hän pölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä.
Tuotannossa on otettava huomioon tuulen suunta ja voimakkuus.
Koneiden huollosta ja tankkauksesta sekä polttonesteiden ja ongel- majätteiden varastoinnista ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen jätteidenkäsittelyyn.
4) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on antanut lausunnon niiden turvetuotantoalueiden osalta, jotka sijaitsevat Jämi- järven kunnassa. Kuntayhtymä on edellyttänyt kuivatusvesien puh- distamista sekä pöly- ja meluongelmien minimoimista parasta käyt- tökelpoista tekniikkaa käyttäen. Turvetuotannon ojia ja laskeutusal- taita ei saa kaivaa niin syviksi, että pohjavettä voi purkautua niiden kautta. Turvetuotanto ei saa vaikuttaa Ruupanperän vesiosuuskun- nan vedenottamolla pohjaveden riittävyyteen tai laatuun. Tukikoh- taan sijoitetut polttoöljysäiliöt tulisi sijoittaa katettuun suoja-altaaseen sekä muut kemikaalit ja ongelmajätteet varastoida niin, ettei maape- rään pääse päästöjä. Jätehuolto on hoidettava jätelainsäädännön mukaisesti.
5) AA (muistuttajan isä omistaa Uurasjärven rannalta maa- ja vesi- aluetta, Järvenmäki RN:o 11:17, Kilvakkala, Ikaalinen) on kertonut muistutuksessaan Uurasjärven veden laadun heikkenemisestä ja vä- rin muuttumisesta sekä vedenjakaja-alueen altaiden, Uurasjärven, Teijärven, Tykköönjärven ja Jämijärven rehevöitymisestä turvetuo- tannon aloittamisen jälkeen. Rehevöityminen heikentää kiinteistöjen arvoa ja on kalastolle sekä maataloudelle tuntuva haitta. Uurasjärvi ja Tykköönjärvi ovat madaltuneet niin, että veden laatu on huono.
Lupahakemuksen tiivistelmästä ei muistuttajan mukaan käy ilmi, mit- kä turvetuotannon vaikutukset ovat Teijärvessä ja Uuraslahdessa.
Muistuttajan mukaan Uurasjärven ekosysteemi romahtaa, mikäli jär- ven typpipitoisuus lisääntyy hakemuksessa esitetyllä 300 µg/l. Uu- rasjärvi on jo nyt madaltunut kiintoaineksen seurauksena niin run- saasti, että järven Lauttanevan puoleinen läntinen pää on täysin ruohottunut ja kasvamassa nopeasti umpeen. Nopean kevättulvan jälkeen seuraus on nähtävissä myös koko järvessä. Järven virkistys- käyttö on mahdotonta ja käyttö kalastukseen on romahtanut. Veden laatu ei kelpaa enää karjan vedeksi. Uurasjärven arvokas linnusto ja kosteikkokasvillisuus taantuvat järven rehevöityessä ja madaltuessa.
Lupahakemuksessa tulisi olla kunkin suoalueen yhteydessä valuma- alueiden järvien kunnossapitosuunnitelma. Hakija tulisi velvoittaa huolehtimaan siitä, ettei Uurasjärven rehevöityminen lisäänny eikä kiintoaines kulkeudu vesistöön yhtä voimakkaasti kuin aikaisemmin.
Lupapäätöksessä hakija tulisi velvoittaa huolehtimaan siitä, että re- hevöitymisen seuraukset minimoidaan vähintään niittämisellä ja mahdollisella ruoppauksella. Ympäristöviranomaisen tulisi valvoa järven kunnossapitoa.
Muistuttaja on todennut, että Järvenmäen kiinteistön vesistösidon- nainen virkistyskäyttöarvo on vähintään 8 000 mk vuodessa ja pysy- vä virkistyskäyttöhaitta 10 000 euroa. Muistuttaja on esittänyt takau-
tuvan haittakorvausvaatimuksen vähintään kymmeneltä vuodelta ja tulevaisuuteen kohdistuvana.
6) BB (Koskenmäki RN:o 6:8, Kilvakkala, Ikaalinen) on todennut, että hakemuksessa korostettu Jämijärven ranta-alueiden maatalous- valtaisuus ei pidä paikkaansa. Alkutuotannon ja asutuksen kuormitus vesistöille on muistuttajan mukaan voimakkaasti vähentynyt ja syynä vesistökuormituksen biologiseen lisäykseen on hakijan turvetuotan- to.
Muistuttajan mukaan hakija ei ole riittävästi huomioinut toiminnasta jo aiheutuneita ja odotettavissa olevia kiintoainekulkeutumia. Las- kuojat on puhkaistu liian jyrkin ja hoitamattomin luiskin hie- susavi/hiesumoreeniharjanteisiin, mistä on aiheutunut toistuvia sor- tumia ja edelleen maa-aineksen kulkeutumista Uurasjärveen ja sen alapuoliseen Noro-ojaan. Kehitystä on lisännyt selkeytysaltaiden puuttuminen tai niiden puutteellinen hoito turvekenttien ojastoissa.
Hakija ei ole tehnyt laskuojiin selkeytysaltaita, ei ainakaan ojaan nro 5. Ojien varsien maanomistajat ovat tehneet niitä Uurasjärvellä ja Noro-ojan yläosassa, mutta ne ovat täyttyneet.
Muistuttaja on myös joutunut putkittamaan noin 400 m:n matkalta ojan nro 5, jonka reunat alkoivat sortua viljelyä haittaavasti. Hakija tulee velvoittaa välittömästi ruoppaamaan jo syntyneet lietteet Uu- rasjärvellä ja Noro-ojassa sekä rakentamaan ja kunnossapitämään sellaiset selkeytysaltaat padotuksineen, että kiintoainekulkeutumat minimoituvat. Hakija on velvoitettava ruoppaamaan määräajoin sel- keytysaltaat sekä turvekentillä että alapuolisissa laskuojissa.
Hakija on myöntänyt pohjaveden pinnan alentuneen selvästi. Puka- ran - Hangasjärven kyläkunnat eivät ole voineet perustaa vedenotto- aan oman alueensa Lauttakankaan pohjaveden varaan, vaan joutui- vat hakemaan sen Jyllistä Pohjankankaan puolelta asti. Hakija on velvoitettava osallistumaan jälkikäteen Pukaran - Hangasjärven ve- siosuuskunnan rakennuskustannuksiin. Velvoitteiden noudattamisen valvontaan on nimettävä puolueeton valvoja ja velvoitteiden laimin- lyömisestä on langetettava lain mahdollistamat seuraamukset.
HAKIJAN VASTINE
Hakija on vastineessaan täsmentänyt ympäristölupahakemuksessa käytettäviä tuotantopinta-aloja vuoden 2004 alun tilanteen mukaises- ti.
Hakija on todennut Pirkanmaan ympäristökeskuksen toimialueel- la olevista alapuolisista vesistöistä, että laskuojan 4 kautta lohkojen 6 (40,2 ha + 11,4 ha), 6A (10,3 ha), 6B (13,9 ha + valmistelematon laajennusalue 14,0 ha), 7 (laajennusalue 13,8 ha), 8 (23,4 ha), ja 9 (28,9 ha + laajennusalue 6,0 ha) kuivatusvedet johdetaan lopulta 20 – 25 km:n etäisyydellä olevaan Kyrösjärven Uuraslahteen. Lohkon 10 (17,8 ha + laajennusalue 2,0 ha) kuivatusvedet johdetaan las-
kuojan 5 kautta lopulta 19 km:n etäisyydellä olevaan Kyrösjärven Uuraslahteen.
Laajennusalueiden kuivatusvedet on suunniteltu johdettaviksi samo- jen vesienkäsittelymenetelmien kautta kuin nykyisin tuotantokunnos- sa olevien alueiden kuivatusvedet.
Hakija on todennut Pirkamaan ympäristökeskuksen 1) lausunnos- ta, että laskuojien 4 ja 5 vaikutukset kohdistuvat Lauttaojaan ja Uu- rasjärveen sekä lievinä myös Noro-ojaan ja edelleen Kyrösjärven Uuraslahteen.
Uuraslahden valuma-alueella on turvetuotantoaluetta yhteensä 181,7 ha, joka on 2,6 % lahden valuma-alueesta. Valuma-alueosuus ei ole merkittävä, minkä vuoksi vaikutukset ovat verrattain lieviä.
Hakija on ilmoittanut toimittavansa uusien vesienkäsittelyrakenteiden tarkepiirustukset Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.
Hakija on hyväksynyt vaikutustarkkailun ympäristökeskuksen esittä- mällä tavalla ja on tehnyt esityksen tarkkailupisteiksi.
Hakija on ilmoittanut käynnistävänsä koko mahdollista pohjavesialu- etta koskevan selvityksen vuoden 2004 kesäkuussa. Pohjaveden tarkkailuvelvoitteen osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa.
Pölyn leviämismallinnusta koskevasta vaatimuksesta hakija on to- dennut, että tuotantoalueita ympäröivät pääasiassa ojitetut suot ja metsäiset suo- ja metsäalueet eikä suoraa näköyhteyttä tuotantoalu- eilta asutukseen ole. Tuotantoalueiden ja asutuksen väliset metsät estävät pölyn leviämistä. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölys- tä. Hakija on teettänyt mallitarkasteluja turvepölyn leviämisestä asi- antuntijatahoilla. Mittausten ja mallilaskelmien tuloksissa esiintyy suurta vaihtelua, mikä johtuu osittain toiminnan luonteesta ja osittain siitä, että mittaustuloksia yksittäisistä työvaiheista on liian vähän. Tu- loksiin vaikuttaa myös se, tarkastellaanko keskimääräistä vai pahinta mahdollista tilannetta. Paikalliset maasto-olosuhteet vaikuttavat myös pölyn leviämiseen. Vartiaisen ym. turvepölypäästöjen ympäris- töriskeistä vuonna 1998 tekemän tarkastelun mukaan turvetuotan- non lähiasukkaille muodostama terveysriski on marginaalinen eikä sitä voida epidemiologisin menetelmin havaita 6 500 asukkaan väes- tön kuolleisuus- tai sairastuvuustilastoista. Hakijan mukaan mallin- nuksen soveltaminen hankealueella ei anna olennaista uutta tietoa turvepölyn mahdollisesta leviämisestä tai vaikutusalueesta.
Vaatimukseen selvittää turvetuotannon vaikutus Uurasjärveen ja sen virkistys- ja käyttöarvot sekä osallistumaan järven kunnostamiseen hakija on todennut, että Uurasjärvi on laskettu/kuivatettu järvi, joka on ollut siinä tilassa jo ennen tuotantoalueen kunnostamista. Hakija on ilmoittanut vastineessaan järven kuivatusta ja laskua koskevat päätökset. Kuivatus on edellyttänyt syventämis- ja suurentamistoi- menpiteitä järven alapuolisessa Noro-ojassa. Hakijan mukaan kuiva- tusvesien johtaminen ei aiheuta haittaa järven nykyiselle luonnonti-
lalle eikä perusteita selvitys- ja kunnostusvelvoitteen asettamiselle ole.
Raportoinnin ja kirjanpidon osalta hakijalla ei ole ollut huomautetta- vaa.
Hakija on todennut Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta, että pääosa tuotantoalueiden kuivatusvesien aiheutta- masta kuormituksesta kohdistuu Hämeen TE-keskuksen toimialueel- la oleviin vesistöihin. Kyrösjärvi on verrattain laaja ja repaleinen ve- sistö, johon vesiä tulee useista eri purkusuunnista. Hakijalla ei ole ol- lut huomautettavaa lausunnon johdosta.
Hakija on viitannut Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunnan 3) lausunnon osalta muualla vastineessa samoista asioista lausu- maansa.
Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän 4) vaatimus parhaan käyttökelpoisen menetelmän käyttämisestä kuivatusvesien puhdistamisessa tulee hakijan mukaan huomioiduksi hakemuksessa ja siihen annettavassa päätöksessä. Vaatimukseen mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavien menetelmien käyttämisestä haki- jalla ei ole ollut huomautettavaa.
Vaatimukseen evätä ojastojen ja altaiden kaivun ulottaminen kiven- näismaahan alueilla, joilla pohjavesien purkautuminen on mahdollis- ta, hakija on viitannut Pirkanmaan ympäristökeskuksen kohdalla lau- suttuun.
Hakija on todennut olevan riittävää, että siirrettävät polttoöljysäiliöt on sijoitettava tiivispohjaiselle maa-alueelle riskin öljyjen maaperään pääsemisen estämiseksi ja että paikalla on riittävästi esim. imeytys- turvetta öljyvahingon tapahtumisen varalta. Hakija on viitannut myös hakemuksessaan lausumaansa.
Jätehuoltoa koskevasta vaatimuksesta hakijalla ei ole ollut huo- mautettavaa.
Hakija on todennut AA:n 5) muistutuksesta, että tila rajautuu lasket- tuun Uurasjärveen, joka karttaliitteiden mukaan on kylän yhteistä aluetta RN:o 876:1 ja johon em. tilalla on kiinteistörekisteriotteen mukaan osuus. Muistutuksen mukaan tilan omistaa kirjoittajan ilmei- sesti iäkäs isä (lainhuutotodistuksen mukaan tilalla on neljä omista- jaa), joka varsinaisesti on asianosainen eikä muistutuksen kirjoittaja itse. Karttojen mukaan tilan ja nykyisen vesialueen välissä on leveä vyöhyke kylän yhteistä vesijättöä, joka ei hakijan mielestä sovellu virkistyskäyttöön ja myös vaikeuttaa järven käyttöä eri tarkoituksiin.
Puhevalta kuuluu järvialueen omistajalle eikä yhdelle osakkaalle.
Vaatimus vesiensuojelun tehostamisesta ja Uurasjärveen tulevan kuormituksen pienentämisestä on huomioitu hakemuksessa ja tulee huomioiduksi myös annettavassa päätöksessä. Järven kunnosta-
misvelvoitteen asettamista hakija ei ole pitänyt aiheellisena johtuen siitä, että järven tilaan vaikuttavat hakijasta riippumattomat syyt. Ha- kija on viitannut tältä osin Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausun- non kohdalla esittämäänsä. Virkistyskäyttöhaittaa koskeva korvaus- vaatimus on hylättävä aiheettomana, koska Uurasjärven ranta-alueet eivät edellä kerrotuista toiminnastamme johtumattomista syistä so- vellu virkistyskäyttöön ja ole muistuttajan hallinnassa. Hakija on pal- joksunut korvauksen määrää.
Hakija on todennut BB:n 6) muistutuksesta, että muistuttajan kiin- teistö rajautuu kahta puolen sekä lohkon 10 (Haukkaneva) las- kuojaan 5 että Noro-ojaan laajennuksineen Uurasjärven alapuolella.
Hakemus ei koske toiminnan laajentamista 400 ha:lla. Kokonais- kuormitusta koskevat tiedot hakemuksessa eivät ole virheellisiä. Ha- kijan tiedossa ei ole sen toiminta-aikaa koskevia puutteita tai laimin- lyöntejä.
Vapo Oy ei ole perannut tai kaivanut laskuojia 4 ja 5. Vapo Oy on tehnyt kaivutöitä ainoastaan tuotantoalueilla. Molemmissa laskuojis- sa on laskeutusaltaat, joiden sijainti ja muut tiedot selviävät hake- muksesta. Muistuttajan esittämistä ojien sortumisista ja maa- aineksen kulkeutumisesta ei hakijalla ole tietoa. Hakija katsoo, että muistuttajan kuvaamat ojien sortumiset ja maa-ainesten kulkeutumi- set eivät ole aiheutuneet turvetuotannosta. Uurasjärveen tulevan kuormituksen ja järven kunnostamista koskevan vaatimuksen osalta hakija on viitannut vastineessaan muualla lausumaansa. Noro- ojassa ei hakijan tietojen mukaan ole veden kulkemista haittaavia hakijan toiminnasta johtuvia liettymiä. Muistuttaja ei hakijan käsityk- sen mukaan ole toiminnasta pohjavesihaittaa kärsivä taho. Pukaran - Hangasjärven vesiosuuskunta ei ole vaatinut korvausta vesijohto- verkon ym. rakentamiskustannuksista.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS JA POHJAVESISELVITYS
Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle 12.11.2004 täydennyk- sen vesienkäsittelyn tehostamisesta ja pohjavesiselvitystä koskevan toimenpide-esityksensä sekä 15.11.2004 Geologian tutkimuskes- kuksen tutkimusraportin Saarikeitaan turvetuotantoalueiden maape- rä- ja pohjavesiselvityksestä.
Täydennys
Hakija on 12.11.2004 päivätyssä kirjelmässään todennut, että lohko- jen 9 ja 10 laajennusalueita ei sijoiteta ympäristöhallinnon määritte- lemille pohjavesialueiden suojavyöhykkeille.
Lohkon 9 laajennusalueen pinta-alaksi on hakemuksessa esitetty 6,0 ha. Pohjavesiselvityksen perusteella hakija on päättänyt luopua laa- jennusalueen kuntoonpanosta ja luovuttaa sen takaisin maanomista- jalle. Lohkon 9 vesiensuojelu toteutetaan perustasolla virtaaman-
säädöllä tehostettuna aiemmin esitetyn hakemuksen täydennyksen mukaisesti.
Lohkon 10 laajennusalueen pinta-alaksi on hakemuksessa esitetty 2,0 ha. Laajennusalueen vähäisyyden vuoksi vesienkäsittelyn tehos- taminen virtaamansäädöllä on riittävä toimenpide.
Pohjavesiselvitys
Selvityksessä on kartoitettu alueita, joilla pohjaveden purkautumis- riski on todennäköisesti suurin eikä näillä alueilla ja niiden läheisyy- dessä suositella kaivutoimintaa mineraalimaahan. Alueet eivät kuulu hakijan alkuperäiseen tuotantosuunnitelmaan, eikä niillä ole tarkoitus tehdä mitään toimenpiteitä.
Selvityksessä on todettu, että lohkojen 5 ja 6B tuotantoalueiden niis- sä osissa, joissa turpeen alapuolinen mineraalimaanpinta on harjun pohjavedenpintaa alemmalla tasolla, tulee välttää turpeen ottoa mi- neraalimaata myöten. Pohjavesien poisjohtuminen lohkojen 5 ja 6B tuotantolohkojen alueilta, missä havaitaan pohjavesien purkautumis- ta, voidaan mahdollisesti tyrehdyttää ennallistamalla tuotantolohkoja tai niiden osia ja jättämällä samalla riittävän paksu (esim. 0,3 – 0,5 m) turvekerros tuotantolohkoille tai niiden osille mineraalimaan pintaan.
Lohkojen 6A, 6 ja 9 tuotantolohkojen ja harjun kontaktivyöhykkeessä tulee välttää kaivutoimintaa, joka ulottuu vallitsevan pohjavedenpin- nan tason alapuolelle. Selvityksen liitteessä on esitetty ohjeelliset ra- jaukset, joilla toimintaa voidaan harjoittaa em. rajoittein.
Selvityksen mukaan Saarikeitaan alueen harjujakson kalliopinnan sekä pohjavedenpinnan tasojen tarkempi selvittäminen voisi tuoda esille seikkoja, jotka saattaisivat tarkentaa raportissa esitettyjä ole- massa olevaan tietoon pohjautuvia johtopäätöksiä.
Hakija on hyväksynyt pohjavesiselvityksen suositukset turvetuotan- non lupavelvoitteiksi, mutta on lohkon 5 pohjoisosan osalta esittänyt, että lohkolle ei aseteta näiltä osin lupamääräyksiä, koska alue on jäänyt pois tuotannosta ja on jälkikäytössä ruokohelpin viljelyssä ei- kä toiminnan ohjeellinen rajaus toimintarajoitteineen ulotu turvetuo- tannossa olleelle alueelle.
TARKASTUS Ympäristölupavirasto on 27.9.2005 suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin.
Hakija on tarkastuskokouksessa täsmentänyt ajantasaiset tuotanto- pinta-alat laajennuksineen seuraaviksi:
Tuotantoalue Pinta-ala Laajennusalue Yhteensä
Lohko 1 Saarikeidas 31,0 ha 31,0 ha
Lohko 2, Saarikeidas 29,2 ha 29,2 ha
Lohko 3, 33,0 ha 33,0 ha
Mustakeidas- Saarikeidas
Lohko 4, Mustakeidas 27,4 ha 22,5 ha 49,9 ha
Lohko 5, Vatilähteen- 36,4 ha 36,4 ha
neva
Lohko 6, Lauttaneva 40,2 ha 9,6 ha 49,8 ha
Lohko 6A, 10,3 ha 10,3 ha
Alisenlamminneva
Lohko 6B 13,9 ha 4,9 ha 18,8 ha
Lauttalamminneva
Lohko 7, 13,8 ha 13,8 ha
Alisenlamminneva
Lohko 8 23,4 ha 23,4 ha
Heinikeidas
Lohko 9, Lauttaneva 28,9 ha 28,9 ha
Lohko 10, Haukkaneva 17,8 ha 2,0 ha 19,8 ha
Yhteensä 344,3 ha
Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto
Pirkanmaan ympäristökeskus on 18.10.2005 ympäristölupavirastolle toimittamassaan Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesi- ja maape- räselvitystä koskevassa lausunnossa katsonut selvityksen tulosten perusteella olevan todettavissa, että harjun reunan läheisyydessä harjun pohjavedenpinnan alapuolelle ulottuva ojitus ja turpeenotto mineraalimaahan asti voivat aiheuttaa pohjaveden purkautumista.
Purkautumisen seurauksena pohjaveden pinta laskee harjussa. Sel- vityksessä esitetyt ehdotukset kaivurajoituksiksi ja turpeenoton alimmiksi tasoiksi eri lohkojen alueella tulee ottaa huomioon ehdot- tomina rajoituksina.
Vuosia jatkunut pohjavedenpinnan aleneminen johtuu mitä ilmei- simmin turvetuotannon yhteydessä tehdyistä pohjavedenpinnan ala- puolelle ulottuneista ojituksista harjun reuna-alueilla, vaikka selvityk- sessä sen on arveltu johtuvan myös vedenotosta ja metsäojituksista.
Pohjavedenpinnan korkeuden palauttamista turpeenottoa edeltä- neelle korkeudelle täyttämällä sarkaojia lohkoilla 6B ja 5 voisi tulla
kyseeseen korjaavana toimenpiteenä. Tarkkailua havaintoputkista ja kaivoista tulee jatkaa ja mahdollisesti harkita havaintopisteiden li- säämistä.
HAKEMUKSEN TÄYDENNYS
Ympäristölupavirasto on 29.11.2005 päivätyllä kirjelmällään pyytänyt hakijaa esittämään suunnitelman lohkon 9 vesienkäsittelyn tehosta- misesta.
Hakija on 13.12.2005 ympäristölupavirastolle toimittamassaan täy- dennyksessä esittänyt, että lohkon 9 kuivatusvesille rakennetaan 1,2 ha suuruinen kosteikkoalue lohkon kaakkoiskulmaan ympäristölupa- viraston maastokatselmuksessa 27.9.2005 osoittamaan paikkaan.
Kosteikkoalue rakennetaan pengertämällä matalaturpeiselle tuotan- nosta osittain poistuneelle alueelle. Kosteikolle vedet johdetaan pumppausaltaan ja pumppaamon kautta sulanmaan ajan. Pump- pausaltaana käytetään laskeutusallasta 11. Kosteikolta vedet johde- taan nykyisen tarkkailupisteen kautta Lauttaojaan. Talviaikana vedet johdetaan nykyistä reittiä laskeutusaltaan 11 ja tarkkailupisteen kaut- ta Lauttaojaan. Vesien johtamista säädetään altaan 11 päähän asennettavalla sulkupadolla, joka suljetaan kesäajaksi ja avataan talviajaksi. Kosteikolle johdetaan vedet noin 30,0 ha valuma- alueelta, josta turvetuotantoaluetta on 28,9 ha. Altaan koko 1,2 ha on 4,0 % sen valuma-alueesta.
Koska lohkolta jo tällä hetkellä lähtee huomattavasti paremman laa- tuista kuivatusvettä kuin turvetuotantoalueilta yleensä, hakija on kat- sonut sulan maan aikaisen pumppauksen ja kosteikkoallaskäsittelyn olevan riittävän tässä tapauksessa.
MERKINNÄT Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 155/2005/4 ja 156/2005/4 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Mustakeidas – Saarikeitaan ja Vuorenpäänneva – Vatilähteennevan turvetuotan- toon Jämijärven kunnassa ja Ikaalisten kaupungissa.
Ympäristölupavirasto on edellä mainituissa päätöksissä siirtänyt Mustakeidas - Saarikeitaan ja Vuorenpäänneva - Vatilähteennevan turvetuotannosta aiheutuneiden ja vuoden 2007 loppuun asti aiheu- tuvien vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määrää- misen käsiteltäviksi erillisinä asioinaan.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu
Ympäristölupavirasto siirtää ympäristönsuojelulain 68 ja 71 §:n nojal- la omaksi asiakseen Lauttaneva - Haukkanevan turvetuotantoalueen toiminnasta jo aiheutuneiden ja vuoden 2007 loppuun asti aiheutuvi- en vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämi- sen.
Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Lauttaneva – Haukkanevan 46,7 ha:n suuruisen jo toiminnassa olevan turvetuo- tantoalueen ja sen 2,0 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuotan- toon Jämijärven kunnassa ja Ikaalisten kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan siten muutettuna kuin hakijan 22.8.2003 ja 12.11.2004 päivätyissä hakemussuunnitelman täyden- nyksissä on esitetty ja siten täsmennettynä kuin lupamääräyksistä käy ilmi.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
Lupamääräykset
Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 48,7 ha:n suuruiselta alueelta, joka sisältää laajennusalueita 2,0 ha.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltai- den kautta. Lohkon 9 kuivatusvedet on lisäksi käsiteltävä 12.12.2005 päivätyn täydennyksen mukaisella kosteikkoaltaalla sulan maan ajan.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa.
3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava 1.5.2007 mennes- sä. Vesienkäsittelyrakenteet on annettava tiedoksi Ikaalisten kau- pungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jat- kuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännölli- sesti.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisel- le.
Pohjavesi
6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossa- pito on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu pohjaveden pinnan hai- tallista alenemista tai purkaantumista.
Tuotantolohkolla 9 ei kaivutoimintaa saa ulottaa pohjavedenpinnan alapuolelle.
Päästöt ilmaan ja melu
7) Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyy- delle asuinrakennuksista.
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 §:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.
Varastointi ja jätteet
9) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty-
käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
10) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille sekä Jämijärven kunnan ja Ikaalis- ten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille.
12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
13) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
14) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti.
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäris- tökeskuksille sekä Jämijärven kunnan ja Ikaalisten kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaisille.
15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistöön ja pohjavesiin Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskusten hy- väksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Hämeen työ- voima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi.
Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskuksille, Hämeen työvoima- ja elinkeino-
keskukselle sekä Jämijärven kunnan ja Ikaalisten kaupungin ympä- ristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
17) Luvan saajan on osallistuttava tuotantoalueiden alapuolisten ve- sistöjen mahdollisesta kunnostuksesta aiheutuviin niihin kustannuk- siin, jotka aiheutuvat Lauttaneva - Haukkanevan turvetuotannon hai- tallisten vaikutusten poistamisesta. Velvoite koskee vain sellaisia hankkeita, joita koskevan suunnitelman alueellinen ympäristökeskus on hyväksynyt ja joihin turvetuotannon haitalliset vaikutukset ovat selvästi osoitettavissa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voi- daan asia saattaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi.
Korvaukset
Ympäristölupavirasto on siirtänyt omaksi asiakseen Lauttaneva - Haukkanevan turvetuotantoalueen toiminnasta jo aiheutuneiden ja vuoden 2007 loppuun asti aiheutuvien vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämisen.
Vakuus Luvan saajan on asetettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 2 000 euron suuruinen vakuus toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Vakuus on asetettava kolmen kuu- kauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta.
RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut
Vesienkäsittelyn tehostaminen päätöksessä edellytetyllä tavalla ja sen positiivinen vaikutus vesistössä tapahtuu vasta viiveellä. Ympä- ristölupavirasto katsoo, että toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja alapuolisessa vesistössä vuoden 2007 jälkeen.
Siihen saakka toiminnasta aiheutuvat vesistön pilaantumisesta joh- tuvat vahingot on selvitettävä erikseen, koska vahinkojen yksityis- kohtainen selvittäminen viivästyttäisi kohtuuttomasti lupa-asian rat- kaisua. Korvausvaatimukset, jotka koskevat toiminnasta jo aiheutu- neita vahinkoja, voidaan käsitellä samassa yhteydessä.
Luvan myöntämisen edellytykset
Lauttaneva - Haukkanevan turvetuotantoalue on suurimmalta osal- taan ollut jo pitkään toiminnassa. Tuotantopinta-ala on 46,7 ha ja laajennusalue 2,0 ha. Tuotantopinta-ala vähenee vuoteen 2010
mennessä 12,0 ha. Ympäristölupavirasto katsoo, että lupamääräyk- sessä 2) edellytetyt vesienkäsittelyrakenteet vastaavat tässä tapa- uksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Lohko 9 sijaitsee osittain pohjavesialueella. Pohjavesille aiheutuvien haittojen estämiseksi ympäristölupavirasto on rajoittanut turpeen ot- toa lohkolla 9 Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusraportissa
"Saarikeitaan turvetuotantoalueiden maaperä- ja pohjavesiselvitys"
esittämän mukaisesti ja rajoittanut toiminta-ajan päättyväksi vuoden 2015 lopussa.
Kun otetaan huomioon Lauttaneva - Haukkanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti to- teutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveys- haittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolo- suhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaiku- tusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pohjavesien suojelemi- seksi on tarpeen määräys 6). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toi- menpidevelvoite lupamääräyksessä 7) ja melun osalta lupamääräys 8). Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi.
Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen valvonnallisista syistä.
Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaa- timukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13).
Velvoite purkuvesistön mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin osallistumisesta on lupamääräyksessä 17).
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Ympäristölupavirasto ottaa vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksessä 2) ja Pirkanmaan ympäristökeskuk- sen 1) vaatimuksen vesienkäsittelyrakennepiirustusten toimittami- sesta huomioon lupamääräyksessä 3). Ympäristölupavirasto katsoo, että lupamääräyksessä 2) edellytetyt vesienkäsittelyvaatimukset vastaavat tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Turvetuotannon vaikutuksia pohjaveteen koskevista vaatimuksista ympäristölupavirasto toteaa, että hakija on 12.11.2004 päivätyssä suunnitelman muutoksessaan luopunut lohkon 9 laajennusalueesta.
Ympäristölupavirasto antaa pohjavesiolojen turvaamiseksi lupamää-
räyksen 6) ja toteaa, että toiminnan vaikutusta pohjavesiin on mää- rätty tarkkailtavaksi lupamääräyksessä 15).
Ympäristölupavirasto toteaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen pölyn leviämismallin laadinnasta, että tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Asutuksen ja tuotanto- alueen välissä on metsää. Kyseessä on jo pitkään toiminnassa ollut tuotantoalue, jonka vaikutuksista on kokemusta. Ympäristölupaviras- to katsoo, ettei pölyn leviämismallin laatiminen ole tarpeellista.
Ympäristölupavirasto toteaa, että AA:n 5) ja BB:n 6) korvausvaati- mukset otetaan huomioon käsittelyratkaisusta ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto ottaa esitetyt tarkkailua ja valvontaa koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 11), 14) ja 15) ilmenevällä tavalla.
Ympäristölupavirasto ottaa huomioon lupamääräyksessä 17) ilme- nevällä tavalla vaatimukset luvan saajan velvoittamisesta osallistu- maan alapuolisten vesistöjen kunnostushankkeisiin.
Mustakeidas – Saarikeitaan ja Vuorenpäänneva – Vatilähteennevan turvetuotantoa koskevat muistutukset ja lausunnot on käsitelty tä- nään annetuissa erillisissä päätöksissä nrot 155/2005/4 ja 156/2005/4.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi lukuun ottamatta tuotantolohkoa 9, jolla saa tuottaa turvetta enintään vuoden 2015 loppuun saakka.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai val- vontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 30.11.2015 jätettävä ympäristölupavi- rastolle hakemuslupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio aiheutuneista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista. Ha- kemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alu- eiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuo-
tannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haitto- jen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais-Suomen ja Pirkanmaan ympäristökeskukset ovat todenneet, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai ve- sienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Lohkon 9 jälkihoitotoimet on tehtävä vuoden 2017 loppuun mennes- sä.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ympäristökes- kukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuo- den ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.
Alueellinen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopet- tamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 68, 69 ja 71 §
Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU 1 700 euroa
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Liitteet 1. Valitusosoitus
2. Kartta
3. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma
Anne Valjakka
Kalevi Tikka Heikki Penttinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Anne Valjakka sekä ympäristöneuvokset Kalevi Tikka (tar- kastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt Anne Valjakka.
AV/sl
