YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 71/2004/1
Dnro LSY-2004-Y-156
Helsinki Annettu julkipanon
jälkeen 15.12.2004
ASIA Laihian kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Laihia
LUVAN HAKIJA Laihian kunta
Tekninen toimisto, Laihiantie 28, 66400 LAIHIA
HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO
Laihian kunta on hakenut ympäristölupaa Laihian jätevedenpuhdis- tamolle. Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupaviras- toon 14.6.2004. Hakemusta on täydennetty 11.8.2004 ympäristölu- paviraston pyytämillä lisäselvityksillä.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti ja 31 §.
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 13 a) kohta ja 5 §:n 1 momentin 8) kohta.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT
Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen
Länsi-Suomen vesioikeus on 29.3.1994 antamallaan päätöksellä nro 10/1994/2 myöntänyt Laihian kunnalle luvan kunnan jätevedenpuh- distamossa käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Laihianjokeen tois- taiseksi päätöksen mukaisin lupaehdoin.
Lupapäätöksen mukaan puhdistamolta Laihianjokeen johdettavan jäteveden BOD7ATU-arvo saa olla enintään 30 mg O2/l ja fosforipitoi- suus enintään 1,0 mg P/l. Puhdistustehon on molempien muuttujien suhteen oltava vähintään 90 %. Mainitut arvot lasketaan puoli- vuosikeskiarvoina mahdolliset poikkeustilanteet, puhdistamon ohi- juoksutukset ja viemäriverkon ylivuodot mukaan lukien. Lisäksi pää- tös edellyttää puhdistamon hoitamista siten, että saavutetaan mah- dollisimman tehokas ammonium- ja kokonaistypen poisto. Tavoit- teena on pidettävä, että kokonaistypen poisto on vähintään 60 % puolivuosikeskiarvona laskettuna ja ammoniumtypen osalta vähin- tään 90 % vuosikeskiarvona laskettuna.
Luvan saajan tuli vuoden 2004 kesäkuun loppuun mennessä jättää hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi. Lupaehdot tarkistetaan tällä ympäristölupapäätöksellä.
Muut luvat Muita toimintaan, sijoitukseen tai ympäristöpäästöihin liittyviä lupia ei ole.
PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti ja lähiympäristö
Puhdistamo sijaitsee Laihian keskustaajaman tuntumassa Lai- hianjoen lounaisrannalla Laihian kunnan omistamalla, Puhdistamo –nimisellä kiinteistöllä RN:o 6:17. Lähimpiin asuinrakennuksiin on matkaa puhdistamolta noin 200 m.
Kaavoitustilanne Kunnanvaltuuston 10.11.2003 hyväksymässä Laihian kirkonseudun osayleiskaavassa 2017 puhdistamokiinteistö ja viereinen, samoin kunnan omistama, maatalouskäyttöön vuokrattu Komposti –niminen kiinteistö RN:o 6:24 on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (kaavamerkintä ET) ja viereiset alueet maatalousalueeksi (MT) ja virkistysalueeksi (V).
Pohjavesiolot Puhdistamon lähettyvillä ei ole pohjavesialueita.
Suojeltavat kohteet Laihianjoen varrella ei ole suojelualueita. Eteläisen kaupunginlahden (Sundominlahden) sisäosa, johon Laihianjoki laskee, kuuluu valta- kunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura 2000 – ohjelmaan (FI0800057).
JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ
Purkupaikka Jätevedet johdetaan puhdistamolta Laihianjokeen joen keskijuoksul- la noin 1 km Laihian kirkonkylästä alajuoksulle päin.
Vesistön yleiskuvaus Laihianjoen koko valuma-alue on 506 km2. Valuma-alueesta on pel- toa 32 %, metsää 38 %, suota 27 % ja muuta aluetta 3 %. Järviä ei ole. Laihian jäteveden purkupaikan kohdalla valuma-alue on 350 km2. Joki laskee 15 km2:n laajuiseen Eteläiseen kaupunginlahteen noin 7 km Vaasan eteläpuolella.
Laihianjoessa on yksi virallinen virtaamamittausasema, joka sijaitsee joen alajuoksulla Karkkimalassa. Asemalla mitatut ja mittaustulosten nojalla arvioidut jäteveden purkupaikan vuosien 1991 – 2000 virtaa- ma-arvot ovat seuraavat:
Karkkimala Purkupaikka
Ylivirtaama HQ 53,0 42,4 Keskiylivirtaama MHQ 41,3 33,0
Keskivirtaama MQ 3,75 3,00 Keskialivirtaama MNQ 0,26 0,21 Alivirtaama NQ 0,08 0,06
Vesistön kuormitus Laihianjoen merkittävimmät kuormittajat ovat Laihian jätevedet ja jokivarren hajakuormitus. Jokeen kohdistuvien typpi- ja fosforikuor- mitusten kokonaismäärät ovat keskimäärin 500 t N/a ja 16 t P/a. Lai- hian jätevesien osuus joen typpi- ja fosforikuormituksesta on keski- määrin runsaat 2 %. Laihian jätevesien osuus on merkittävin alivir- taamakausina.
Vesistön tila ja veden laatu
Laihianjoen veden laatua puhdistamon läheisyydessä on tarkkailtu säännöllisesti vuodesta 1972 lähtien. Havaintopaikat sijaitsevat noin 300 m purkupaikan yläpuolella (L1) ja runsaat 100 m purkupaikan alapuolella (L2).
Jokiveden laatu vaihtelee suuresti. Valuma-alueen runsaiden alunamaiden johdosta vesi on etenkin suurten virtaamien aikana erit- täin hapanta. Havaintopaikalla L1 pH-arvo on vuosina 1999 – 2003 vaihdellut välillä 4,3 – 6,7, fosforipitoisuus välillä 15 – 200 µg P/l, typpipitoisuus välillä 850 – 3 000 µg N/l ja lämpökestoisten kolifor- misten bakteerien määrä välillä 17 – 79 000 kpl/100 ml. Joen happiti- lanne on yleensä ollut tyydyttävä.
Ravinnesuhteiden perusteella arvioituna typpi näyttäisi olevan joes- sa minimiravinne hieman yli puolella tarkkailukerroista, mutta arvio ei ole luotettava korkeiden ravinnepitoisuuksien vuoksi. Keskimääräi- sesti korkeat epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet viittaavat siihen, että kumpikaan kyseisistä ravinteista ei rajoittaisi tuotantoa.
Kalakannat ja kalastus
Laihianjoella on suoritettu kalataloudellista velvoitetarkkailua vuo- desta 1989. Vuoden 1994 jälkeen alueella on ollut määrä suorittaa ainoastaan kalastustiedustelu joka viides vuosi. Joen kalakanta on kokonaisuudessaan heikko. Happamuuden vuoksi kalojen elinmah- dollisuudet ovat vähäiset ja myös kalojen poikastuotanto on estynyt aikaisemmin tärkeillä kutualueilla Eteläisellä kaupunginlahdella.
Vuoden 1996 kalastustiedustelun mukaan kiinnostus kalastukseen Laihianjoella on vähäistä.
Vesistön muu käyttö Laihianjoen varrella ei ole virkistysalueita. Joen virkistyskäyttömah- dollisuudet ovat vähäiset lähinnä veden huonon laadun ja pienten alivirtaamien vuoksi. Vedenottamoita ei ole.
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Laihian kunnan biologis-kemiallinen puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1972 ja sitä on laajennettu ja tehostettu vuosina 1987 – 1988. Puhdistamoliete toimitetaan Vapo Biotek Oy:n Teuvan kom- postointialueelle. Kompostoitu liete on käytetty kaatopaikan maise- mointiin. Vuodesta 2004 lähtien kuivattu puhdistamoliete käsitellään mädättämällä Laihian kunnalle valmistuneessa biokaasulaitoksessa.
Puhdistamolla käsitellään vajaan 3 700 asukkaan jätevesien lisäksi teollisuusjätevesiä ja sakokaivolietteitä.
Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston kokonaispituus on noin 66 km. Muoviviemäreitä on yhteensä noin 58 km ja betoni- viemäreitä noin 8 km.
Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet
Puhdistamolla käsitellyn jäteveden määrän ja puhdistamolle johde- tun BOD7ATU-, fosfori- ja typpikuormituksen vuosikeskiarvot olivat vuosina 1999 – 2003 seuraavat:
Virtaama BOD7ATU, O2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi
m3/d kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l 1999 1 063 676 636 13 12 64 60 2000 1 475 749 508 13 9 66 45 2001 1 460 748 512 17 12 82 56 2002 1 136 802 706 16 14 87 76 2003 1 290 1 020 791 25 19 129 100
Puhdistamolle johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ja puhdistamon tulokuormituksen vaihtelu ovat tavanomaista suuremmat. Viemäri- verkkoon liittyneistä teollisuuslaitoksista merkittävimmät ovat Laihian Mallas Oy, joka on suurin puhdistamon yksitäinen kuormittaja sekä Alteams Oy (entinen Laihian Metalli Oy). Laihian Mallas Oy:n ta- sausaltaan kautta johdettujen jätevesien kunnan jätevedenpuhdis- tamolle aiheuttama kuormitus, jäteveden laatu ja kuormituksen osuus puhdistamon kokonaiskuormituksesta olivat vuosina 1999 – 2003 vuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat:
Virtaama BOD7ATU, O2 Fosfori, P Typpi, N Vuosi
m3/d % kg/d mg/l % kg/d mg/l % kg/d mg/l % 1999 160 15 410 2560 61 4,3 27 33 12 76 19 2000 183 12 392 2140 52 4,0 22 31 11 60 17 2001 157 11 343 2180 46 4,0 25 24 11 70 13 2002 139 12 363 2610 45 3,8 27 24 12 88 14 2003 138 11 292 2120 29 3,2 24 13 10 72 8
Puhdistamolla käsiteltävien sakokaivolietteiden määrä on ollut vuo- sittain noin 1 500 m3. Viime aikoina sakokaivolietteen vastaanottoa
on jouduttu rajoittamaan puhdistamon ylikuormituksen vuoksi ja vuonna 2003 sakokaivolietteen määrä oli noin 770 m3.
Puhdistamon tulokuormitukseen ei ole odotettavissa tulevaisuudes- sa suurta lisäystä.
Jätevesivirtaamien sekä muun muassa puhdistamolle johdettujen BOD7ATU-, fosfori- ja typpikuormitusten vuosien 2002 ja 2003 puoli- vuosikeskiarvot esitetään jäljempänä kohdassa: YMPÄRISTÖ- PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN / Jätevedet.
Puhdistamon käsittelyprosessit ja niiden mitoitus
Puhdistamo on yksilinjainen jälkisaostuslaitos. Se käsittää rumpusii- vilän, sakokaivolietteen vastaanottoaltaan, kaksivaiheisen, rinnak- kaissaostuksella tehostetun aktiivilieteprosessin ja flotaatioprosessi- na toteutetun jälkisaostuksen. Kummallakin aktiivilieteyksiköllä on erillinen lietteen palautus ja ylijäämälietteen poisto. Rinnakkaissaos- tuksessa käytetään ferrosulfaattia ja jälkisaostuksessa AVR- ja ALF- 30 –kemikaalia. Puhdistamon ylijäämäliete sakeutetaan, kuivataan koneellisesti suotonauhalla ja toimitetaan muualla toteutettuun jälki- käsittelyyn.
Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat:
Mitoitusvirtaama Qkesk. 2 000 m3/d Mitoitusvirtaama qmaks. 280 m3/h Mitoitusvirtaama qmit. 168 m3/h
BOD7ATU-kuorma 990 kg O2/d Typpikuorma 78 kg N/d
Prosessiyksiköiden keskeiset mitat ja mitoitusarvot ovat seuraavat:
Yksikkö Tilavuus m3
Pinta-ala m2
Tilavuuskuorma kg BOD7ATU/m3/d
Pintakuorma m/h Ilmastus I 515 - 1,92 - Selkeytys I 294 78 - 2,2 Ilmastus II 825 - 0,30 - Selkeytys II 525 175 - 1,0 Flotaatio 156 56 - 3,0
Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä energian käyttö
Vuonna 2003 puhdistamolla käytettiin ferrosulfaattia noin 71 tonnia sekä AVR- ja ALF-kemikaaleja yhteensä samoin noin 71 tonnia.
Vuonna 2002 vastaavat käyttömäärät olivat noin 81 ja 59 tonnia.
Saostuskemikaalit varastoidaan siiloissa. Lietteen kuivaukseen käy- tetään polymeeriä noin 3,5 kg/kuiva-ainetonni. Polymeeri varastoi- daan huoltorakennuksessa.
Öljyä käytetään noin 60 l/a. Myös öljy varastoidaan huoltorakennuk- sessa.
Puhdistamon sähkönkulutus oli vuonna 2003 noin 677 000 kWh eli 1,4 kW/jätevesi-m3.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)
Jäteveden käsittelymenetelmänä on kaksivaiheinen, rinnakkaissaos- tuksella täydennetty biologinen käsittely ja jälkisaostus. Puhdistamo- liete on kompostoitu muualla. Laihian kunnalla on biokaasulaitos, jossa puhdistamoliete käsitellään mädättämällä.
YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN
Jätevedet Vesistöön johdettujen BOD7ATU-, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja - päästöjen sekä poistotehojen (%) vuosikeskiarvot olivat vuosina 1999 – 2003 seuraavat:
BOD7ATU Fosfori Typpi Ammoniumtyppi Vuosi
mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l k/d % mg/l kg/d %1) 1999 15 15 98 0,51 0,54 96 28 30 54 24 26 60 2000 12 18 98 0,52 0,77 94 24 35 46 20 29 56 2001 9 13 98 0,43 0,63 96 21 31 62 13 19 76 2002 19 21 97 0,81 0,92 95 27 31 64 23 26 70 2003 33 42 96 1,5 1,9 92 31 40 69 25 32 75
1)Nitrifiointiaste
Puhdistamon puolivuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos oli vuosi- na 2002/2003 seuraava:
2002 2003 Jakso
I 1-6
II 7-12
I 1-6
II 7-12 Virtaama m3/d 1 209 1 064 1 387 1 194 BOD7ATU
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
659 26 545 21 96
945 17 889 16 98
1 343 60 968 43 96
696 24 583 20 97 CODCr
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd. teho
kg/d kg/d mg/l mg/l %
1 427 114 1 180 94 92
2 246 127 2 112 119 94
3 984 225 2 873 162 94
1 656 131 1 387 109 92 Fosfori
Tuleva Vesistöön Tuleva
kg/d kg/d mg/l
14 0,96 11
18 0,88 17
32 3,0 23
17 0,90 14
Vesistöön Puhd. teho
mg/l %
0,80 93
0,83 95
2,1 91
0,75 95 Typpi
Tuleva Vesistöön Tuleva Vesistöön Puhd.teho
kg/d kg/d mg/l mg/l
%
76 29 63 24 61
97 32 91 30
67
180 38 130 27
79
79 42 66 36 46 NH4-N
Vesistöön Vesistöön Nitrif. aste
kg/d mg/l %
26 21 66
27 25 73
26 19 86
38 32 52 Kiintoaine
Vesistöön Vesistöön Puhd.teho
kg/d mg/l %
67 55 89
76 71 93
135 97 95
65 55 91
Hakija esittää, että jäteveden käsittelytulosta koskevat, puoli- vuosikeskiarvoina laskettavat raja-arvot tulisivat luvassa olemaan seuraavat:
Pitoisuus Puhdistusteho
BOD7ATU 30 mg O2/l 90 %
CODCr 125 mg O2/l 75 %
Fosfori 1,0 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l 90 %
SCC Viatek Oy Vesihydro on laatinut hakijan toimeksiannosta 14.3.2003 päivätyn suunnitelman puhdistamon toiminnan paranta- miseksi. Suunnitelmassa on pidetty tavoitteena Etelä-Pohjanmaan kuntien jätevedenpuhdistamoiden uusimpien ympäristölupien yleistä vaatimustasoa (kuten BOD7ATU 10 mg O2/l ja 95 %, fosfori 0,4 tai 0,5 mg P/l ja 95 %, kokonaistyppi tavoite 60 % ja ammoniumtyppi 4 tai 8 mg N/l ja 80 tai 85 %). Suunnitelmassa suositellaan seuraavia toi- menpiteitä (tehostusvaihtoehto B):
- Uuden 825 m3:n suuruisen ilmastusaltaan ja välipump- paamon rakentaminen.
- Sakokaivolietteen vastaanottokapasiteetin suurentami- nen.
- Nykyisten ilmastusaltaiden ilmastuksen tehostaminen.
- Lietteen palautuksen muuttaminen siten, että lietettä voidaan palauttaa biologisen käsittelyn II-vaiheesta I- vaiheeseen.
- Polymeerin käytön mahdollistaminen väliselkeytys- ja jälkisaostusaltaissa.
- Flotaation toiminnan parantaminen (dispersioveden suodatus ja muut parannukset).
- Puhdistamolietteen kuivauskapasiteetin suurentami- nen.
Edellä mainittujen tehostustoimenpiteiden rakennuskustannuksiksi on arvioitu yhteensä noin 540 000 € ja käyttökustannuksiksi runsaat 36 000 €/a.
Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan ovat hyvin pienet, mutta puhdistamon hajuhaitoista on valitettu Länsi-Suomen ympäristökeskukselle 12.8.2003 toimite- tussa, 54 henkilön allekirjoittamassa kirjelmässä.
Hajuhaittojen suurimpana syynä on ollut puhdistamon ylikuorma, minkä johdosta puhdistamo ei ole toiminut lupaehtojen mukaisesti.
Ylikuorma on johtunut suurimmalta osin sakokaivolietteen vastaan- otosta. Sakokaivolietteen vastaanottoa on rajoitettu. Puhdistamon tu- lokuorman tasaamiseksi ja samalla myös hajuhaittojen vähentämi- seksi on päätetty rakentaa uusi vastaanottoyksikkö vuoden 2004 loppuun mennessä. Puhdistamon tehostaminen vähentäisi myös ha- juhaittoja.
Päästöt maaperään Päästöt maaperään ovat hyvin pienet.
Melu ja liikenne Toiminnasta aiheutuva melu on suurimmaksi osaksi lähtöisin aktiivi- lieteprosessin ilmastuskompressoreista, joiden matala ääni kuuluu kompressorien ilmanottoaukon kautta ulkoilmaan. Melua ei ole mitat- tu puhdistamon ulkopuolella, mutta kylläkin puhdistamon sisätiloissa, missä melu ei ylitä 80 desibeliä missään muussa tilassa kuin komp- ressorihuoneessa. Puhdistamon neljä ilmastusharjaa aiheuttavat lie- vää ääntä ulkotiloissa.
Puhdistamon liikennemäärät ovat seuraavat:
Ajoneuvo/kuljetus Kertaa/vuosi Kuorma-autoliikenne
Sako/umpikaivolietteiden ajo 200
Kemikaalien ajo 6
Välperoskien ajo 100
Tarvikkeiden toimitus 30 Traktoriliikenne
Kuivatun puhdistamolietteen ajo 300 Henkilöautoliikenne
Hoitohenkilökunta 520
Päivystäjä 100
Muu henkilöautoliikenne 140
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
Puhdistamolla syntyy suotonauhapuristimella noin 15 %:n kuiva- ainepitoisuuteen kuivattua puhdistamolietettä noin 1 500 m3/a. Vuon- na 2003 kuivatun lietteen määrä oli noin 1 120 m3 ja liete vietiin kun- nan kaatopaikalle. Liete on toistaiseksi viety Vapo Biotek Oy:n Teu- van kompostointialueelle, josta se on kompostoituneena tuotu takai- sin ja käytetty kaatopaikan maisemointiin. Vuodesta 2004 lähtien kuivattu puhdistamoliete käsitellään mädättämällä hakemusta tehtä- essä rakenteilla olleessa kunnan biokaasulaitoksessa yhdessä sa-
kokaivolietteen, yhdyskuntabiojätteen, viljan kuivauksen lajittelujät- teen ja mallaslietteen kanssa.
Puhdistamolietteen laatu tutkitaan vuosittain. Tulosten mukaan liet- teen raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen 282/1994 mukaisia, seostamiseen käytettävän lietteen enimmäispi- toisuuksia.
Puhdistamon jätehuollon hoitaa Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus Oy, joka huolehtii myös karkean jätteen ja sekajätteen noudosta. Hakija on tehnyt Lakeuden Jätekeskus Oy:n kanssa vuosiksi 2002 – 2007 jätteenkäsittelysopimuksen, jonka mukaan kunnan alueella syntyvä kaatopaikkajäte toimitetaan Lakeuden Jätekeskus Oy:n käsiteltäväk- si. Ongelmajätteet (jäteöljy ja loistelamput) toimitetaan kunnan vas- taanottopisteeseen ja edelleen Lakeuden Jätekeskus Oy:lle.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset puhdistamon ympäristöön
Toiminta on aiheuttanut hajuhaittaa puhdistamon ympäristössä. Me- lu- ja pölyhaitat ovat vähäiset.
Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön
Vaikutukset veden laatuun
Vuosien 1999 – 2003 vesistötarkkailutulosten mukaan ravinnepitoi- suuksiltaan rehevän, ajoittain jopa erittäin rehevän Laihianjoen ko- konaisfosforipitoisuus oli purkupaikan alapuolisella havaintopaikalla (L2) korkeimmillaan kolmikertainen, kokonaistyppipitoisuus useimmi- ten 1,5 – 3–kertainen ja ammoniumtyppipitoisuus enimmillään jopa yli 30-ketainen yläpuoliseen vastaavaan pitoisuuteen verrattuna (ha- vaintopaikka L1). Purkupaikan alapuolisella jokiosuudella joki oli luo- kiteltavissa erittäin reheväksi, ajoittain jopa ylireheväksi. Vuosina 1999 – 2001, jolloin näytteitä otettiin myös joen alajuoksulta Tuovi- lasta (havaintopaikat L3 ja L4), joen fosforipitoisuudet olivat alajuok- sulle tultaessa laskeneet useimmilla tarkkailukerroilla ylimmän ha- vaintopaikan (L1) tasolle, jopa sen allekin, mutta typpipitoisuuden väheneminen ei ollut yhtä selkeästi havaittavissa.
Puhdistamolta johdettujen jätevesien vaikutus joen happitalouteen on ollut vähäinen. Useimmilla vuosien 1999 – 2003 tarkkailukerroilla hapen kyllästysaste oli sekä ylä- että alapuolisella havaintopaikalla tyydyttävä.
Puhdistamolta johdettavat jätevedet saattavat ajoittain heikentää Laihianjoen hygieenistä tilaa purkupaikan alapuolella. Jokiveden bakteeripitoisuudet ovat vaihdelleet erittäin voimakkaasti ja useilla näytteenottokerroilla lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien
määrät ovat olleet huomattavan korkeat jo purkupaikan yläpuolisella havaintopaikalla.
Jätevedet eivät vaikuta purkupaikalta yli 20 km:n päässä sijaitsevan Sundominlahden Natura-alueen luonnonarvoihin. Puhdistamolta ve- sistöön johdettavat päästöt eivät tule lähivuosina kasvamaan merkit- tävästi.
Vaikutukset kaloihin ja muihin vesieliöihin
Jätevedet eivät aiheuta haittoja joen kalakannalle eivätkä merkittä- västi vaikuta alapuolisen jokiosuuden kalastusoloihin. Laihianjoen veden laatu on ollut kalojen kannalta huono jo 1960-luvulta lähtien koko joen pituudelta johtuen hajakuormituksesta, valuma-alueen maankäyttömuodoista ja alunamaista, eikä Laihian jätevesien vaiku- tusta joen kalakantaan voida erottaa muiden tekijöiden vaikutukses- ta.
Muuta eliöstöä koskevien tutkimusten tuloksia ei ole käytettävissä.
Vaikutukset vesistön virkistyskäyttöön
Jätevedet eivät vaikuta merkittävästi joen virkistyskäyttöön.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Hakemukseen on liitetty 4.5.2004 päivätty ehdotus puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun sekä vesistövaikutusten tarkkailuohjel- maksi ja 24.5.2004 päivätty ehdotus kalataloudelliseksi tarkkailuoh- jelmaksi. Molemmat ohjelmaehdotukset on laatinut Etelä- Pohjanmaan Vesitutkijat Oy.
Käyttö- ja päästötarkkailu
Puhdistamon käyttötarkkailu sisältää mm. puhdistamon toiminnan, virtaamien, ohijuoksutusten, häiriöiden ja kemikaalien kulutuksen selvittämisen. Tulokset kirjataan päiväkirjaan ja tietoja hyödynnetään mm. vuosiyhteenvetojen laadinnassa. Puhdistamon hoitaja toimittaa myös käyttötarkkailun tulokset puolivuosittain Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle kahden viikon kuluessa jakson päättymisestä.
Päästötarkkailun jokaisen näytteenottokerran yhteydessä puhdista- molla selvitetään:
- näytteenottovuorokauden keskivirtaama ja suurin tun- tivirtaama,
- ilmastusaltaiden happipitoisuus, viipymä, aktiiviliettei- den laskeutuvuus, kiintoainepitoisuus ja lieteindeksi, lie- tekuorma ja tilakuorma,
- selkeytysaltaiden näkösyvyys, happipitoisuus, viipymä, lietetilavuuskuorma ja pintakuorma,
- palautuslietteiden määrä, laskeutuvuus, kiintoainepitoi- suus, lieteindeksi ja palautussuhde,
- ylijäämälietteen määrä,
- lieteikä (arvioidaan mahdollisuuksien mukaan) ja - tulevan ja lähtevän jäteveden lämpötila.
Kuormitustarkkailussa (päästötarkkailu) noudatetaan valtioneuvos- ton päätöstä 365/1994. Näytteet otetaan virtaamapainotteisesti au- tomaattiottimin vuorokauden kokoomanäytteinä kerran kuukaudes- sa. Samanaikaisesti kunnan puhdistamolla suoritettavan näyt- teenoton kanssa otetaan näytteet myös Laihian Mallas Oy:n ja Al- teams Oy:n laitoksilta kunnan viemäriin johdettavasta jätevedestä.
Alteams Oy:n jätevedestä analysoidaan kerran vuodessa, joulukuun näytteestä, myös raskasmetallipitoisuudet. Laihian Mallas Oy:n ja Al- teams Oy:n osalta selvitetään näytteenoton yhteydessä myös jäte- vesivirtaama (m3/d).
Puhdistamolietteen laatu tutkitaan vähintään kerran vuodessa. Mikäli lietettä käytetään maanviljelyksessä, laatu tutkitaan useammin.
Näytteiden ottokohdat, niiden vuotuinen lukumäärä ja niistä tehtävät määritykset ovat seuraavat:
Näyte 1) 1 2 3 4
5 pH, BOD7ATU, CODCr, kok. N, kok. P ja kiintoaine 12 12 12 12 - alkaliteetti ja sähkönjohtavuus 12 12 12 - - NH4-N, NO2-N+NO3-N, lämpökest. kolif. bakteerit,
liuk. P ja saostuskemikaalien jäännöspit. - 12 - - - rasvat (petr. eetteriuutto) - - - 12 Hq, Cu, Zn, Cd, Pb, Cr ja Ni - - - 1 ≥1 pH, kuiva-aine, N, P, Ca, K ja Mg - - - - ≥1
1) Näytteiden ottokohdat/kohteet ovat seuraavat:
1. Kunnan puhdistamolle tuleva jätevesi 2. Kunnan puhdistamolta lähtevä jätevesi
3. Laihian Mallas Oy:n tasausaltaasta lähtevä jätevesi 4. Alteams Oy:n puhdistamolta lähtevä jätevesi
5. Puhdistamoliete
Vesistötarkkailu Jäteveden vaikutuksia purkuvesistön veden laatuun tutkitaan otta- malla viisi kertaa vuodessa saman aikaisesti kuormitustarkkailun näytteenoton kanssa näytteet purkupaikan yläpuolelta (havainto- paikka L1) ja alapuolelta (L2). Näytteet otetaan tammikuussa, maa- liskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Näytteet pyritään ottamaan keskeltä jokea yhden metrin syvyydestä. Näytteistä tutki- taan seuraavat muuttujat:
- lämpötila - happi (pit. + kyll.-%)
- pH - sähkönjohtavuus
- alkaliteetti - väri
- kiintoaine - CODMn
- kok.P - PO4-P
- kok. N - NH4-N
- NO2-N + NO3-N - lämpökest. kolif. bakteerit
Kesä- ja elokuun näytteistä määritetään myös a-klorofyllipitoisuudet.
Näytteiden otossa ja analysoinnissa käytetään standardisoituja me- netelmiä.
Tulosten raportointi Tutkimustulokset toimitetaan kuukauden kuluessa näytteenotosta mm. Laihian kunnan tekniselle lautakunnalle ja ympäristölautakun- nalla sekä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Kuormitustarkkailu- tulosten yhteydessä esitetään kuvaus puhdistamon toiminnasta tark- kailuhetkellä, mahdollisten käyttöhäiriöiden syyt sekä toimenpi- desuositukset laitoksen toiminnan tehostamiseksi. Käyttöhäiriötilan- teissa toimenpidesuositukset annetaan puhdistamolle välittömästi.
Kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset toimitetaan Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä yhdistelmätaulukkoina että digitaalisessa muodossa, muille ainoastaan yhdistelmätaulukkoina.
Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain erilliset yhteenvedot kuormi- tus- ja vesistötarkkailun osalta. Kuormitustarkkailun (käyttö- ja pääs- tötarkkailun) vuosiyhteenveto toimitetaan seuraavan vuoden helmi- kuun loppuun mennessä ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto touko- kuun loppuun mennessä.
Kalataloustarkkailu Laihianjoella suoritetaan koekalastus kerran jätevesien laskulupa- kauden aikana. Koekalastus ajoitetaan kevääseen ja se suoritetaan katiskapyynnein puhdistamon ylä- ja alapuolelta. Tarkoituksena on arvioida kevätkutuisen kalan mahdollinen nousu jokeen.
Lisäksi suoritetaan kalastustiedustelu joen virkistyskalastusmerkityk- sen arvioimiseksi samoin kerran lupakauden aikana. Kohderyhmänä on 200 jokivarren taloutta Laihian kirkonkylän ja Tuovilan väliseltä alueelta. Mikäli vastausprosentti on alle 70 %, tiedustelu uusitaan.
Koekalastuksen ja kalastustiedustelun tuloksista laaditaan yhteenve- to, joka toimitetaan ennen lupakauden päättymistä mm. Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalouden vastuualueelle.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA RISKIT SEKÄ NIIHIN VARAUTUMINEN
Puhdistamon toimintaan kohdistuvia ulkoisia riskitekijöitä ovat suuret virtaamavaihtelut, puhdistamolle johdettavan jäteveden mahdollisesti sisältämät myrkylliset aineet, puhdistamon suuri kuormitus ja mah- dolliset sähköhäiriöt. Suuren virtaaman aikana jälkiselkeytystä voi- daan tehostaa polymeerin avulla. Viemärilaitoksen piirissä olevilla
Laihian Mallas Oy:n elintarvikelaitoksella ja Alteams Oy:n metalliteol- lisuuslaitoksella on omat jätevesien esikäsittelynsä, joiden avulla pystytään tehokkaasti estämään mahdollisten myrkkyjen pääsy puh- distamolle. Lisäksi laitokset ilmoittavat kaikista epätavallisista pääs- töistä jätevedenpuhdistamon hoitajalle.
Puhdistamon toimintaan kohdistuvat sisäiset riskitekijät on otettu huomioon mm. seuraavasti:
- Esikäsittelyssä viirasiivilällä on ohitusmahdollisuus.
- Ilmastuksessa aktiivilieteprosessin I-vaiheessa on sekä pohjailmas- tus kumikalvoilmastimin että pintailmastus harjailmastimin. Ilmastus- ta varten on kolme kompressoria. Aktiivilieteprosessin II-vaiheessa on pintailmastimet. Ilmastusaltaat voidaan ohittaa tarvittaessa.
- Kemiallisessa saostuksessa käytetään kahta kemikaalia ja ferrosul- faatin syötössä ja siirrossa kahta pumppua.
- Väliselkeytyksessä aktiivilieteprosessin I-vaiheessa pystyselkeytin ja II-vaiheessa kaksi erillisinä toimivaa selkeytintä. Lietteen palautus- ta varten on neljä mammutpumppua.
- Flotaatioselkeytyksessä on ohitusmahdollisuus.
- Ylijäämälietteen kuivaukseen käytettävän suotonauhan rikkoutues- sa lietettä voidaan varastoida sakeuttamoon ainakin kaksi vuoro- kautta.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 §:n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Laihian kunnassa 10.9. – 11.10.2004. Kuulutuksesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille.
Lausunnot Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 §:n nojalla pyytä- nyt hakemuksesta lausunnot Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan TE-keskuksen kalatalousyksiköltä sekä Laihian kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta.
1) Kyrönmaan terveyskeskus kuntayhtymä on puoltanut luvan myöntämistä ja todennut, että jäteveden käsittelyssä syntyvä liete tu- lee käsitellä ja sijoittaa siten, ettei siitä aiheudu hajuhaittaa tai muuta terveydellistä haittaa lähiasutukselle.
2) Pohjanmaan TE-keskus on todennut, että kymmenen vuoden aikana on suoritettu vain yksi kalastustiedustelu. Se suoritettiin vuonna 1996. Tämä ei riitä toiminnan kalataloudellisten vaikutusten seuraamiseen.
TE-keskus on puoltanut luvan myöntämistä, mutta katsonut, että puhdistamon ylikuormitusongelmat on pyrittävä ratkaisemaan ja Lai- hianjokeen tulevaa ravinnekuormaa on vähennettävä veden laadun ja käyttökelpoisuuden parantamiseksi. Lisäksi TE-keskus on esittä-
nyt, että jätevesien laskun kalataloudellisia vaikutuksia on edelleen tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä tavalla ja ehdotus kalatalo- ustarkkailun jatkamistavasta on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. TE- keskus on suositellut yhteistarkkailua.
3) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että BOD7ATU- arvon ja fosforin osalta puhdistamolla on päästy vesioikeuden lupa- päätöksen mukaiseen tulokseen lukuun ottamatta vuosia 2003 ja 2004. Kokonaistypen ja etenkään ammoniumtypen osalta vaadittuja tavoitearvoja ei ole kaikin ajoin saavutettu. Tämä on johtunut puhdis- tamolle johdetun kuorman kasvusta ja epätasaisuudesta. Puhdistus- tulokset viittaavat puhdistamon vaikeaan hallittavuuteen. Kasvaneen kuormituksen ja pintailmastusharjojen rikkoutumisen takia puhdista- mon biologisen osan hapetusteho ei ole kaikin ajoin riittänyt ja tästä on aiheutunut myös hajuongelmia. Naapurit ovat valittaneet hajusta ympäristökeskukselle, joka on neuvotellut asiasta Laihian kunnan kanssa. Hajuongelmien vuoksi sakokaivolietteen vastaanottoa on vähennetty.
Ympäristökeskus on esittänyt, että lupamääräyksiä tarkistettaisiin siten, että BOD7ATU-arvo saisi olla enintään 10 – 15 mg O2/l, fosfori- pitoisuus enintään 0,5 mg P/l sekä siten, että puhdistustehon olisi kummankin parametri osalta oltava 95 % ja nitrifiointitehon 80 – 90
%. Nitrifiointiteho lasketaan vuosikeskiarvona ja muut arvot puoli- vuosikeskiarvoina. Mainittujen vaatimusten olisi tultava voimaan noin kolmen vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja puhdis- tamon tehostussuunnitelmat olisi esitettävä ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, viimeistään kuitenkin puolentoista vuoden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ympäristökeskus ei toistaiseksi vaadi typen poistoa, koska Laihian kunnan jätevesien osuus joen typpivirtaamasta on melko pieni ja purkupaikan yläpuolella joessa on ravinteita enemmän kuin mitä levät pystyvät käyttämään.
Ympäristökeskus on myös esittänyt, että hajuongelmien vähentämi- seksi puhdistamo määrättäisiin laajennuksen yhteydessä kokonaan katettavaksi ja varustettavaksi riittävän tehokkailla hajusuodattimilla.
Lisäksi olisi vaadittava teollisuusjätevesien haitallisuuden riittävää vähentämistä. Tämä koskee erityisesti Laihian Mallas Oy:n jäteve- siä, joiden esikäsittelyä olisi tehostettava esimerkiksi kemiallisella käsittelyllä niiden kunnan puhdistamolle johdettavan kuormituksen vähentämiseksi riittävästi.
4) Laihian kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on viitannut lausunnossaan puhdistamolta ympäristöön kohdistuneisiin hajuhait- toihin, joiden estämisestä hakemus sisältää suunnitelman, ja toden- nut antaneensa kehotuksen suojaistutusten tekemisestä puhdista- moalueen ympärille. Lautakunta on esittänyt lausuntonaan, että suo- jaistutuksia tulee tehdä myös joen puolelle. Muilta osin lautakunnalla ei ole ollut huomauttamista hakemussuunnitelmien mukaisesti toteu- tettavasta toiminnasta.
Muistutukset ja mielipiteet
5) AA ja 32 muuta allekirjoittajaa ovat yhteisessä muistutuksessaan vaatineet hakemuksen hylkäämistä, kunnan velvoittamista ryhty- mään Länsi-Suomen ympäristökeskuksen kunnalle osoittamassa kir- jeessä 10.9.2003, dnro 0899Y0108-123 edellytettyihin toimenpitei- siin hajuhaittojen poistamiseksi, kunnan velvoittamista ryhtymään toimenpiteisiin laitoksen puhdistustehon ja käyttövarmuuden nosta- miseksi ja Laihian Mallas Oy:n jätevesien esikäsittelyn parantami- seksi niin, että hajuhaitat poistuvat ja Laihianjoen rehevöityminen pysähtyy. Muistuttajat ovat myös vaatineet kunnan ja teollisuuslai- tosten välisten sopimusten purkamista, omien puhdistamoiden ra- kentamista teollisuuslaitoksille ja, jos nykyisen laitoksen puhdistus- tehoa ei saada parannettua toivotulle tasolle, uuden riittävän tehok- kaan puhdistamon rakentamista sellaiseen paikkaan, jossa siitä ei ole haittaa ympäristölle eikä ympäristön asukkaille. Lisäksi muistutta- jat ovat vaatineet puhdistustuloksen ja hajuhaittojen säännöllistä seurantaa.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakija on 26.11.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon vastineen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Vastineessa on esitetty, että Laihian kunnalle tulee varata riittävästi aikaa suunnitella ja toteuttaa uuden ympäristöluvan mukaiset investoinnit jätevedenpuhdistamolla.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Luparatkaisu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myöntää Laihian kunnassa si- jaitsevalle Laihian kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan.
Lupa koskee hakemuksen mukaisten jätevesien sekä sako- ja umpi- kaivolietteiden käsittelyä puhdistamossa ja jäteveden johtamista puhdistamolta Laihianjokeen seuraavassa esitettyjen lupamääräys- ten mukaisesti. Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana.
Lupamääräykset
Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön
1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemial- lisesti tai vähintään vastaavalla, lupamääräysten mukaisen tuloksen saavuttamiseksi tarvittavalla tavalla.
Puhdistamon aktiivilieteprosessin ilmastusta on tehostettava kaikissa kuormitustilanteissa riittäväksi vuoden 2005 loppuun mennessä ja puhdistamoa kokonaisuudessaan vuoden 2007 loppuun mennessä.
Vuoden 2007 loppuun mennessä toteutettavaa puhdistamon tehos- tamista koskeva suunnitelma on toimitettava Länsi-Suomen ympäris- tökeskukselle vuoden 2005 loppuun mennessä. Suunnitelmassa on
otettava huomioon myös ympäristöön kohdistuvan hajuhaitan estä- minen.
2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lu- kien laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja käsitte- lytehon arvojen on täytettävä vuoden 2007 loppuun asti seuraavat vaatimukset:
Pitoisuus Käsittelyteho
enintään vähintään mg/l %
BOD7ATU, O2 30 95
CODCr, O2 125 90
Fosfori, P 0,8 92
Vuoden 2008 alusta lukien vastaavalla tavalla laskettujen pitoisuu- den ja käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
Pitoisuus Käsittelyteho
enintään vähintään mg/l %
BOD7ATU, O2 15 95
CODCr, O2 90 90
Fosfori, P 0,5 95 Typpi, N - 60 Ammoniumtyppi, N 6 - Kiintoaine 20 -
Edellä mainituista arvoista kokonais- ja ammoniumtypen arvot laske- taan vuosikeskiarvoina ja muut arvot puolivuosivuosikeskiarvoina.
Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvo- jen on lisäksi täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muu- tettu 757/1998) mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna fosfori ja typpi mukaan lukien, mutta typen osalta kuitenkin vasta vuoden 2008 alusta läh- tien.
Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin raskasmetalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia ai- neita.
Päästöt ilmaan ja haju
3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Hajupäästöjä aiheuttavat työvaiheet, ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, on pyrit- tävä ajoittamaan ja toteuttamaan siten, että niistä aiheutuva hajuhait- ta on mahdollisimman pieni.
Melu ja suojaistutukset
4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät.
Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriin- tyvissä kohteissa ylittää päiväsaikaan klo 07-22 ekvivalenttimeluta- soa 55 dB (LAeq) eikä yöaikaan klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).
Toiminnan ympäristöhaittoja on rajoitettava mahdollisimman tehok- kaasti myös puhdistamon ympärillä ylläpidettävin suojaistutuksin.
Viemärilaitoksen käyttö ja hoito
5) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle.
Puhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa koko- naisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että toiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jäteveden selkeytyksen te- hostamiseksi on käytettävä selkeytystä tehostavia ja tulosta paran- tavia kemikaaleja ja aktiivilietteen ilmastus on pidettävä riittävänä.
Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vas- tuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuojelu- viranomaiselle.
Viemäriverkon kunnostus
6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämi- seksi tehdyistä verkoston kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaiku- tuksista.
Kaikissa puhdistamon piirissä olevan viemäriverkon ohitus- ja yli- vuotokohdissa on oltava vähintään sellaiset laitteet, jotka rekisteröi- vät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti.
Poikkeavat jätevedet
7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverk- koon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden ta- lousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien sekä puhdista- molle toimitettavien jätteiden haitallisuutta vähennetään tarvittaessa riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpi-
teiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen.
Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on va- rustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi.
Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemä- rilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston pää- töksen 365/1994 7 §:n määräykset. Luvan saajan on osaltaan huo- lehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johta- misessa viemäriverkkoon ja niiden toimittamisessa suoraan puhdis- tamolle otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:n ja val- tioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset.
Laihian Mallas Oy:n jätevesien esikäsittelyä on tehostettava vuoden 2005 loppuun mennessä kunnan jätevedenpuhdistamon käyttöä vai- keuttavien ja toimintaa huonontavien kuormitusvaihteluiden tasaami- seksi ja puhdistamon ylikuormittumisen estämiseksi. Esikäsittelyä tehostettaessa on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon ko- konaistypen kustannus- ja energiatehokkaan poiston edellytykset kunnan puhdistamolla. Esikäsittelyn tehostussuunnitelma on toimi- tettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2005 huhtikuun loppuun mennessä.
Luvan saajan on oltava selvillä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä ja jäljennökset tehdyistä liittymissopimuksista on toimitettava Länsi-Suomen ympä- ristökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla.
Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet
8) Puhdistamoliete on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyöty- käyttöön. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että lietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä eikä menettelystä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Puhdistamolietteen jatkokäsittely on suo- ritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvas- sa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväk- sytty. Menettelystä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tar- peellisiksi katsomat tiedot.
9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitet- tava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset ja jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisten jätteiden vastaanotto on hy- väksytty, ellei kyseisiä jätteitä ole luokiteltava ongelmajätteiksi.
10) Puhdistamolta pois toimitettavat, lupamääräyksissä 8) ja 9) tar- koitetut lietteet ja ensisijaisesti myös muut jätteet on kuljetettava
umpinaisessa, tiiviissä kuljetusvälineessä. Kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei lietettä le- viä ympäristöön ja siten, ettei kuljetuksesta aiheudu ympäristön li- kaantumista eikä hajuhaittaa.
11) Ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä sekä toimitettava säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pak- kaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti käsiteltäväksi ja hyödyntämiskelpoiset hyödyn- nettäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa lu- vassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
Varastointi 12) Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän taikka pinta- tai pohjavesien pi- laantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin.
Varastosäiliöillä ja –astioilla on oltava asianmukaiset tiiviit suoja- altaat tai vastaavat tilat, joista niihin vuotanut öljy tai kemikaali ei pääse maaperään eikä pohja- tai pintavesiin ja joiden tilavuus vastaa suurimman kyseisessä tilassa pidettävän säiliön tai astian tilavuutta.
Kyseisten aineiden käsittelyn piha-alueella on tapahduttava reunoin varustetulla tiiviillä alustalla. Vahinkojen varalta puhdistamolla on ol- tava riittävä määrä imeytysmateriaalia.
Häiriö- ja muut poikkeustilanteet
13) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poik- keavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Län- si-Suomen ympäristökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua terveydellistä vaaraa, myös Laihian kunnan terveysviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumi- sen estämiseksi. Mikäli poikkeuksellisten päästöjen vaikutukset voi- vat ulottua myös muiden kuntien alueelle, on tapahtuneesta ilmoitet- tava vastaavasti myös kyseisten muiden kuntien asianomaisille val- vontaviranomaisille.
Riskinhallinta
14) Puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskinhallintasuun- nitelma on pidettävä ajan tasalla. Suunnitelmaan tehtävät olennaiset muutokset on toimitettava tiedoksi Länsi-Suomen ympäristökeskuk- selle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Käyttö- ja päästötarkkailu
15) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavi- en teollisuusjätevesien, puhdistamolle toimitettavien umpi- ja sako- kaivolietteiden ja puhdistamolietteen tarkkailu mukaan lukien on to- teutettava hakemuksessa esitetyllä, mutta tämän luvan lupamäärä- ysten mukaisesti tarkistetulla tavalla.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muu- tettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti.
Tarkistetut käyttö- ja päästötarkkailuohjelmat on toimitettava Länsi- Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2005 huhtikuun loppuun mennessä. Tarkkailuohjelmia on tarkistettava, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemäri- laitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen.
Ympäristövaikutusten tarkkailu
16) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tark- kailtava hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä jäteveden vaikutuk- sia kalakantoihin ja kalastukseen vähintään kolme kertaa lupakau- den aikana hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla, Pohjan- maan TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardime- netelmien mukaisesti. Tarkistetut tarkkailusuunnitelmat on toimitetta- va edellä mainituille valvontaviranomaisille vuoden 2005 huhtikuun loppuun mennessä.
17) Toiminnasta ympäristöön kohdistuvia hajuvaikutuksia on tarkkail- tava vuoden 2008 loppuun asti vähintään kerran vuodessa tehtävin hajukartoituksin esimerkiksi hajupaneelin avulla Länsi-Suomen ym- päristökeskuksen hyväksymällä tavalla ajankohtana, jolloin mahdol- linen hajuhaitta on todennäköisesti suurimmillaan. Mikäli hajuhaittoja todetaan vielä vuoden 2008 jälkeen, hajukartoituksia on jatkettava.
Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökes- kukselle vuoden 2005 huhtikuun loppuun mennessä.
18) Toiminnan aiheuttama melu lähimmissä häiriintyvissä kohteissa on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä ta- valla kertaluonteisesti vuonna 2005 ja tarvittaessa myöhemminkin, jos toiminnassa tapahtuu melua lisääviä muutoksia. Tarkkailusuunni- telma on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle vuoden 2005 huhtikuun loppuun mennessä.
Kirjanpito 19) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näyt- teenotosta ja analyyseista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toi- menpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskenta- tavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.
Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa:
- puhdistamon ja viemäriverkon käytöstä mukaan lukien energian ja kemikaalien käyttö sekä kemikaalien ja polttoaineiden käsittely, va- rastointi ja varastoinnin turvatoimet,
- puhdistamon ja viemäriverkon huolto- ja korjaustoimista,
- puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä kuten viemärilaitokseen johdetuista poikkeavista jätevesistä,
- puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alku- perästä, laadusta ja määrästä, tuontiajankohdista ja kuljettajista, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrästä, laadusta, luokituksesta, alkuperästä, varastoinnista, hyö- tykäytöstä, sijoituskohteista, kuljetusajankohdista ja kuljettajista sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty.
Raportointi
20) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Länsi-Suomen ym- päristökeskukselle ja Laihian kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle. Vesistöön, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaiku- tusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan TE- keskukselle.
Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportit on toimitettava asianomaisil- le, edellä mainituille viranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden ar- vioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille näiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla.
Vesistöön johdettuja päästöjä koskevan tarkkailun vuosiraportissa on esitettävä valtioneuvoston päätöksessä 365/1994 (muutettu 757/1998) mainittujen parametrien osalta vesistöön johdetun jäteve- den pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvot myös kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.
ENNAKOIMATTOMAT VAHINGOT
Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Toiminnasta ei, lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huo- mioon ottaen, aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimin- tojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaan- tumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumis- ta toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista anne- tussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoi- tettu kaavan vastaisesti.
Toiminnasta ei myöskään aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia.
Lupamääräysten perustelut
Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään, ympä- ristönsuojeluasetuksen 19 §:ään ja määräyskohtaisissa perusteluis- sa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee.
Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksis- sä 1) ja 2) on otettu huomioon myös valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998 vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 ja ympäristömi- nisteriön 30.3.2000 hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005.
Kunnan puhdistamon käsittelykapasiteetti ja Laihian Mallas Oy:n jätevesien esikäsittely erityisesti tasauksen osalta ovat riittämättö- mät. Tämän seurauksena puhdistamolta vesistöön johdetut päästöt ja toiminnasta ympäristölle aiheutuvat hajuhaitat ovat kasvaneet merkittävästi.
Koska hajuhaittoja voidaan selvitysten nojalla arvioituna vähentää ilmastusta tehostamalla ja ilmastuskapasiteetin riittävyys on oleellis- ta koko puhdistamon toiminnan kannalta, ilmastuskapasiteettia on perusteltua lisätä nopeasti jäämättä odottamaan puhdistamon muita tehostustoimenpiteitä.
Puhdistamon asukasvastineluku on yli 10 000 ja koska Laihianjoki laskee typpirajoitteiselle merialueelle, jäteveden käsittelytuloksen on myös typen osalta täytettävä valtioneuvoston päätöksen 365/1994 vaatimukset, vaikkakin Laihianjoen veden typpipitoisuus on huomat- tavan suuri jätevesien purkupaikan yläpuolellakin. Typen poistoa koskevassa käsittelyvaatimuksessa, kuten myös teollisuusjätevesien esikäsittelyä koskevassa lupamääräyksessä 7) on otettu huomioon
mahdollisuus elintarviketeollisuusjätevesien hyödyntämiseen typen- poistoprosessissa.
Ammoniumtyppipäästön rajoittaminen on tarpeen kohtuullisen hap- pipitoisuuden ylläpitämiseksi joessa.
Asetettaessa kokonaistyppireduktiota ja ammoniumtypen enimmäis- pitoisuutta koskevat raja-arvot vuosikeskiarvona ja muut raja-arvot puolivuosikeskiarvoina on otettu huomioon vuoto- ja hulevesien ai- heuttamaan lämpötilan laskuun ja virtaaman lisääntymiseen sekä teollisuusjätevesistä johtuviin kuormitusvaihteluihin liittyvät jäteveden käsittelyprosessien hallintaongelmat.
Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3) ja 4) ovat tar- peen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Haju- haitan estämiseksi ovat tarpeen myös lupamääräysten 1) ja 7) mu- kaiset puhdistamon ja Laihian Mallas Oy:n jätevesien esikäsittelyn tehostamistoimenpiteet.
Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4) ovat melutason ohjear- voista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset.
Viemärilaitoksen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevien lupamääräysten 5) - 7) mukainen menettely on tarpeen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräyksen 5) terveydel- listä vaaraa tai haittaa koskeva vaatimus vastaa sisällöltään tervey- densuojelulain 22 §:ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puh- distus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennetta- va ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä hait- taa.
Ympäristönsuojeluasetuksen 36 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi.
Laihian Mallas Oy:n jätevesien nykyinen esikäsittely ei ole riittävä puhdistamon hallitun toiminnan ylläpitämiseksi.
Puhdistamolietteitä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 8) - 11) ovat ympäristönsuojelulain 45 §:n, jätelain 6
§:n, jäteasetuksen 8 §:n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n mukaiset.
Varastointia, häiriö- ja muita poikkeustilanteita sekä riskinhallintaa koskevat lupamääräykset 12) - 14) ovat tarpeen, koska kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jä- tevesien johtamiseen viemäriverkkoon ja puhdistamolle, puhdista- mon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin ja viemäriverkon hule- ja vuotovesien suureen osuuteen liittyy onnettomuuden ja ym- päristövahingon vaara.
Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus lupamääräyksessä 13) perustuu ympäristönsuojelulain 62 §:ään ja ympäristönsuojeluase- tuksen 30 §:ään.
Riskinhallintasuunnitelmaa koskeva vaatimus lupamääräyksessä 14) perustuu myös ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toimin- nanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä muun muassa toimintansa ympäristöriskeistä.
Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 15)- 20) ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 §:iin.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAA- TIMUKSIIN
Ympäristölupavirasto on ottanut huomioon lausunnoissa ja muistu- tuksissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vasta- uksena esitettyjen yksilöityihin vaatimuksiin ympäristölupavirasto viit- taa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.
Lupamääräysten tarkistaminen
Luvan saajan on viimeistään 31.10.2012 jätettävä ympäristölupavi- rastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuis- ta, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toimin- nassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 §:ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin.
Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta lu- van estämättä noudatettava.
KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET
Tämä lupa korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 29.3.1993 antaman, jäteveden vesistöön johtamista koskeva lupapäätös nro 10/1994/2.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 5, 42, 43, 45-47, 55, 56, 62, 67 ja 72 § Ympäristönsuojeluasetus 19, 30, 36 ja 37 §
Jätelaki 6, 51 ja 52 § Jäteasetus 8 §
Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §
Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista
Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai tervey- delle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin
Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsit- telystä
Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä.
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1 960 euroa.
Maksu perustuu ympäristönsuojelulain 105 §:ään ja ympäristölupavi- raston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön ase- tuksen (1238/2003) 2 §:ään.
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Valitusaika päättyy 14.1.2005.
Valitusosoitus on liitteenä.
Aino Turpeinen
Markku Mäkelä Hannu Kokko
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen se- kä ympäristöneuvokset Markku Mäkelä ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Markku Mäkelä.
MM/ts
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristön- suojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai säh- köpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettä- vissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio: (09) 726 0233
sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
