POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 69, 80101 JOENSUU

Puh. (013)*1411 Annettu julkipanon jälkeen

26.9.2005

Dnro 0797Y0005 (131)

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisesta GS-Fur Oy:n turkistarhan ympäristölupahakemuksesta.

HAKIJA GS-Fur Oy/Eero Joensuu Pajalantie 2

68100 Himanka

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Laitos on turkistarha, jossa on enimmillään 3000 siitosnaarasminkkiä ja 2000 siitosnaa- raskettua tai -supia. Tarha sijaitsee Juuan kunnan (176) Juuan kylässä (403) kiinteistöillä Hiljala RN:o 18:140 ja Henttula 87:1, osoitteessa Luikonlahdentie 570, 83900 Juuka.

KIINTEISTÖJEN HALTIJA

Luvanhakuvaiheessa kiinteistöt ovat olleet Juuan kunnan omistuksessa. GS-Fur Oy:n ja Juuan kunnan välisen lunastussopimuksen mukaan omistusoikeus on siirtynyt hakijalle 30.6.2005.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti.

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §: n 1 momentin kohta 11 b (vähintään 250 siitosnaaras- minkin tai vähintään 50 siitosnaarasketun tai –supin turkistarha).

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 § kohdan 10 b perusteella turkistarhan, jossa on vähin- tään 2000 siitosnaarasminkkiä taikka vähintään 600 siitosnaaraskettua tai –supia, ympä- ristöluvan ratkaisee alueellinen eli Pohjois-Karjalan ympäristökeskus.

Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 7 §:n perusteella Poh- jois-Karjalan ympäristökeskus on 24.2.2004 velvoittanut toiminnanharjoittajaa hake- maan toiminnalle ympäristölupaa.

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle 2.11.2004.

Sitä on täydennetty 13.1.2005.

TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Juuan terveyslautakunnan valvontaosasto on myöntänyt 20.5.1980 Porlammin Osuus- meijerille toiminimellä "Turkissampo" terveydenhoitolain 26 §:n ja asetuksen 17 §:n edellyttämän turkistarhan sijoitusluvan tilalle Henttula RN:o 87:1. Lupa koski 4000 minkkinaarasta, 300-400 kettua, rehusekoittamoa, pakastevarastoa sekä toimisto- ja so- siaalitiloja samoin kuin raatojen ja tarha-alueen rakennuksista tulevien jätevesien käsit- telyä. Tuolloin käytössä olleen luokitusmääritelmän mukaan kyseessä oli ns. suuri tarha.

Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto on antanut tarhan sijoittamisen vesiensuojelua koskevan lausunnon 27.3.1980 ja vesihallitus rehusekoittamon rakentamiseen liittyvän vesilain ennakkotoimenpideasetuksen edellyttämän lausunnon 11.7.1980. Tarhaustoi- minnan uudelleenjärjestelyä varten Juuan terveyslautakunnan valvontaosasto on myön- tänyt 17.1.1983 luvan toiminnan laajentamiselle tilalle Hiljala 18:91. Tarha-alueen laa- jennuksesta Pohjois-Karjalan vesipiirin vesitoimisto on antanut vesiensuojelua koskevan ennakkoilmoituslausunnon 11.1.1983.

Tarhaustoiminta oli keskeytyksissä joitakin vuosia ja käynnistettiin uudelleen touko- kuussa 1994 toiminimellä Gold Safir Ky. Toiminnalle edellytettiin vesilain ennakkotoi- menpideasetuksen mukainen ilmoitus, josta Pohjois-Karjalan vesi- ja ympäristöpiiri on antanut lausunnon 12.12.1994.

Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta, eikä sillä ole voimassa olevaa yleis- tai rakennuskaavaa.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

GS-Fur Oy:n turkistarha sijaitsee Turunkankaan turkistarha-alueella reilut 4 km Juuan kunnan keskustan lounaispuolella maantien nro 506 varressa. Hakemuksen mukainen koko alueen pinta-ala on 18 hehtaaria, josta tarhausaluetta on 12 ha. Turunkangas on vanhaa turkistarha-aluetta, jossa tarhaus on aloitettu 1970-luvulla. 1980-luvun puolivä- lissä tarhoja oli puolenkymmentä, mutta nykyisin toiminnassa on enää GS-Fur Oy:n tur- kistarha. Alle 500 metrin etäisyydellä Juuanjoen pohjoispuolella sijaitsee Navettakan- kaan turkistarha-alue, jolla on neljä toimivaa turkistarhaa.

Hakemuksen mukainen tarha-alue sijaitsee Vuoksen vesienhoitoalueella Juuanjoen var- ressa Juuanjoen valuma-alueen Juuanjoen alaosan osavaluma-alueella (nro 4.451). Ve- det virtaavat Juuanjokea pitkin Pieliseen. Yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala Juuanjo- essa Puumalankosken kohdalla on noin 110 km² ja keskivirtaama noin 1 m³/s. Joen vesi on humuspitoista, melko hapanta ja ravinteikasta. Tarha-alue rajautuu pohjoisessa Juu- anjokeen ja lännessä Turunoja –nimiseen puroon, joka laskee Juuanjokeen Alimmaisesta Turunlammesta. Varjotalot ovat lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä joesta. Alue on mäntyvaltaista, melko tasaista hiekkakangasta.

Lähin naapuri on noin 500 metrin ja seuraava 1000 metrin etäisyydellä tarha-alueesta.

Lisäksi hakijan Henttula -kiinteistöllä alle 100 metrin etäisyydellä rehukeskuksesta si- jaitsee pientalo, joka on tarhan työntekijän asuinkäytössä.

Osa Henttulan tilasta ja turkistarhatoiminnoista, mm. sosiaalitilat, rehukeskus ja useita varjotaloja, sijaitsee Kiieskankaan veden hankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (luokka I, nro 0717603). Sen kokonaispinta-ala on 2,15 km², muodostumisalueen ala 1,54 km² ja kokonaisantoisuus 900 m³/d. Turunkankaan alue, jolla turkistarha sijaitsee, oli vuoteen 1998 saakka määritelty vesi- ja ympäristöhallinnon pohjavesialuekartoituk- sessa III-luokan pohjavesialueeksi (ns. muu pohjavesialue). Se rajoittui eteläosastaan Kiieskankaan I-luokan pohjavesialueeseen.

Turunkangas sijaitsee etelä-pohjoissuuntaisella pitkittäisharjulla, joka on osa laajempaa reunamuodostumajaksoa. Harjuytimen päälle on muodostunut laajoja hiekkavaltaisia kenttiä, jollainen myös Turunkangas on. Turkistarhauksen takia Turunkankaan suojelta- vuus ja käyttökelpoisuus vedenhankintaan arvioitiin pohjavesialuekartoituksessa huo- noksi, minkä vuoksi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on tehnyt alueella tarkempia sel- vityksiä vuonna 1998. Maa-aines on hienoa hiekkaa ja silttistä hiekkaa, syvemmällä hiekka- ja silttimoreenia. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoiseen Kiieskankaalta Turunkankaalle, missä vesi purkautuu osittain Juuanjokeen. Alueelle asennetuista poh- javesiputkista on 1990-luvulla mitattu korkeita nitraattipitoisuuksia. Tutkimusten perus- teella pääosa Turunkankaan alueesta poistettiin pohjavesialueluokituksesta, ainoastaan sen eteläosa liitettiin Kiieskankaan I-luokan pohjavesialueeseen.

Tarha-alueen lähistöllä ei ole luonnonsuojelukohteita.

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Turkistarhan toiminta

Kyseessä on olemassa oleva turkistarha, jossa tuotetaan nahkoja vuosittain yhteensä noin 23 000, josta ketunnahkoja 7500, supin 2500 ja minkin 13 000 kpl. Eläimet kasva- tetaan varjotaloissa, joiden pituus on yhteensä 5910 metriä. Tarha-alueella on varjotalo- jen lisäksi mm. lantala, kuivikevarasto, rehukeskus nahankäsittelytiloineen, kuivare- husiiloja, vanha rehusekoittamo toimisto- ja sosiaalitiloineen sekä majoitusrakennuksia.

Ympäristölupaa haetaan nykyiselle toiminnalle. Hakemuksen mukainen eläinten ja var- jotalojen määrä on seuraava:

Eläimiä (paikkoja) Varjotaloja (m)

Siitosnaarasminkit 3000 1175

Siitosnaarasketut 1500 ketut+supit

Siitosnaarassupit 500 yht. 4735

Eläinten ruokintaan käytetään rehua noin 1,5-2 milj. kg vuodessa. Tarhalla on valmius ja rakenteet omaan rehunvalmistukseen, mutta tällä hetkellä rehu hankitaan ulkopuoliselta toimittajalta, EP:n Minkinrehu Oy:stä Kortesjärveltä. Eläinmäärän ollessa suurimmillaan rehua tuodaan noin kolme kertaa viikossa rehukeskuksessa olevaan terässiiloon, josta se jaetaan varjotaloihin. Rehunjakelulaitteiden pesuvedet (10-20 m³ vuodessa) kootaan 100 m³:n katettuun betonisäiliöön ja toimitetaan Juuan jätevedenpuhdistamolle. Tarhan käyt- tövesi otetaan omasta kaivosta, joka sijaitsee Henttula –kiinteistöllä Juuanjoen rannassa.

Eläinten kasvatuksessa on eläinmäärän perusteella arvioitu muodostuvan vuosittain 1200 m³ lantaa. Se kerätään häkkien alle lanta-alustalle. Lanta-alustana on korotettu hiekkapenkka, jonka päällä on kuivikkeena 10 cm:n kerros olkea ja 5 cm turvetta. Kui- vikkeita lisätään 2-3 kertaa vuodessa. Lantaa poistetaan kettujen häkkien alta 1-2 kertaa ja minkkien häkkien alta kolme kertaa vuodessa ja siirretään 400 m²:n betonipohjaiselle kompostilaatalle. Laatta on kourumainen, ja siinä on 100-200 cm korkeat reunat. Kom- postoitu lanta toimitetaan lannoitteeksi pelloille. Hakijan käytössä on sopimuspeltoa yh- teensä noin 160 hehtaaria. Sopimuspellot sijaitsevat eri puolilla Juukaa.

Tarha-alueen maaperä on hyvin vettä läpäisevää, minkä vuoksi kuivatusvesiä ei ole tarpeen erikseen koota ja käsitellä. Aluetta ei myöskään ole ympärysojitettu.

Eläimet nyljetään tarhalla, ja nahkojen muu käsittely tapahtuu hakijan Himangalla sijaitsevassa tarhassa. Nahkonta tapahtuu pääosin marras-joulukuun aikana. Myös Turunkankaan tarhalla on valmius nahkojen käsittelyyn. Eläinjätettä syntyy vuosit- tain noin 160 tonnia. Kettujen ruhot ja rasva (noin 140 t/v) toimitetaan käsiteltäväksi ja edelleen rehun raaka-aineeksi Himangan Kala ja Minkki Oy:öön ja minkkien ruhot ja rasva (noin 20 t/v) hävitettäväksi pääosin Kaustisille Findest Protein Oy:öön. Kul- jetuksia on nahkonta-aikana 1-3 viikon välein. Ruhot välivarastoidaan tarhalla maa- pohjalla pressun alla; varastointia tapahtuu nylkemisen yhteydessä enintään kahden kuukauden ajan. Osa minkinruhoista (mm. itsestään kuolleet eläimet) ja sekajäte toi- mitetaan kaatopaikalle, metallijäte kunnan keräyspisteeseen. Ongelmajätteitä muo- dostuu satunnaisesti; ne toimitetaan ongelmajätekeräykseen tarpeen mukaan.

Turkistilan hoitoon liittyvä auto- ja työkoneliikenne muodostuu pääosin rehuauton, työntekijän autojen sekä ruhojen ja nahkojen keräilyyn liittyvästä autoliikenteestä.

Tarhalla on 400 litran polttoainesäiliö, joka sijaitsee rehukeskuksen yhteydessä katetussa tilassa ja suoja-altaassa.

Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen

Turkistarhan ympäristökuormitus muodostuu päästöistä maaperään, pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan. Merkittävimmät päästöt aiheutuvat lannan varastoinnista varjotalojen alla.

Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä, samoin kuin varjotaloista saattaa syntyä hajuhaittoja. Lisäksi ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina.

Hakijan mukaan turkistilalla käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Ympäris- tökuormituksen hallitsemiseksi varjotaloissa on jatketut räystäät ja häkkien alla on koro- tettu lantapenkka, jossa käytetään kuivikkeita noin 420 m³ vuodessa. Lanta poistetaan lantavarastoon kompostoitavaksi kettuhäkeistä kerran ja minkkihäkeistä kolme kertaa vuodessa. Valtaosaan pohjavesialueella sijaitsevista varjotaloista on asennettu räystäs- kourut, joita myöten sadevedet ohjataan varjotalojen ulkopuolelle. Alue on hyvin vettä läpäisevää, joten siltä ei muodostu käsiteltäviä jätevesiä. Rehunjakelulaitteiden ja rehu- keskuksen pesuvedet sekä muut syntyvät jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön ja toimitetaan edelleen kunnan jätevedenpuhdistamolle. Hakemuksen mukaisilla nykyisin käytössä olevilla ratkaisuilla ravinnekuormitus on hakijan arvion mukaan hallinnassa, ja niillä saavutetaan valtioneuvoston asettamat 55 %:n vähennystavoitteet ravinnekuormi- tuksen pienentämisestä.

Vaikutukset pohjaveteen

Henttulan tilan länsiosa sijaitsee Kiieskankaan veden hankintaa varten tärkeällä pohjave- sialueella. Tällä alueella ovat tarhaustoiminnan ydintoiminnot, kuten sosiaalitilat, talo- usvesikaivo, rehukeskus ja 18 varjotaloa, joissa kasvatetaan siitosnaaraskettuja, -supeja ja –minkkejä. Siitosnaaraskettujen ja –supien varjotalot ovat käytössä lähes ympärivuo- tisesti. Yli puolet varjotaloista sijaitsee nykyisen pohjavesialuerajauksen ulkopuolella vettä läpäisevällä hiekkakankaalla. Ne ovat pääsääntöisesti käytössä osan vuodesta. Poh- jois-Karjalan ympäristökeskus on vuosina 1993-2005 seurannut pohjaveden laatua Tu- runkankaalle asennetuista pohjavesiputkista tarhaustoiminnan vaikutusten arvioimiseksi.

Tutkimusten mukaan tarhaus on aiheuttanut pohjaveden laadun paikoin merkittävää hei- kentymistä, kuten ammoniumtypen, kloridin ja nitraatin pitoisuuksien kohoamista 2000- luvulla. Pohjavesiputkessa 1A, joka sijaitsee tarha-alueella Hiljala –kiinteistöllä, ammo- niumtypen pitoisuus on ollut korkeimmillaan 50 mg/l ja nitraatin 840 mg/l vuonna

2005. Pohjaveden virtaussuunta on Kiieskankaalta Turunkankaalle päin. Tarhan käy- tössä olevan lähdekaivon ja Kiieskankaan pohjavesialueelle elokuussa 2005 asennetun pohjavesiputken 4A veden laadussa ei tutkimusten perusteella ole ollut havaittavissa muutoksia.

Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa

Toimintaan liittyviä riskejä hakemuksessa ei ole arvioitu. Merkittävimmän riskin muo- dostaa tarhan sijainti vettä läpäisevällä maaperällä, ydinosiltaan I-luokan pohjavesialu- eella. Varjotalojen lanta-alustoissa ei ole vesitiiviitä rakenteita, joilla ehkäistäisiin ravin- teiden ja muiden lika-aineiden huuhtoutuminen pohjaveteen.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Hakemuksessa on esitetty suunnitelma toiminnan pohjavesivaikutusten tarkkailemiseksi.

Tarhan omasta kaivosta, joka sijaitsee valumasuunnassa, esitetään otettavaksi vesinäyte keväällä ja syksyllä ravinnehuuhtoumien havainnoimiseksi. Näytteistä määritetään pH, typpi ja fosfori.

Hakemuksen liitelomakkeet ja muut liitteet - Ympäristölupahakemuslomake

- Asemapiirros varjotalojen, kompostointilaatan, kuivikevaraston ja muiden rakennusten sijainnista (1:1000)

- Sijaintikartta - Luettelo naapureista

- Kiieskankaan pohjavesialueen kartta (1:20000)

- Tarha-alueen vesienkäsittely- ja näytteenottosuunnitelma - Jäljennös turkistarhan sijoitusluvasta 20.5.1980

- Jäljennökset lannanlevityssopimuksista, 8 kpl

ASIAN KÄSITTELY

Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Juu- an kunnan ilmoitustauluilla 27.12.2004 – 4.2.2005 sekä ilmoituksella Vaarojen Sanomat -lehdessä 28.12.2004. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä kuulutus- paikassa. Tilojen Hiljala 18:140 ja Henttula 87:1 lähialueen kiinteistöt on kuultu erillis- tiedoksiannolla.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Juuan kunnalta, kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisena toimivalta Juuan ympäristölautakunnalta sekä Itä-Suomen lääninhallituksen Joensuun palveluyksikön sosiaali- ja terveysosastolta.

Juuan ympäristölautakunta lausunnossa todetaan, että tarha-alue sijaitsee osittain Kii- eskankaan tärkeällä pohjavesialueella, jolla on tutkittu vedenottamopaikka. Tarha on toiminut tällä paikalla 1980-luvultä lähtien muutaman vuoden katkosta lukuun ottamat-

ta. Lautakunta edellyttää, että lupaa myönnettäessä kiinnitetään erityisesti huomiota pohjaveden suojeluun, jätevesien ja lannan käsittelyyn sekä haittalintujen määrään. Lau- sunnon valmistelun yhteydessä tarha-alueella suoritettiin katselmus, johon osallistuivat hakija sekä kunnan ympäristösihteeri ja terveystarkastaja.

Juuan kunnanhallitus on ilmoittanut puoltavansa lupahakemusta mutta jättävänsä sille mahdollisesti asetettavat ehdot lupaviranomaisen ratkaistavaksi.

Itä-Suomen lääninhallituksen lausunnossa huomautetaan, että lupahakemuksen mu- kainen kettujen ja supien lukumäärä voi tarhalla olla viisin- tai jopa seitsenkertainen vuonna 1980 myönnettyyn lupaan verrattuna. Tarha on toiminut jo yli 20 vuotta. Toi- minnan laajuus ja toimintatavat ovat useasti muuttuneet ajankohdan olosuhteiden, tar- peiden ja vaatimusten mukaisesti. Lannankäsittely ja eläinten ruokintajärjestelyt ovat kehittyneet. Myös viereisten tarhojen määrä ja toiminnan laajuus on muuttunut. Uusi ympäristölupa on toiminnan laajentumisen, sen olennaisten muutosten ja toiminnasta johtuvien ympäristövaikutusten muutosten vuoksi tarpeen. Uutta ympäristölupaa ratkais- taessa tulisi GS-Fur Oy:n tarhan nykyisestä ja muiden lähellä olevien tarhojen toimin- nasta aiheutuvien yhteisvaikutusten perusteella harkita, voiko GS-Fur Oy:n toimintaa laajentaa haetulla tavalla ja tarvitaanko mahdollisesti lupaehtoja tarhan läheisyydessä asuville aiheutuvien haittojen torjumiseksi.

Lääninhallitus pitää lupahakemusta ja sen liitteenä olevaa kartta-aineistoa osittain puut- teellisena ja epäselvänä. Hakemuksessa ei ole riittäviä tietoja tarhan ympäristössä olevis- ta asunnoista eikä muista lähellä olevista turkistarhoista. Sen perusteella ei voi luotetta- vasti arvioida mahdollisia terveyshaittoja eikä asettaa haittojen torjumiseksi tarvittavia lupaehtoja. Ympäristökeskuksen lausuntopyynnön liitteeksi myöhemmin toimittaman tarkemman kartta-aineiston perusteella lääninhallitus on esittänyt arvioita hankkeen ai- heuttamista haitallisista vaikutuksista tarhan ympäristössä asuville sekä ehdotuksia siitä, miten haittoja voidaan vähentää.

Turunkankaalla olevat turkistarhat voivat yhdessä aiheuttaa ajoittain ympäristössä asu- ville hajuhaittaa, vuodenajasta ja sääoloista riippuen. Jos lupa myönnetään hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle, siihen tulisi liittää lupaehtoja haittojen torjumiseksi. Tarha- alueilta saatava ravinto houkuttelee myös haittaeläimiä (lokit ja rotat), joiden torjunnasta tulisi tarpeen mukaan antaa lupaehtoja. Hakemuksen mukainen alueen jätehuolto ja ru- hojen käsittely täyttävät terveydensuojeluvaatimukset, mikäli ne toteutetaan suunnitel- lulla tavalla. Lausunnossa esitetään lisäksi tarha-alueen välittömässä läheisyydessä si- jaitsevan kaivon veden laadun saattamista jatkuvan valvonnan piiriin.

Lääninhallituksen mukaan ympäristöluvan myöntämiselle ei ole terveydensuojelullisia esteitä. Lausunnossa esitetyt näkökohdat tulisi kuitenkin ottaa huomioon ja asettaa ym- päristölupaan tarvittavat lupaehdot mahdollisten terveyshaittojen torjumiseksi.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvanhakijalle on varattu kirjeitse mahdollisuus esittää vastineensa annettuihin lausun- toihin. Hakija ilmoittaa 25.5.2005 antamassaan vastineessa seuraavaa:

Juuan kunnan ympäristölautakunnan ja kunnanhallituksen lausumiin ei ole huomautta- mista. Lisäyksenä mainitaan, että tarharakenteet on rakennettu laajennuksineen myönne- tyn rakennusluvan (273/83) mukaisesti. Nyt haettu eläinmäärä ei edes täytä nykyistä tar- haa, joten tarha on perustettu vieläkin isommille eläinmäärille. Kaikki rakennukset ja maa-alueet on ostettu Juuan kunnalta.

Itä-Suomen lääninhallituksen lausunnon johdosta todetaan, että alueelle on myönnetty sijoituspaikka 20.6.1980, ja tarhaa on laajennettu lupahakemuksen liitteenä olevan kar- tan mukaisesti. Laajennuksen rakennuslupa on nro 273/83, sen myöntämispäivä on 10.11.1983. Hakijan tarhauksen aikana uusia rakenteita ei ole tehty, ainoastaan on suori- tettu peruskorjausta (varjotaloihin osittain uusittu ja muutettu häkkejä).

Tarkastukset ja neuvottelut

Hakemuksen johdosta tarha-alueelle tehtiin tarkastus 13.1.2005, jonka yhteydessä tar- kennettiin hakemuksen tietoja. Asiakirjoja täydennettiin lannanlevityssopimuksilla. Tar- kastuksesta on laadittu muistio. Siinä tuli esille mm. seuraavaa:

• Koko tarhausalueen varjotaloista noin 2/3 (4200 m) on käytössä, osa ympärivuo- tisesti, osa vain muutaman kuukauden vuodesta

• Pohjavesialueella sijaitsevia kettujen varjotaloja on 11 (kunkin pituus 92 m, räys- täskourut asennettu, lähes ympärivuotisessa käytössä) ja minkkien varjotaloja seitsemän (käytössä 6 kk vuodesta)

• Kuivikelantalan pinta-ala on noin 400 m²

Hakemuksesta, erityisesti tarhan pohjavesien suojelua koskevista toimenpiteistä, neuvo- teltiin 23.8.2005. Hakija ilmoitti, että mikäli tarhaukseen ei ole mahdollista saada lupaa hakemuksen mukaisesti ja toimintojen siirtämiseen toiseen paikkaan myönnetään inves- tointiavustusta, tarhalla on valmius toimintojen siirtoon kahdessa vaiheessa siten, että puolet eläimistä siirretään vuoden 2006 ja puolet vuoden 2008 loppuun mennessä.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus myöntää GS-Fur Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen luvan turkistarhaustoiminnalle Juuan kunnan Juuan kylässä kiinteistöillä Henttula 87:1 ja Hiljala 18:140. Lupa on voimassa 31.12.2008 saakka.

Tällä päätöksellä kumotaan Juuan terveyslautakunnan valvontaosaston 20.5.1980 ja 17.1.1983 myöntämät sijoituspaikkaluvat kiinteistöille Henttula 87:1 ja Hiljala 18:140.

Toiminnassa ja tarkkailussa on noudatettava seuraavia määräyksiä.

Lupamääräykset

1. Toiminnan lopettaminen

Turkistarhaustoiminta kiinteistöillä Henttula 87:1 ja Hiljala 18:140 tulee lopettaa siten, että puolet tarhauksesta päättyy vuoden 2006 loppuun mennessä ja puolet vuoden 2008 loppuun mennessä. Eläinten siirtäminen tulee aloittaa Kiieskankaan pohjavesialueella si- jaitsevista varjotaloista kiinteistöllä Henttula 87:1 siten, että tarhaus pohjavesialueella päättyy vuoden 2006 loppuun mennessä. Varjotalojen alla oleva lanta tulee poistaa välit- tömästi lopettamisen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee laatia suunnitelma aikataului- neen varjotalojen purkamisesta ja alueen saneerauksesta sekä myöhemmästä käyttötar- koituksesta. Suunnitelma tulee toimittaa Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen hyväksyt- täväksi viimeistään 31.5.2007.

2. Tarhan hoito ja vesien käsittely

Turkistarha-aluetta tulee hoitaa huolellisesti toiminnan päättymiseen saakka. Varjotalo- jen lanta-alustat tulee pitää hakemuksen mukaisessa kunnossa, ja niillä tulee käyttää kuivikkeita riittävästi siten, että kuivikekerros on jatkuvasti vähintään 15 cm.

Lanta tulee poistaa ketuilta ja supeilta vähintään kaksi ja minkeiltä vähintään kolme ker- taa vuodessa. Lanta tulee poistaa lanta-alustoista lantalaan siten, että sitä ei joudu ympä- ristöön.

Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet sekä kaikki eläinten ja nahkojen käsittelyssä samoin kuin asuin-, huolto- ja sosiaalitiloissa muodostuvat pesu- ja jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti vesitiiviiseen umpisäiliöön. Kaikki umpisäiliöön kertyvät nesteet ja lietteet tulee toimittaa Juuan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä.

3. Lannan varastointi ja hyödyntäminen

Varjotalojen alta poistettu lanta on varastoitava vesitiiviissä, hakemuksen mukaisessa reunallisessa lantalassa, jonka pinta-ala on vähintään 400 m². Nesteiden sitomiseksi on käytettävä riittävästi kuivikkeita.

Lanta tulee käsitellä siten, ettei sitä pääse pinta- tai pohjavesiin eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Lanta on tarvittaessa käsiteltävä siinä mahdollisesti olevien taudinaiheuttajien tuhoamiseksi. Lantavarasto on tyhjennettävä vuosittain, ja sa- malla on tarkastettava sen kunto. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyh- jennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja ympäristöön. Ympä- ristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

Lannan hyödyntämiseen tulee olla käytettävissä eläinten määrään ja lannan ravinnesisäl- töön nähden riittävästi levitykseen soveltuvaa peltoa, vähintään hakemuksen mukainen määrä, tai lannan hyödyntämisestä muulla tavoin on oltava asianmukaiset sopimukset.

Peltoalan riittävyyden varmistamiseksi lannasta on tehtävä asianmukaiset lanta-analyysit fosfori- ja typpipitoisuuden selvittämiseksi huhtikuun loppuun 2007 mennessä.

4. Toiminnassa käytettävät aineet ja jätteet

Rehut, kemikaalit, polttonesteet, öljyt sekä jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäris- tölle.

Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava en- sisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa kaato- paikalle. Jätehuollossa tulee toimia Juuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on varas- toitava ehjissä, suljetuissa, merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tarkoitukseen soveltu- vassa varastopaikassa. Ongelmajätteet on toimitettava hyväksyttyyn ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. Kertyvistä ongelmajätteistä ja niiden toimittamisesta eteenpäin on pidettävä kirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä valvontavi- ranomaiselle. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kolme vuotta.

Nahoitusjätteet, ruhot ja rasvat on toimitettava laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä.

Ruhot tulee varastoida asianmukaisesti siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, haju- haittaa tai epäsiisteyttä. Lämpiminä aikoina ne tulee noutaa tarhalta vähintään kerran viikossa. Yksittäisten tarhalla kuolleiden eläinten käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläimiä ei saa haudata maahan tarha-alueella.

5. Häiriötilanteet, tarkkailu ja raportointi

Rehusiilojen, juomalaitteiden, jätevesisäiliön, lantalan ja polttonestesäiliön rakenteita on tarkkailtava ja huollettava. Havaitut puutteet ja vauriot tulee korjata viivytyksettä. Öljy- vuotojen varalta kiinteistöllä on oltava käytössä imeytysainetta. Huollosta on pidettävä kirjaa (ns. huoltokirja), johon merkitään tarkastusten päivämäärät, niissä tehdyt havain- not ja tarvittavat huoltotoimet.

Tarhaustoiminnan ja sen päättymisen jälkeisiä vaikutuksia alueen pohjavesiin tulee tark- kailla Turunkankaalle ja Kiieskankaalle asennetuista pohjavesiputkista 1A ja 2A sekä kiinteistön lähdekaivosta vähintään joka toinen vuosi otettavin vesinäyttein, alkaen vuonna 2006. Näytteistä tulee määrittää ainakin kokonaistypen, ammoniumtypen ja ko- konaisfosforin pitoisuudet sekä pH ja sähkönjohtavuus. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa on käytettävä standardoituja tai muita luotettavia ja riittävästi dokumen- toituja menetelmiä. Tarkkailun tulokset on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökes- kukselle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden valmistuttua. Tarkkai- lua voidaan muuttaa tai se voidaan lopettaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja aikataulussa.

Turkistarhan toiminnasta, tarkkailusta sekä toiminnassa ilmenevistä häiriötilanteista on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon tulee sisällyttää tiedot ainakin :

- eläinmääristä

- lannan levitys- ja vastaanottosopimuksista sekä vuosittaisista levitysaloista ja –määristä

- umpisäiliön tyhjentämisestä sekä jätevesien ja lietteiden toimituspaikasta - nahoitusjätteen määristä ja toimituspaikoista

- itsestään kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista - toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilan-

teista

- pohjavesien tarkkailusta ja tuloksista.

Tarhan huoltoa ja toimintaa koskeva kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontavi- ranomaisille siltä osin kuin se koskee tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja.

Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ym- päristökeskukselle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Edellä lupamääräyksessä 1 edellytetyistä toimintojen päättymisestä määräaikaan men- nessä tulee tehdä kirjallinen ilmoitus Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle kuukauden kuluessa ao. määräajan päättymisestä. Muista tarhan toiminnassa tapahtuvista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin.

Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa- olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 56 §).

Toiminnassa on lisäksi noudatettava valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta pe- räisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (nro 931/2000) olevia määräyksiä ja ohjeita. Asetuksella ohjataan mm. lannan varastointia ja levitystä pellolle.

Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa 1.5.2003 voimaan tulleella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveys- säännöistä (ns. sivutuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimis- tä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmik- kieläimien hävittämisestä (1374/2004).

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pi- laantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä tarkoitettua maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17

§:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pi- laantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Sijoituspaikan soveltu- vuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne ja pilaantumisen toden- näköisyys, onnettomuusriski sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella (6 §).

Ympäristönsuojelulain 8 §:n pohjaveden pilaamiskiellon mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla ve- denhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaa- ralliseksi tai sen laatu muutoin oleellisesti huonontua, toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voi- taisiin käyttää, tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai yksityistä etua.

Luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa tulkintaperiaatteina otetaan huomioon lain 4 §:n yleiset periaatteet, ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate, varovaisuus- ja huolellisuusperiaate sekä parhaan käytännön ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan pe- riaatteet. Parhaan käytännön periaatetta sovellettaessa otetaan huomioon mm. kustan- nustehokkuus ja käytännön mahdollisuudet toisenlaisten toimintatapojen valintaan.

Lupaharkinnassa on katsottu, että hakemuksessa tarkoitettua turkistarhaustoimintaa ei voida järjestää ympäristönsuojelulain vaatimusten mukaisesti, kuten lain 41 §:ssä edelly- tetään. Tämän vuoksi on annettu määräaikainen lupa toiminnan lopettamista koskevine velvoitteineen. Henttulan tilalla sijaitsevat tarhauksen ydintoiminnot, kuten sosiaalitilat, talousvesikaivo, rehukeskus ja siitoseläinten varjotalot, ovat Kiieskankaan veden han- kintaa varten tärkeällä pohjavesialueella. Siitosnaaraskettujen ja –supien varjotalot ovat käytössä lähes ympärivuotisesti. Kiieskankaalla on tutkittu vedenottopaikka. Mikäli pohjavesialue otetaan käyttöön tai vedenotto tarha-alueen lähdekaivosta lisääntyy, poh- javeden virtaussuunta saattaa muuttua. Ydintoimintojen sijoittuminen vettä läpäisevälle hiekkakankaalle aiheuttaisi sellaista ympäristönsuojelulain 8 §:ssä tarkoitettua pohjave-

den pilaantumisen vaaraa, jota ei ole mahdollista luvassa määrättävillä suojaustoi- menpiteillä tai muilla lupamääräyksillä riittävästi ehkäistä kaikissa oloissa.

Toimintoja ei ole myöskään mahdollista niiden luonne ja ympäristön pilaantumisen to- dennäköisyys huomioon ottaen sijoittaa hakijan hallinnassa olevilla kiinteistöillä muu- toin siten, että pohjaveden pilaantumisvaara voitaisiin ehkäistä. Pohjois-Karjalan ympä- ristökeskuksen tekemien tutkimusten mukaan tarhaustoiminta on viime vuosina heiken- tänyt pohjaveden laatua hakijan Hiljala –kiinteistöllä. Kun otetaan huomioon pohjave- den virtaussuunta alueella, riski pohjaveden pilaantumiselle naapurikiinteistöllä on ole- massa, vaikka pohjaveden suojaamiseksi varjotalojen alle asennettaisiin vesitiiviit lanta- alustat.

Toiminnanharjoittaja on katsonut, että riittävien pohjaveden suojaustoimien rakentami- nen nykyisiin varjotaloihin ei ole mahdollista. Käytännössä varjotalot olisi rakennettava kokonaan uudestaan, mikä olisi taloudellisesti kohtuutonta. Pohjaveden suojaamiseksi tarvittavien toimien sijasta toiminnanharjoittaja on esittänyt tarhaustoiminnan lopetta- mista kaksivaiheisesti.

Määräaikainen lupa on annettu, jotta tarhaustoiminta voitaisiin lopettaa hallitusti. Ky- seessä on 1990-luvun puolivälistä jatkunut terveydensuojelulain mukaiseen lupaan pe- rustunut toiminta, jota ei ole mahdollista välittömästi lopettaa ilman kohtuuttomia kus- tannuksia. Päätöksellä ehkäistään ympäristövaikutukset ennakolta ja turvataan Kiies- kankaan pohjavesialueen käyttö mahdollista myöhempää vedenhankintaa varten. Sillä tuetaan myös valtioneuvoston 19.3.1998 vahvistamaa periaatepäätöstä vesien suojelun tavoitteista vuoteen 2005, jonka mukaan turkistarhauksen pohjavesille aiheuttama pi- laantumisen vaara poistetaan.

Lausuntojen huomioiminen päätöksessä

Juuan ympäristölautakunnan ja Itä-Suomen lääninhallituksen lausunnot on otettu huo- mioon määräyksissä 2-5, jotka koskevat tarhan hoitoa, lannan varastointia ja käsittelyä, jätteiden käsittelyä ja hyödyntämistä sekä pohjavesien suojelua. Koska ympäristölupa on myönnetty määräaikaisena, muiden määräysten asettaminen ei ole tarpeen.

Lupamääräysten perustelut Määräys 1

Määräys tarhauksen lopettamisesta kahdessa vaiheessa on annettu, jotta toiminta voitai- siin lopettaa hallitusti kohtuullisin kustannuksin. Toiminnanharjoittaja on esittänyt val- miutensa tarhauksen lopettamiseen kaksivaiheisesti. Tarhaustoiminnan lopettaminen on tarpeen aloittaa pohjavesialueella sijaitsevista varjotaloista pohjavesiriskien ehkäisemi- seksi. Samasta syystä on annettu myös lannan poistoa koskeva velvoite. Koska hakemus ei sisällä tarpeellisia suunnitelmia toiminnan lopettamiseen liittyvistä saneeraus- ym.

toimista, on annettu määräys suunnitelman toimittamisesta valvontaviranomaisen hy- väksyttäväksi ennen toimenpiteiden toteuttamista.

Määräys 2

Turkistarhaa tulee toiminnan päättymiseen saakka hoitaa ympäristöpäästöjen vähentämi- seksi. Kun häkkien alla käytetään riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, ja lanta pois- tetaan riittävän usein, vähennetään lannasta ja virtsasta maaperään, pohjavesiin sekä il- maan kohdistuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syksy, jolloin lantaa muodostuu eniten. Lannan siirroissa lantalaan on oltava erityisen huolellinen, koska toiminnot tapahtuvat vettä läpäisevällä maaperällä.

Määräys rehusiilojen ja jakelulaitteiden pesuvesien sekä tarhan kiinteistöillä muodos- tuvien muiden jätevesien johtamisesta ja käsittelystä on annettu pohjaveden pilaantu- misvaaran ehkäisemiseksi. Tarhan ydintoiminnot ovat pohjavesialueen muodostumis- alueella, jolla huuhtoutumisriski on erityisen suuri.

Määräys 3

Lannan varastointia koskeva lupamääräys on tarpeen maaperän, pinta- ja pohjaveden pi- laantumisvaaran ehkäisemiseksi sekä jätelain velvoitteiden täyttämiseksi. Lanta on tar- hauksessa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä. Sen siirtojen ja kuljetusten aikana voi syntyä mm. roskaantumiseen verrattavaa haittaa. Lannan varastointitiloista on säädetty valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn ra- joittamisesta (nro 931/2000, ns. nitraattiasetus). Mitoitus perustuu turkistarhauksen ym- päristönsuojeluohjeeseen (työryhmän ehdotus 31.5.2000) sekä maa- ja metsätalousmi- nisteriön rakentamismääräyksiin (MMM:n asetus 100/01, liite MMM-RMO C4: Koti- eläinrakennusten ympäristöhuolto, 7.1.2002), ja siinä on huomioitu, että lantaa toimite- taan patteroitavaksi sopimuspelloille.

Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää päästöt maape- rään ja edelleen pohjaveteen. Lantavaraston vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan sen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelman mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Erityinen huolellisuus lannan käsitte- lyssä on tarpeen, sillä tarha sijaitsee vettä läpäisevällä hiekkakankaalla, jossa mm. typen huuhtoutumisriski on suuri.

Vähimmäispeltoalaa koskevan määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että lannan ra- vinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Toiminnassa syntyvä lanta voidaan täl- löin hyödyntää niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Lannan käyttöä lannoit- teena säätelee em. nitraattiasetus (nro 931/2000). Turkiseläinten lanta sisältää runsaasti ravinteita, jolloin lannoituksessa tulee olla erityisen huolellinen. Vähimmäispeltoalaa määriteltäessä perusteena on ollut em. turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje, jonka mukaan lannanlevitykseen tarvitaan yksi peltohehtaari 20 kettuemoa ja yksi hehtaari 45 minkkiemoa kohden. Enimmäiseläinmäärän perusteella levitykseen soveltuvaa pel- toa tulisi tällöin olla 165 ha. Lannan fosfori- ja typpisisältöä on tarpeen seurata riittävän usein tehtävillä lanta-analyyseillä, jotta lannoitus voidaan mitoittaa viljelykasvin tarpeen mukaiseksi ja ylilannoitukselta vältytään.

Määräys 4

Määräyksellä ohjataan jätteiden hallittua ja asianmukaista käsittelyä ja edistetään hyöty- käyttöä. Tavoitteena on estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Jätteet tulee varastoida ja käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa, epäsiisteyttä tai roskaantumista. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.

Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on jätehuol- lon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista. Ongelmajätteitä, esim. öljyjä, ei saa yhdistellä tai sekoittaa tarpeettomasti keskenään tai muihin jätteisiin. Jätteet on myös koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jäte- huolto ja ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajät- teiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyä. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai keräilijälle, jol- la on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Jätelain 51 §:n mu- kaan toiminnanharjoittajalla on myös selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus.

Nahoitusruhojen ja rasvojen asianmukaisella varastoinnilla ja hävittämisellä voidaan ra- joittaa mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten ter- veyteen kohdistuvaa vaaraa. Pohjaveden pilaantumisvaaran takia yksittäisiäkään kuollei- ta eläimiä ei voi tarha-alueella haudata maahan.

Määräys 5

Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksis- ta, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Raken- teiden ja laitteiden tarkkailu-, huolto- sekä havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on an- nettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohja- veteen tai pintavesiin. Pohjavesiputkien tarkkailu on tarpeen toiminnan ympäristövaiku- tusten seuraamiseksi, ja näytteenoton ja analysoinnin luotettavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tarkkailua tulee jatkaa tarhauksen päättymisen jälkeen riittävän kau- an, jotta toiminnan lopettamisen ja jälkihoitotoimien vaikutuksia voidaan arvioida.

Kirjanpito- ja raportointivelvoitteet samoin kuin määräys toimintojen lopettamista tai olennaista muutosta koskevien ilmoitusten tekemiseen on annettu viranomaisen tiedon- saannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnanharjoittajan on myös vä- littömästi ilmoitettava valvontaviranomaisille sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai lupapäätöksen noudattamiseen. Ilmoitusten perusteella valvontaviranomainen arvioi, onko päätöstä tarpeen joiltain osin muuttaa.

Muut säännökset

Luvanvaraisuudesta riippumatta tarhalla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maa- taloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (nro 931/2000).

Asetuksen mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla niin suuri, että siihen voi- daan varastoida 12 kk:n aikana kertynyt lanta. Poikkeaminen em. tilavuudesta on mah- dollista, mikäli lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle asetuksen mukaisesti varastoita- vaksi tai välittömään hyötykäyttöön. Työteknisistä tai hygieenisistä syistä lantaa on mahdollista myös patteroida, kunhan tällöin noudatetaan asetuksen liitteen 1 mukaista menettelyä ja päästöt vesiin voidaan estää. Lantapatteria ei saa sijoittaa tulvanalaisille alueille eikä pohjavesialueille. Patteroinnista on hyvissä ajoin etukäteen ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Lannan varastointia koskevien määräysten lisäksi asetuksella ohjataan lannan ja typpi- lannoitteiden käyttöä pelloilla. Asetuksen noudattamista valvovat alueellinen ympäristö- keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Kuolleiden eläinten käsittelyssä tulee noudattaa ns. sivutuoteasetusta (Euroopan parla- mentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saata- vien sivutuotteiden terveyssäännöistä 1774/2002) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetusta nro 1374/2004, joka koskee mm. eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämistä syrjäisillä alueilla. Sivutuoteasetuksella säädetään muun ohessa tilalla kuolleiden eläin- ten sekä lannan käsittelystä, käytöstä ja hävittämisestä. Eläimistä saatavat sivu-tuotteet jaotellaan asetuksen perusteella kolmeen luokkaa niihin sisältyvän eläinten ja ihmisten terveyteen ja rehuketjun turvallisuuteen liittyvien riskien perusteella. Korkein riski on luokan 1 sivutuotteilla. Tarhoilla itsestään kuolleet ja lopetetut turkiseläimet sekä niiden lanta kuuluvat luokkaan 2. Kullekin luokalle on määritelty hyväksytyt hävittämistavat.

Turkiseläimet tulee ensisijaisesti käsitellä hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitokses- sa, joita on mm. Findest Protein Oy. Kettujen ruhot voidaan asianmukaisen käsittelyn

jälkeen käyttää myös turkiseläinten rehuksi. Itä-Suomessa, joka asetuksessa on määri- telty syrjäiseksi alueeksi, myös ruhojen hautaaminen maahan on tietyin edellytyksin mahdollista. Pohjavesialueella hautaaminen ei kuitenkaan ole sallittua (MMM:n asetus nro 1374/2004). Turkiseläinten lanta voidaan levittää peltoon, mikäli paikallinen viran- omainen ei epäile vakavan tartuntataudin leviämisriskiä.

Edellä annettujen jätehuoltoon liittyvien määräysten lisäksi toiminnassa on huomioitava Juuan kunnan jätelain nojalla antamat jätehuoltomääräykset, jotka säätelevät kunnan alueella tapahtuvaa jätehuoltoa. Ne ovat tulleet voimaan 1.1.2005.

LUVAN VOIMASSAOLO

Tämä päätös on voimassa 31.12.2008 saakka. Jälkihoitoa ja -tarkkailua koskevat vel- voitteet ovat voimassa siihen saakka, kun valvontaviranomainen katsoo ne tarpeellisiksi.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 81, 96, 97, 100 ja 105 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-10, 16-19, 23, 30 ja 37 § Jätelaki (1072/93) 3-4, 8, 6, 12, 19, 20, 15, 51 ja 52 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoit- tamisesta (931/2000) 4, 7 §

Jäteasetus (1390/93) 5 ja 22 §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/96)

Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/97) Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

Lisäksi on otettu huomioon ympäristöhallinnon työryhmän esitys turkistarhauksen ym- päristönsuojeluohjeeksi, 31.5.2000.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään 1800 euroa käsittelymaksua.

Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueelli- sen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman päätöksen (1237/2003) mu- kaisesti.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Juuan kunnan ilmoitustau- lulla. Lisäksi hakemuksen johdosta kuulluille tarhan lähikiinteistöille lähetetään erillinen kirje.

JAKELU Päätös GS-Fur Oy

Pajalantie 2

68100 Himanka

Tiedoksi Juuan kunta

Juuan ympäristölautakunta

Itä-Suomen lääninhallitus, Joensuun palveluyksikkö Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisesti)

Kuulutus päätöksestä Juuan kunnan ilmoitustaulu

Erikseen kuullut kiinteistöt (21 kpl)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen ja siitä perittyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusaika päättyy 26.10.2005.

Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäris- tön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua.

Valitusosoitus on liitteenä.

Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen

Limnologi Paula Mononen

Liite ympäristökeskuksen päätökseen Dnro 0797Y0005 (131) VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Va- lituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen vali- tusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle.

Valitusaika

Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään kolman- tenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamat- ta. Valitusaika päättyy 26.10.2005.

Valitus ja sen liitteet

Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi, osoite ja kotikunta

- muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perustelut

- ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- asiamiehen valtakirja

Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vali- tuksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksen toimittaminen perille

Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asia- kirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukioloajan päätty- mistä.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksen hakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeudenkäyntiviranomaisten suorit- teista perittävästä maksuista annetussa laissa (701/1993) on erikseen säädetty eräistä ta- pauksista, joissa maksua ei peritä.

Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A, 4. kerros Postiosoite: PL 69, 80101 JOENSUU

Puhelin: vaihde (013) 1411; telekopio (013) 123 622 Aukioloaika: klo 8.00 – 16.15