YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 67/2005/4
Dnro LSY-2002-Y-350
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 21.6.2005
ASIA Mustakeitaan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kar- via
LUVAN HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Mustakeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvian kunnan alueella Suomijärven pohjoispuolella noin 7 km Karvian kunnan keskustasta länteen. Mustakeitaan länsipuolelle jää Rastiaisjärvi. Tuotantoalueen etelä-kaakkoispuolella sijaitsee Tuulenkylän kylätaajama ja pohjois- puolella Toivoskylä. Mustakeidas on toiminnassa oleva turvetuotan- toalue, jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 352,5 ha, josta 310 ha on tuotantokunnossa. Valmistelussa on 42,5 ha.
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Vapo Oy on 20.12.2002 ympäristölupavirastoon saapuneella ja myöhemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölu- paa Mustakeitaan turvetuotannolle.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7d)-kohta LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5c-kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILAN- NE
Mustakeidas on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka kuntoon- pano aloitettiin 1970-luvulla. Vapo Oy on jättänyt Tampereen vesi- ja ympäristöpiirille 2.11.1994 lohkojen 7 ja 8 kuntoonpanon jatkamista
koskevan ennakkoilmoituksen, josta vesi- ja ympäristöpiiri antoi lau- sunnon 2.2.1995.
Alueesta on hakijan omistuksessa 348,0 ha ja vuokrattuna 123,7 ha.
Ojien kaivamisesta tai kunnossapidosta on tehty yksityisten henkilöi- den kanssa viisi kirjallista sopimusta.
Mustakeidas sijaitsee Satakunnan seutukaavan 5 alueella. Sen osal- ta kaavamerkintä on EO eli se on varattu turvetuotantoon.
TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tila ja käyttö
Vesistön kuvaus Mustakeitaan turvetuotantoalue sijaitsee Karvianjoen keskiosalle laskevan Suomijoen valuma-alueella. Karvianjoen vesistöalue sijait- see Pohjois-Satakunnassa. Alueen pinta-ala on 3 438 km2 ja järvi- syys on 4,55 %. Alueella on lukuisia pieniä järviä, runsaasti soita ja peltojen osuus on 12 %. Vesistöissä on tehty laajoja vesistöjärjeste- lyjä ja valtaosa joista ja puroista on perattu. Monet järvistä ovat ma- talia, mikä on houkutellut viljelysmaan lisäämiseen järvien laskujen avulla. Vesistön alaosan virtaamia ja vedenkorkeuksia säännöstel- lään useissa kohdissa.
Karvianjoki alkaa Karvianjärvestä noin 135 m merenpinnan yläpuo- lelta. Noin kahden kilometrin päässä Karvianjoen alusta reittiin las- kee Nummijoki. Runsaat kaksi kilometriä Nummijoen liittymästä ala- juoksulle Karvianjoki laskee Kirkkojärveen. Kirkkojärven jälkeen on noin 100 kilometrin pituinen järvetön jokiosuus Honkajoen taajaman läpi ja Kankaanpään kaupungin länsipuolitse Kynäsjärveen. Tälle jo- kiosuudella laskevat Suomijoki, Aunesluoma, Pikkujoki, Paholuoma, Kodesjoki, Ristiluoma, Pukanluoma sekä Kyynärjärven-, Pitäjän-, Hapua-, Kahila- ja Tuunajärvenoja. Mustakeitaan turvetuotantoalue sijaitsee edellä mainitun Suomijoen vesistöalueen latvoilla.
Mustakeitaan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan kahteen eri vesistöön. Pääosa vesistä johdetaan laskuojan 1 kautta Kattilajo- keen ja edelleen Suomijärveen. Laskuojan 2 kautta vesiä johdetaan Mustalammin kautta Mustajokeen ja edelleen Karvianjärveen.
Mustajoki Mustajokeen johdetaan Mustakeitaan turvetuotantoalueen vesien (54 ha) ohella Pohjois-Alkkiannevan eteläosan (Iso-Lakia) kuivatus- vesiä 105,7 hehtaarin alueelta. Turvetuotantoalueiden (160 ha) osuus Mustajoen valuma-alueesta (49,8 km2) on 3,2 %. Muita kuor- mitustekijöitä on ovat hajakuormitus, Mustakosken puutarha sekä metsätalous. Peltoa valuma-alueella on 7 km2 eli 14 %.
Mustajoen veden laatu ennen Karvianjärveä on sekä vanhojen että tuoreempien tulosten mukaan huono. Vuonna 1998 otettujen näyt- teiden mukaan fosforipitoisuus kohosi jokaisella havaintokerralla jo- kea alaspäin tultaessa. Korkeimmillaan vuonna 1998 havaintoase-
man 16 fosforipitoisuudet ovat olleet keskikesällä samaa luokkaa kuin käsitellyissä jätevesissä.
Kattilajoki Kattilajoen valuma-alue on ojan laskiessa Suomijärveen 58,2 km2, josta turvetuotantoalueiden (Pohjoisneva, Mustakeidas ja Suomi- keidas) osuus on 8 %.
Kattilajoen alajuoksun veden laatu on kokonaisuutena välttävä. Vesi on peruslaadultaan lievästi sameaa, hapahkoa ja erittäin ruskeaa humusvettä. Ravinnetaso on jonkin verran kohonnut. Typpitaso on selvimmin koholla syksyllä, jolloin myös turvetuotantoalueiden typpi- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat korkeimmillaan. Fosforipitoisuus on korkeimmillaan kesällä alivirtaamien aikana.
Suomijärvi Suomijärvi on matala (0,8 m), voimakkaasti ruohottunut ja rehevä järvi, joka kuuluu Natura 2000 –verkostoon linnustollisen arvonsa ansiosta. Järven veden laatu on vain välttävä. Laskennallisen tarkas- telun perusteella Suomijärvi olisi erittäin rehevä ilman turvetuotan- toakin.
Turvetuotannon aiheuttama vesistökuorma on osaltaan yksi järven mataloitumiseen vaikuttava tekijä. Suomijärvellä on tehty 1990- luvulla lintuvesikunnostuksia Hämeen ympäristökeskuksen toimesta.
Lisäksi niitoilla on pidetty auki uomaa avovesialueelle ja avovesialu- etta on niitetty. Alueelle on suunnitteilla uusi suunnitelma järven kunnostamiseksi, johon alustavasti sisältyy pohjapadon rakentami- nen järven luusuaan tai hieman alemmaksi. Tällä nostettaisiin kesä- aikaisia vedenpintoja.
Vesistön kalataloudellinen merkitys
Suomijoen valuma-alueen tuotantoalueiden pienillä laskujoilla ei ole niiden pienen koon ja vähäisten virtaamien takia oleellista kalatalou- dellista merkitystä. Kattilajoella ei ole laajempaa kalataloudellista merkitystä joen alaosan virratessa suurelta osin peltojen keskellä.
Suomijärven merkitys on suurimmillaan lintujärvenä. Järven matala ja rehevä luonne huomioiden järvessä esiintynee ainakin haukea, ahventa ja särkeä. Järven talvinen happitilanne voi olla huono. Aina- kin Suomijoen alajuoksulla voi olla kalataloudellista merkitystä.
Muu kuormitus Hajakuormituksen lisäksi Karvianjoen yläosia kuormittavat Horma- nevan turvetuotantoalueen vedet, Nummijoen valuma-alueella sijait- sevat turvetuotantoalueet (Koihnannneva, Lupikistonneva ja Säkki- neva) sekä Karvian kunnan jätevedet, jotka johdetaan Karvianjokeen Kirkkojärven alapuolella.
Suojeltavat kohteet
Suomijärven Natura –alue (FI0200029) sijaitsee Mustakeitaan etelä- puolella. Kyseessä on matala ja rehevä umpeen kasvava lintujärvi, johon laskevien vesien laatu on heikentynyt luonnontilasta. Suomi- järven Natura –alue sisältyy lähes kokonaan valtakunnalliseen lintu-
vesien suojeluohjelman luonnonsuojelualueeseen. Alueen pinta-ala on 382 ha ja aluetyyppi on SPA.
Rastiaisnevan Natura –alueeseen (FI0200156) on turvetuotantoalu- een reunasta etäisyyttä 250-300 metriä. Välissä on ojitettua rämettä.
Rastiaisnevan aluetyyppi on SCI. Rastiaisneva, jonka pinta-ala on 311 ha, kuuluu Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kermikeitaisiin.
Asutus ja maankäyttö
Mustakeitaan lähialueet ovat pääosin ojitettuja metsä- ja suoalueita.
Mustakeitaan pohjoispuolella olevalla Rajanevalla sijaitsee yksityi- nen turvetuotantoalue. Tuulenkylän ja Toivoskylän kylätaajamissa on joitakin maalaistaloja, joiden pelloista osa rajoittuu Mustakeitaan tur- vetuotantoalueeseen. Lähimmät talot sijaitsevat 200 metrin etäisyy- dellä tuotantoalueesta. Alle 500 metrin etäisyydellä on seitsemän ta- loa/vapaa-ajanasuntoa. Rastiaisjärven ympärillä on useita vapaa- ajanasuntoja ja joitakin maatiloja. Rastiaisjärven lounaispuolella on Rastiaisnevan soidensuojelualue.
TURVETUOTANTO
Mustakeitaan alueella on tuotantokelpoista suota 352,5 hehtaaria, josta 310 ha on tuotantokunnossa. Valmistelussa on 42,5 ha. Tuki- alueesta 42,4 ha on jo tuotannosta poistunutta aluetta. Samalla val- misteltava alue on pienentynyt, joten varsinainen tuotantopinta-ala on vielä maksimitasollaan. Poistot on suoritettu vuosina 1994 (1 ha), 1999 (31 ha) ja 2000 (10 ha). Poistumaennuste vuosille 2001-2005 on 18 ha. Turvetta on nostettu ensimmäisen kerran vuonna 1985 ja tuotannon on arvioitu kestävän vuoteen 2025 saakka.
Mustakeitaan tuotanto on muodostunut jyrsinturpeesta ja ympäristö- turpeesta. Mustakeitaalta on nostettu vuosina 1985-2001 turvetta noin 1 406 500 m3, josta jyrsinpolttoturpeen osuus on 1 254 170 m3 ja ympäristöturpeiden osuus 152 370 m3. Jäljellä olevan turvemää- rän arvioidaan olevan 1 600 000 m3 (1 500 000 MWh).
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely
Mustakeitaan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan kahteen eri vesistöön. Pääosa vesistä johdetaan laskuojan 1 kautta Kattilajo- keen ja edelleen Suomijärveen. Laskuojan 2 kautta vesiä johdetaan Mustalammin kautta Mustajokeen ja edelleen Karvianjärveen.
Laskuojan 1 valuma-alue suon alareunassa on noin 480 ha, josta turvetuotantoaluetta on 298,5 ha ja ulkopuolista aluetta 181,5 ha.
Laskeutusaltaita ojan valuma-alueella on kahdeksan, joista kuusi on varustettu virtaamaa säätelevällä patolaitteella. Laskuoja 2 laskee pintavaluntana Mustalammin vesijätölle, josta vedet virtaavat edel- leen Mustalammin ja Mustajoen kautta Karvianjärveen. Laskuojan 2
valuma-alue suon alareunassa on noin 70 ha, josta turvetuotanto- aluetta on 54 ha ja ulkopuolista aluetta 16 ha. Laskuojan valuma- alueella on yksi laskeutusallas.
Hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamista lohkoilla 5, 6 ja 7.
Vapo Oy omistaa Mustakeitaan lohkojen 4 ja 5 itäpuolella lähes ojit- tamattoman matalaturpeisen suoalueen. Alueen halki kulkee kaksi poikittaista ojaa. Alueelle voitaisiin pengertämällä ja poikittaisojat tukkimalla muodostaa 8,0 ha suuruinen pintavalutuskenttä. Kentälle johdettaisiin vedet lohkoilta 5, 6 ja 7 sähkökäyttöisen pumppaamon 1 kautta. Pumppaamolta vedet johdettaisiin jakoputkella kentän poh- joispäähän, josta ne virtaisivat kenttää pitkin noin 700 metrin matkan kentän alapäähän kaivettavaan kokoojaojaan, josta edelleen laskeu- tusaltaan 6 kautta laskuojaan 1. Pintavalutuskentän koko olisi 4,0 % valuma-alueesta täyttäen mitoitusohjeet. Vedet ohjattaisiin kentälle ympärivuotisesti.
Lohkon 4 osalta hakija on esittänyt, että lohkon vedet johdetaan die- selpumppaamon 2 ja jakoputken kautta lohkolle 3 rakennettavalle ruokohelpiallasalueelle. Ruokohelpialuetta pitkin vedet virtaavat alu- een alapäässä olevaan kokoojaojaan, jota pitkin edelleen laskeu- tusaltaaseen 9 ja sieltä edelleen laskuojaan 1. Ruokohelpiallasalue muodostuu kahdesta erillisestä alueesta, joiden pinta-alat ovat 2,7 ja 1,3 ha. Alueet rakennetaan pengertämällä tuotannosta poistuneelle alueelle. Alueet muotoillaan leveyssuunnassa mahdollisimman ta- saisiksi ja niiden leveys on noin 80 m. Pituutta alueilla on 100-400 m.
Altaiden valuma-alue on noin 85 ha, josta turvetuotantoaluetta 77,1 ha. Altaisiin kylvetään ruokohelpi vuotta aikaisemmin kuin ne otetaan käyttöön, jotta kasvusto ehtii juurtua ennen vesien johtamista. Vesi johdetaan altaisiin sulanmaan ajan ja talviaikaisin vedet johdetaan nykyisten laskeutusaltaiden kautta. Vesien ohjausta säädetään ko- koojaojaan rakennettavalla sulkupadolla.
Lohkojen 1, 2 ja 3 osalta hakija on esittänyt, että lohkojen vedet joh- detaan nykyisten laskeutusaltaiden kautta laskuojaan 1 ja vesien- suojelua lohkoilla parannetaan virtaamansäätöpadoilla. Lohkot 1 ja 2 ovat jäämässä lähivuosina pois tuotannosta. Lohkojen läheisyydes- sä ei ole käytettävissä pintavalutuskentäksi soveltuvia alueita, eikä niiden vesiä pystytä ohjaamaan edellä esitetyille pintavalutus- ja ruokohelpiallasalueille.
Lohkon 8 osalta hakija on esittänyt, että nykyisen pintavalutuskentän lisäksi laskeutusallas 8 varustetaan virtamansäätöpadolla ja lohkon kokoojaojiin rakennetaan kaksi muuta virtaamansäätöpatoa.
Päästöt vesistöön
Mustakeitaan turvetuotantoalueen keskimääräinen vesistökuormitus on arvioitu vuosien 1999-2000 ominaiskuormituslukujen perusteella seuraavaksi:
Vuosi Vesistökuormitus (netto)
Kiintoaine Kok.N Kok.P
kg/d kg/d kg/d
1999 35,6 8,42 0,27
2000 52,1 8,96 0,26
Pöly, melu ja liikenne
Pölyä syntyy pääasiassa tuotantokaudella jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vai- kuttaa sen leviämissuuntaan. Näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 metrin päähän tuotanto- alueen reunasta.
Tuotantoalueen kunnostaminen on kohtalaisen meluisa työvaihe.
Kunnostusjyrsimen käyttö sekä sarkojen muotoilu kunnostusruuvilla edellyttävät moottorin käyttämistä suurilla kierroksilla, mistä aiheutuu melua. Koneyhdistelmässä voi olla myös kaksi erillistä moottoria.
Kunnostustoiminnan aiheuttama päiväaikainen keskiäänitaso rajoit- tuu 55 dB:n tasolle toiminnan kestosta riippuen tuotantokentän lä- heisyyteen 200-300 metrin etäisyydelle. Muut jyrsinturpeen tuotan- nossa käytettävät työmenetelmät aiheuttavat vähemmän melua eikä keskiäänitaso yleensä ylitä 55 dB:tä tuotantokentän ulkopuolella.
Turpeen toimitusaikana melu muodostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamasta äänestä ja vastaa liikennemelua.
Toimitusvaihe ajoittuu yleensä loka-huhtikuulle, jolloin eri turvesoilla olevat aumat tyhjennetään vuoron perään.
Mustakeitaan alueella on arvioitu rekkaliikenteen määräksi vuosita- solla noin 1 469 rekkaa ja keskimäärin 7 rekkaa vuorokaudessa toi- mituskaudella. Tuotantoalueen halki kulkee etelä-pohjoissuunnassa yksi tie, jolta on muutama pisto tuotantoalueen poikki itään ja län- teen. Auma-alueet sijaitsevat em. tiestön varressa. Mustakeitaan pohjoisosaa lukuun ottamatta etäisyyttä lähimpiin taloihin tulee noin 500 metriä tai enemmän. Pohjoisosassakin etäisyyttä tulee vähin- tään 400 metriä.
Varastointi ja jätteet
Tuotannossa kuluu vuosittain polttoaineita noin 158 600 l, voiteluöl- jyä 1060 l ja vaseliinia 230 kg. Kukin urakoitsija säilyttää polttoainei- taan siirrettävissä farmarisäiliöissä työmaalla osoitetulla alueella.
Tuotantoalueelle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljyä arvioi- daan syntyvän vuosittain 1060 l, muuta öljyistä jätettä 180 kg, akku- romua 50 kg, sekalaista talousjätettä 5 m3 ja aumanpeittomuovia 8800 kg. Työmaalle on järjestetty keräyspisteet, joihin erilaiset jätteet
kerätään. Ongelmajätteet toimitetaan edelleen ongelmajätelaitoksel- le ja muut jätteet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle. Romurauta myy- dään romuraudan välittäjälle.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin
Hakija on katsonut, ettei Mustakeitaan turvetuotantoalueella ole merkittäviä vaikutuksia Natura -alueiden niihin luontotyyppeihin, joi- den perusteella ne on otettu Naturaan.
Suomijärven osalta hakija on katsonut, että suoraan lintuihin tur- peennosto ei vaikuta, mutta siitä aiheutuva kiintoainekuormitus on osaltaan yksi järven mataloitumiseen sekä umpeenkasvuun vaikut- tava tekijä. Suomijärven kuormitus on ollut nykyistä tasoa jo silloin, kun Suomijärvi on otettu mukaan Natura 2000 –verkostoon
Rastiaisneva ei ole hakijan mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella erityisen hyvä lintusuo, vaikka pesivä kahlaajalinnusto onkin melko edustava. Lintudirektiivin liitteen 1 linnuista on mainittu kuikka, liro, kapustarinta, suokukko ja kurki. Mustakeitaalla harjoitet- tavan turpeennoston ei voida arvioida vaikuttavan merkittävästi Ras- tiaisnevan Naturan perusteena oleviin luontoarvoihin, koska välissä on kapeimmillaankin 250-300 metrin "suojavyöhyke".
Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin
Hakija on katsonut, ettei Mustakeitaan turvetuotantoalueen kuivatus- vesien johtamisesta laskuojien kautta vesistöön aiheudu korvattavia haitallisia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön rajautuvien rantakiin- teistöjen vesistösidonnaiselle käytölle. Koska hakija pitää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, ei ojaan rajoittuvil- la maa- ja metsätalouskiinteistöillä aiheudu myöskään vettymishait- toja. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustunee suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Tuotantotoimin- nalla on sitä tukevaa vaikutusta paikallisena urakoitsijoiden työllistä- jänä, sillä turveurakointi sopii sivuelinkeinoksi esimerkiksi maatalou- den tai muun koneurakoinnin yhteyteen.
Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön
Kattilajoki Turvetuotanto kohottaa selvästi Kattilajoen alaosan ainepitoisuuksia ennen Suomijärveä. Laskennallisesti kuormitus kohottaa keskimää- rin jokiveden typpipitoisuutta 255 µg/l ja fosforipitoisuutta 7 µg/l.
Myös kiintoainepitoisuus kohoaa hieman. Typpipitoisuus on kor- keimmillaan syksyllä ja fosforipitoisuus kesällä. Turvetuotannon vai- kutus kohottaa myös ammoniumpitoisuuksia. Tosin Kattilajoen vesi olisi fosforipitoisuuden mukaan luokiteltuna rehevää ilman turvetuo- tantoakin.
Mustajoki Kattilajoen lisäksi Mustakeitaan vesiä laskee myös Karvianjärveen laskevaan Mustajokeen. Valuma-alueosuuksien sekä joen keski- ja alajuoksulta tulevan hajakuormituksen perusteella turvetuotannon osuus Mustajoen fosforitaseesta jää pieneksi. Iso-Lakian ja Musta- keitaan ravinnekuormitus kohottaa huhti-lokakuun 1998 kuormitusta- solla Mustajoen typpipitoisuutta keskivirtaamalla 480 l/s noin 110 µg/l ja fosforipitoisuutta 3 µg/l.
Suomijärvi Suomijärven valuma-alue on lähes 90 km2, josta turvetuotantoalueet muodostavat 7 %. Sitä, kuinka paljon Suomijärveen tulevasta kuor- mituksesta pidättyy järven vesikasvillisuusvyöhykkeille, on vaikea arvioida. Kiintoainekuormituksesta osa kuitenkin pidättynee jo jokien runsaskasvustoisille suistovyöhykkeille. Teoreettisesti laskien turve- tuotannosta aiheutuva kuormitus kohottaa keskivirtaaman aikana Suomijärven typpipitoisuutta 200 µg/l ja fosforipitoisuutta 6 µg/l. Lu- vuissa ei ole huomioitu vesikasvillisuuteen mahdollisesti pidättyviä ravinteita eikä myöskään sedimentaatiota. Yli 60 % turvetuotannon aiheuttamasta kuormituksesta on peräisin Mustakeitaalta.
Suomijoki Maksimissaan turvetuotantoalueiden kuormitus voi kohottaa Suomi- joen typpipitoisuutta keskimäärin 150-200 µg/l ja fosforipitoisuutta keskimäärin 4-6 µg/l alueesta riippuen. Vaikutusastetta ei siten voida pitää suurena. Suomijoen alajuoksun ravinnetasoa ei tunneta tarkas- ti. Suomijärven alapuolella typpipitoisuus on luokkaa 800-1100 µg/l ja fosforipitoisuus 50-80 µg/l. Kun kuormituksesta osa pidättyy alu- een järviin ennen Suomijokea, turvetuotannon vaikutus veden laa- tuun Suomijärven alapuolella ei muodostu suureksi.
Vaikutus kalatalouteen
Hakija on katsonut, ettei tuotantoalueiden alapuolisilla laskuojilla ole kalataloudellista merkitystä niiden pienten virtaamien takia. Vaikka veden laatu heikkenee turvetuotannon takia, sillä ei ole suurempaa kalataloudellista merkitystä. Kattilajoessa turvetuotanto vaikuttaa ve- den laatuun ravinnepitoisuuksia kohottavasti, mutta tällä tuskin on merkitystä jokialueen kalastolle. Suomijärven ongelma on umpeen- kasvu. Kalataloudellisessa käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on mainit- tu, ettei alueella ole suurempaa kalataloudellista merkitystä, joten järvi kannattaa jättää luonnontilaiseksi. Suomijoen alaosalta voidaan saada saaliiksi hauen, ahvenen, mateen ja särjen lisäksi puro- taimenta. Virtaveden kysymyksessä ollessa verkkojen limoittuminen ei muodostu haitaksi pyyntimahdollisuuksien ollessa ensisijaisesti vapapyyntiä. Myös katiskojen ja seisovien koukkupyydysten käyttö on mahdollista. Karvianjoen puolella hankkeen vaikutukset veden laatuun jäävät niin vähäisiksi, etteivät vaikutukset kalatalouteen ulotu merkittävinä tänne saakka.
Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön
Hankesuo ei sijaitse pohjavesialueella tai alueen välittömässä lähei- syydessä. Turvetuotantoalueen ympäristössä olevan asutuksen pii- ristä ei ole tullut valituksia turvetuotannosta aiheutuvista haitoista ku- ten veden loppuminen tai veden laadun heikkeneminen.
Pölyn ja melun vaikutukset
Mustakeitaan tuotantoalueella pölyn leviämisen kannalta haitallisin sijainti on turvetuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevilla neljällä kiinteistöllä, joiden etäisyys tuotantoalueesta on noin 200-300 met- riä. Talot ovat alttiita myös muulle pölylle niiden sijaitessa peltojen keskellä. Haitallisimmat tuulet tulevat etelästä, mutta vallitsevat tuu- let ovat länsi-lounaasta.
Tuotantoaluetta lähinnä olevat vakituisessa asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat turvetuotantoalueen ympäristössä noin 200- 400 metrin etäisyydellä. Kyse on vanhasta turvetuotantoalueesta, jolla toiminta on jo vakiintunut, eikä taustamelu tule siten lisäänty- mään. Hakija on katsonut, että maatalousvaltaisena alueena sillä esiintyy samantyyppistä, maatalouskoneista aiheutuvaa taustamelua muutoinkin.
Ympäristöriskit
Vapo Oy Energia Länsi-Suomen tulosyksiköllä on ISO 14001 stan- dardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, joka tukee ja täydentää ISO 9002 standardin mukaista laatujärjestelmää.
Turvetuotannon suurin riski on paloturvallisuusriski. Tuotantoalueella on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toimin- ta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Tuotantoalueel- le nimetään palo- ja pelastusorganisaatio. Paloviranomaisille toimite- taan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Muissa hätäti- lanteissa noudatetaan laatujärjestelmän mukaisia työohjeita ja ym- päristöohjeita. Turvetuotantoalueelle otetaan ympäristövahinkova- kuutuslaissa tarkoitettu ympäristövakuutus.
TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu
Hakemuksessa on esitetty tarkkailuohjelma, jossa vesistöön joutuvat päästöt lasketaan pääsääntöisesti hakijan Länsi-Suomen tuotanto- alueiden tarkkailun perusteella. Omaa erillistä kuormitustarkkailua ei hankesuolla ole suoritettu. Hakija on esittänyt, että ennen seuraavan lupakauden päättymistä voitaisiin Suomijoen vesistöalueelle sijoittaa yksi kuormitustarkkailuasema.
Vaikutustarkkailu
Mustakeitaalla on vesistötarkkailuvelvoite. Vesistön tilaa Suomijoen alueella on seurattu Kattilajoen alajuoksulta sekä Suomijärven ala- puolelta. Ojajärvestä, Suomijärvestä tai Suomijoen alajuoksulta ei ole velvoitenäytteitä otettu. Suomijoki laskee alempana Karvianjo- keen, jonka veden laatua seurataan Karvian ja Honkajoen kuntien velvoitetarkkailuna.
Hakija ei ole pitänyt tarpeellisena pöly- tai melumittauksia hankesoil- la. Lisäksi kuormituksen vesistövaikutukset ovat laskennallisesti sen verran pienet, ettei hakijan mielestä ole tarvetta kalataloudelliseen tarkkailuun.
KORVAUKSET
Hakemuksen mukaan hankkeesta ei aiheudu korvattavaa haittaa vesistöjen käytölle tai rantakiinteistöille.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 38 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta yhdessä Pohjoisnevan, Suomikeitaan, Loukaskeitaan ja Haitikeitaan turvetuotantoa koskevien ympäristölu- pahakemusten (Dnrot-LSY-2002-Y-348, -349, -351 ja -352) kanssa ympäristölupavirastossa sekä Parkanon kaupungissa ja Karvian kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 24.9. – 24.10.2003 välisenä aikana.
Ympäristölupavirasto on 17.9.2003 pyytänyt ympäristönsuojelulain 36 §:ssä säädetyllä tavalla lausunnot Lounais-Suomen ja Pirkan- maan ympäristökeskuksilta, Hämeen ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Parkanon kaupungin ja Karvian kunnan ym- päristönsuojeluviranomaisilta ja Parkanon kaupungilta sekä Karvian kunnalta.
Lausunnot
1) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että Vapo Oy on samanaikaisesti hakenut lupaa useille muille turve- tuotantoalueille, jotka sijaitsevat Karvianjoen valuma-alueella. Näi- den hakemusten mukaan tuotannossa tai valmisteilla on yhteensä 3 123 ha suota, joilta tulevat kuivatus- ym. vedet johdetaan Karvian- joen vesistöön. Toiminnasta aiheutuva vesistökuormitus tulisi koko- naisuudessaan olemaan vuositasolla noin 315 tonnia kiintoainetta, 46 tonnia typpeä, josta ammoniumtyppeä 30 tonnia, 1,3 tonnia fosfo- ria ja 34 tonnia rautaa. Kuormitus aiheuttaa kemiallista hapenkulu- tusta vesistössä yhteensä noin 840 tonnia vuodessa. Soiden sijain- nista riippuen kuormitus kohdistuu joko Karvianjoen latvaosan järviin
(Karvianjärvi, Suomijärvi, Kirkkojärvi) tai Karvianjokeen sekä sen si- vujokiin ja puroihin.
Koska kuormitusta vastaanottavan vesistön volyymi on pieni suh- teutettuna odotettavissa olevan kuormituksen määrään, tulee turve- tuotannosta aiheutuvaa vesistökuormitusta merkittävästi vähentää.
Tämä on toteutettavissa pienentämällä tuotantoalueitten pinta-alaa ja ottamalla käyttöön mahdollisimman tehokkaat vesiensuojelumene- telmät niillä tuotantoalueilla, joille toimintalupa mahdollisesti myönne- tään.
Suomijärven kalataloudellinen merkitys on nykyoloissa vähäinen, koska järvi on kasvamassa umpeen todennäköisesti turvetuotannon aiheuttaman liettymisen seurauksena. Suomijärven tila vaikuttaa kui- tenkin merkittävästi veden laatuun Suomijoessa, jossa esiintyy luon- nonvarainen purotaimenkanta.
TE-keskus on edellyttänyt, että hakijan on tarkkailtava turvetuotan- non kalataloudellisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä Varsinais- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli lupa myönne- tään. Tarkkailu tullaan toteuttamaan yhteistarkkailuna, johon yhdiste- tään myös muita Karvianjoen vesistöalueen turvetuotantoalueita koskeva kalataloustarkkailu. Mikäli tarkkailun yhteydessä havaitaan turvetuotannosta aiheutuvaa liettymistä ja umpeenkasvua joessa, on pohjat puhdistettava ja kunnostettava. Tämän vuoksi hakija on vel- voitettava tarvittaessa toteuttamaan kunnostustoimenpiteitä alapuo- lisessa vesistössä TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Veden laa- dun seurantaa koskevat tutkimusraportit tulee toimittaa myös TE- keskukselle tiedoksi. Lisäksi hakijalle tulee määrätä 5 000 euron suuruinen kalatalousmaksu yhteisesti Pohjoisnevan, Suomikeitaan, Mustakeitaan, Loukaskeitaan ja Haitikeitaan turvetuotantoalueiden aiheuttamien kalataloudellisten haittojen vähentämiseksi.
Koska turvetuotannon vaikutuksista Karvianjoen tilaan ei ole ole- massa dokumentoitua tietoa, TE-keskus on katsonut, että lupa hankkeisiin tulee myöntää korkeintaan vuoteen 2010 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan tulee esittää uusi lupahakemus ja sen yhteydessä selvitys turvetuotannon kalatalous- ja ympäristövaikutuksista toteutuneella lupakaudella.
TE-keskus on katsonut, että turvetuotannosta jo aiheutuneet vahin- got ja haitat tulee selvittää koko vesistön osalta erillisenä asianaan ympäristölupavirastossa. Hakijan aikaisemmasta toiminnasta on jo aiheutunut turpeen ja lietteen kasaantumista Karvianjoen suvanto- paikkoihin ja alueen järviin. Hakijan tulee esittää selvitys aiheutta- mistaan vahingoista ja haitoista sekä laatia suunnitelma tilanteen korjaamiseksi viimeistään vuoden 2006 loppuun mennessä.
2) Karvian kunta on ilmoittanut, että se hyväksyy ympäristöluvan myöntämisen edellyttäen, että seuraavat asiat tulevat huomioiduiksi:
- vesistöjen suojelemiseksi on turvetuotannossa suositeltavaa käyt- tää korkealaatuista tekniikkaa, jotta ravinteet ja kiintoaineet eivät pääsisi alapuolisiin vesistöihin
- polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi on syytä suunni- tella siten, että niiden mahdollisista vuodoista ei aiheudu vaaraa pohjavesille ja vesistöille
- turvepölyn kulkeutumisesta aiheutuvia haittoja vesistöille ja loma- asunnoille ym. kiinteistöille voidaan vähentää esim. huomioimalla käytössä oleva tuuliraja ja vallitseva tuulen suunta
- suojapuuston käyttämistä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi suositellaan mahdollisuuksien mukaan
- yleisen ja yksityisen pohjaveden saanti ja laatu tulee turvata vesi- lain ja ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla
- mikäli vesistöjen kunnostamishankkeita käynnistetään turvetuotan- non vaikutusalueella lupapäätöksen voimassaoloaikana, edellyte- tään Vapo Oy:n osallistumista kokonaiskustannuksiin sille kuuluvan osuuden mukaan.
Muistutukset ja mielipiteet
3) AA (tila 23040500110018) on kertonut, että turvepöly laskeutuu Rastiaisjärveen ja lannoittaa ja rehevöittää järveä. Puutarhakalusteet ja autot ovat turvepölyssä päivittäin, joskin ongelma on vähentynyt viime vuosina. Lisäksi Kopra on ilmaissut huolensa pohjavesien ja järven vedenpinnan laskusta. Rastiaisentien-Vapontien liikenteen li- sääntyminen on myös huolenaihe, nopeusrajoitus noin 40-50 km/h olisi paikallaan.
4) Karvian kalastuskunta/jakokunta on katsonut hakijan arvion tur- vetuotannon vähäisistä vaikutuksista Karvianjoen vesistölle ja kala- taloudelle virheelliseksi. Karvianjoen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa todetaan, että Suomijoen kalatiheys on suurin purotaimenella (4 ka- laa aarilla) ja niiden keskipituus oli 27,6 senttiä ja keskipaino 241,45 gr. Muiden kalalajien tiheydet olivat seuraavat: haukia 2, mateita 2 ja särkiä 3 kalaa aarilla. Lisäksi Suomijokeen on istutettu vuosittain kantaa vahvistamaan saman geeniperimän omaavaa purotaimenta sekä harjusta.
Muistuttaja on katsonut, että turvetuotanto aiheuttaa kohtuutonta kiintoainekuormitusta ja varsinkin kesäaikaiset rankkasateet huuhto- vat suuria määriä turvetta vesistöön. Vaikka suurin osa kiintoainees- ta jää Suomijärveen ja Ojajärveen, Karvianjokeen purkautuva vesi on turvetuotannon vuoksi hapanta vaikeuttaen purotaimenen ja har- juksen kutua ja vaarantaen näin myös muidenkin kalojen lisäänty- mistä. Raakku ei voi elää ilman purotaimenta, joten purotaimenkan- nan heikkeneminen vaarantaa välillisesti myös korvaamattoman ar- vokkaan ja harvinaisen raakkukannan. On myös oletettavaa, että tur-
ve väistämättä kulkeutuu yhä pidemmälle Karvianjoen alajuoksua kohden ja jäinkin tuhoaa liettämällä soraikot, joissa raakku vielä elää.
Alkuperäinen jokirapukanta on käynyt kovin harvalukuiseksi ja Kar- vianjoen kalastusalue pyrkinyt vahvistamaan sitä. Rapu on erittäin arka veden happamuuspiikeille ja joen pohjassa liikkuva liete tukah- duttaa ravut ja peittää niille elintärkeät kivenkolot ja muut piilopaikat.
Muistuttaja on katsonut, että hakija on omilla toimenpiteillään aiheut- tanut vedenlaadun heikkenemisen. Vedenlaadun tarkkailulla ei pys- tytä luotettavasti osoittamaan turvetuotannon vaikutuksia, sillä kuor- mitus tulee vesistöön kuormituspiikkeinä esim. sateisina kausina, ei- kä vesistötarkkailun näytteenotot todennäköisesti osu näihin jaksoi- hin ainakaan kattavasti.
Karvian kalastuskunta/jakokunta on esittänyt seuraavat vaatimukset:
- että hakijalle asetetaan entistä tiukemmat lupaehdot, joissa otetaan huomioon myös poikkeusolot, esim. pitkät ja/tai runsaat sateet. Las- keutusaltaat on rakennettava sellaisiksi, että virtaus pysähtyy kaikis- sa olosuhteissa.
- että viranomainen tai muu luotettava taho valvoo vesiensuojelutoi- menpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta sekä tiedottaa poikkeuksellisis- ta olosuhteista luvan hakijan kustannuksella.
- että hakija velvoitetaan osallistumaan vesistöjen kunnostushank- keisiin riittävällä osuudella (esim. 80 %:lla), jotta vesistö saataisiin lähemmäs ennen kuormitusta vallinnutta tilaa.
- että hakija korvaa Karvian kalastuskunnalle Karvianjoen vesistön ja kala- ja rapukannan heikkenemisestä ja pysyvästä haitasta vuotui- sesti 3 000 euron summalla, joka sidotaan indeksiin.
- että Karvianjoen vesistön alueelle tulee teettää kunnostussuunni- telma sekä suorittaa jatkuvaa vesistötarkkailua (järvien syvänteet ja jokien ja luomien suistot) hakijan kustannuksella.
- että hakija velvoitetaan maksamaan takautuvasti Karvian kalastus- kunnalle Karvianjoen vesistön heikentyneistä virkistys- ja maisema- arvoista ja jo heikentyneestä kala- ja rapukannasta 20 vuoden ajalta kertakorvausta 20 000 €.
- että Karvian kalastuskunnan edustajille varataan mahdollisuus tu- tustua hakijan tekemiin vesiensuojelusuunnitelmiin ja niiden pohjalta tehtyihin toimenpiteisiin paikan päällä.
5) Karvianjoen kalastusalue on todennut, että muun muassa Mus- takeitaan vajaatehoiset laskeutusaltaat eivät ole pystyneet pysäyt- tämään hienojakoista turvetta, varsinkaan voimakkaan ukkoskuuron
liikkeelle saama turvemassa on kulkeutunut Suomijärveen ja Ojajär- veen, josta on aiheutunut voimakasta liettymistä ja järvien happa- moitumista, joka taas puolestaan estää perinteistenkin kalalajien li- sääntymistä.
Karvianjoen yläjuoksulla on luontainen purotaimenkanta, jota on vuosittain vahvistettu istutuksin ja jonka elinoloja ja lisääntymismah- dollisuuksia on parannettu mm. Pirkanmaan ympäristökeskuksen johdolla toimitetuilla Karvianjoen koskien kunnostuksilla. Samoin Pu- kanluomassa on luontainen purotaimenkanta, jota samoin on jatku- villa istutuksilla pyritty vahvistamaan. On pelättävissä, että Pukan- luoman purotaimenkanta taantuu koska turve on täyttänyt lampareita ja muita taimenen kutupaikkoja. Karvianjoessa elävä raakku on ko- konaan riippuvainen purotaimenesta kannan lisäämisessä. Karvian- joen yläjuoksun luomissa on tyydyttävä jokirapukanta vain sellaisissa puroissa, joihin ei turvetuotannon päästöjä tule. Kalastusalue on useana vuonna istuttanut Karvianjokeen harjusta, mutta siitä miten harjus sietää turvepäästöjä ei ole tutkittua tietoa.
Kalastusalue on vaatinut, että hakijan on huolehdittava siitä, että kiintoainesta ei pääse vesistöjä ja kalataloutta pilaamaan rakenta- malla selkeytysaltaat sellaisiksi, että hienojakoinen turve ei kulkeudu vesien mukana vesistöihin vaan pysähtyy tuotantoalueelle rakennet- taviin, riittävän tehokkaisiin altaisiin. Kalastusalue on pitänyt tärkeä- nä, että vesiensuojelusta vastaava taho valvoo hakijan turvetuotan- totoimintaa paikan päällä ja, että turvetuotantoa koskeva lupa myön- netään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
6) Alahonkajoen kalastuskunta, Lamminkylän ja Santaskylän kalastuskunta sekä Kyynärjärven ja Vuorenmaan osakaskunta ovat yhteisesti katsoneet, että muun muassa Mustakeitaan tuotanto- alue kuormittaa Karvianjoen vesistöä. Muistuttajat ovat vaatineet, et- tä
- kaikille turvetuotantoalueille tehdään vähintään 2 hehtaarin laajui- set pintasuodatusaltaat, jotta kovilla sateilla tuotantoalueilta irronnut liete pysähtyy ja laskeutuu pohjaan,
- hienojakoisemman lietteen pysäyttämiseksi virtausojiin laitetaan suodattimet (hake tai joku muu pahna), jotka määräajoin vaihdetaan ja valvotaan ja seuranta annetaan valtion tutkijoiden toimeksi,
- osakas- ja kalastuskuntien vastuuhenkilöt voivat käydä toteamassa suodattimet esteettä haluamanaan aikana,
- Vapo Oy:n on osallistuttava Karvianjoen vesistön kalojen ja rapujen istutuksiin rahallisesti tai istuttaa niitä itse vuosittain,
- mahdollinen tuotantolupa myönnetään vain viideksi vuodeksi ker- rallaan,
- Pukanluoma (Santasjoki) puhdistetaan tuotantoalueiden alapuolel- ta.
Hakijan vastine ja muutos hakemukseen
Hakija on ilmoittanut, että hakemusta koskevan tuotantoalueen tuo- tannossa oleva pinta-ala on vuoden 2003 tuotantokauden jälkeen ja vuoden 2004 tuotantokauden alusta lukien 282,5 ha eli poistuma vuodelta 2003 on 27,5 ha.
Vastineessaan Karvian kalastusalueen vaatimusten osalta hakija on viitannut jäljempänä kalastusoikeudenhaltijoiden kohdalla lausu- maansa.
Alahonkajoen kalastuskunnan, Lammikylän ja Santaskylän ka- lastuskunnan sekä Kyynärjärven-Vuorenmaan osakaskunnan vaatimuksista hakija on muun muassa todennut, etteivät muistuttaji- en hallinnassa olevat vesialueet sijoitu Mustakeitaan tuotantoalueen vaikutusalueelle. Muistuttajien vaatimia rakenteita ei sellaisinaan tunneta turvetuotannon vesiensuojelussa. Hakijan käsityksen mu- kaan hakemuksessa esitetyt puhdistusmenetelmät edustavat paras- ta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueilla voidaan ennalta ilmoi- tettuna ajankohtina järjestää yleisölle mahdollisuus tutustua tuotan- toalueeseen vesiensuojelurakenteet mukaan lukien, jolloin voidaan huomioida turvallisuus- ja muut näkökohdat. Luvan myöntämisestä koituvat kalataloudelliset haittavaikutukset voidaan tarkoituksenmu- kaisimmin ehkäistä kalatalousviranomaiselle vuosittain suoritettaval- la kalatalousmaksulla. Maksun käyttökohteet eivät kuitenkaan sijoitu muistuttajien hallinnassa oleville alueille. Toiminnan luonteen ja vai- kutusten hallinnan vuoksi ympäristölupa voidaan hakijan käsityksen mukaan myöntää toistaiseksi voimassa olevana ja määrätä luvan ehtojen tarkistamiskaudeksi tavanomaisen pituinen jakso. Lupaehto- jen tarkistamishakemus tulisi jättää ympäristölupavirastolle 31.12.2014 mennessä. Tuotantoalueen kuivatusvesiä ei johdeta Pu- kanluomaan, joten Pukanluomaa koskevat vaatimukset eivät hakijan mukaan tule käsiteltäväksi tässä yhteydessä.
Varsinais-Suomen TE-keskuksen lausunnon johdosta hakija on todennut, että Karvianjoen valuma-alue on 3 438 km2, josta hake- musta koskevat Karvianjoen latvavesistöalueilla sijaitsevat tuotanto- alueet (yhteensä 708,7 ha) muodostavat noin 0,02 % ja hakijan kaikki valuma-alueen eri osa-alueilta samanaikaisesti vireille pane- mat tuotantoalueet (yhteensä 3 123 ha) noin 0,09 %. Karvianjoen valuma-alueella on muuna maanpintaa rikkovana ja samoja vesistö- jä kuormittavana maankäyttömuotona esim. viljelysmaata 4 469 940 ha eli 13 % valuma-alueesta. Mustakeitaan tuotantoalue on olemas- sa oleva ja jo pitemmän aikaa alapuolisia vesistöjä kuormittanut toi- minto. Toiminnot alueella eivät ole muuttuneet. Ympäristölupaa on tullut hakea muuttuneen lainsäädännön johdosta. Tuotantopinta-ala on vastaisuudessa aleneva. Hakija on esittänyt tehostavansa kuiva- tusvesien puhdistusta. Vesistökuormitus tulee vähenemään, jolloin myös kalataloudelliset haittavaikutukset vähentyvät.
Hakijan mielestä luvan epäämisvaateita liitännäisvaatimuksineen (alueiden ennallistaminen) tai esitettyjä enempiä vesiensuojelun te- hostamisvaateita ei ole syytä hyväksyä. Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia tarkkaillaan Varsinais-Suomen TE-keskuksen hyväksy- mällä tavalla, mutta tarkkailun sisällöstä ei ole tässä vaiheessa eli päätöksessä syytä ja tarpeen antaa tarkkoja määräyksiä. Hakija ei pidä hyväksyttävänä, että se velvoitettaisiin tekemään alapuolisissa uomissa tai altaissa kunnostustoimenpiteitä TE-keskuksen hyväk- symällä tavalla. Hakija paljoksuu kalatalousmaksuvaatimusta, koska tuotantoalueilla pääosin toteutetaan pintavalutus tai siihen verrannol- linen puhdistus, jolloin vaikutukset eivät saata perustaa TE- keskuksen arvioiman suuruisia kalataloudellisia haittavaikutuksia ja koska hankkeiden vesistövaikutukset kohdistuvat pääosin sellaisiin uomiin ja altaisiin, joilla ei ole sanottavaa kalataloudellista merkitys- tä. Luvan voimassaolon osalta hakija on esittänyt vaatimuksen tois- taiseksi voimassa olevan luvan myöntämisestä ja sen ehtojen tarkis- tamisajankohdasta.
Karvian kunnan lausunnosta hakija on todennut, että tuotantoalu- eelle on suunniteltu edellä Alahonkajoen kalastuskunnan ja Kyynär- järven – Vuorenmaan osakaskunnan muistutuksen kohdalla esitetyt vesiensuojelurakenteet, jotka hakijan käsityksen mukaan vastaavat lausunnossa vaadittuja. Alueen aivan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse yhtään vakituisessa tai loma-asutuksessa olevaa kiinteistöä.
Lähimmät kohteet ovat maatiloja ja lomakiinteistöjä, jotka sijoittuvat 300-600 metrin etäisyydelle tuotantoalueesta. Rastiaisjärven itäran- nalla tuotantoalueen länsipuolella on lisäksi useita loma- asuntokäytössä olevia rantakiinteistöjä ja seurakunnan leirikeskus, joiden etäisyys tuotantoalueesta on 1 000- 1 400 m ja välinen maas- to on metsävaltaista aluetta. Lupavelvoitteiden asettamista suoja- puuston käyttämiseksi pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseen hakija ei ole nähnyt aiheelliseksi. Alueen vaikutuspiirissä ei ole pohjavesialu- eita tai kaivoja, joiden antoisuuteen tai veden laatuun suunnitelman mukainen toiminta voisi haitallisesti ja kielletyllä tavalla vaikuttaa.
Hakijan tiedossa ei ole vesistöjen kunnostushankkeita, joiden kus- tannuksiin se voitaisiin velvoittaa osallistumaan.
AA:n muistutuksesta hakija on lausunut, että sen käsityksen mu- kaan muistuttajan epäilemät ympäristövaikutukset ovat aiheettomia, eikä muita muistutuksia samalta suunnalta ole tullut.
Karvian kalastuskunnan/jakokunnan muistutuksen johdosta hakija on todennut, että kalastuskunnan hallinnassa oleville vesialueille on kuivatusvesiä johdettu ainoastaan Mustakeitaan tuotantoalueen 54 ha suuruiselta lohkolta 8 laskuojaa 2 myöten ja ensimmäinen vas- taanottava vesistö on ollut Mustalammi. Lammen soistunutta ranta- aluetta käytetään vesiensuojelussa. Kalastuskunnan hallinnassa olevat merkittävät kalavedet sijaitsevat huomattavan etäällä. Siitä ja vähäisestä tuotantoalasta johtuen kalastuskunnalle ei ole aiheutunut korvattavia edunmenetyksiä. Tältä osin kalatalousmaksu ei myös- kään ole samoista syistä perusteltu. Turvetuotannon kuormitus tulee
jatkossa pienentymään vesiensuojelun nykyisestä tehostamisen myötä. Tarkkailut suoritetaan viranomaisten hyväksymien tarkkai- luohjelmien mukaisesti. Kunnostussuunnitelman koko vesistöaluetta koskeva teettämisvaatimus on hylättävä hankkeiden vaikutuksiin nähden aiheettomana. Hakijan käsityksen mukaan luvan myöntämi- sestä koituva kalataloudellinen vahinko on tarkoituksenmukaisinta estää vuosittain MMM:lle suoritettavan kalatalousmaksun käytöllä.
Hakija on paljoksunut vaatimusten määrää. Hakija on vaatinut 20 000 euron kertakorvausvaatimuksen hylkäämistä, joka kohdistuu aikaan ennen luvan myöntämistä. Vanhentumissäännökset on joka tapauksessa otettava hakijan mielestä huomioon.
Tarkastus Ympäristölupavirasto on suorittanut 24.-25.8.2004 asiassa tarkas- tuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.
MERKINTÄ Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä myöntänyt ympäristöluvan Pohjoisnevan (LSY-2002-Y-348), Suomikeitaan (LSY-2002-Y-349) Loukaskeitaan (LSY-2002-Y-351) ja Haitikeitaan (LSY-2002-Y-352) turvetuotantoalueille Karvian kunnassa ja Parka- non kaupungissa.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu
Ympäristölupavirasto siirtää ympäristönsuojelulain 68 ja 71 §:ien nojalla omaksi asiakseen Mustakeitaan turvetuotantoalueen toimin- nasta aiheutuneiden ja aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen selvittämisen. Kalataloudellisia vahinkoja koskeva asia on käsiteltä- vä samanaikaisesti edellä Merkintä –kohdassa mainittujen turvetuo- tantoalueiden erikseen käsiteltäväksi siirrettyjen vastaavien korva- usasioiden kanssa.
Luparatkaisu
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Mustakeitaan tur- vetuotantoon Karvian kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten täydennettynä kuin lupamäärä- yksistä ilmenee.
Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.
Lupamääräykset Tuotanto
1) Turvetta saadaan ottaa enintään suunnitelman mukaiselta 325,0 ha:n alueelta, joka sisältää laajennusalueita 42,5 ha.
Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet.
Vesienkäsittely
2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta.
Lohkolta 4 tulevat kuivatusvedet on lisäksi sulan maan aikana joh- dettava rakennettavien ruokohelpiallasalueiden kautta ja lohkojen 5,6 ja 7 kuivatusvedet hakemuksen mukaisen pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti.
Lohkolta 3 tulevat kuivatusvedet on johdettava noin 2,0 ha:n suurui- sen kasvillisuuskentän kautta ja lohkolta 8 tulevat kuivatusvedet noin 3,0 ha:n suuruisen kasvillisuuskentän kautta. Kasvillisuuskenttiä koskevat suunnitelmat on toimitettava Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksyttäväksi 1.8.2005 mennessä.
Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä.
Kokoojaojien päässä on oltava virtausta säätelevä pato. Laskeu- tusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poisto- päässä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut put- kipadot. Altaissa on oltava pintapuomit.
Käytettävien pumppujen teho on mitoitettava niin, ettei vesienkäsitte- lykentille synny tulvatilanteita. Oikovirtaukset pintavalutuskentällä on estettävä.
Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaasta poistetta- vaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.
Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdolli- simman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyra- kenteiden ohitse.
Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vä- hennä niiden tehoa.
3) Pintavalutuskenttä, ruokohelpiallasalueet ja muut vesienkäsittely- rakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön mahdollisimman pian ja viimeistään 1.5.2006. Lohkojen 3 ja 8 kasvillisuuskenttäalueet on toteutettava ja otettava käyttöön 1.5.2007 mennessä. Uudet vesien- käsittelyrakenteet on esitettävä Lounais-Suomen ympäristökeskuk- sen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi Kar- vian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelykentät, virtausta sääte- levät padot, laskeutusaltaat ja muut vesienkäsittelyrakenteet sekä ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. Tuotannon päättymisen jälkeenkin rakenteet on säily-
tettävä ja niitä on hoidettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsoman ajan.
5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja ko- koojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle.
Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheu- du vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitet- tava etukäteen Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Päästöt ilmaan ja melu
6) Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia.
Pölyämistä aiheuttava toiminta lohkolla 8 on kielletty kun tuulee kaa- kon ja lounaan väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus on yli 1m/s.
Tuotantoalueen pohjoisosassa on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari.
Turveaumoja ei saa sijoittaa 400 m lähemmäs asuinrakennuksia
Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87
§:ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.
7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu koh- tuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiiris- sä 55 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 50 dB (LAeq) klo 22-7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB (LAeq) klo 7-22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22-7.
Varastointi ja jätteet
8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisim- man vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jä- teöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, me- talli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä.
Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voi- massa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti.
9) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa ti- lassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.
Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet
10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien joh- tamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle.
11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutus- vesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana.
12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinko- jen torjuntaan.
Tarkkailut
13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3) olevan ohjelman mukaisesti.
Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.
Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmi- kuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä ka- lataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskuksen hyväksymällä tavalla. Lisäksi on ympäristökeskuksen hy- väksymällä tavalla tarkkailtava pölyn ja melun vaikutusta alueella.
Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailut voidaan toteuttaa muiden saman alueen kuormittajien kanssa yhteistarkkailuna.
Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes- kukselle ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea.
Kunnossapitovelvoitteet
15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.
Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen
16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 2 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava vuodelta 2005 kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.
17) Luvan saajan on osallistuttava vaikutusosuutensa suhteessa Karvianjoen vesistön kunnostuskustannuksiin turvetuotannosta ai- heutuneiden haittojen poistamiseksi jos lupakauden aikana käynnis- tetään Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunni- telman mukainen kunnostushanke.
Korvaukset Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumi- sesta aiheutuvista vahingoista, joita ei ole nyt ennakoitu aiheutuvan.
Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä jär- jestyksessä.
Vakuus Luvan saajan on asetettava Länsi-Suomen lääninhallitukseen 4 000 euron suuruinen vakuus toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Vakuus on asetettava kolmen kuu- kauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta.
RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut
Vesiensuojelun tehostaminen päätöksessä edellytetyllä tavalla kes- tää yli 1,5 vuotta. Vesienkäsittelyn tehostaminen ja kalanhoitotoi- menpiteiden positiivinen vaikutus vesistössä tapahtuu vasta viiveel- lä. Ympäristölupavirasto katsoo, että toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja alapuolisessa vesistössä vuoden 2007 jälkeen. Siihen saakka toiminnasta aiheutuvat vesistön pilaan- tumisesta johtuvat kalataloudelliset vahingot on selvitettävä erik- seen. Vaatimukset, jotka koskevat jo aiheutuneita vahinkoja voidaan käsitellä samassa yhteydessä, koska siitä ei aiheudu olennaista vii- västystä.
Karvianjoen vesistöalueella lähellä toisiaan sijaitsevien ja vaikutus- alueeltaan osin yhteisten turvetuotantoalueiden vireillä olevien ym- päristölupahakemusten mukaisten toimintojen aiheuttamat vahingot on tarkoituksenmukaista käsitellä samanaikaisesti.
Luvan myöntämisen edellytykset
Mustakeidas on pitkään toiminnassa ollut turvetuotantoalue, josta osa alueesta on jo poistettu tuotannosta. Kun otetaan huomioon Mustakeitaan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tä- män lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myön- tämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pi- laantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai ylei- seltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta.
Mustakeitaan turvetuotantoalueen vesistövaikutusten vähentämisek- si kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi. Luvan myön- täminen edellyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä, joka on turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyssä yleensä pintava- lutusmenetelmä tai teholtaan sitä vastaava.
Turvetuotannon vesistöpäästöjen vaikutukset heikentävät jossain määrin purkuvesistön kalaston elinolosuhteita ja kalastusta. Näiden vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu hoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi ja osallistumisvelvoite vesistön mahdollisen kunnos- tuksen kustannuksiin.
Jäljellä olevan tuotantopinta-alan ja –ajan huomioon ottaen lohkojen 1 ja 2 osalta perustaso, joka sisältää virtaamansäädön on riittävä vesienkäsittelymenetelmä. Lohkon 8 kuivatusvedet johdetaan Mus- talammin vesijätölle, mikä ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniik- kaa. Vesijättöalue ei myöskään ole hakijan hallussa niin, että se voisi toteuttaa alueella parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavan kui- vatusvesien käsittelyjärjestelmän. Tämän vuoksi päätöksessä on määrätty toteutettavaksi lupamääräyksestä 2) ilmenevä kasvillisuus- kenttä. Lohkon 3 osalta on samoin määrätty kuivatusvedet johdetta- vaksi kasvillisuuskentän kautta, koska nykyinen vedenjohtamistapa ei vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja tuotanto tulee jatku- maan lohkolla vielä pitkään.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettä- väksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvai- heessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat pääs- töt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida loppuvaiheessa heikentää.
Tuotantoalueen pohjoispuolella sen läheisyydessä on asutusta, joten turpeen nostosta voi aiheutua asutukselle ajoittain haitallista pölyä- mistä. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoitteet lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lu- pamääräys 7).
Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja ros- kaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailuun tai val- vontaan liittyvistä syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Laskuojan kunnossapidon kannalta on tarpeen antaa sitä kos- keva lupamääräys 15). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Purkuvesistön mahdollisen kun- nostuksen kustannuksiin osallistumisvelvoite on lupamääräyksessä 17).
Vakuus Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN
Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen vaatimus turve- tuotannon kalataloudellisten vaikutusten tarkkailusta on otettu huo- mioon lupamääräyksessä 14). Osallistumista kunnostukseen koske- vat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 17).
Tiukempia lupaehtoja, vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyyttä ja niiden valvontaa, vesistötarkkailua, polttonesteiden ja muiden kemi- kaalien varastointia sekä turvepölyn ja melun kulkeutumista koske- vat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä 1) – 7), 9) ja 13) ilmenevällä tavalla.
Kalatalousmaksua sekä kalojen ja rapujen istutuksia koskevat vaa- timukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 16). Tuotantoalueel- ta johdettavista vesistä aiheutuu haittaa kalastolle ja kalastukselle, joten on tarpeen asettaa luvansaajalle kalatalousmaksu. Ympäristö- lupavirasto katsoo tarkoituksenmukaiseksi määrätä kalatalousvel- voitteen sijasta kalatalousmaksu.
Turvetuotannosta kalataloudelle aiheutuneiden ja aiheutuvien haitto- jen selvittämistä ja korvaamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon päätöksen käsittelyratkaisu –kohdasta ilmenevällä tavalla.
Pukanluoman eli Santasjoen puhdistamista koskevat vaatimukset ympäristölupavirasto jättää tähän hakemusasiaan kuulumattomina tutkimatta, koska hakemuksen mukaisia turvetuotannon kuivatusve- siä ei johdeta kyseiseen jokeen.
Ympäristölupavirasto hylkää luvan määräaikaisuutta koskevat vaa- timukset. Ratkaisun perustelujen kohdassa luvan myöntämisen edel- lytykset mainituin perustein lupa voidaan myöntää toistaiseksi ja ha- kemus lupamääräysten tarkistamiseksi määrätä tehtäväksi viimeis- tään 31.1.2014.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo
Lohkojen 1 ja 2 osalta tämä lupa on voimassa 31.12.2009 asti, muil- ta osin lupa on voimassa toistaiseksi.
Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59
§:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvon- taviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.1.2014 jätettävä ympäristölupaviras- tolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan rau- keamaan.
Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästö- jen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purku- vesistöön, sen kalastoon ja käyttöön sekä selvitys kalatalousmaksun käytöstä ja hoitotoimenpiteiden tuloksista. Lisäksi on toimitettava ar- vio aiheutuneista ennalta arvaamattomista vahingoista ja haitoista.
Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turve- tuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ja haittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi.
Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito
Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä.
Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava ve- sienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.
Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava lohkokohtaisesti etukäteen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatus- vesienkäsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähin- tään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muu- hun käyttöön.
Ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami- sesta, on ympäristönsuojelulain 56 §:n mukaisesti noudatettava ase- tusta.
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 66, 68, 69, 71, 72, 90 ja 100 §
Jätelain 4 ja 6 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
4 590 euroa Perustelut
Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut ympäristöministeriön ase- tuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevassa taulukossa mainittua työmäärää suurempi, minkä vuoksi maksu peri- tään 35 % korkeampana.
Sovellettu säännös
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001) 2 §
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla.
Liitteet 1) Valitusosoitus
2) Kartta
3) Tarkkailuohjelma
Sinikka Laitakari
Heikki Penttinen Juha Helin
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristö- neuvos Sinikka Laitakari sekä ympäristöneuvokset Heikki Penttinen (tarkastava jäsen) ja Juha Helin. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari SL/sl
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 21.7.2005.
Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomai- set kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koske- vat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaa- sa.hao@om.fi)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimi- teta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ym- päristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytet- tävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
MUSTAKEITAAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU OHJELMA Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain alueelli- selle ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyt- tötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovai- heen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamer- kinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.
Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:
- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä
- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja –paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen
- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuu- desta
- poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista
- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset
- mittapatojen ja –laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuuli
- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet
- näytteiden ottoajat
- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot
- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin
- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu
Jatkuva tarkkailu lohkojen 5-7kuivatusvesille
Virtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.
Vesinäytteet otetaan 1.4.-31.12. kahden viikon välein ja 1.1.-31.3. kuukauden välein.
Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.-15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa.
Näytteistä määritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakau- della joka toinen näytteenottokerta ja kesällä (15.5.-15.9.) joka kolmas näytteenotto- kerta. Muulloin määritetään suppea analyysivalikoima.
Laaja analyysivalikoima Suppea analyysivalikoima
kiintoaine kiintoaine
CODMn CODMn
kok P kok P
kok N kok N
pH pH
NH4-N
PO4-P (suod.) Fe
Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, koko- naistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia.
Vesinäytteet otetaan laskeutusaltaasta 6 laskuojaan 1 johdettavista vesistä. Vesien- käsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen pintavalutuskäsitte- lyä ja sen jälkeen.
Perustarkkailu lohkon 8 kuivatusvesille
Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-huhtikuu, kesä-heinäkuu, syys- lokakuu ja joulu-tammikuu) kahden vuoden ajan kasvillisuuskentän käyttöönoton jäl- keen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä tehdään seuraavat analyysit:
kiintoaine, CODMn, kok P, kok N, pH.
Pitoisuuksia verrataan lähialueilla sijaitsevien vastaavalla vesienkäsittelymenetelmäl- lä varustettujen vertailusoiden mittaustuloksiin ja päästöt lasketaan käyttäen tukena em. soiden mittaustuloksia. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Netto- päästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia:
kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l.
Vesinäytteet otetaan laskuojaan 2 johdettavista vesistä. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkaillaan ottamalla näytteet ennen kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen.
Raportointi
Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunnan ympäris- tönsuojeluviranomaiselle ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Käyttö- ja päästötark- kailun yhteenvetoraportti toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun men- nessä.
Laadunvarmistus
Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Ra- porteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.
