(2)LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Laitoksen sijainti Aittaluodon voimalaitos sijaitsee Porin kaupungin taajama-alueella sijaitsevalla Aitta- luodon teollisuusalueella kiinteistöllä 609-7-6-21









YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 114 YLO

Dnro LOS-2008-Y-326-111

Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2009

ASIA

Ympäristönsuojelulain 35 §:n mukainen hakemus, joka koskee Pori Energia Oy:n Aitta- luodon voimalaitoksen toiminnan olennaista muuttamista.

LUVAN HAKIJA

Pori Energia Oy PL 9

28101 Pori

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Pori Energia Oy, Aittaluoto, 28101 Pori Liike- ja yhteisötunnus: 0790442-4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 § 1 mom.

Ympäristönsuojeluasetus 1 § 1 mom., kohdat 3 b) ja 13 c) sekä 3 mom.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 3 ja 12 b ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 29.2.2008.

TOIMINTAA KOSKEVAT YMPÄRISTÖLUVAT

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro 114 YLO annettu 29.12.2005 ja sitä koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nro 08/0187/1 annettu 10.6.2008.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Laitoksen sijainti

Aittaluodon voimalaitos sijaitsee Porin kaupungin taajama-alueella sijaitsevalla Aitta- luodon teollisuusalueella kiinteistöllä 609-7-6-21. Laitoksen tontin omistaa UPM-

Kymmene Oyj, jolta Pori Energia Oy on vuokrannut 26 000 m2:n määräalan (rekisterinu- mero 2912/89).

Aittaluodon teollisuusalueella toimivat myös Corenso United Oy, UPM Kymmene Oyj Seikun saha, Arktos Wood, ABB Oy Service sekä Veikko Lehti Oy.

Lähimmät rajanaapurit sijaitsevat noin 400 metrin päässä voimalaitoksen piipusta.

Maankäyttö

Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitoksen sijaintipaikka on Sisäasiainministeriön 2.3.1983 vahvistamassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten kortte- lialueeksi (T-1). T-1 alueen luoteispuolella on aluevarauksia urheilulle, liikenteelle, puis- toille sekä näiden takana asutukselle. Teollisuusalueen etelä- ja itäpuolella on varattu alu- eita teollisuus-, varasto-, liike-, toimistorakennuksille sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville laitoksille ja rakennuksille. Voimalaitosalueen lähellä, puolen kilometrin säteellä, ei ole vireillä asemakaavamuutoksia.

Ympäristöolosuhteet

Suojelualueet ja muut luonnonarvoiltaan huomioitavat kohteet

Aittaluodon voimalaitoksen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Porin kaupun- gissa on viisi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa kohdetta, joista Aittaluodon voimalaitos- ta lähin on noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Kokemäenjoen suisto.

Ilmanlaatu

Porin ilmanlaatuun vaikuttavat pääasiassa tieliikenne, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt sekä kaukokulkeuma. Tieliikenteen päästöistä merkitystä on erityisesti typenoksi- dipäästöillä ja hiukkaspäästöillä. Teollisuudesta ja energiantuotannosta aiheutuu myös rik- kidioksidipäästöjä.

Porin kaupungin ilmanlaatua on tarkkailtu jo vuosikymmeniä ja nykyisin Porin kaupungin ilmanlaatua seurataan neljällä mittausasemalla. Ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet

(rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset, häkä) ovat ilmanlaatumittausten mukaan pieniä ja esimerkiksi vuosina 2005 ja 2006 alle valtioneuvoston antamien raja-arvojen (VNa 711/2001). Vuosina 2005 ja 2006 ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet Porissa olivat myös alle valtioneuvoston antamien ohjearvojen (VNp 480/96) lukuun ottamatta

hiukkaspitoisuutta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Itätullin mittausasemalla vuorokausiohjearvoa suurempia keväällä (maaliskuussa 2005 ja huhtikuussa 2006).

Porin ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet mm. kaukolämmön käytön li- sääntymisen myötä 1980-luvun loppupuolen pitoisuuksista. Myös rikkidioksidin

lyhytaikaispitoisuudet, jotka voisivat pistelähteiden päästöjen vaikutuksesta satunnaisesti kohota, ovat olleet ohjearvoja selvästi pienempiä (taulukko 1).

Taulukko 1. Ulkoilman suurimmat ohjearvoihin vertailukelpoiset rikkidioksidin, typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten (PM₁₀) tunti- ja vuorokausipitoisuudet Porissa vuosina 2005–2006.

Mittausasema Suurimmat ohjearvoihin vertailukelpoiset tunti- ja vuoro- kausipitoisuudet, g/m³ (% ohjearvosta)

2005 2006 Ohjearvo (VNp 480/96)

Itätulli, SO2 tuntiarvo vrk-arvo

Lampaluoto, SO₂ tuntiarvo

vrk-arvo Itätulli, NO₂ tuntiarvo vrk-arvo Itätulli, PM₁₀ vrk-arvo

23 (9 %) 10 (13 %) 4 (2 %) 2 (3 %) 94 (63 %) 54 (77 %) 85 (113

%)

29 (12 %) 16 (20 %) 9 (4 %) 6 (8 %) 82 (55 %) 47 (67 %) 75 (107

%)

250 80 250 80 150 70 70

Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu Porissa on enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää.

Ainoastaan lähinnä keväisin on päiviä, jolloin ilmanlaatu on välttävä tai huono katupölyn vuoksi.

Bioindikaattorit, kuten havupuiden harsuuntuminen ja neulasten rikkipitoisuus sekä ilman- saasteille herkät jäkälät, osoittavat myös Porin-Harjavallan alueen ilmanlaadun parantu- neen.

Vesiympäristön tila

Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä, yläjuoksulla ennen Loimijoen vaikutusta jo- pa hyvä. Joen happitilanne on pääsääntöisesti hyvä ja varsinkin talvinen fosforipitoi- suus suhteellisen alhainen. Joen alajuoksulla veden laatu heikkenee lisääntyneen kuor- mituksen johdosta. Kuormituksesta tulee muutama prosentti pistekuormituslähteistä, valtaosa joen ravinnekuormasta tulee hajakuormituksesta. Kokemäenjoen ravinnepitoi- suudet vaihtelevat huomattavasti sadannan ja valuman mukaan. Kokemäenjoen veden hygieeninen laatu on valtaosaltaan hyvä.

Kokemäenjokeen kohdistuva, teollisuuden päästöistä aiheutuva metallikuormitus on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Nykyinen Kokemäenjoen kuljetta- ma metallikuorma koostuu pääasiassa kuparista ja nikkelistä sekä vähäisemmistä mää- ristä lyijyä, kromia, kadmiumia ja elohopeaa.

Maaperän ja pohjaveden laatu

Voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoen savilaaksossa, jossa on paksuja savikerroksia.

Maaperässä saattaa kuitenkin esiintyä vettä johtavia hienon hiekan ja siltin kerroksia.

Voimalaitos sijaitsee teollisuusalueella, joka ei sijaitse ympäristöhallinnon luokit- telemalla pohjavesialueella. Voimalaitoksen lähialueella ei ole talousvesikaivoja ja lä- hialueen kiinteistöt on liitetty Porin kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Sijoi- tuspaikkaa lähinnä oleva luokiteltu (I luokan) pohjavesialue on Karjarannan pohjavesi- alue noin kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta länteen.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Aittaluodon teollisuusalueen liikenne koostuu pääosin raskaasta liikenteestä. Voimalai- toksen liikenne muodostuu mm. polttoaineiden ja jätteiden kuljetuksista sekä henkilö- kunnan työmatkaliikenteestä.

LAITOKSEN TOIMINTA

Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitos tuottaa Pori Energia Oy:n asiakkaiden tarpei- siin kaukolämpöä, prosessihöyryä ja – lämpöä sekä sähköä, joita vuonna 2006 tuotettiin yhteensä 962 GWh. Aittaluodon voimalaitos toimii huoltoseisokkeja lukuun ottamatta ympärivuorokautisesti ympäri vuoden, noin 7 500 h/a.

Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti ja laitteisto on seuraava:

R-kattila, lämpöteho 90 MW leijukerroskattila RT-kattila, lämpöteho 116 MW leijukerroskattila

Apukattila 45 MW öljykattila

Turbogeneraattori 4, sähköteho 17,5 MW vastapaineturbiini Turbogeneraattori 5, sähköteho 35,5 MW kaukolämpöturbiini

Kaukolämpöteho 115 MW

Prosessihöyryteho 35 MW

Polttoaineita Aittaluodon voimalaitoksen leijukattiloissa on käytetty vuodessa yhteensä noin 1 200 GWh/a, josta turpeen osuus on ollut 700-800 GWh/a. Turpeen lisäksi

voimalaitoksen polttoaineina käytetään biopolttoaineita sekä puhdistettua keräysöljyä ja lajitellusta jätteestä tehtyä kierräytyspolttoainetta, jolla korvataan lähinnä turvetta. Häiriö- ja käynnistystilanteissa käytetään raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 1,0 p- %.

Voimalaitoksen apukattila (polttoaine raskas polttoöljy, käyttö noin 5 000 t/a) tuottaa tal- viaikaan lähinnä kaukolämpöä korvaten Pori Energia Oy:n huippulämpökeskusten tuotan- toa. Lisäksi sillä turvataan teollisuuden prosessihöyryn tarve häiriötilanteissa.

Laitoksen tekniset tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa:

Mitoitusarvot ja tuotanto (R-kattila)

Mitoitusarvot ja tuotanto

(RT-kattila) Apukat- tila

Polttoaineteho, MW_p 105 137 49

Lämpöteho, MW 90 116 45

Kattilan hyötysuhde, % 85 85 91

Voimalaitoksen toimintaan liittyvät kattila- ja turbiinirakennukset, puhdistinlaitteet, polttoaineen varastointitilat, tiilirakenteinen 126 metriä korkea savupiippu sekä apukat- tilan 70 m korkea piippu sijaitsevat samalla tontilla.

Päästöjen rajoittamistekniikka

RT-kattilan sähkösuodatin on kolmikenttäinen ja liitetty kattilan jälkeiseen savukanavaan.

Suodattimessa on kolme peräkkäistä elektrodikanavaa. Erotettu pöly putoaa pohjasuppi- loon ravistuslaitteilla. Erottimen takuuarvo pölypitoisuudelle on 50 mg/m³(n).

R-kattilan sähkösuodatin on kaksikenttäinen ja liitetty kattilan jälkeiseen savukanavaan.

Sähkösuodattimessa on kaksi peräkkäistä elektrodikanavaa. Erotettu pöly putoaa poh- jasuppiloon ravistuslaitteilla. Erottimen takuuarvo pölypitoisuudelle on 50 mg/m³(n).

Polttolämpötila ja viipymäaika

R- ja RT-kattiloiden savukaasujen viipymäajat ovat Enprima Oy:n asiantuntijan laskelmien mukaan vähintään 850 °C lämpötilassa yli 2 s koko kattiloiden kuorma-alueella 30…100

%. Lämpötila voidaan verifioida joko suoralla mittauksella tulipesästä ja tai käyttää myö- hempänä savukaasun virtaussuunnassa olevia lämpötilamittauksia ja laskea ”takaperin”

lämpötilataso tulipesässä.

Jos päästöille asetetut raja-arvot ylittyvät tai savukaasujen lämpötila on alle 850 ºC, kes- keytetään kierrätyspolttoaineen poltto. Kattilalle tulee kierrätyspolttoainetta, kunnes kul- jetinlinjoissa ja syöttösiiloissa oleva polttoaineseos on poltettu loppuun. Jos raja-arvot ylittyvät, tehdään ensi tilassa korjaavat toimenpiteet kattilan ajoparametreihin ja jos ne- kään eivät auta, siirrytään kattilalla öljypolttoon ja tyhjennetään linjat polttoaineseoksesta, josta suuret päästöt johtuvat. Öljypoltossa etenkin rikkidioksidipäästöt lisääntyvät ja muu- tostilanne aiheuttaa aina hetkellisiä korkeita päästöjä.

Polttoaineet ja niiden varastointi

Vuoden 2009 arvioitu polttoaineiden käyttö Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitok- sella on seuraava:

POLTTOAINEET MÄÄRÄ ENERGIA

RT-kattila t/a GWh %

Turve 130 000 380 63 %

Biopolttoaine (puu) 105 000 180 30 %

Kierrätyspolttoaine (REF) 8 000 30 5 % Raskas polttoöljy 900 10 2 %

_____ _____

600 100 %

Apukattila

Raskas polttoöljy 4 400 50

Jätteen jalostamista kiinteäksi polttoaineeksi koskevan standardin SFS 5875 mu-

kaisesti kierrätyspolttoaine (REF) voidaan luokitella erikseen I, II ja III laatuluokkiin. Ait- taluodon voimalaitoksella poltetaan laatuluokkiin I ja II kuuluvaa kierrätyspolttoainetta enimmillään yhteensä noin 24 000 t/a.

Toimittaessa rinnakkaispolttolaitoksena jätteenpolttoasetuksen mukaisesti on REF- osuus RT-kattilan polttoainetehosta noin 10 %. Tällöin turpeen osuudeksi jää noin 60 prosenttia ja puupolttoaineelle 30 %. LCP- asetuksen mukaisesti ajettaessa korvautuu REF turpeella puupolttoaineen osuuden pysyessä vakiona läpi vuoden ollen noin 30 % polttoainetehosta.

Öljyn käyttö RT-kattilassa on satunnaista ja rajoittuu häiriötilanteisiin. Polttoaineiden laa- dusta ja niiden saatavuudesta johtuen polttoaineiden osuudet käytössä vaihtelevat eri ajan- jaksoina. Käytännössä turpeen osuus on välillä 40–80 %, puun osuus vaihtelee 20–50 % ja REF:in käyttö voi olla välillä 0-15 %. Rinnakkaispolton päästöjen raja-arvojen laskennas- sa esitetään käytettäväksi polttoainetehojen osuuksia.

Aittaluodon voimalaitoksella käytettäväksi suunniteltu kierrätyspolttoaineiden laatu ja määrä vuoden 2009 alusta:

Jätenimike EWC-koodi Määrä t/a

Yhdyskuntajätteet 200101, 200138, 200139 0 – 24 000 Paperin ja kartongin

valmistuksessa syntyvä jäte

030305, 030307, 030310 0 – 8 000

Rakentamisen ja pur- kamisen jätteet

170201, 170203 0 – 24 000

Termisissä prosesseis- sa syntyvät jätteet

100101 0 – 800

Pakkausjätteet 150101, 150102, 150103 0 – 15 000

Puhdistetut jäteöljyt 130206 0 – 5 000

RT-kattilan typenoksidipäästöille on ympäristöluvassa tiukennettua raja-arvoa 350 mg/m³(n) ollut noudatettava 1.1.2008 alkaen. Edellisten vuosien päästömittaustulosten mukaan typenoksidipäästörajaan 350 mg/m³(n) ei läheskään kaikissa tilanteissa tulla pää- semään. Päästörajan on todettu olevan vaarassa ylittyä etenkin silloin, kun polttoaineena on käytetty pelkästään tavanomaisia polttoaineita tai niiden osuus on ollut suuri.

Kierrätyspolttoaineen ja puhdistetun jäteöljyn käyttö Aittaluodon voimalaitoksella tulee tulevaisuudessa vähenemään, sillä Aittaluodon voimalaitoksella käytetystä kierrätyspolt- toainejakeista osa käytettäneen Kaanaan voimalaitoksella. Mahdollisesti esimerkiksi tä- hän asti Aittaluodon voimalaitoksella käytetty kaikki Corenso Oy:n tuottama REF toimi- tetaan Kaanaan voimalaitoksen polttoaineeksi.

Näin ollen vuodesta 2009 lähtien jätepolttoaineiden osuus Aittaluodon voimalaitoksen leijukattiloiden polttoaineiden vuosikulutuksesta on enimmillään noin 6 %. Kierrätys- polttoaineen osuus leijukattiloiden polttoaineiden vuosikulutuksesta oli vuonna 2007 5,8 %. Poltossa jätepolttoaineiden osuus on enintään 15 % polttoaineen koko energia- määrästä.

Koska kierrätyspolttoaineen käyttö voimalaitoksella oleellisesti vähenee, käyte-

tään voimalaitoksella enemmän turvetta ja biopolttoaineita. Kierrätyspolttoaineen käyttö on myös jaksoittaista. Näin typenoksideille asetetun päästörajan ylittyminen on entistä todennäköisempää. Jotta voimalaitoksella olisi mahdollista toimia kaikissa olosuhteissa ja muuttuvilla polttoainejakaumilla, tulee kattiloille asettaa LCP-asetuksen (VNa

1017/2002) mukaiset raja-arvot jätteenpolttoasetuksen mukaisten raja-arvojen lisäksi, ku- ten useiden muiden laitosten ympäristöluvissa on määrättykin.

Laitoksessa on automaattinen järjestelmä, joka estää kiinteän polttoaineen syöttämisen ennen kuin hyväksyttävät poltto-olosuhteet käynnistyksen jälkeen on saavutettu tai jos polton aikana lämpötila laskee alle hyväksyttävän polttolämpötilan. Käynnistyksien, alasajojen, kiinteän polttoaineen syötön vikaantuessa ja apukattilan käytön yhteydessä käytetään raskasta polttoöljyä rikkipitoisuudeltaan enintään 1,0 p-%.

Kierrätyspolttoaineiden vastaanotto ja varastointi

Kierrätyspolttoaine punnitaan ja puretaan polttoaineen vastaanottoasemalla, joka on raken- teeltaan katettu ja varustettu suljettavin ovin, estäen näin mahdollisen pölyn leviämisen ympäristöön. Tämän jälkeen kierrätyspolttoaine siirretään katetun polttoainekuljetinjärjes- telmän avulla vastaanottoaseman vieressä olevan seulonta- ja murskausaseman kautta bio- polttoaineen varastosiiloon (5000 m³), jossa kierrätyspolttoaineen varastoitava määrä on enintään 1200 m³ ja täältä edelleen kattilahuoneessa olevaan varastosiiloon. Varastosiilosta polttoaine siirretään kolakuljettimilla kattiloiden välisiiloihin ja edelleen polttoon. Vaihto- ehtoisesti, mikäli esim. kattilahuoneen varastosiilossa on laiterikko, polttoaine puretaan polttoainekuljettimilta ruuvikuljettimilla suoraan kattiloiden välisiiloihin.

Poikkeustapauksissa, esim. vastaanottoaseman laiterikon yhteydessä, kierrätyspolttoaine puretaan väliaikaisesti polttoainekentälle erikseen muista polttoaineista. Tässä tilanteessa kertavarastointimäärä on enintään 500 m³ ja kierrätyspolttoaine pyritään polttamaan mah- dollisimman pian.

Polttoainekentältä kierrätyspolttoaine otetaan käyttöön kuljetinlaitteille kauhakuormaajalla, ottaen huomioon kierrätyspolttoaineen osuus polttoaineen kokonaisvirrassa. Tällöin ns.

kairatunnelin ruuvikuljettimet purkavat polttoaineen samalle hihnakuljettimelle mihin tur- vekin puretaan. Reitti edelleen polttoon on tämän jälkeen sama kuin normaalisti puretulla kierrätyspolttoaineella.

Kemikaalit ja niiden varastointi

Voimalaitoksella käytettävät kemikaalit ovat pääasiassa prosessi-, syöttö- ja kattilavesi- en käsittelyssä käytettäviä kemikaaleja. Kemikaalitarve voi vaihdella raakaveden laa- dun ja tuotannon mukaan. Kemikaaleja voidaan korvata muilla tarkoitukseen sopivilla kemikaaleilla. Oleellisesta muutoksesta ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle.

Voimalaitoksella vuonna 2003 käytetyt kemikaalit:

Kemikaali Määrä, tonnia/a

Boilex 525 E, hapensitoja 1,0

Inhex, hapensitoja 0,4

Trinatriumfosfaatti 1,0 Natriumhypokloriitti 18

Lipeä 50 % 45

Rikkihappo 93 % 20

Suolahappo 0,5 Polyalumiinikloridi 42

Vakuumisuola (fine) 0,6

Voimalaitoksella on 15 m³ rikkihapon, lipeän ja polyalumiinikloridin varastosäiliöt.

Säiliöt on varustettu varoaltailla, varoallaspintahälytyksillä ja ylärajahälytyksillä.

Enimmillään varastoissa on n. 10 m³ ko. kemikaalia. Säiliöt tankataan pumpuilla.

Tankkauspiste sijaitsee voimalaitoksen pohjoisella ulkoseinällä. Tankkausyhteet on lu- kittu ja käyttöhenkilöstö valvoo autopurkauksen.

Natriumhypokloriitti varastoidaan 1 m³:n konteissa. Kontit on sijoitettu varoaltaaseen, jossa on pintahälytys. Jatkossa Natriumhypokloriitti varastoidaan noin 5 m³:n säiliös- sä, jossa on varoallas ja pintahälytys. Hapensitojakemikaali varastoidaan kuljetustynny- rissään käyttöpaikalla. Trinatriumfosfaatti varastoidaan käyttöpaikalla säkeissä. Mak- simi varastoitava hapensitojakemikaalimäärä (tällä hetkellä Boilex 525E) on 400 litraa.

Fosfaattia varastoidaan maksimissaan 500 kg. Suolahapon käyttö on satunnaista suo- lanpoistolinjojen tarpeen määräämänä. Suolahappo varastoidaan tarvittaessa kuljetusas- tioissaan, maksimimäärä on noin 300 litraa 30 % suolahappoa. Vakuumisuola varastoi- daan säkeissä maksimissaan noin 800 kg. Suolan tarve on noin kerran vuodessa.

Kemikaalisäiliöiden kunto tarkastetaan säiliökirjoissa mainituin määräajoin. Henkilö- kunta koulutetaan käsittelemään kemikaaleja turvallisesti sekä työterveyden kannalta että ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Käytön jälkeen kemikaalit käsitellään voi- massaolevien jätehuoltomääräysten ja ohjeiden mukaisesti.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan

Puhdasta puuta, jyrsinturvetta, kierrätyspolttoainetta ja polttoöljyä poltettaessa syntyy muun muassa hiilidioksidia, typenoksideja, rikkidioksidia ja hiukkasia ja pieniä mää- riä raskasmetalleja.

Aittaluodon voimalaitoksen savukaasupäästöt olivat vuonna 2003:

Aittaluoto ominaispäästö tonnia

Hiilidioksidi, CO2

- biopolttoaineista - turpeesta

- öljystä

200 000 303 700 4 300

Rikkidioksidi, SO₂ 83 mg/MJ 390

Typpioksidit, NOx 159 mg/MJ 748

Hiukkaset 13 mg/n(m³) 21

Poikkeaminen asetuksen vähimmäisvaatimuksiin

Aittaluodon voimalaitoksella käytetään polttoaineena puuperäisiä polttoaineita, joista mer- kittävä osuus on kuorta. Kuori sisältää runsaasti mangaania. Havupuun kuoren man- gaanipitoisuus on 507 ppm kuiva-aineessa (Alakangas E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT Tiedotteita 2045), jolloin jätteenpolttoasetuksen mu- kainen raja-arvo 0,5 mg/m³ tietyille raskasmetallipäästöille, mukaan lukien, yhteensä voi ylittyä poltettaessa paljon puuta. Kuoren poltosta aiheutuvat mangaanipäästöt, vaikka ai- heuttaisivatkin raskasmetalleille jätteenpolttoasetuksen mukaisen raja-arvon ylittymisen, eivät ole ympäristön kannalta haitallisia. Tämän perusteella raskasmetalleille

(Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V) asetetun raja-arvon noudattamisen tarkastelussa voi- taisiin jättää huomioimatta mangaanin osuus.

Jätehuolto

Jätteiden määrässä on vuosittain vaihtelua riippuen mm. energiantuotannosta ja poltto- aineen laadusta. Jätteen jatkokäsittelijä/hyödyntäjä voi olla myös muu taho, jolla on asianmukainen lupa jätteen vastaanottoon.

Voimalaitoksessa syntyi vuonna 2008 seuraavia jätteitä:

JÄTE EWC-koodi t/a Sijoitus

Sekajäte 20030100 8,60 Kaatopaikka

Rautaromu 20014000 67,20 Materiahyödynt..

Paperi ja kartonki 20010100 9,93 Materiahyödynt..

Jäteöljy 13011100 0,25 Energiakäyttö.

Lentotuhka 10010300 5 733,00 Kaatopaikka

Pohjatuhka 10010100 3 977,00 Kaatopaikka

Tuhkien luokittelu sekä hyötykäyttö – ja kaatopaikkakelpoisuus selvitetään näyt- teenotolla ja tarvittavilla haitta-aineanalyyseillä ja testeillä. Tuhka pyritän hyödyntä- mään mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa esim. maanrakennuskohteissa.

Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevedet on esitetty seuraavassa taulukossa: .

Jätevesityyppi Määrä

(m³/a) Kohde Jäähdytys- ja prosessivedet sekä prosessi-

veden puhdistuksen jätevedet 6 000 000 Kokemäenjoki

Sammutusvedet ei normaalisti Kaupungin viemäri

Saniteetti-, sosiaali- ja lattiahuuhtelujäteve-

det n. 3000 Kaupungin viemäri

Jätevesimäärät vaihtelevat vuosittain energiantuotannon mukaan. Jäähdytys- ja prosessive- det johdetaan selkeytysaltaan kautta Kokemäenjokeen. Savukaasupuhdistuksesta ei synny jätevesiä. Selkeytysaltaassa on valvonta hälytyksellä mahdollisia öljypäästöjä varten. Sel- keytysaltaassa laskeutumiskelpoinen kiintoaine laskeutuu altaan pohjaan. Suolanpoiston elvytysjätevedet kulkevat neutraloinnin kautta ennen pääsyä selkeytysaltaaseen.

Voimalaitoksen päästöt vesistöön vuonna 2003: kokonaisvesivirtaama 5,7 milj.m³, kiinto- aine 48 t, kokonaisfosfori 0,43 t ja kokonaistyppi 7,3 t.

Päästöt maaperään

Riski maaperän saastumisesta rinnakkaispolttolaitoksen käytön aikana on pieni, sillä laitos käyttää pääasiassa kiinteitä polttoaineita. Öljy- ja kemikaalivuotojen mahdolli- suus on otettu huomioon laitoksen suunnittelussa ja tarvittavat suojarakenteet sekä val- vonta on toteutettu säädösten edellyttämällä tavalla. Nestemäisen polttoaineen varasto

on varustettu valuma-altaalla sekä sulkuventtiilillä varustetulla sadevesien vie- märöinnillä öljynerotuskaivoineen varustettuna hälytyksellä Laitoksella on öljyvahin- kojen torjuntaa varten laadittu öljyntorjuntasuunnitelma.

Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt

Voimalaitoksen käytössä varaudutaan äkillisiin, ennalta odottamattomiin, ympäristö- onnettomuuksiin ja on laadittu toimintaohjeet niiden varalta.

Ympäristöriskit ja niihin varautuminen

Laitoksella esiintyvä häiriötilanne voi olla esim. polttoaineen syöttöhäiriö, kattilalaitoksen häiriö tai savukaasupuhdistimen toiminnassa esiintyvä häiriö. Kaikissa tapauksissa auto- maatioon liitetty itsenäinen turvajärjestelmä (TLJ) rajoittaa häiriöiden vaikutukset ja takaa tarvittaessa laitoksen turvallisen alasajon. Keskeisessä asemassa onnettomuuksien ehkäi- semisessä on henkilökunnan korkea ammattitaito, prosessien hyvä suunnittelu ja tehokas valvonta sekä laitteistojen korkeatasoinen käyttö ja säännöllinen kunnossapito.

Voimalaitos sijoittuu teollisuudelle varatulle alueelle, mahdollisten onnettomuuksien tai häiriötilanteiden aiheuttamat vaarat kohdistuvat käytännössä lähinnä laitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilökuntaan. Riskejä vähennetään laitoksen käytön valvonnalla, ohjeista- misella ja laitteiden säännönmukaisilla tarkastuksilla. Ulkopuolinen tarkastuslaitos osallis- tuu laitteistojen määräaikaistarkastuksiin. Laitteiden käytölle on nimetty pätevyyden omaava valvoja. Käyttöhenkilöstö on koulutettu tuntemaan prosessin erityispiirteet.

Aittaluodon alueelle on laadittu yhdessä kaupungin palo- ja pelastusviranomaisten sekä te- ollisuusyritysten kanssa sisäinen pelastussuunnitelma ja öljyn torjuntasuunnitelma, jotka käsittävät toimenpiteet väestön suojelemiseksi ja torjunnan järjestämiseksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa, esim. tulipalo tai kuljetusonnettomuus.

Tulipalo

Tulipalo on tilanne, joka on seuraus jostakin vaurioista tai muusta ei-toivottavasta tapah- tumasta ja joka itsessään aiheuttaa seurannaisvaurioita ja niistä johtuvia vaaratilanteita.

Laitoksessa on syttyvää polttoainetta. Tulipalotilanteessa se vapauttaa palaessaan runsaasti energiaa ja haitallisia savukaasuja. Laitos on varustettu palonilmaisimilla ja automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Likaantuneet sammutusvedet menevät puhdistamattomina viemä- rijärjestelmään.

Sähkön saannin katkeaminen

Laitoksen turvallisuuteen liittyvä tarkastettu ja hyväksytty järjestelmä TLJ, joka mahdollis- taa laitoksen turvallisen alasajon, mikäli esim. sähköenergian saanti laitokselle katkeaa.

Huollot ja kunnossapito

Laitoksen normaalit vuosihuollot tapahtuvat kesällä olevan seisokin aikana. Huollon koh- teet ja laajuus määräytyvät vuosittain tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun huolto-ohjelman perusteella.

Menettelyt onnettomuus- ja häiriötilanteissa

Energiantuotantolaitokset pyrkivät teknisin toimenpitein ja laitteiden huolellisella käytöllä ja huollolla varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisille ja ympäristölle. Pa- loilmaisimien hälytykset menevät valvomoon ja hälytyskeskukseen. Menettely on seikka- peräisesti käsitelty laitoksen sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Voimalaitoksen ympäristössä on Kokemäenjoen suiston Natura 2000 –alue, joka on lä- himmillään noin 6 km etäisyydellä voimalaitoksesta. Voimalaitoksen aiheuttamilla pääs- töillä ilmaan ja veteen ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristön luontoon mm. alueella tehtävän ilman laadun tarkkailun ja Kokemäenjoen vesitarkkailun perusteella.

Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta asetetaan luonnon kannalta merkityksellisellä alueella rikkidioksidin raja-arvoksi 20µg/m³ ja typenoksidien raja-arvoksi 30µg/m³ (vuosikeskiarvot). Laitoksen polttoainepohja on pitkälti aikaisemman mukainen, apukatti- lan mukaan tulo pois lukien. Tällöin alueen ilman laadun tarkkailun tuloksia voidaan käyttää arvioinnin perustana.

Vaikutus pintavesiin

Pintavesiin (Kokemäenjoki) päästetään vain sade-, jäähdytys – ja pienehkö määrä pro- sessivesiä, joten haitallisia ekologisia tai terveydellisiä vaikutuksia ei käytännössä ole.

Jäähdytysveden lämpökuorma on varsin vähäinen ja sekoittuu nopeasti suureen vesi- massaan.

Vaikutus maaperään ja pohjaveteen

Normaalitoiminnassa ei päästöjä maaperään tapahdu.

Vaikutus ilmaan

Kiinteän polttoaineen voimalaitoksella on ilmapäästöjen seurantaan jatkuvatoimiset kattilakohtaiset savukaasupäästöjen mittalaitteet, jotka seuraavat savukaasupäästöjä reaaliajassa. Päästötiedot tallentuvat laitoksen prosessitietojärjestelmään raportointia ja myöhempää tarkastelua varten.

Kaupunkialueen ilmanlaatua tarkkaillaan yhdessä Aittaluodon alueen muiden toimin- nanharjoittajien ja Porin kaupungin kanssa. Ilmanlaadun mittausten ja jätteenpoltto- laitoshankkeen yhteydessä tehdyn leviämismallinnuksen mukaan Aittaluodon voima- laitoksen vaikutus Porin ilman laatuun ei ole merkittävä.

Porin Lämpövoima Oy osallistuu kaupunkialueen muiden teollisuuslaitosten ja Porin kaupungin yhteistyönä tehtävään Porin kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun, joka to- teutetaan Porin ympäristötoimiston toimesta.

Melun ja tärinän vaikutukset

Aittaluodon teollisuusalueen ympäristölle aiheuttama melu on mitattu kesällä 1997, jolloin alueen aiheuttama meluvaikutus todettiin vähäiseksi. Mittaus uusittiin 13-14.12.2004, jolloin Aittaluodon teollisuusalueen toimijoiden aiheuttama ympäris- tömelu mitattiin laitoskohtaisesti.

Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää.

Terveysvaikutukset

Laitoksen päästöillä ei savukaasun tiukkojen puhdistusvaatimusten takia ole merkittävää vaikutusta toiminta-alueen ympäristössä eikä laitoksen toiminnasta siten aiheudu myös- kään haitallisia terveysvaikutuksia.

Voimalaitoksen aiheuttama melutaso ympäristössä alittaa melun ohjearvot eikä se aiheuta haitallista melutason muutosta lähimmilläkään asuinalueilla.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Voimalaitoksen päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta esitetty suunnitelma, päivätty 29.5.2009, on lupapäätöksen liitteenä.

YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISTARVE

Vuoden 2008 lopussa käyttöönotettavaksi suunniteltu Porin Prosessivoiman uusi biopolt- toainekattila Kaanaassa ja sen yhdistäminen Porin keskustan kaukolämpöverkkoon tulee muuttamaan Aittaluodon voimalaitoksen kattiloiden käyttötarvetta. Vuoden 2009 arvioitu polttoaine-energian tarve on noin 650 GWh:a, kun vuoden 2007 kokonaistoteuma Aitta- luodossa oli noin 1200 GWh:a. Vuoden 2009 keväällä R-kattilan toiminta peruskuorma- kattilana päättyy ja R-kattilaa tullaan käyttämään varalla vain poikkeustilanteissa. Jätepolt- toainetta käytetään pääsääntöisesti siis enää vain voimalaitoksen RT-kattilassa. Jätepoltto- aineiden käyttö Aittaluodon voimalaitoksella tapahtuu jaksoittain, jolloin toimitaan jät- teenpolttoasetuksen mukaan. Muuna aikana esitetään noudatettavaksi LCP-asetuksen mu- kaisia määräyksiä.

Lupamääräys 5

Olosuhteiden muututtua Pori Energia Oy hakee muutosta lupamääräykseen 5 niin, että rinnakkaispolton raja-arvot koskevat ainoastaan tilannetta, jolloin kattilat toimivat rinnak- kaispolttolaitoksina ja että käytettäessä polttoaineena tavanomaisia polttoaineita, kattiloi- den raja-arvoina noudatetaan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöille LCP- asetuksen mukaisia raja-arvoja (taulukko 3), joita laitoksella on mahdollista noudattaa.

Ajojaksojen pituus on vähintään 1 kuukausi, jolloin raja-arvojen toteutumista tarkasteltai- siin kalenterikuukausittain. Mikäli kalenterikuukauden aikana käytetään kierrätyspolttoai- neita, niin lupaehtoihin sovelletaan rinnakkaispolttolaitoksen raja-arvoja ko. kuukautena.

Taulukko 3. Aittaluodon voimalaitoksen raja-arvot poltettaessa tavanomaisia polttoaineita.

R-kattila RT-kattila Kuiva savukaasu

Hiukkaset 50 50 mg/m³(n), 6 % O2

Rikkidioksidi 675 645 mg SO₂/m³(n), 6 % O₂

Typenoksidit 600 600 mg NO2/m³(n), 6 % O2

Kun R- ja RT-kattiloissa käytetään pelkästään tavanomaisia polttoaineita, verrataan pääs- tömittaustuloksia raja-arvoihin LCP-asetuksen mukaisesti. Päästöraja-arvoja katsotaan jat- kuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden kes- kiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiar- voista 97 % ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei ylitä 110 % raja- arvoista. Kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

Rinnakkaispolton raja-arvojen laskentaa varten on R- ja RT-kattiloissa poltettavien poltto- aineiden vuotuista käyttöä tarkennettu aiemmin esitetysti Vaasan hallinto-oikeuden pää- töksen edellyttämällä tavalla. Lähtökohtaisesti laskennassa tulee käyttää samoja periaattei- ta kuin nykyisten raja-arvojen laskennassa on käytetty ja täsmentää laskettuja raja-arvoja polttoaineiden muuttuneiden suhteiden pohjalta. Päästörajojen asettamisessa tulee ottaa huomioon Aittaluodon kattiloiden elinkaari ja teknis-taloudelliset edellytykset rinnakkais- polttoon lupaehtojen mukaisesti. Kattiloille ei tule asettaa jätteenpolttoasetuksen vähim- mäisvaatimustasoa tiukempia lupaehtoja.

Aittaluodon voimalaitoksen päästöjentarkkailuohjelma päivitetään vastaamaan toimintaa sekä LCP-asetuksen että jätteenpolttoasetuksen mukaisesti Lounais-Suomen ympäristö- keskuksen hyväksymällä tavalla. Aittaluodon voimalaitoksella on jatkuvatoimiset päästö- mittauslaitteet, jotka vastaavat LCP- ja jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia.

Lupamääräys 21

Koska jätepolttoaineiden, kuten myös tavanomaisten polttoaineidenkin, käyttö R-kattilassa oleellisesti vähenee keväästä 2009 lähtien kattilan jatkaessa varalaitoksena, ei kattilan ras- kasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöjen mittaus vuosittain ole enää tarpeen eikä perus- teltua. R-kattilan toimiessa varalaitoksena kattilaa ei välttämättä käytetä joka vuosi eikä tällöin välttämättä käytetä juuri jätepolttoaineita.

Koska jo tehtyjen mittausten perusteella R- ja RT-kattilan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipäästötasot tiedetään ja kattiloissa poltettavat jätteet täyttävät jätteiden laadunhal- lintaa koskevien standardien kriteerit, esitetään, että raskasmetallien määräaikaisten mitta- usväliä pidennetään yhteen kertaan kahdessa vuodessa sekä dioksiinien ja furaanien mitta- usten aikaväliä yhteen kertaan vuodessa jätteenpolttoasetuksen 18 §:n mukaisesti. Koska Aittaluodossa toimitaan rinnakkaispolttolaitoksena vain osan aikaa vuodesta, esitetään ko mittauksia koskeva ehto kirjattavaksi lupamääräyksen 21 seuraavasti:

R- ja RT-kattilan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipäästöt on mitattava vähintään 12 jätteenpolttokuukauden välein.

Lupamääräys 22

Lupamääräys 22 koskee päästömittausten luotettavuutta ja päästöjen tarkkailua. Määräystä esitetään muutettavaksi niin, että se koskee vain rinnakkaispolttoa. Tavanomaisia polttoai- neita käytettäessä R- ja RT-kattiloiden päästöjen tarkkailu toteutetaan LCP-asetuksen liit- teen mukaisesti.

Vaikutus päästöihin

R- ja RT-kattiloiden rikkidioksidipäästöjä hallitaan käyttämällä vähärikkisiä biopolttoai- neita. Kattiloiden nykyiset raja-arvot rikkidioksidipäästöille ovat 400 mg/m³. LCP-

asetuksen mukaisten raja-arvojen asettaminen tavanomaisia polttoaineita poltettaessa ei li- sää Aittaluodon voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä. Vuonna 2006 rikkidioksidipäästöt olivat 492 t ja vuonna 2007 445 t.

LCP-asetus sallii suuremmat hiukkas- ja typenoksidipäästöt verrattuna jätteen-

polttoasetukseen. R- ja RT-kattiloiden hiukkaspäästöjä vähennetään sähkösuodattimella, jonka erotusaste on yli 99 % käytettäessä sekä tavanomaisia polttoaineita että jätepolttoai- neita. Koska Aittaluodon voimalaitoksen polttoaineiden käyttö vähenee ja kaikki savukaa- sut puhdistetaan tehokkaalla sähkösuodattimella, voidaan hiukkaspäästöjen arvioida käy- tännössä vähenevän, vaikka laitokselle asetettaisiin jätteenpolttoasetuksen mukaisten raja- arvojen lisäksi LCP-asetuksen mukaiset raja-arvot. Vuonna 2006 voimalaitoksen hiukkas- päästöt olivat 72 t ja vuonna 2007 112 t.

R-kattilan ympäristöluvassa määrätty päästöraja on 430 mg/m³ ja RT-kattilan 410 mg/m³ 31.12.2007 saakka (nykyisin 350 mg/m³). Laitoksen typenoksidipäästöt olivat vastaavasti vuonna 2006 365 t ja vuonna 2007 371 t. Kattiloiden typenoksidipäästöjä vähennetään polttoteknisesti, joten päästöt ovat tavanomaisia polttoaineita käytettäessä huomattavasti alle LCP-asetuksen salliman pitoisuuden 600 mg/m³. Aittaluodon typenoksidipäästöt eivät tule merkittävästi lisääntymään lupamuutoksen seurauksena.

Vaikutukset ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön

Yhteistarkkailun ansiosta eri päästölähteiden, mukaan lukien Aittaluodon voimalaitos, yh- teisvaikutukset Porin ympäristöön ovat hyvin selvillä. Porissa ulkoilman epäpuhtauspitoi- suudet (rikkidioksidi, typenoksidit), jotka ovat aiheutuneet alueen kaikista päästölähteistä ja kaukokulkeumasta ovat ilmanlaatumittausten mukaan pieniä. Esimerkiksi vuosina 2005–2006 typenoksidipitoisuudet olivat selkeästi alle valtioneuvoston antamien ohjear- vojen (VNp 480/96). Ilmanlaatu Porissa onkin pääsääntöisesti hyvä eikä suuria pitoisuus- huippuja ole esiintynyt. Näin ollen Aittaluodon voimalaitoksen päästöistä aiheutuvien il- man epäpuhtauksien pitoisuudet ulkoilmassa jäävät selvästi valtioneuvoston asettamia oh- jearvoja (VNp 480/96) pienemmiksi ja ulkoilman rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkas- pitoisuuksille asetetut raja- ja ohjearvot alittuvat.

Lupamuutoksen jälkeenkin Aittaluodon voimalaitoksen vaikutus alueen ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön (mukaan lukien Natura 2000 -alueet), ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen sekä rakennettuun ympäristöön on hyvin vähäinen, kun huomioidaan:

 laitoksen päästöjen vähentämistoimet (mm. sähkösuodatin)

 laitoksen energiatehokkuus

 biopolttoaineiden käyttö

 riskinhallinta

 piipun korkeus

 alueen ilmanlaadun ja bioindikaattorikartoitusten tulokset

Kun huomioidaan Porin seudun ympäristön tila ja hyvä ilmanlaatu, Aittaluodon voima- laitoksen toiminta sekä päästöjen vähentäminen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mu- kaisesti, voidaan tavanomaisia polttoaineiden poltosta aiheutuvia päästöjä koskevat raja- arvot asettaa LCP-asetuksen mukaisesti (400 mg SO2/m³n, 600 mg NO2/m³n, 50 mg hiukkasia/m³n kuivassa savukaasussa 6 % happipitoisuudessa). Ympäristön tila ei anna aihetta jätteenpolttoasetuksen mukaisten raja-arvojen asettamiseen koskemaan tilanteita, jolloin poltetaan muita kuin jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia polttoainei- ta.

Laskeumat

Rikkidioksidipäästöjen yleisestä vähenemisestä johtuen Suomen rikkilaskeumat ovat pie- nentyneet viime vuosikymmeninä huomattavasti. Nykyisellään Suomen alueelle tulevasta sulfaattirikki- ja nitraattityppilaskeumasta arvioidaan valtaosan (80–90 %) olevan peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta.

Suomen ympäristökeskuksen havaintoasemilta kerättyjen laskeumanäytteiden mukaan rikkilaskeuma Porin seudulla vuonna 2003 oli 300–400 mg/m² sulfaattirikkinä ilmaistuna.

Valtioneuvoston asettama tavoitetaso rikkilaskeuman enimmäismääräksi on 300 mg/m². Nitraattitypen ja ammoniumtypen laskeumat olivat Porin seudulla 200–300 mg/m². Aittaluodon voimalaitoksen päästöjen vaikutus laskeumaan on lupamuutoksen jälkeenkin merkityksetön, sillä laitoksen rikki- ja typenoksidipäästömäärä ja niistä aiheutuva pitoi- suus ulkoilmassa on vähäinen. Pääosa happamoittavista rikki- ja typpipäästöistä tulee kau- kokulkeumana Suomen rajojen ulkopuolelta.

PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA

Aittaluodon voimalaitoksen toiminta vastaa lupamuutoksen jälkeenkin parasta käyttökel- poista tekniikkaa, sillä päästöjen rajoittaminen perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tek- niikkaan ja päästöjen pitoisuudet ovat sekä LCP-asetuksen että jätteenpolttoasetuksen mu- kaisia. Suurten polttolaitosten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumi- sen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käsitellään Euroopan Unionin BREF-asiakirjassa Reference Document on Best Available Techniques for Large Combustion Plants. Asiakir- jaa sovelletaan myös jätepolttoaineiden rinnakkaispolttoon. Asiakirjassa annetut päästöta- sot perustuvat päiväkohtaiseen keskiarvoon vakiotilanteissa ja edustavat tyypillistä kuor- mitustilannetta.

Teollisuuspölyn hajapäästöjen osalta esitetään parhaaksi käytettävissä olevaksi tekniikaksi ratkaisut, joilla minimoidaan pölyhaittojen syntyä. Aittaluodon osalta tällaisia ovat mm.

suljettu polttoaineiden vastaanottoasema, pölyävien materiaalien käsittely koteloiduilla kuljettimilla sekä varastosiilot. Myös turpeen ja puun kosteuspitoisuus ehkäisee polttoai- neiden pölyämistä sekä itsesyttymistä.

Luonnonvarojen harkittu hyödyntäminen ja energia tehokas käyttö ovat IPPC-direktiivin keskeisimpiä vaatimuksia. Erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoa pidetään tehok- kaana tapana vähentää hiilidioksidipäästöjä. BAT- dokumentissa tehokkuutta kuvaavana mittarina käytetään yksikön lämpöhyötysuhdetta, jolle on annettu biomassalle ja turpeelle arvoalueeksi 75–90 % lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Aittaluodossa ko. hyötysuhde on luokkaa 85 %, mikä on BAT-tason mukaista. Lisäksi puun poltossa vapautuvan

hiilidioksidin lasketaan sitoutuvan biomassaan uudestaan eikä siten edistä ilmaston lämpenemistä. Materiaalina hyödyntämiskelvottomasta kierrätyspolttoaineesta voidaan hyödyntää sen sisältämä energia.

Leijupolttotekniikka soveltuu erinomaisesti erilaisten ja epähomogeenisten polttoaineiden seospolttoon. Leijukattilat sallivat suuria polttoaineen laadun vaihteluita hyötysuhteen py- syessä suurena ja päästöjen pieninä. Leijukattila soveltuu hyvin, etenkin yhdessä turpeen kanssa kierrätyspolttoaineen ja käytännöllisesti katsoen rikittömän puuperäisen polttoai-

neen polttoon, mikä on ympäristön kannalta monessa suhteessa myönteistä.

Käytännössä rikittömän biopolttoaineen käyttö alentaa rikkidioksidipäästöjä, sillä puu sisältää muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja raskasmetalleja ja puun sisältämä energia saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Vähärikkinen polttoaine mainitaan BREF:issä yhtenä parhaana käytettävissä olevista keinoista. Aittaluodon R- kattilan (230) ja RT-kattilan (173) vuoden 2007 SO2-pitoisuuskeskiarvot sijoittuvat BREF:issä turpeen poltossa esitetylle tasolle 150-300 mg/Nm3.

Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä, jolloin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien, kuten hiilimonoksidin ja hiili- vetyjen, muodostuminen on vähäistä. Myös typenoksidipäästöt ovat tehokkaan sekoittu- misen ja alhaisen palamislämpötilan takia tyypillisesti alempia kuin pölypoltossa. Pala- mislämpötila leijukattilassa on 850 – 1 000 °C, jolloin typenoksidien muodostuminen pa- lamisilman typestä ja hapesta on vähäisempää kuin korkeammissa lämpötiloissa. BREF- asiakirjassa esitetään NOx-päästöjen tasoksi ns. nykyisillä laitoksilla 150–300 mg/Nm3 (50–100 MW) ja 150–250 mg/Nm3 (100-300MW) poltettaessa biomassaa ja turvetta.

Vuoden 2007 vastaavat NOx-keskiarvopitoituudet olivat R-kattilalla 255 mg/Nm3 ja RT- kattilalla 251 mg/Nm3. BREF- asiakirjassa pidetään kiinteän polttoaineen FBC- kattiloissa yhtenä parhaana käytettävissä olevana tekniikkana NOx-päästöjen vähentämistä ilmanja- olla tai savukaasujen kierrättämisellä, jotka ovat molemmat käytössä Aittaluodossa.

Polttotekniikan lisäksi voimalaitoksen leijukattilan hiukkas- ja metallipäästöjä vähenne- tään sähkösuodattimella, joka edustaa BREF-asiakirjassa parasta käyttökelpoista tekniik- kaa. Puhdistettaessa savukaasut sähkösuodattimella ei muodostu jätevesiä. Myös mitatut hiukkaspitoisuudet ovat normaalitilanteessa BREF-dokumentissa kuvatulla tasolla (0-30 mg/Nm3). Vuoden 2007 hiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot Aittaluodossa olivat 11 mg/Nm3 (R-kattila) ja 18 mg/Nm3 (RT-kattila).

Kattiloiden huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa kattilan päästöihin merkittävästi. Voimalaitosta ja sen puhdistinlaitteita (sähkösuodatin, öljynerot- timet) käytetään parhaan käytännön mukaisesti. Laitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jon- ka avulla prosessia ja savukaasun puhdistusta käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalai- toksen valvomosta ympäri vuorokauden. Käyttötarkkailu kohdistuu prosessinhallinnan li- säksi myös päästöjen kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden, kattilan ja puhdistinlaitteiden käyttöön sekä palamisen hyvyyteen, puhdistinlaitteiden toimintaan, käyttövaihteluihin ja käyttöhäiriöihin. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan te- hokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen pääs- töt. Palamisen hyvyyden edistämiseksi tulipesän pinnat pidetään puhtaina.

Voimalaitoksen päästöjen tarkkailu on jatkuvaa, LCP-asetuksen (tai jätteenpolttoasetuk- sen, jos poltetaan jätepolttoainetta) vaatimusten mukaista. Automaatiojärjestelmä ohjaa päästötarkkailua vertaamalla toteutuneita mittaustuloksia raja-arvoihin. Tiedot tallentuvat järjestelmään.

Vahinkoihin ja onnettomuuksiin on varauduttu teknisin ratkaisuin ja toimintaohjein.

Mahdollisesti öljyyntyvät vedet käsitellään öljynerottimissa. Öljynerottimet on varustettu öljyntunnistimilla, joista tulee hälytys voimalaitoksen valvomoon, jossa on ympärivuoro- kautinen päivystys.

Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti. RT- ja R-kattilan tuhkalle on löydetty viime vuosina hyötykäyttökohteita, mikä on kuvattu BREF-asiakirjassa ensisijai- seksi ratkaisuvaihtoehdoksi.

Voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapito, savukaasujen puhdistus ja vahinkotilan-

teisiin varautuminen edustaa tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä voimalaitoksen ikään ja kokoluokkaan nähden.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakemusta on täydennetty 1.10.2008, 29.5.2009, 22.10.2009 ja 14.12.2009.

Ympäristölupahakemuksen täydentäminen 29.5.2009

Aittaluodon voimalaitoksen ympäristölupahakemus on jätetty syyskuussa 2008. Luvassa on haettu RT- ja R-kattiloille ns. kaksoislupaa, mikä mahdollistaisi sekä jätteenpolttoase- tuksen mukaisen rinnakkaispolton että LCP-asetuksen mukaisen polton kuukausittain etu- käteen ilmoitettuna.

Koska Aittaluodon käytäntö on vakiintunut yhden kiinteän polttoaineen kattilan ajoon ker- rallaan ja REF-polttoaineen käyttö on vähentynyt, hakija hakee kaksoisluvan mukaisia lu- paehtoja vain RT-kattilalle aiemman hakemuksen mukaisesti. Nyt R-kattilalle haetaan siis vain LCP-asetuksen mukaisia lupaehtoja, koska REF-polttoainetta ei jatkossa käytetä R- kattilan polttoaineena. R-kattilalle esitetään noudatettavaksi LCP-asetuksen mukaisia pääs- töjen tarkkailuvelvoitteita.

Täydennyksen liitteenä esitetään päivitetty tarkkailusuunnitelma, päivätty 29.5.2009.

Ympäristölupahakemuksen täydentäminen 14.12.2009

Rinnakkaispolttokuukausina polttoaineen käyttöjakauma RT-kattilassa on keskimäärin seuraava:

REF 15 % Turve 65 % Puupolttoaineet 20 % Yhteensä 100 %

R-kattilaa käytetään varakattilana sekä toistaiseksi myös kesäaikaan varsinaisena kiinteän polttoaineen kattilana, koska sen säätö soveltuu paremmin pienille kuormille. R-kattilaa ei käytetä rinnakkaispolttoon.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Porin kaupungin tiedotustaululla 28.7.- 26.8.2009 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla

23.7.-24.8.2009 sekä sanomalehti Satakunnan Kansassa 31.7.2009. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 23.7.2009.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella tehtyjen tarkastusten 8.5.2008 ja 17.4.2009 pöytäkirjat on liitetty hakemus- asiakirjoihin.

Lausunnot

Porin kaupunginhallituksella toteaa lausunnossaan 17.8.2009, että sillä ei ole huo- mautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Porin kaupungin ympäristölautakunta/ympäristövirasto 27.8.2009

Hakija esittää, että kierrätyspolttoaineen käyttö jaksotetaan kuukauden pituisiin

ajanajanjaksoihin ja päästöille asetetaan raja-arvot jaksottaisen käytön mukaan. Kierrä- tyspolttoaineiden vuosittainen osuus koko polttoainemäärästä on noin 6 %. Esitykseen ei ole huomautettavaa.

Varalaitoksena toimivassa R-kattilassa tulee käyttää vain tavanomaisia polttoaineita kuten puuta, turvetta ja öljyä.

Hakemuksessa esitetty raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipitoisuuksien mittausaikavä- lin pidentämistä 12 kuukauteen ei tule hyväksyä, koska polttoaineena käytetään on- gelmajätteeksi luokiteltavaa jäteöljyä.

Voimalaitoksessa syntyvien tuhkien määrä tulee nykyisellä tuotantomäärällä olemaan 13 000 tonnia vuodessa: Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja tai suunnitelmaa niiden käsittelystä tai hyötykäytöstä. Tuhkien hyötykäyttö on projektiluonteista eikä yhtiö ole esittänyt tietoja tuhkien sijoittamisesta sopimuksella esimerkiksi kaatopaikalle. Viimei- simpien tutkimusten (huhtikuu 2009) mukaan tuhkien molybdeeni- ja bariumpitoisuu- det ylittivät jätteiden hyödyntämiselle asetetut raja-arvot. Luvan hakija tulee velvoittaa laatimaan suunnitelma tuhkien käsittelystä ja hyötykäyttömahdollisuuksista.

Voimalaitos sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä. Vuonna 2005 tehdyn me- luselvityksen mukaan voimalaitostoiminnan aiheuttama melualue jää teollisuusalueel- le. Melupäästölähteiden säännöllinen selvitys on tarpeen säännöllisesti ja seuraavan kerran välittömästi kun ympäristöluvan saatua lainvoiman.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijan vastine lausuntoihin 23.10.2009

Porin kaupungin kaupunginhallituksen 28.08.2009 saapuneeksi kirjattuun lausuntoon ei hakijalla ole huomautettavaa.

Porin kaupungin ympäristöviraston 28.8.2009 saapuneeksi kirjattuun lausuntoon hakija esittää seuraavaa:

Savukaasujen raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanimittausten tekemistä 12 jätteenpolttokuu- kauden välein hakija perustelee edelleen vähentyneellä kierrätyspolttoaineiden käytöllä.

Hakemuksessa esitetystä puhdistetun jäteöljyn käyttömahdollisuudesta voidaan luopua, jotta se ei ole esteenä mittausvälin pidentämiseen. REF- käytön aikana tehdyt aiemmat mittaukset eivät ole ylittäneet pitoisuuksille asetettuja raja-arvoja ja nykyisin kierrätyspolt- toaineen käyttö on ollut hyvin vähäistä. Aittaluodon voimalaitoksella ei ole käytetty jäte- polttoaineita vuoden 2009 aikana.

Meluselvitysten osalta hakija esittää, että nykyisiä melumääräyksiä lievennettäisiin, koska voimalaitoksen toiminta on supistunut vuoden 2009 alusta alkaen. Vuonna 2005 tehdyn laajan meluselvityksen perusteella voimalaitos ei ole merkittävä melun aiheuttaja tehdas- alueen ympäristössä. Arvioitaessa Aittaluodon tehdasalueen melun vaikutusta ympäristöön tulisi hakija velvoittaa osallistumaan yhteisselvitykseen alueen muiden toimijoiden kanssa, eikä vaatia hakijalta erillisen oman selvityksen tekemistä.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Porin Lämpövoima Oy:lle ympäristönsuo- jelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitok- selle. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet

1. Voimalaitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoi- suus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia.

2. RT-kattilassa saa polttaa tavanomaisten polttoaineiden lisäksi valtioneu- voston asetuksen 362/2003 jätteen polttamisesta soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineita edellyttäen, että niiden poltossa noudatetaan ko. asetusta ja tämän päätöksen määräyksiä. Näitä jätepolttoaineita ovat syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettu SFS 5875 –standardin laatuluokan I (REF1) ja II (REF2) täyttävät polttoaineet.

Jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvat poltettavaksi hyväksytyt jätepolttoaineet ja niiden enimmäismäärät ovat seuraavat:

Jätenimike EWC-koodi Määrä t/a

Yhdyskuntajätteet 200101, 200138, 200139 0 – 24 000 Paperin ja kartongin

valmistuksessa syntyvä jäte

030305, 030307, 030310 0 – 8 000

Rakentamisen ja pur- kamisen jätteet

170201, 170203 0 – 24 000

Termisissä prosesseis- sa syntyvät jätteet

100101 0 – 800

Pakkausjätteet 150101, 150102, 150103 0 – 15 000

Päästöt ilmaan

3. Kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan seuraavien piippujen kautta:

______________________________________________________

Kattila Korkeus vähintään

______________________________________________________

R-kattila 105 MWp 120 m RT-kattila 137 MWp 120 m Apukattila 49 MW_p 70 m

______________________________________________________

4. Apukattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla vuoro- kausikeskiarvona 3 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enin- tään seuraavat:

hiukkaset 80 mg/m³(n) typenoksidit 600 mg NO2/m³(n)

5. R-kattilan 105 MW_p savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla kuukausikausikeskiarvona 6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaa- sua enintään seuraavat:

hiukkaset 30 mg/m³(n) rikkidioksidi 300 mg/ SO2/m³(n) typenoksidit 300 mg NO₂/m³(n)

RT-kattilan päästömääräykset niinä kuukausina, jolloin kattilassa ei polteta jät- teenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineita

6 RT-kattilan 105 MW_p savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat ol- la kuukausikeskiarvona 6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat:

hiukkaset 30 mg/m³(n) rikkidioksidi 300 mg/ SO2/m³(n) typenoksidit 300 mg NO₂/m³(n).

RT-kattilan päästömääräykset niinä kuukausina, jolloin kattilassa poltetaan jät- teenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineita rinnakkaispoltto- na.

7. RT-kattilan epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla 6 %:n jäännöshappipi- toisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat:

hiukkaset 28 mg/m³(n)

rikkidioksidi (SO2) 285 mg /m³(n) typenoksidit (NO₂₎ 280 mg /m³(n)

hiilimonoksidi (CO) 180 mg /m³(n) orgaaninen hiili (TOC) 17 mg/m³(n) suolahappo (HCl) 70 mg/m³(n) fluorivety (HF) 8 mg/m³(n) kadmium+tallium 0,05 mg/m³(n)

elohopea 0,05 mg/m³(n)

muut raskasmetallit* 0,5 mg/m³(n) dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m³(n)

* antimoni+arseeni+lyijy+kromi+koboltti+kupari+mangaani

+nikkeli+vanadiini. Ennen vertaamista raja-arvoon raskasmetallien summasta vähennetään pois puun kuoren poltosta aiheutunut mangaanipäästö.

Jätepolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvien jätteiden määrä saa olla polton aikana vuorokaudessa enintään 15 % koko polttoainemäärästä.

Määräyksen päästöraja-arvoja katsotaan noudatetun, jos

- yksikään hiukkasten, orgaanisen hiilen, suolahapon, fluorivedyn, rik- kidioksidin ja typenoksidien vuorokausikeskiarvoista ei ylitä raja- arvoa

- vuoden aikana mitatuista hiilimonoksidin liukuvista vuorokausikes- kiarvoista 97 prosenttia ei ylitä raja-arvoa

- yksikään raskasmetallien vähintään 30 minuutin ja enintään 8 tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä raja-arvoa - yksikään dioksiinien ja furaanien vähintään 6 tunnin ja enintään 8

tunnin näytteenottoajan kuluessa mitattavista keskiarvoista ei ylitä ra- ja-arvoja.

8. Päästömääräykset 4. – 7. eivät koske kattiloiden ylös- ja alasajotilanteita eikä määräyksen 19. mukaisia häiriötilanteita.

9. Poltettaessa RT-kattilassa jätepolttoaineita on varmistuttava, että kattilan tulipesän lämpötila on vähintään 850 ^oC ja palamiskaasujen lämpötila ylit- tää kaikissa olosuhteissa tämän lämpötilan vähintään kahden sekunnin ajan. Jätteiden syöttäminen kattilaan on pysäytettävä välittömästi, jos pa- lamiskaasujen lämpötila laskee alle 850 ^oC tai kun päästöjen tarkkailussa vaaditut jatkuvat mittaukset osoittavat, että jokin päästöraja-arvo ylittyy.

Jätevedet

10. Voimalaitoksen jäähdytys- ja prosessivedet on johdettava selkeytysaltaan kautta Kokemäenjokeen. Suolanpoiston elvytysvedet on neutraloitava en- nen kuin ne johdetaan selkeytysaltaaseen.

Öljyä mahdollisesti sisältävät vedet, kuten polttoöljyn tankkauspaikan ja öljysäiliön suoja-altaiden sadevedet sekä lattiavedet, on johdettava öl- jynerottimeen ennen niiden johtamista vesistöön. Öljynerottimet on va- rustettava hälyttimillä.

Melu

11. Voimalaitoksen R- ja RT-kattiloiden ilmanottoaukkojen äänitehotaso LWA

saa olla enintään 105 dB. Voimalaitoksen merkittävimpien ympäristön melutasoon vaikuttavien uusien tai uudistettavien äänilähteiden melupääs- töjä tulee rajoittaa parhaan tekniikan mukaisesti siten, että niiden äänite- hotaso LWA on enintään 90 dB.

Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua Aittaluodon teollisuusalueen lä- himmille asuinalueille yhdessä alueen muiden melulähteiden kanssa me- lua, jonka voimakkuus ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttitason L_Aeq 55 dB tai yöllä klo 22-7 ekvivalenttitason L_Aeq 50.

Jätteet ja niiden käsittely

12. Poltettavien jätteiden laadun laadunvalvontaa on tehostettava siten, että polttoon ei ohjaudu materiahyötykäyttöön kelpaavia materiaaleja eikä sel- laisia materiaaleja, joista aiheutuu päästöraja-arvojen ylityksiä tai laitok- sella syntyvää tuhkaa ei voida hyödyntää maarakentamisessa. Poltettavista jäte-eristä on säilytettävä näytteet vähintään yhden kuukauden ajan jäte- erän polttamisen jälkeen. Jätepolttoaineiden laadun valvonnan tehostamis- ta ja hyötykäyttöä koskeva suunnitelma on toimitettava valvontaviran- omaiselle seuraavan vuoraportin yhteydessä.

13. Voimalaitoksessa syntyvien tuhkien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia ja haitallisuutta ympäristölle on seurattava säännöllisesti ja syntyvästä tuh- kasta tehtävä vuosittain ja olennaisten muutosten yhteydessä Valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) ja Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) ja sitä koskevien muu- tosten edellyttämät selvitykset.

14. Voimalaitoksella syntyvät jätteet on mahdollisuuksien mukaan hyödyn- nettävä. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena tai toissijaisesti energian tuotannossa. Syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on ke- rättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsitte- lyyn ympäristönsuojelulain ja jätelain edellyttämällä tavalla. Hyödyntämi- sessä on otettava huomioon yleisesti jätteitä koskevat määräykset. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on si- joitettava kaatopaikalle, jolle ympäristöluvan perusteella saa sijoittaa ko.

jätettä.

15. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristöl- le. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ko. jätteiden käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa.

Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja.

Varastointi

16. Polttoaineet, raaka-aineet, kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä teollisuusalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän tai vesien pilaantumis- vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

17. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden ja niiden lastaus- ja purkauspaikkojen on oltava niin suojattuja, että öljy- tai kemikaalivuodon sattuessa vuoto ei pääse maaperään eikä vesiin. Täyttö- ja tyhjennyspaikkojen kunto on tar- kistettava säännöllisesti ja todetut vauriot korjattava viipymättä.

Ulkona olevat polttoaine- ja kemikaalisäiliöt ja pumppujen imuputket on sijoitettava tiivisrakenteisiin, riittävän suuriin suoja-altaisiin siten, että maaperän pilaantuminen säiliön täytön tai purkamisen tai rikkoontumisen yhteydessä estyy. Sisätiloissa olevat säiliöt on sijoitettava siten, että mah- dollinen öljy- tai kemikaalivuoto voidaan ottaa talteen. Kemikaalit on va- rastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa, asianmukaisesti merki- tyssä astiassa.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

18. Jos prosessilaitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmaksi, tai ympäristöön on muusta syystä joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllisiä aineita tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaista haitallisempia päästöjä, luvan saa- jan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi, niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Laitteet on saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista.

19. R- ja RT-kattiloiden päästöt voidaan häiriötilanteissa johtaa käsittelemättä ulos. Mikäli normaaliin toimintaan ei voida palata 24 tunnin kuluessa, kat- tilan päästöjä on rajoitettava käyttämällä vähän päästöjä aiheuttavia polt- toaineita tai sen toimintaa rajoittamalla. Kattiloita saa käyttää ilman savu- kaasujen puhdistinlaitteita enintään 120 tuntia yhden kalenterivuoden ai- kana.

Puhdistinlaitehäiriöistä ja puhdistinlaitteen rikkoontumisesta on ilmoitet- tava 48 tunnin kuluessa vian ilmenemisestä ja mahdollisesta polttoaineen saatavuudessa ilmenneistä häiriöistä välittömästi valvontaviranomaisille.

Öljy- tai kemikaalivahinkojen varalta laitosalueella on oltava riittävä mää- rä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet ke- mikaalit ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

20. Määräyksen 2 mukaisten jätepolttoaineiden polttoa ei saa jatkaa keskeyt- tämättä, jos päästöraja-arvot ylittyvät yli 4 tuntia. Tällaisten tilanteiden yhteenlaskettu kesto-aika saa olla enintään 60 tuntia vuodessa.

Riskienhallinta

21. Luvan saajan on noudatettava voimalaitokselle laadittua riskienhallinta- suunnitelmaa, päivätty 26.5.2009. Riskinhallintasuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein tai muutosten yhteydessä. Todetuista riskeistä, toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista on raportoitava valvontaviran- omaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoin- nin yhteydessä.

Energiatehokkuus

22. Toiminnan energiatehokkuutta on seurattava jatkuvasti ja kehitettävä suunnitelmallisesti. Energiatehokkuuteen liittyvistä toimenpiteistä ja in- vestoinneista on raportoitava valvontaviranomaisille vuosittain helmikuun loppuun mennessä muun vuosiraportoinnin yhteydessä.

Käyttö- ja päästöjen tarkkailu

23. Luvan saajan noudatettava lupahakemuksen liitteenä olevaa 29.5.2009 päivättyä tarkkailusuunnitelmaa.

R-kattilan savukaasuista on mitattava seuraavia suureita jatkuvatoimisesti:

- rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset ja happi ja lämpötila, paine ja savukaasumäärä.

RT-kattilan savukaasuista on mitattava seuraavia suureita jatkuvatoimi- sesti:

- rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset, orgaaninen hiili (TOC), suola- happo (HCl), fluorivety (HF), happi- ja vesihöyrypitoisuus sekä läm- pötila, paine ja savukaasumäärä sekä kattilan palotilan lämpötila sisä- seinän läheisyydessä.

Apukattilan savukaasujen happipitoisuutta sekä tummuutta on mitattava jatkuvatoimisesti mittareilla, jotka on kytketty hälytysjärjestelmään

24. RT-kattilan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipäästöt on mitattava vähintään12 jätteenpolttokuukaudenvälein.

Apukattilan hiukkas- ja typenoksidipäästöt on mitattava suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä teholla vähintään kolmen vuoden välein.

25. Kaikista mittauksista, jotka koskevat päästöjä ilmaan, on määritettävä mit- taustulosten kokonaisepävarmuus 95 %:n luotettavuusvälillä. Jatkuvien rikkidioksidi- ja typenoksidimittausten kokonaisepävarmuus saa olla enin- tään 20 %, hiilimonoksidin enintään 10 %, hiukkasmittausten enintään 30

%, orgaanisen hiilen kokonaismäärän enintään 30 %, suolahapon enintään 40 % ja fluorivedyn enintään 40 %.

Raja-arvoihin verrattavat vuorokausi- ja kuukausikeskiarvot lasketaan varsinaisen toiminta-ajan kuluessa mitatuista päästöjen puolen tunnin kes- kiarvoista, joista on vähennetty em. päästömittausten luotettavuutta ku- vaava osuus laskettuna raja-arvon pitoisuudessa.

Jos jatkuvissa mittauksissa hylätään jonain päivänä enemmän kuin kolme tuntikeskiarvoa käytettävän mittausjärjestelmän toimintahäiriön tai huol- lon vuoksi, on mittaukset mitätöitävä. Jos jatkuvien mittausten tuloksista joudutaan hylkäämään mittaukset vuoden aikana yli kymmenenä päivänä, on ryhdyttävä toimiin mittausjärjestelmän luotettavuuden parantamiseksi.

RT-kattilan savukaasujen jatkuvien mittausten tuloksista saa toimintahäi- riöiden tai huollon vuoksi hylätä vuorokaudessa enintään 5 puolen tunnin keskiarvoa. Samasta syystä saa vuodessa hylätä enintään 10 vuorokausi- keskiarvoa.

26. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mit- tausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuva- toimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus on suorittava CEN- standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käy- tettävä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja.

Jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden laadunvarmistus on tehtävä stan- dardin EN 14181 mukaisesti.

27. Voimalaitoksen merkittävimmät melupäästölähteet on mitattava vähintään kerran kolmessa vuodessa ajankohtana, jolloin melu todennäköisesti on suurimmillaan.

Käyttöön otettavien uusien melua aiheuttavien laitteiden tai melua aiheut- tavien laitteiden käytön olennaisten muutosten vaikutus ympäristön melu- tasoihin on arvioitava melupäästöjen mittauksilla ja melun leviämismalli- laskelmilla.

Melumittauksia koskevat pöytäkirjat ja melupäästöjen vaikutusta koskevat laskelmat on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosittain ja kuukauden kuluessa uuden laitteen käyttöönotosta tai laitteen käytön muuttumisesta.

28. Voimalaitoksen 29.5.2009 päivättyä tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkis- taa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, tarkkailun kattavuutta tai lupamää- räysten valvottavuutta.

Kirjanpito

29. Käyttö-, päästö- ja vaikutusten tarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpi- dettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöistä ja päästöjen laskenta- tavasta ja arvio tulosten edustavuudesta.