Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
Helsinki 28.12.2009 Annettu julkipanon jälkeen No YS 1686
Dnro
UUS-2007-Y-655-111
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Hyvinkään lasivillatehtaan ympäristölupamääräysten tarkistamis- ta.
LUVAN HAKIJA
Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy PL 250
05801 Hyvinkää
LAITOS JA SEN SIJAINTI
Hyvinkään lasivillatehdas Kerkkolankatu 37 – 39 05800 Hyvinkää
Kiinteistörekisteritunnus: 106-9-843-4 Toimialatunnus: 23140
IPPC-luokka: 3.4
Liike- ja yhteisötunnus: 0951555-3
Ympäristövahinkovakuutus: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, 5125056
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohdat 5 a ja 8 c
Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.2.2003 myöntämän ympäristölupa- päätöksen mukaan luvan saajan on toimitettava 31.12.2007 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräys- ten tarkistamiseksi. (YSL 55 §)
TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus
Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohdat 5 a ja 7 b
MAKSU 6 265 €
A14-111-AT2247
ASIAN VIREILLETULO
Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 31.12.2007.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset
Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Hyvinkään lasivillatehtaalle ja hartsinvalmistuslaitokselle ympäristönsuojelulain mukaisen ympäris- töluvan päätöksellä No YS 123/4.2.2003.
Lasivillatehtaan kemikaaliviranomainen on Turvatekniikan keskus.
Alueen kaavoitustilanne
Asemakaavassa lasivillatehdas sijaitsee teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella (T).
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti
Lasivillatehdas sijaitsee Hyvinkään kaupungin pohjoisosassa Sahanmäen teollisuusalueella. Tehdasalueen koko on noin 34 hehtaaria. Hausjärven kunnan raja on pohjoisessa lähimmillään noin 100 metrin päässä tehdas- alueesta.
Ympäristön tila ja laatu
Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila
Lasivillatehdas sijaitsee Hyvinkään tärkeän pohjavesialueen rajalla. Poh- javeden virtaukset alueella suuntautuvat luoteeseen ja pohjoiseen, eivät tehdasalueelta vedenottamoille päin. Etäisyys lähimmälle vedenottamol- le (Erkylä) on noin 1,5 km. Vedenottamo sijaitsee noin 10 metriä lasivil- latehtaan tonttia korkeammalla.
Keskustaajamaan sijoittunut asutus, liikenne ja monet muut ihmisen toiminnot näkyvät lähinnä kohonneina pohjaveden kloridi-, nitraatti- ja sähkönjohtavuusarvoina useissa havaintopisteissä. Sveitsin ja Hyvin- käänkylän alueella on todettu myös merkkejä liuottimista. Erityisesti Sa- hanmäen teollisuusalueelta virtaava pohjavesi on laadultaan huonoa. Er- kylässä ja Hyvinkäänkylän eteläpuolisella osalla vesi on hyvälaatuista.
Lisäksi on todettu yksittäisiä pilaantumiskohteita, jotka ovat syntyneet muun muassa eräiden huoltoasemien toiminnan seurauksena.
Ilmanlaatu
Julkaisun Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaa- dun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan vuoteen 2000 verrattuna Hyvinkään jäkälälajisto oli hieman köyhtynyt ja vauriot li- sääntyneet. Pahat ja selvät vauriot keskittyivät kaupungin keskusta- alueelle, mutta selviä vaurioita havaittiin myös keskustaajaman ulkopuo- lella Helsinki-Hämeenlinna moottoritien varrella. Neulasten rikki- ja typpipitoisuudet olivat pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2001 ja pi- toisuudet olivat hieman koko tutkimusalueen keskiarvoja alhaisemmat.
Neulasten typpipitoisuus oli puuston kasvun kannalta sopiva yhdellä keskustan näytealalla. Muilla näytealoilla pitoisuudet olivat välttäviä.
Rikkipitoisuudet olivat lievästi kohonneita kahdella näytealalla.
Raportin Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuosina 2004 - 2008 mukaan Hyvinkäällä merkittävin päästölähde on autoliikenne, joka aiheuttaa valtaosan typenoksidien, hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöistä. Hiukkaspäästöistä suurin osa on peräisin lasivillatehtaasta. Rikkidioksidia pääsee ilmaan pääasiassa kotitalouksien öljylämmityksestä. Hyvinkään ilmanlaatu oli vuonna 2008 pääosin hyvää tai tyydyttävää. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet pysyivät raja-arvojen alapuolella. Typenoksidien pitoisuudet olivat selvästi raja- ja ohjearvon alapuolella. Ilmanlaatu on Hyvinkäällä huonoin keskustan pääkatujen ja valtatie 3:n lähistöllä. Lisäksi lasivilla- tehtaan hiukkas- ja VOC-päästöt saattavat ajoittain aiheuttaa paikallisia korkeita pitoisuuksia. Pientaloalueilla, joilla on paljon puun pienpolttoa, voi esiintyä ajoittain korkeita hiukkasten ja polyaromaattisten hiilivety- jen pitoisuuksia. Otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteiden arvioidaan ylittyvän Hyvinkäällä.
Maaperän tila
Lasivillatehtaan alueella on vuonna 1994 tehty maaperä-, pohjavesi- ja pintavesitutkimus. Tutkimusraportissa (Paavo Ristola Oy, 9.1.1995) on tehdasalueen todettu olevan lähes puhdas, eikä maaperän tai pohjaveden saneeraukseen ollut tarvetta. Rautatievaunujen purkupaikan uuden varo- altaan rakentamisen yhteydessä raiteiden väliseltä rakennusalueelta pois- tettiin maamassoja, jotka sijoitettiin pääportin pohjoispuolelle tienpenk- kaan. Maa-aineista analysoitiin boorin, formaldehydin ja fenolin pitoi- suudet. Pitoisuudet alittivat SAMASE- ohje- ja raja-arvot. Tutkimusra- portin (Paavo Ristola Oy, 9.11.2001) mukaan analysoitujen aineiden pi- toisuudet eivät rajoita maa-ainesten sijoituspaikkaa.
Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Hausjärven kunnan puolella Monnin asuinalueella, tehtaasta sektorilla luode-koillinen noin 200 met- rin päässä.
Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella
Lasivillatehtaan läheisyydessä on Helsinki-Tampere junanrata sekä Poh- joinen kehätie. Sahanmäen teollisuusalueella toimii lisäksi muun muassa Hyvinkään Lämpövoima Oy:n lämpökeskus.
LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Vuonna 1982 toimintansa aloittaneen Hyvinkään lasivillatehtaan pää- tuotteita ovat lasivillaeristeet erilaisiin lämmöneristystarkoituksiin lähin- nä rakennusteollisuudessa. Lisäksi tehdas välittää teknisiä eristeitä putki- ja laite-eristyksiin, akustisia vaimennuslevyjä sisätilakäyttöön sekä poly- styreenilevyjä routaeristeiksi ja betonirakentamisen tarpeisiin.
Lasivillan sideaineena käytettävän fenoliformaldehydihartsin valmistus Hyvinkään lasivillatehtaalla on lopetettu toukokuussa 2009. Nykyään kaikki hartsi tuodaan tehtaalle muualta. Samalla fenolin, formaliinin, rikkihapon ja lipeän sekä varapolttoaineena pidetyn nestekaasun varas- tointi tehdasalueella on lopetettu.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Hyvinkään lasivillatehdas on tuottanut lasivillaa viime vuosina keski- määrin 45 000 t/a. Teoreettinen maksimituotanto on noin 64 000 t/a. La- sivillalinjan käyntiaika on ollut keskimäärin 8 000 h/a. Lasivillalinjan osaprosessit ja niiltä piippuihin 1 – 4 johdettavat poistokaasut on esitetty seuraavassa kaaviossa.
Lasin raaka-aineiden varastointi ja annostelu
Lasin raaka-aineet tulevat tehtaalle kuorma-autoilla ja rautateitse. Ne viedään teräksisiin varastosiiloihin joko pneumaattisesti puhaltamalla tai hihnakuljettimilla. Siiloista aineet annostellaan vaakojen kautta sekoit- timelle ja sekoituksen jälkeen ne kuljetetaan hihnakuljettimella lasi- uunirakennukseen.
Lasin valmistus
Lasin raaka-aineet syötetään pohjaelektrodeilla varustettuun sähköläm- mitteiseen lasiuuniin. Uunin sähköteho on noin 4 MW ja sulatusteho raaka-ainekoostumuksesta riippuen maksimissaan 150 – 160 t/d. Lämpö- tila uunin pohjan lähellä on 1 300 – 1 400 C. Sula lasi poistuu uunista lasikanavaan ja edelleen kuidutuskoneille. Lasikanavan lämpötilaa sää- detään maakaasupolttimien avulla. Lasiuuni on minimiteholla päällä
myös seisokkien aikana. Tällöin sulatettu lasi jäähdytetään ja palautetaan takaisin prosessin raaka-aineeksi. Uuni pysäytetään ainoastaan noin seit- semän vuoden välein tapahtuvia ja 4 – 8 viikkoa kestäviä peruskorjauk- sia varten.
Kuidutus ja aihionmuodostus
Sula lasi ohjataan lasikanavan pohjassa olevien määränsäätösuuttimien kautta kuidutuskoneisiin, joita on kahdeksan kappaletta. Kuidutusko- neissa sula lasi pakotetaan keskipakovoiman avulla lingon reikien läpi ja syntyneet kuituaihiot venytetään voimakkaalla ja kuumalla kaasupuhal- luksella ohuiksi kuiduiksi. Kuidutuskoneiden tarvitsema lämpöenergia saadaan maakaasusta. Lasivillan lisäaineet lisätään kuituihin sumutta- malla.
Aihionmuodostuksessa tuotteelle annetaan sen neliöpaino. Aihionmuo- dostuslaitteistossa on rei’itetystä levystä tehty lamellikuljetin. Si- deainepitoiset kuidut kerätään kuljettimen alapuolisen imulaitteiston kautta seuraavalle kuljettimelle tuoteaihioksi. Ennen kypsytystä tuotteen pintaan voidaan liittää ohut kuitukangas tai lasihuopa.
Tuotteen kypsytys ja jäähdytys
Tuotteen kypsytyslaitteisto muodostuu kahdesta rei'itetystä levystä teh- dystä kuljettimesta, joiden väliin aihio johdetaan. Kuljettimien nopeutta ja niiden välistä etäisyyttä säätämällä saadaan tuotteelle haluttu tiheys ja paksuus. Tuoteaihio kuumennetaan kiertoilman avulla noin 250 C:een, jolloin tuoteaihiossa oleva sideaine reagoi ja muodostaa sidokset kuitu- jen välille. Kiertoilma kuumennetaan maakaasun avulla.
Jäähdytyslaitteistoon kuuluvat rullakuljetin, jonka yli tuote kulkee, imu- laatikko kuljettimen alla, imupuhallin ja kaasunpesulaitteisto pisaranero- tussykloneineen. Valmis lasivillamatto (lämpötila noin 200 C) jäähdyte- tään imemällä sen läpi ilmaa. Samalla poistuvat tuotteessa olevat kypsy- tyksessä syntyneet kaasut.
Mittaan leikkaus ja pakkaus
Paloittelulaitteistossa tuote leikataan sahojen ja leikkurien avulla. Leik- kauksessa syntyvät hukkapalat kierrätetään takaisin prosessiin tai niistä valmistetaan repimällä puhallusvillaa. Valmiit lasivillatuotteet pakataan sellaisenaan tai puristettuna, varastoidaan tai toimitetaan suoraan kuor- ma-autoihin tai junavaunuihin. Pakkausmateriaali on pääasiassa muovi- kalvoa, jonka lisäksi käytetään paperia ja kertakäyttölavoja. Valmiita tuotteita varastoidaan sekä sisätiloissa että piha-alueilla.
Tehtaan lämmitys
Tehdaskiinteistöä lämmitetään kahdella maakaasukäyttöisellä lämmin- vesikattilalla (tehot 0,5 MW ja 2 MW), joiden savukaasut johdetaan yh- teiseen savupiippuun. Lisäksi tehtaalla on käytössä suoria maakaasu- lämmittimiä, joiden savukaasut sekoittuvat huoneilmaan ja poistuvat normaalin ilmanvaihdon kautta.
Raaka-aineet ja kemikaalit
Lasivillan pääraaka-aine on kierrätyslasi (20 01 02), jonka osuus raaka- aineista on noin 70 %. Keräyslasi on pullo- ja tasolasia. Mahdollisuuksi- en mukaan käytetään myös muita lasieriä, kuten loisteputkien käsittelys- tä jäävää lasimateriaalia (19 12 05). Tekniset ja taloudelliset seikat huo- mioon ottaen tavoitteena on pitää keräyslasin käyttö mahdollisimman korkealla tasolla.
Lasin raaka-aineet varastoidaan teräsrakenteisissa siiloissa. Siilojen täyt- tö tapahtuu hihnakuljettimella ja pneumaattisella kuljetinjärjestelmällä.
Siilojen yläpäät suodattimineen ja alapäät purkulaitteistoineen ovat ra- kennuksen sisällä, jonne myös mahdolliset vuodot jäävät. Piha raaka- ainevaraston ympärillä on asfaltoitu, jotta ulos tapahtuvat (esim. pneu- maattisen kuljetuksen letkurikko) vuodot voidaan kerätä talteen.
Seuraavassa taulukossa on esitetty merkittävimmät lasivillan valmistus- prosessissa käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit.
Prosessissa käytettävät raa- ka-aineet ja kemikaalit
Luoki- tus
Suurin varas- tointimäärä
Keskimääräinen ku- lutus vuodessa
Kierrätyslasi - 30 000 t
Hiekka - 5 300 t
Sooda Xi 350 t 3 500 t
Etibor (booraksi pentahydraatti) - 3 900 t
Dolomiitti - 500 t
Maasälpä - 1 400 t
Mangaanioksidi - 170 t
Natriumnitraatti Xn, O 45 t 160
Fenoliformaldehydihartsi (sideaine)
Xn 220 t
(3*60 m3)
6 000 t
Ammoniakkivesi (25 %) C, N 60 m3 240 t
Ammoniumsulfaatti (100 %) - 30 t
Silikoni (40 %) - 20 t
Silaani (100 %) C 5 t 15 t
Öljyemulsio - 530 t
Urea - 1 400 t
Kevyt polttoöljy
trukkeihin ja varavoimakoneeseen
Xn 5 m3säiliö suoja-altaassa
50 t
Maakaasu F+ ei varastoida 5 – 7 milj.m3
LUOKITUKSET:
F helposti syttyvä E räjähtävä F+ erittäin helposti syttyvä Xn haitallinen O hapettava Xi ärsyttävä T myrkyllinen C syövyttävä
T+ erittäin myrkyllinen N ympäristölle vaarallinen
Nestemäisen fenoliformaldehydihartsin mahdolliset säiliövuodot ohjau- tuvat sideainelaitoksen kanaaliin ja sitä kautta maanalaiseen 75 m3:n suoja-altaaseen. Ammoniakkivesisäiliön suoja-altaan koko on 18 m3. Suoja-altaan täytyttyä vuoto ohjautuu purkupaikan suoja-altaaseen, jon- ka tilavuus on 75 m3. Ammoniumsulfaatin käyttöliuoksen (20 % liuos) varastosäiliön koko on 5 m3. Silaanin käyttöliuoksen (8 % liuos) varas- tosäiliön koko on 5 m3. Ammoniumsulfaatin ja silaanin käyttöliuossäili- öt sijaitsevat sideainelaitoksen yläkerrassa ja mahdolliset säiliövuodot ohjautuvat kanaalien kautta maanalaiseen suoja-altaaseen.
Taulukossa esitetyn lisäksi tehtaalla on normaaleja kunnossapitoon ja huoltoon liittyviä kemikaaleja, kuten asetyleeniä, erilaisia öljyjä, voite- luaineita, liuottimia ja puhdistusaineita. Lasivillatehtaalla ei ole käytössä Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) liitteessä 1 mainittuja aineita.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin
Tuotannossa käytettävä raakavesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta.
Raakaveden kulutus on ollut noin 100 000 m3/a. Sosiaalijätevedet johde- taan kaupungin jätevesiviemäriin. Tehtaan prosessivesiä ei johdeta vesis- töön tai viemäriin.
Prosessivettä käytetään lasivillalinjan poistokaasujen puhdistuksessa.
Likaantuneista prosessivesistä erotetaan kiintoaine tehtaan prosessijäte- vesien käsittelylaitoksella ja puhdistettu vesi ohjataan takaisin proses- siin. Suuri osa prosessivedestä poistuu vesihöyrynä tehtaan piippujen kautta. Erikoistilanteita varten tehtaalla on suoja-allas (1 600 m3), johon prosessivesi esimerkiksi kiertovesijärjestelmän puhdistuksen yhteydessä voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten. Prosessivesien käsitte- lyssä seuloille ja laskeutukseen jäävä lasikuitu ja orgaaninen sideainejäte puristuskäsitellään veden poistamiseksi ja erottuva jäte (märkäjäte) pa- lautetaan prosessiin syöttämällä se lasiuuniin. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja prosessiveden sisältämistä haitta-ainepitoisuuksista.
Vesilaitoksen seulalta otetun prosessiveden epäpuhtauspitoisuuksia
yhteensä seitsemän mittausta vuosina 2005 – 2007
Kokonaistyppi, N 450 – 1 400 mg/l
(keskiarvo 750)
Nitraattityppi, NO3 0,1 – 4,3 mg/l
(keskiarvo 1,2)
Ammoniumtyppi, NH4 390 – 830 mg/l
(keskiarvo 580)
Sulfaatti, SO4 80 – 200 mg/l
(keskiarvo 120)
Formaldehydi 6 – 100 mg/l
(keskiarvo 35)
Fenoli 55 – 370 mg/l
(keskiarvo 180)
Kokonaisrikki, S 30 – 190 mg/l
(keskiarvo 60)
Sulfidi 0,14 mg/l
yksi näyte vuonna 2007
Metanoli 10 – 140 mg/l
(keskiarvo 60), kolme näytettä vuonna 2007
Kokonaisfosfori 5 – 30 mg/l
kaksi näytettä vuonna 2007
pH 8,2 – 8,7
Jäähdytysvettä poistuu tehtaan vesilaitoksen katolla olevien jäähdytys- tornien kautta. Muuten jäähdytysvesi kiertää takaisin jäähdytysproses- siin. Jos yksittäisessä laitteessa on vikaa (ylikuumenee), voidaan tämän laitteen jäähdytysvesi ottaa suoraan kaupungin vesijohtoverkosta ja joh- taa takaisin viemäriin. Jäähdytysvetenä ei käytetä muuta kuin kaupungin
vettä, joten viemäriin mahdollisesti johdettava jäähdytysvesi on hake- muksen mukaan puhdasta.
Tehtaan piha-alueen hulevedet johdetaan sadevesiviemäröinnin kautta tehtaan ohi kulkevaan ojaan, joka laskee Vantaanjokeen. Sadevesiviemä- reissä ei ole öljynerottimia. Öljynerotin on vain niissä kaivoissa, joista on yhteys kaupungin viemäriverkkoon (esim. trukkikorjaamo).
Päästöt ilmaan
Seuraavassa taulukossa on esitetty tehtaan piipuista mitattuja päästöpi- toisuuksia. Samalla on esitetty parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaisia päästötasoja. Noin 96 % poistokaasuista johdetaan piippuun 4.
Mitatut pitoisuudet 2004 – 2008, mg/m3(n)
BAT-pitoisuus, mg/m3(n) Lasiuuni, piippu 1
(noin 3,5 % tehtaan poistokaasuista)
Hiukkaset 6 – 110
(keskiarvo 40)
5 – 301 10 – 302
NO2 160 – 520
(keskiarvo 290)
500 – 7001,2 Lasikanava, piippu 3
(noin 0,5 % tehtaan poistokaasuista)
Hiukkaset 150 – 380
(keskiarvo 250)
NO2 6 – 80
(keskiarvo 45)
Kuidutus, aihionmuodostus, kypsytys ja jäähdytys, piippu 4 (noin 96 % tehtaan poistokaasuista)
Hiukkaset 8 – 36
(keskiarvo 27)
20 – 501,2
NO2 2 – 13
(keskiarvo 8)
100 – 2002
Ammoniakki 12 – 33
(keskiarvo 21)
30 – 651 30 – 602
TOC (hiilenä) 1 – 37
(keskiarvo 19)
10 – 501 10 – 302
BAT-pitoisuudet haih- tuville orgaanisille yhdisteille (VOC)
Fenoli 1 – 14
(keskiarvo 6)
5 – 151 5 – 102
Formaldehydi 1 – 9
(keskiarvo 4)
5 – 101 2 – 52
1 BAT-pitoisuudet BAT-referenssidokumentista: Glass Manufacturing Industry, 2001 (Mineral wool)
2 BAT-referenssidokumentin uusimiskierroksen versiossa D2 (7.2009) esitetyt pitoisuudet
Lasivillatehtaan kokonaispäästöt ilmaan lasketaan mittaustulosten, käyn- ti- ja tuotantotietojen sekä ainetaseiden perusteella. Päästöt ilmaan riip- puvat tuotteen sisältämän sideaineen määrästä ja yksittäisten päästömit- tausten pohjalta on määritetty ominaispäästöt eri sideainepitoisuuksille.
Hiilidioksidipäästöihin lasketaan vain maakaasun ja nestemäisten poltto- aineiden poltosta aiheutuvat päästöt kertoimien avulla.
Vuosina 2004 – 2008 Hyvinkään lasivillatehtaan raportoidut päästöt il- maan ovat olleet keskimäärin: hiukkaset 80 t/a, typpidioksidi 23 t/a, ammoniakki 60 t/a, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC) 60 t/a, rik- kidioksidi 0,5 t/a ja fossiilinen hiilidioksidi 16 000 t/a.
Poistokaasujen puhdistusprosessit
Lasin raaka-aineiden varastointi ja annostelu
Raaka-ainesiiloissa on suodattimet poistoilman pölypäästöjen vähentä- miseksi ja poistoilma jää rakennuksen sisälle.
Lasin valmistus
Lasiuunin poistokaasut johdetaan pussisuodattimen kautta piippuun 1.
Pussisuodatin vaihdetaan noin kerran vuodessa, jolloin suodatin ohite- taan ja poistokaasut johdetaan puhdistamattomina piippuun 2. Suodatti- men vaihto kestää noin 12 tuntia. Pussisuodatin saatetaan joutua ohitta- maan myös häiriötilanteissa. Häiriöitä tapahtuu 2 – 4 kertaa vuodessa ja niiden korjaaminen kestää 1 – 24 h. Häiriöitä ovat suodattimen tukkeu- tumiset ja tilanteet, jolloin uunin poistokaasujen lämpötila ylittää suoda- tinmateriaalille sallitun rajan. Lämpötilaylityksiä tapahtuu esim. raaka- aineen syöttöhäiriöiden yhteydessä. Lasiuunin jälkeisen lasikanavan poistokanavan poistokaasut johdetaan puhdistamattomina piippuun 3.
Kuidutus ja aihionmuodostus
Kuidutus- ja aihionmuodostuksen poistokaasujen käsittely on jaettu nel- jään lohkoon, joista jokaisessa on oma venturipesuri ja syklonipisaraero- tin. Kaasut johdetaan 70 metriä korkeaan piippuun 4.
Tuotteen kypsytys ja jäähdytys
Kypsytyskanavan poistokaasut imetään kypsytysuunin molemmista päis- tä ja johdetaan venturipesurien kautta syklonipisaranerottimiin. Samalla tavalla käsitellään tuotteen jäähdytyksessä muodostuvat kaasut. Kaasut johdetaan 70 metriä korkeaan piippuun 4.
Mittaan leikkaus ja pakkaus
Valmiin tuotteen mittaan leikkauksessa syntyvä lasivillapöly imetään kahteen, vuonna 2007 uusittuun pölynpoistolaitteistoon (syklonierotin ja pussisuodatin). Erotettu pöly johdetaan puristinkonttiin ja toimitetaan kaatopaikalle. Puhdistettu ilma palautetaan tehdashalliin.
Melu
Lasivillatehtaan toiminnan aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista.
Melulähteitä tehdasalueella ovat tuotannon käyntiäänen lisäksi lastaus- trukkien käyntiäänet sekä peruutusmerkkiäänet. Raaka-aineiden ja tuot- teiden kuljetuksista aiheutuva raskaan liikenteen ja raideliikenteen melu ajoittuu pääasiassa arkipäiville ja päiväaikaan.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Seuraavassa taulukossa on tiedot lasivillatehtaalta vuonna 2008 pois toimitetuista jätteistä.
Jäte ja tunnusnumero Määrä 2008 Sijoitus
Sekajäte
20 01 99
120 t Kaatopaikka
Siivouspölyjäte
01 04 10
50 t Kaatopaikka
Talousjäte
20 01 08
0,3 t Kaatopaikka
Metallit
17 04 07
90 t Kierrätys
Puujäte
15 01 03
80 t Energiantuotanto
Ongelmajätteet ( kuten öljyt, rasvat, akut, maalit, lakat, liuottimet, loisteputket)
13 02 08, 16, 01 07, 20 01 21, 20 01 13, 20 01 21
yhteensä 0,4 t Ongelmajätelaitos
Vuoden 2008 aikana Hyvinkään tehtaan jätehuollosta tehtiin kokonais- sopimus Ekokem Oy:n kanssa. Sopimus pitää sisällään kaikkien tehtaal- la syntyvien jätejakeiden pois kuljetuksen sekä käsittelyn. Sopimuksen voimaantulon jälkeen sekajätettä ei viedä enää kaatopaikalle, vaan ne käytetään energiajätteenä Ekokem Oy:n jätteenpolttolaitoksessa.
Lasivilla-aihioiden mittaan leikkauksessa syntyvät hukkapalat kierräte- tään takaisin prosessiin tai niistä valmistetaan puhallusvillaa. Mittaan leikkauksessa syntyvä pöly ja prosessivedestä siivilöity kuitujäte käyte- tään uudelleen raaka-aineena. Lasiuuniin syötetään myös raaka- ainelaitoksen ja lasiuunin pussisuodattimien suodatusjätteet.
Tehtaan piha-alueella on 1 600 m3:n ulkoallas, johon pumpataan paine- pesujen yhteydessä syntyneet likavedet. Pesuvesien lisäksi altaaseen voidaan tarvittaessa pumpata ylimääräinen prosessivesi. Altaassa sak- kautuneen lietteen sekaan sekoitetaan puunkuorihaketta ja seos auma- taan. Lietettä lisätään kompostiin muutaman kerran vuodessa ja kompos- toinnin edetessä kasaa käännellään kaivinkoneella hapensaannin turvaa- miseksi. Kompostista tutkitaan fenolin ja formaliinin pitoisuuksia. Pitoi- suuksien ollessa riittävän alhaisia kompostoitunut aine viedään kaato- paikalle. Kompostoitunutta lietettä viedään kaatopaikalle 4 – 5 vuoden välein ja noin 150 – 200 tonnia kerrallaan.
Päästöt maaperään (estäminen)
Tehtaan normaalitoiminta ei aiheuta päästöjä maaperään.
PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)
EIPPCB (European Integrated Pollution Prevention and Control Bureau) on vuonna 2001 julkaissut lasiteollisuutta koskevan parhaan käyttökel- poisen tekniikan referenssidokumentin. Referenssidokumentin päivitys on käynnissä ja valmiiksi on saatu toinen versio D2 (07.2009). Doku- menteissa esitetyt lasivillateollisuuden (mineral wool) BAT-päästötasot ilmaan on esitetty taulukossa tämän päätöksen sivulla 8.
Hakemuksen mukaan Hyvinkään lasivillatehtaassa on käytössä vähä- päästöinen sähköuuni sekä BAT:n mukainen pussisuodatin lasiuunin poistokaasuille. Muita mahdollisia puhdistustekniikoita on selvitetty, mutta esimerkiksi sähkösuodattimen käyttöönottoa ei ole nähty järke- väksi ratkaisuksi, koska sillä saavutettu hyöty on kustannuksiin nähden pieni. Kypsytysuunin ja jäähdytyksen venturipesureihin on asennettu uudenlaiset suuttimet, joilla pesuveden pisarakokoa on satu pienennet- tyä. Kypsytysuunin venturipesureiden eteen on asennettu vesisuuttimet, jotka puhdistavat kaasuja puhtaalla vedellä. Lisäksi pesujen tehokkuutta on parannettu kypsytysuunin päätyjen tiivistyksillä, jotka pienentävät pesureille tulevan puhtaan ilman määrää. Puhtaan ilman määrää on pyrit- ty vähentämään myös taajuusmuuntajien säädöillä.
Hakemuksen mukaan lasiuunin pöly- ja typenoksidipäästöt johtuvat pää- asiassa käytettävistä raaka-aineista. Keräyslasin käyttö säästää luonnon- varoja, energiaa ja kaatopaikkatilaa, mutta lisää NOX-päästöjä. Lisäksi NOX-päästöt ovat lisääntyneet hiukan sen jälkeen, kun prosessiveden puhdistuksesta syntyneen märän kuidun vieminen kaatopaikalle lopetet- tiin ja sitä alettiin syöttää raaka-aineiden mukana lasiuuniin. Märkä jäte muuttaa lasin hapetusastetta, jonka takia raaka-aineen sekaan joudutaan lisäämään hapettimeksi natriumnitraattia ja mangaanioksidia. Osa syöte- tystä natriumnitraatista poistuu prosessista typen oksideina. NOX-päästöt ovat hakemuksen mukaan kuitenkin edelleen BAT-tasoa.
Tuotannon päästöjä on pyritty vähentämään sideaineen (hartsi) käytön optimoinnilla. Hartsin määrää tuotetonnia kohden on onnistuttu vähen- tämään. Tehtaalla otettiin käyttöön entistä vähäpäästöisempi hartsi kesäl- lä 2009.
Yhtiön tavoitteena on pyrkiä jatkuvasti vähentämään syntyvän jätteen määrää. Syntyvästä jätteestä pyritään kierrättämään suurin osa. Eri jäte- lajeja varten on sijoitettu keräilyastioita jätteiden syntymäpaikkojen lä- heisyyteen. Tehtaan toimintajärjestelmässä on määritelty vuosittaiset ja pitemmän ajan tavoitteet jätteiden vähentämiseksi ja tavoitteiden toteu- tumista seurataan.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Hyvinkään lasivillatehtaalla on yhdistetty yhdeksi toimintajärjestelmäksi sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät (ISO 9001 ja ISO 14001) sekä yhtiön oma turvallisuuden johtamisjärjestelmä.
Energiatehokkuus
Lasivillatehtaan pääasialliset energianlähteet ovat sähkö ja maakaasu.
Lasivillatuotannon ollessa 45 000 t/a on sähkönkulutus noin 65 GWh ja maakaasunkulutus noin 60 GWh. Noin puolet käytetystä sähköenergiasta menee lasin sulatukseen sähköuunissa, muita merkittäviä kulutuskohteita ovat puhaltimet, paineilmakompressorit ja pumput. Maakaasun suurim- mat kulutusyksiköt ovat lasikanava, kuidutuskoneet ja kypsytysuuni.
Hakemuksen mukaan vuonna 2006 Hyvinkään lasivillatehdas käytti 33 lasivillatehtaasta yhdeksänneksi vähiten energiaa tuotetonnia kohden.
Hyvinkään lasivillatehtaalle on vuonna 2009 laadittu energia-analyysi.
Analyysissä on käyty läpi tehtaan prosessi-, käyttöhyödyke- ja kiinteis- töjärjestelmien nykytilanne sekä mahdollisuudet pienentää lämmön- ja sähkönkulutusta.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Lähialueen asukkaiden yhteydenotot
Monnin asuinalueelta tehtaalle tulevista valituksista pidetään kirjaa. Seu- raavassa taulukossa on esitetty asukasvalitukset vuosilta 2004 – 2008.
Valituksen aihe
2004 2005 2006 2007 2008 2009
Savu tai haju 4 kpl 4 kpl 3 kpl 12 kpl 3 kpl 4 kpl
Melu - - - 1 kpl - 6 kpl
Vaikutus pintavesiin
Tehdasalueen ojavesien laatua seurataan joka toinen vuosi kahdesta näy- tepisteestä (H3 ja H5). Vuosina 2003, 2005 ja 2007 otetuista ojavesi- näytteistä ei havaittu mineraaliöljyjä tai formaldehydiä. Fenolia havait- tiin 0,002 – 0,007 mg/l (talousveden laatuvaatimus kloorifenolille alle 0,01 mg/l). Boorin osalta talousveden laatuvaatimus (alle 1,0 mg/l) alit- tui yhtä näytettä lukuun ottamatta (6,6 mg/l näytepisteessä H5).
Vaikutus maaperään ja pohjaveteen
Tehdasalueen pohjavesien laatua seurataan vuosittain neljästä näytepis- teestä (H1, H2, H4 ja H6). Vuosina 2003 – 2008 otetuista pohjavesinäyt- teistä on ajoittain havaittu pieniä määriä formaldehydiä ja fenolia. For- maldehydiä on havaittu pisteestä H6 korkeimmillaan pitoisuudet 0,12 – 1,50 mg/l. Fenolia on havaittu satunnaisesti kaikista tarkkailupisteistä korkeintaan 0,002 – 0,008 mg/l (talousveden laatuvaatimus kloori- fenolille alle 0,01 mg/l). Boorin pitoisuus pisteen H4 näytteissä on ylit- tänyt talousveden laatuvaatimuksen (alle 1,0 mg/l) joka näytteessä. Ha- vaitut pitoisuudet ovat olleet 1,6 – 4,6 mg/l lukuun ottamatta vuoden 2006 tulosta 57 mg/l. Vuonna 2008 otettiin pohjavesinäyte lisäksi teh- taan portin alueelta pisteestä H10. Näytteestä löydettiin fenolia 0,023 mg/l ja booria 8,20 mg/l. Hiilivetyjä alueen pohjavesinäytteistä on havaittu viimeksi vuonna 1998.
Vaikutus ilmaan
Vuonna 2008 teetetyn päästöjen leviämislaskelman (Symo Oy) mukaan Hyvinkään lasivillatehtaan päästöjen aiheuttamat hiukkaspitoisuuksien lyhytaikaiset maksimipitoisuudet maanpintatasolla ovat alle 20 % ilman- laadun ohjearvosta. Ammoniakin, fenolin ja formaldehydin maanpintapi- toisuudet ovat matalat, eivätkä laskelmien mukaan ylitä hajukynnyksiä.
Pitoisuudet ovat alle 5 % HTP-arvoista (haitallisiksi tunnetut pitoisuu- det). Teetetyn herkkyystarkastelun mukaan tehtaan piipun kavennuksella ei ole suurta merkitystä vuosikeskiarvoihin, mutta sillä voitaisiin alentaa suurimpia tuntipitoisuuksia. Merkittävä vähennys koskisi noin kymmen- tä päivää vuodessa. Piipunkorkeuden kasvattaminen vaikuttaisi vastaa- vanlaisesti kuin piipun kavennus. Piipunkorkeuden kasvattaminen on kuitenkin hakemuksen mukaan teknisesti vaikeaa toteuttaa.
Lasivillatehtaalla tehtiin hajumittauksia helmikuussa 2009 (Ramboll Analytics Oy). Näytteitä otettiin piipun 4 poistokaasusta sekä kuudesta pisteestä lasivillatehtaan ympäristöstä tehtaan normaalituotannon aikana 2. – 16.2.2009. Mittausraportin mukaan poistokaasun hajupitoisuus oli 170 HY/m3 (hajuyksikköä ilmakuutiossa), mikä vastaa suhteellisen mie- toa hajun tasoa. Piipusta mitattua hajua luonnehdittiin nestekaasun, pa- kokaasun ja rikkimäisen liuottimen kaltaiseksi. Poistokaasun orgaanisis- ta yhdisteistä korkeimmat pitoisuudet olivat trietyylifosfaatilla, 2-etoksi-
1,2-propaanidiolilla (tai vastaava isomeeri) ja fenolilla. Aiempien tehty- jen päästömittausten perusteella mitatut yhdisteet eivät ole ainoat hajua aiheuttavat yhdisteet. Poistokaasussa on myös ammoniakkia ja formal- dehydiä, joiden pitoisuuksia ei mitattu tässä yhteydessä. Tehtaan ympä- ristöstä otetuista passiivinäytteistä ei havaittu poistokaasusta mitattuja yhdisteitä. Tulos viittaa siihen, että piipusta mittauspisteisiin kohdistuvat pitoisuudet olivat nyt tehdyn mittausjakson aikana suhteellisen matalia mm. sääolosuhteista johtuen. Mittausraportin mukaan passiivinäytteillä ei voida osoittaa lyhyen aikavälin hetkellisesti kohonneita pitoisuustaso- ja. Näiden esiintymistä voidaan arvioida esim. mallintamalla vuosittaisia korkeimpia pitoisuustasoja minuuttien - kymmenien minuuttien tarkaste- lujaksoissa tai mittaamalla esimerkiksi hiilivetyjen kokonaispitoisuutta jatkuvatoimisesti.
Lasivillatehtaan hajupäästöistä on tehty diplomityö (Mari Saarinen, Lap- peenrannan teknillinen yliopisto 2009), jonka mukaan tehtaan hajuhaitat vaikuttaisivat johtuvan savupainumaksi kutsutusta ilmiöstä. Savupainu- maan vaikuttavat kaasun lämpömäärä sekä ympäristön olosuhteet ja to- pografia. Hajuhaittojen poistamiseksi olisi muodostuvia hajuyhdisteitä pystyttävä vähentämään 95 – 100 %.
Melun ja tärinän vaikutukset
Tehtaan pohjoispuolella sijaitsevalla Monnin asuinalueella suoritettiin melumittauksia päiväaikaan helmikuussa 2008. Mittauspisteitä oli neljä ja ne sijaitsivat 200 – 500 metrin etäisyydellä tehtaasta. Mittauspäivänä tehtaan tuotannossa oli erikoistuote, jonka valmistamisen on tehtaalla koettu aiheuttavan suurimman äänitason. Mitattu keskiäänitaso LAeq oli 51,7 – 60,7 dB. Kahdessa korkeimman melun mittapisteessä oli vallitse- vaa Pohjoisen kehätien liikennemelu. Lasivillatehtaan ääni oli kolmessa mittapisteessä erottuvaa, mutta ei impulssimaista. Kun mitatuista keski- äänitasoista poistettiin häiriöäänet, saatiin tehtaan aiheuttamaksi melu- tasoksi LAeq 46,8 – 51,6 dB. Melumittausraportin mukaan on mahdollis- ta, että yöaikaan liikenteestä aiheutuvan taustamelun vähentyessä tehtaan prosessimelusta aiheutuvat äänitasot olisivat hieman alempia.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu
Laitoksen valvomot ovat toiminnan aikana miehitetyt ja toiminnan kan- nalta oleellisten laitteiden tilaa seurataan automaatiojärjestelmien avulla.
Tehtaan 3T Monitori -tietojärjestelmään kirjataan muun muassa ympä- ristöpoikkeamat ja sidosryhmäpalautteet sekä poikkeamista aiheutuneet vahingot ja korjaavat toimenpiteet. Tehtaan MES-tietojärjestelmään tal- lentuvat kaikki ajo- ja tuotetiedot sekä esimerkiksi sääolosuhteet. MES- järjestelmän avulla voidaan tarkkailla tehokkaammin eri tekijöiden vai- kutusta toisiinsa. Laitteistojen kuntoa seurataan kunnossapitojärjestel- män ennakkohuolto-ohjelmalla.
Lasiuunin poistokaasujen pussisuodattimen toimintaa seurataan tarkkai- lemalla suodattimen paine-eroa päivittäin. Laitteistoon kuuluvan puhal- timen toimintaa ohjataan prosessiautomaation kautta. Pussisuodattimen häiriöt ja heikentynyt toiminta havaitaan myös aistinvaraisesti tehdashal- lin sisäilmaan tulevana pölynä ja hajuna. Venturipesureihin on hankittu ohjausjärjestelmään liitetyt painemittarit, joilla voidaan tarkkailla pesuja ja havaita tukkeutuneet suuttimet. Pesurien suuttimet vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa uusiin tai kunnostettuihin. Prosessilaitteistojen puhtautta seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa ne puhdistetaan seisokkien yhtey- dessä. Kypsytysuunin sisärakenteet ja savukaasukanavat puhdistetaan mekaanisesti vähintään kahdesti vuodessa.
Raaka-aineiden kulutusta seurataan punnitusten avulla. Jätteiden lajitte- lua seurataan kuukausittain tehtävillä tarkastuskierroksilla. Tehtaalta läh- tevät jätteet punnitaan jakeittain. Sähkönkulutusta seurataan laitteittain sekä osastoittain ja maakaasunkulutusta prosessivaiheittain.
Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet)
Poistokaasumittaukset tehdään lasiuunin poistokaasuista (piippu 1), lasi- kanavan poistokaasuista (piippu 3) sekä lasivillalinjan niin sanotusta isosta piipusta (piippu 4). Päästömittaukset on tehty seuraavan taulukon mukaisesti:
Ympäristöluvassa edellytetyt
Piippu 1
kerran vuodessa
Piippu 3
kerran vuodessa
Piippu 4
kaksi kertaa vuodessa
Hiukkaset X X X
Typen oksidit X X X
VOC - - X
Ammoniakki - - X
Muut mittaukset
Rikkidioksidi X - -
Hiilimonoksidi X X X
Fenoli - - X
Formaldehydi - - X
Hakija esittää päästömittausten pitämistä entisellään lukuun ottamatta rikkidioksidi- ja hiilimonoksidimittauksia, joista hakija haluaisi luopua kokonaan.
Jäteastioiden tyhjennystä ja jätteiden lajittelua seurataan toimintajärjes- telmään liittyvien tarkastuskierroksien yhteydessä. Kaikki tehtaalta pois kuljetettava jäte punnitaan.
Laitoksen vaikutusten tarkkailu
Tehdasalueen pohjavesien laatua on seurattu vuosittain ja pintavesien laatua joka toinen vuosi. Lasivillatehtaan alueen pohjoispuolella kulke- van ojan veden laatua ennen (H3) ja jälkeen tehdasalueen (H5) seura- taan. Pohjavesien havaintoputkia on neljä (H1, H2, H4 ja H6). Kaikista pinta- ja pohjavesinäytteistä määritetään pH, sähkönjohtavuus sekä seu- raavat pitoisuudet: permanganaattiluku, nitraatti, nitriitti, ammonium, boori, formaldehydi, fenoli ja mineraaliöljyt.
Raportointi
Lasivillatehtaan tuotannosta, raaka- ja lisäaineiden käytöstä, energian ja veden kulutuksesta, viemäriin johdettavien sosiaalijätevesien määrästä, päästöistä ilmaan sekä syntyneistä jätteistä ja niiden käsittelystä rapor- toidaan vuosittain Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle ja Uudenmaan ympäristökeskukselle. Vuosiraporttiin liitetään myös raportit kyseisen vuoden aikana tehdyistä mittauksista sekä selvi- tys mahdollisista häiriötilanteista.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi
Hyvinkään lasivillatehtaalla on tehty kaikki prosessivaiheet kattava ris- kien kartoitus. Riskit on arvioitu BS 8000 -standardin mukaisesti esiin- tymisen todennäköisyyden ja seurausten vakavuuden perusteella, jolloin jokaiselle vaaralle on saatu riskiluokitus. Riskien poistamiseksi tai riski- tason madaltamiseksi on tehty esitys toimenpiteistä, joiden toteuttaminen ja seuranta tapahtuvat linjaorganisaatiossa. Korjaavista toimenpiteistä laaditaan yhteenveto neljännesvuosittain. Riskejä seurataan säännöllises- ti läheltä piti -tilanteiden ilmoituskäytännöllä sekä 1 – 2 kertaa kuukau- dessa tehtävällä turvallisuus- ja järjestysindeksitarkastelulla.
Turvallisuusselvityksen mukaan suurin riski kemikaalien joutumiselle sadevesiviemäreihin ja niiden kautta läheiseen ojaan on silloin, kun teh- dasalueella sattuu onnettomuus, jonka yhtenä osapuolena on kemikaaleja kuljettava ajoneuvo. Riski tähän on kemikaalien varastoinnin vähenty- misen myötä pienentynyt huomattavasti.
Toimet onnettomuuksien estämiseksi
Kaikki kemikaalit ja trukkien polttoaineet on varastoitu siten, että säili- öiden vuototilanteissa vuodot kerääntyvät suoja-altaisiin. Säiliöiden täy- tössä kemikaaliautot ovat suoja-altaiden päällä. Ammoniakkivesisäiliön suoja-altaassa on hälyttävä pinnanmittaus. Lisäksi suoja-altaan pintaa seurataan päivittäin. Ammoniakkivesisäiliö, pumput ja purkuyhteet on merkitty selkeästi ja kemikaali tuodaan aina päiväaikaan. Lasin raaka- aineiden käsittelyalueet on asfaltoitu. Raaka-aineiden varastosiilojen ja käsittelylaitteiden ympärillä on suojarakennus. Myös junalla tehtaalle kuljetettavien nestemäisten kemikaalien purkupaikalla on suoja-allas, josta vesi ja mahdolliset kemikaalit voidaan poistaa ja kerätä hallitusti.
Kaikki maakaasupolttimet on varustettu vaatimusten ja standardien mu- kaisilla liekinvalvonta-, turva- ja säätölaitteilla. Kun jonkun polttimen toiminta pysäytetään pidemmäksi ajaksi, suljetaan polttimen tai osaston käsikäyttöinen pääsulkuventtiili. Tehtaassa on maakaasuvuotojen il- maisimia. Uunivalvomoon menee pitoisuushälytys, kun jokin kaasuil- maisimista toteaa pitoisuuden nousseen yli 20 %:iin alemmasta räjähdys- rajasta. Ulkoisella osuudella maakaasuputket kulkevat putkisillassa, jos- sa ne ovat suojassa ulkoisilta törmäyksiltä ja iskuilta. Suurin sallittu ajo- nopeus tehdasalueella on 30 km/h.
Toimet onnettomuus- ja häiriötilanteissa
Lasivillatehtaan sisäinen pelastussuunnitelma päivitetään vähintään kolmen vuoden välein sekä aina olosuhteiden muuttuessa. Sisäisen pe- lastussuunnitelman mukainen toiminta koulutetaan koko henkilökunnal- le ja toimintaa harjoitellaan säännöllisesti. Yhteistoimintaharjoituksia pelastuslaitoksen kanssa järjestetään vähintään kolmen vuoden välein.
Mahdollisten kemikaalivuotojen varalle on tehdasalueella kolme ”en- siapupistettä”, jotka sisältävät erilaisia imeytysmateriaaleja sekä viemä- rikansien sulkulaitteita. Pisteitä huolletaan ulkopuolisen yrityksen toi- mesta säännöllisesti.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset
Hakemusta on täydennetty 7.7.2008, 4.8.2008, 9.4.2009, 28.4.2009, 25.11.2009 ja 21.12.2009.
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuulut- tamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Hyvinkään kaupungin ilmoitustaululla 15.6.2009 – 7.8.2009 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Aamuposti ja Kaupunkilehti Vartti -nimisissä sanomalehdissä. Hake- muksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille.
Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset
Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 12.10.2009.
Tarkastusmuistio No YS 1285/16.10.2009 on liitetty asiakirjoihin.
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Hyvinkään kaupungin ympäristö- lautakunnalta, Hyvinkään kaupunginhallitukselta sekä Hausjärven kun- nan ympäristölautakunnalta.
Hausjärven kunnan ympäristölautakunta toteaa 26.8.2009 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista ympäristölupahakemukses- ta.
Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta toteaa 20.8.2009 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Ai- emmin esillä olleita lähiasukkaiden haittailmoituksia savukaasupäästöis- tä ei ole viime aikoina tullut Hyvinkään ympäristökeskukseen.
Muistutukset
Monnin kyläyhdistys ry ja 183 allekirjoittajaa ovat 31.7.2009 toimitta- neet vetoomuksen (päivätty 2.12.2007), jossa todetaan seuraavaa: Monni sijaitsee Hyvinkään pohjoispuolella Hausjärven kunnassa lasivillateh- taan välittömässä läheisyydessä. Tehtaan piipusta Monnin alueelle las- keutuva savu aiheuttaa monenlaista haittaa. Savu on siniharmaata ja sen voi selvästi nähdä asutuksen keskellä. Savu on voimakkaan ja pistävän hajuista. Varsinkin lähialueilla savu haittaa hengittämistä ja aiheuttaa jo- pa silmien kirvelyä ja päänsärkyä. Erisyisenä huolenaiheena ovat alueel- la asuvat sadat lapset, jotka altistuvat savulle ulkoillessaan. Lasivillateh- taan alueelta kuuluu ympäri vuorokauden tasainen ja jatkuva humina se- kä ajoittain häiritsevä kova sireeniääni. Muistuttajat vastustavat ympäris- tölupahakemuksen hyväksymistä, ellei alueen ilmanlaatua paranneta (pe- rustana pitkäkestoinen, puolueeton ilmanlaadun mittaus) ja meluhaittoja vähennetä.
S.K. toteaa 27.8.2009 päivätyssä muistutuksessaan muun muassa, että lasivillatehtaan päästöt ovat asukkaita haittaavia. Välillä Monnin alueen yllä leijuu sininen savu, mikä käy henkeen. Monnin alueella on paljon lapsiperheitä. Voi olla, että terveys kärsii. Tehtaan piipusta kuuluu jat- kuva hurina. Kesällä oli myös tosi inhottava ääni kun jotain lieteallasta tyhjennettiin. Tämän jälkeen tehtaan viereisellä kävelytiellä oli hirveä haju. Tehtaan pitäisi olla kauempana asutuksesta. Kunta ei saisi antaa lupia rakentaa näin lähelle tehdasta.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:lle on 4.9.2009 päivätyllä kirjeellä No YS 1069 varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muistutuksista. Yhtiö toteaa 29.10.2009 toimitetussa vastineessaan muun muassa seuraavaa:
Lasivillatehtaan päästöjä ilmaan mitataan voimassa olevan ympäristölu- van mukaisesti kahdesti vuodessa. Mittaukset suorittaa puolueeton taho ja tulokset raportoidaan viranomaisille. Mittaustulosten perusteella Hy- vinkään lasivillatehdas toimii EU:ssa lasivillatehtaiden BAT-normien puitteissa. Tämä tarkoittaa, että päästömittausten tulokset ja päästöjen puhdistamisessa käytetty tekniikka täyttävät niille asetetut vaatimukset.
Tietyissä ilmasto-olosuhteissa saattaa tehtaan ympäristössä esiintyä het- kellisiä hajuhaittoja. Näitä hajuhaittoja on tutkittu sekä mittausten että leviämismallien avulla, eikä niiden ole todettu olevan terveydelle tai ympäristölle vaarallisia.
Alkuvuodesta 2009 saamiensa yhteydenottojen perusteella yhtiö käyn- nisti tutkimuksen tehtaalta sen ympäristöön kantautuvaan meluun ja me- lun aiheuttajiin. Tutkimus tehtiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta ja sen tuloksena melulähteet pystyttiin paikantamaan ja ympäristöön kan- tautuvaa melua vähentämään. Yhtiö pyrkii jatkuvasti kehittämään teh- taan prosesseja ja pienentämään toimintansa vaikutuksia ympäristöön.
Kaikki yhteydenotot käsitellään ja niitä käytetään apuna toiminnan ke- hittämisessä. Yhtiö tulee myös lisäämään yhteistyötä Monnin kyläyhdis- tyksen kanssa ympäristöasioiden kehittämiseksi.
VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu
Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Hyvinkään lasivillatehtaan edellä esitetyn mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupa- määräyksin:
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt näkökohdat on otettu huomioon lupamääräyksiä tarkistettaessa.
Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi
Raaka-aineet(YSL 43 §, 45 §, VNA 689/2006)
1. Tehtaalla saa raaka-aineena hyödyntää keräyslasia (20 01 02) ja muita vastaavia lasieriä (esim. 19 12 05). Tehtaalla ei saa ottaa vas- taan muita jätteitä. Jos tehtaalle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei tässä ympäristöluvassa ole sallittu, on jäte viipymättä palautetta- va sen haltijalle tai toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
Päästöt ilmaan(YSL 43 §, 55 §, NaapL 17 §)
2. Lasivillalinjan poistokaasujen johtamisessa 70 metriä korkean pii- pun 4 kautta ulkoilmaan on noudatettava seuraavia pitoisuusraja- arvoja (kuivassa kaasussa, ei happipitoisuuden muunnosta):
Epäpuhtaus Pitoisuus, mg/m3(n)
Hiukkaset 40
VOC (hiilenä) 30
Ammoniakki 50
Pitoisuusraja-arvoa katsotaan noudatetun, jos kertamittauksessa saatu keskiarvopitoisuus ei ylitä raja-arvoa. Prosessin käynnistys- ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja- arvojen noudattamisen tarkasteluissa.
2.1. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n on 31.12.2010 mennessä toimi- tettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle teknis-taloudellinen sel- vitys mahdollisuuksista poistaa prosessiveteen liuenneita haisevia yhdisteitä ennen kuin prosessivesi palautetaan poistokaasujen puh- distukseen.
Selvityksessä on arvioitava prosessiveteen liuenneiden haitta- aineiden poiston vaikutuksia piipun 4 haisevien yhdisteiden päästöi- hin ja päästöjen aiheuttamiin hajuhaittoihin.
Selvityksessä on tutkittava vähintään seuraavat prosessiveden puh- distuskeinot ja niillä saavutettavat vaikutukset: prosessiveden aktii- vihiilipuhdistus sekä prosessivesien osittainen johtaminen kunnalli- selle jätevedenpuhdistamolle.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto voi selvityksen perusteella täyden- tää ympäristölupaa määräyksillä, jotka koskevat tehtaan haisevien yhdisteiden päästöjen tai niiden haittavaikutusten rajoittamista.
2.2. Tehtaalla käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.
Melu(YSL 43 §, NaapL 17 §, VNp 993/1992)
3. Tehtaan toiminnasta aiheutuva melu lähimmässä häiriintyvässä kohteessa (Monnin alue, Rajakorventie) ei saa ylittää päivällä klo 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä klo 22 – 7 ekviva- lenttimelutasoa 50 dB (LAeq).
Päästöt vesiin ja viemäriin(YSL 43 §)
4. Lasivillan tuotannossa muodostuvat prosessijätevedet on johdettava yleiseen jätevesiviemäriin tai käsittelyn jälkeen takaisin prosessiin.
Sosiaalijätevesistä poikkeavat jätevedet on johdettava yleiseen jäte- vesiviemäriin Hyvinkään vesi- ja viemärilaitoksen edellyttämällä ta- valla.
5. Sadevedet sekä muut alueen pintavedet on johdettava tehdasalueen ympärysojaan niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pi- laantumisvaaraa.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43 §, JL 6 §, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001)
6. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypai- koillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niis- tä ei aiheudu roskaantumis- tai muuta haittaa ympäristölle.
Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisim- man vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava on- gelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikka- kelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaa- topaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaato- paikan pitäjän edellyttämin väliajoin.
Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuk- sen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä jäte- tiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
7. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan, ryhmiteltä- vä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan ja toimitettava laitok- seen, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto on hyväksytty. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jät- teet tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty.
Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siir- toasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä.
8. Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnalle on nimettävä vastuu- henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kau- pungin ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.
Vastuuhenkilön nimen ja/tai yhteystietojen muutoksesta on viipy- mättä ilmoitettava edellä mainituille viranomaisille.
Varastointia koskevat määräykset(YSL 43 §)
9. Raaka-aineet, hartsi, polttoaineet, kemikaalit sekä jätteet on varas- toitava ja käsiteltävä tehdasalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiis- teyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaa- raa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tark- kailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä kor- jaustoimenpiteisiin.
Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet(YSL 43 §, YSA 30 §) 10. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on
aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavan- omaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maa- perään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin laitteistojen kuntoon saattamiseksi ja tällaisten päästöjen estämisek- si, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriötilanteista on 48 tunnin kuluessa il- moitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ja Hausjärven kunnan ympäristönsuoje- luviranomaisille.
11. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on tehdasalueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia aina saatavilla. Vuotoina ympä- ristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättä- vä välittömästi talteen.
Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että kemikaali- ym. vuoto- jen hallittuun kokoamiseen ja käsittelyyn sekä prosessivesien varas- tointiin käytettyjen altaiden tiiveys tarkastetaan säännöllisesti ja havaitut puutteet korjataan välittömästi.
11.1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä lasivillatehtaan eri toimin- tojen (prosessi, kemikaalit, kuljetukset) aiheuttamista ympäristöris- keistä sekä onnettomuustilanteissa tarvittavista toimenpiteistä ym- päristövahinkojen torjumiseksi ja päästöjen leviämisen estämiseksi (muun muassa kemikaalivuodot ja tulipalojen sammutusvedet). Eri- tyisesti on huomioitava riskit viereiselle pohjavesialueelle. Ajan ta- salla oleva ympäristöriskiselvitys on pyydettäessä esitettävä ympä- ristöluvan valvontaviranomaiselle.
Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset(YSL 43 §, 90 §)
12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukaut- ta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle yksityiskohtainen suunnitelma ve- siensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa kos- kevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
Tarkkailu(YSL 43 §, 46 §, 108 §, NaapL 17 §)
13.1. Valmistuslinjan poistokaasuista (piippu 4) on mitattava hiukkasten, typen oksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC, hiilenä) ja ammoniakin pitoisuudet ja päästöt. Valmistuslinjan poistokaasujen päästömittaukset on suoritettava kaksi kertaa vuodessa.
13.2. Lasiuunin ja lasikanavan (piiput 1 ja 3) poistokaasuista on mitatta- va hiukkasten ja typen oksidien pitoisuudet ja päästöt. Lasiuunin ja lasikanavan poistokaasujen päästömittaukset on suoritettava kerran vuodessa.
13.3. Edellä mainitut päästömittaukset on suoritettava ulkopuolisen asi- antuntijan toimesta. Mittausraportissa on esitettävä mittauksen ai- kana tuotetun lasivillan sideaineprosentti sekä tieto siitä, mikäli la- siuunin poistokaasuja ei ole johdettu imukaappiin mittausten aika- na. Mittaustulokset on esitettävä yksikössä mg/m3(n) kuivaa kaasua sekä päästöt yksikössä kg/h. Lisäksi mittausraportissa on ilmoitetta- va poistokaasujen kosteus, lämpötila ja happipitoisuus sekä tila- vuusvirta. Mittausraportissa on lisäksi esitettävä käytetyt mittaus- menetelmät, mittausepävarmuus ja arvio tulosten edustavuudesta.
13.4. Lasivillatehtaan päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailta- va ottamalla osaa alueen bioindikaattoriseurantaan sekä muuhun mahdollisesti toteutettavaan Hyvinkään teollisuuden ja Hyvinkään kaupungin yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun. Tarkkailuohjelmista sovitaan erikseen.
13.5. Lasivillatehtaan toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso Mon- nin asuinalueella on mitattava yöaikaan syksyn 2010 aikana. Melu- mittaukset on suoritettava samoista mittauspisteistä kuin helmi- kuussa 2008. Mittausten aikana toiminnan lasivillatehtaan on oltava normaalia. Melun mahdollinen kapeakaistaisuus on huomioitava.
Mittaukset on suoritettava riippumattoman asiantuntijan toimesta.
Mittaustulokset ja mittausraportit on toimitettava Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupun- gin ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa mittauksen suorittamisesta. Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskus antaa tarvittaessa tehtyjen mit- tausten perusteella lisämääräyksiä melun vähentämisestä ja meluta- son uusintamittauksista.
14. Tehtaan toiminnan vaikutusten tarkkailu pohjaveden ja tehdasalu- een ympärysojan veden laatuun on tehtävä ulkopuolisen asiantunti- jan toimesta. Pohjavesistä näytteet otetaan vuosittain syys- lokakuussa havaintoputkista H1, H2, H4 ja H6. Pintavesistä näytteet on otettava havaintopaikoista H3 ja H5 vuosittain pohjavesinäyt- teenoton yhteydessä. Pinta- ja pohjavesinäytteistä määritetään pH, sähkönjohtavuus (mS/m), permanganaattiluku (mg KMnO4/l), nit- raatti (mg NO3/l), nitriitti (mg NO2/l), ammonium (mg NH4/l), boori (mg/l), formaldehydi (mg/l), fenoli (mg/l) ja mineraaliöljyt (mg/l).
Pohjaveden korkeus ja ojan virtaama on mitattava tai arvioitava jokaisella näytteenottokerralla.
15. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardi- en (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvä- linen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti.
Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikä- li tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta.
Kirjanpito ja raportointi (YSL 46 §, JL 51 §, 52 §)
16.1. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n on vuosittain helmikuun lop- puun mennessä toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille Hyvinkään tehtaan edellis- tä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraa- vat tiedot:
- tiedot lasivillatehtaan käyntiajoista (h/kk) ja tuotannosta sekä tuotteen keskimääräinen sideainepitoisuus
- tiedot raaka-aineiden, kemikaalien, polttoaineiden ja veden ku- lutuksesta sekä energiankulutusindeksistä
- laskennalliset vuosipäästöt (hiilidioksidi, hiukkaset, typen oksi- dit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja ammoniakki) ilmaan (t/a), päästöjen laskentaperusteet sekä arvio tulosten edustavuudesta - yhteenveto puhdistinlaitteiden häiriökirjanpidosta ja arvio häi-
riöiden kokonaiskestosta (% tuotannon käyntiajasta)
- tiedot yleiseen viemäriin johdettujen jätevesien määrästä (m3/a) - tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostu-
neista jätteistä ja ongelmajätteistä
- suoritetut huoltotoimenpiteet ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, ar- vio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäris- tövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet)
- päästöjen ja toiminnan vaikutusten tarkkailuun liittyvät mitta- usraportit ja selvitykset
- vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset teh- taan toiminnassa.
Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palve- luntuottajan välityksellä.
Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito kos- kee päästö- ja vaikutustarkkailumittauksia, näytteidenottoa ja ana- lysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä myös öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyy- dettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.
RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet
Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan täs- sä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla an- nettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuoje- lulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huo- mioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittä- vää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohja- veden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, ve- denhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteis- ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määrä- yksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumi- sen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset.
Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut
Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonai- suutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mah- dollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen eh- käisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua par- haaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otet- tava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnetto- muuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
Lasivillatehtaalla on lopetettu fenoliformaldehydihartsin valmistus. Sa- malla fenolin, formaliinin, rikkihapon ja lipeän sekä varapolttoaineena pidetyn nestekaasun varastointi tehdasalueella on lopetettu. Muutos on pienentänyt lasivillatehtaan ympäristöriskejä merkittävästi. Lasivillateh- taan toiminnassa hyödynnetään keräyslasia ja muita vastaavia jätteeksi laskettavia jäte-eriä. Omassa toiminnassa syntyvät jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Päästöjä ilmaan rajoitetaan pussisuodatti- mella ja pesureilla. Poistoilmapäästöjen lisävähentämismahdollisuuksia selvitetään ja päästöjä ilmaan mitataan säännöllisesti. Samoin seurataan säännöllisesti tehdasalueen pinta- ja pohjavesien laatua. Lisäksi tehdas osallistuu alueelliseen ilmanlaadun seurantaan. Yhtiö on pyrkinyt vähen- tämään aiheuttamaansa melua ja toimenpiteiden vaikutusten todentami- seksi melutaso Monnin alueella mitataan. Tehtaalla on sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät ja laitoksen energiatehokkuutta on analysoitu.
Tehdas kirjaa ja huomioi omassa toiminnassaan lähialueelta tulleet vali- tukset sekä pyrkii lisäämään yhteistyötä lähialueen asukkaiden kanssa.
Toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti, voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta ra- joittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeukselli- sissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alu- een kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joil- la ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja.
Lasivillatehtaan edelliseen ympäristölupaan No YS 123/4.2.2003 verrat- tuna lupamääräysten sisältö on muuttunut merkittävimmin määräyksissä 2. – 2.2. (päästöt ilmaan), 6. (jätehuolto), 11.1 (ympäristöriskiselvitys) sekä 13.2. – 16.1. (tarkkailu, kirjanpito ja raportointi).
Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mah- dollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyö-
dyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia.
Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mu- kaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kier- rätyslasin ja lasivillan valmistuksessa muodostuvien jätteiden hyödyn- täminen lasivillan raaka-aineena edistää kyseisten jätteiden hyödyntä- mistä ja jätehuollon asianmukaista järjestämistä. Ympäristöluvassa ei katsottu tarpeelliseksi määrätä hyödynnettävän lasijätteen sallitusta enimmäismäärästä, koska lasijätteen hyötykäytöstä ei voida arvioida ai- heutuvan tehtaalla erityisiä haitallisia päästöjä. (Määräykset 1. ja 6.) Laskennallisesti tai mittauksilla ei lasivillatehtaan ympäristöstä ole ha- vaittu hajukynnyksiä ylittäviä taikka terveydelle haitallisia pitoisuuksia haisevia yhdisteitä. Ympäristölupahakemuksesta tehtyjen muistutusten sekä ympäristöviranomaisille ja tehtaalle tulleiden valitusten perusteella tehtaan päästöt ilmaan aiheuttavat kuitenkin ajoittain lähialueen asuk- kaille hajuhaittaa, silmien ja hengitysteiden ärsytystä sekä päänsärkyä.
Useat haisevat yhdisteet voidaan haistaa jo hyvin pieninä pitoisuuksina, mikä tekee hajuhaittojen poistamisesta erittäin vaikeaa.
Tehtaan hajuhaitoista tehdyssä diplomityössä hajuhaittojen arvioidaan johtuvan savupainumaksi kutsutusta ilmiöstä. Savupainumaan vaikutta- vat kaasun lämpömäärä sekä ympäristön olosuhteet ja topografia. Dip- lomityössä arvioidaan, että hajuhaittojen poistamiseksi olisi muodostu- via hajuyhdisteitä pystyttävä vähentämään 95 – 100 %. Käytännössä tä- män suuruinen päästövähennys olisi teknisesti hyvin vaikeaa tai mahdo- tonta ja kustannukset kohtuuttoman suuria. Vuonna 2008 tehtiin herk- kyystarkasteluja piipun 4 korkeuden ja halkaisijan vaikutuksista ilman- laatuun. Selvityksen mukaan tehtaan piipun kavennuksella ei ole suurta merkitystä vuosikeskiarvoihin, mutta sillä voitaisiin alentaa suurimpia tuntipitoisuuksia. Merkittävä vähennys koskisi noin kymmentä päivää vuodessa. Piipunkorkeuden kasvattaminen vaikuttaisi vastaavanlaisesti kuin piipun kavennus. Piipunkorkeuden kasvattaminen on kuitenkin ha- kemuksen mukaan teknisesti vaikeaa toteuttaa. Lisäksi piipun kavennuk- sesta saattaa johtaa piipun melupäästön kasvuun.
Hajuhaittojen vähentämiseen liittyvistä ongelmista huolimatta tehtaan päästöjä on edelleen syytä pyrkiä rajoittamaan ja vähentämään, jotta lä- hialueen asutuksen kokemat haitat pienenisivät. (Määräykset 2. ja 2.1.) Pitoisuusraja-arvoja asetettaessa on otettu huomioon EIPPCB:n lasiteol- lisuutta koskevassa BAT-referenssidokumentissa ja sen päivitysversios- sa D2 esitetyt BAT-pitoisuudet sekä Hyvinkään lasivillatehtaalla mitatut pitoisuudet. Pitoisuusraja-arvoja harkittaessa on erityisesti otettu huomi- oon läheisen asutuksen kokemat savu- ja hajuhaitat. (Määräys 2.)
Prosessivettä käytetään lasivillalinjan poistokaasujen puhdistuksessa.
Likaantuneista prosessivesistä erotetaan kiintoaine tehtaan prosessijäte- vesien käsittelylaitoksella ja puhdistettu vesi ohjataan takaisin proses- siin. Kiertävien prosessivesien laatua on tutkittu ja niistä on havaittu eri- laisia haitta-aineita ja hajua aiheuttavia yhdisteitä. Prosessivesi poistuu lopulta vesihöyrynä tehtaan piippujen kautta. Tästä syystä on tarpeen selvittää, voitaisiinko prosessivesiä puhdistamalla teknis- taloudelliset