LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Ciba Finland Oy:n Mietoisten tehdas sijaitsee Mynämäen kunnassa Kaskisten kylässä

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 120 YLO

Dnro LOS-2004-Y-485-111

Annettu julkipanon jälkeen 12.12.2008 ASIA

Päätös Ciba Finland Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kemikaalien valmistusta ja varastointia Mynämäen kunnassa. Kyseessä on ole- massa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA

Ciba Finland Oy Kaskistentie 9 23120 Mietoinen

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Ciba Finland Oy, Mietoisten tehdas, Kaskistentie 9, 23120 Mietoinen

Lupaa haetaan Ciba Finland Oy:n Mietoisten tehtaalle, joka sijaitsee Mynämäen kunnas- sa Kaskisten kylässä.

Kiinteistörekisteritunnus: 490-455-1-1 ja 490-455-1-10 Toimialatunnus: 24140

Liike- ja yhteisötunnus: FI-09049097

Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola 312-0213789-P LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 4b LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 4b ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 27.5.2004.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymä 28.3.1995, ympäristölupa kationisoin- tikemikaalin valmistamiseen

Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymä 8.12.1998, ympäristölupa EHA- tuotteen valmistamiseen

TUKES 15.1.1999 (5511/360/98), päätös, AKD-tehtaan muutokset EHA-tuotteen valmistamiseksi

TUKES 27.7.1998 (3329/360/98), päätös, raskaan polttoöljyn säiliö

TUKES 27.3.1998 (1545/360/98), päätös, vaaralliset kemikaalit, määrämuutos TUKES 17.12.1997 (7438/360/97), päätös, uusi ammoniakkikylmälaitos

Teknillinen tarkastuskeskus 28.12.1994 (3447/360/94), päätös, hienokemikaalitehtaan laajennus

Ciba Finland Oy:n alue on vuonna 2000 vahvistetussa asemakaavassa kaavoitettu teolli- suus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Itäpuolella sijaitsee liikerakennusten korttelialue (KL-3 ja KL-2) sekä eteläpuolella ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teol- lisuusrakennusten korttelialue (TY) ja maa- ja metsätalousalue (MT).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Ciba Finland Oy:n Mietoisten tehdas sijaitsee Mynämäen kunnassa Kaskisten kylässä.

Mietoisten keskustaajama on noin kilometrin päässä tehtaasta. Tehtaan ohi kulkee Raisi- osta Uuteenkaupunkiin ja Kustaviin johtava melko vilkasliikenteinen kantatie 192. Teh- daskiinteistö rajoittuu pohjoisessa Mynäjokeen, joka laskee kahden kilometrin päässä matalaan Mynälahteen. Tehtaan välittömässä läheisyydessä on ympärivuotisesti toimiva ravintola ja Kustavintien vastakkaisella puolella kahvila. Lähimmät asuinkiinteistöt si- jaitsevat noin 300 metrin päässä Mynäjoen toisella puolella. Muutoin tehdaskiinteistö on peltojen ympäröimä. Mietoisten keskustassa sijaitsevat lähin koulu, vanhainkoti ja terve- yskeskus. Maaperä tehdasalueella on savea. Lähin tärkeä pohjavesialue sijaitsee yli kilo- metrin etäisyydellä. Vallitseva tuulensuunta on etelälounaasta.

Lähin Natura-alue (Mietoistenlahti, FI0200089) sijaitsee 2,4 kilometrin etäisyydellä.

Alue on tärkeä muuttolintujen levähdyspaikka ja lintujen ruokailupaikka. Suistoalueella on tavattu vaateliaita kasvilajeja kuten alueellisesti uhanalainen ojasätkin. Lahdella on tavattu runsaasti EU:n lintudirektiivin lajeja. Lisäksi alueella esiintyy mm. alueellisesti uhanalainen tylli. Alue kuuluu pääosin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on suorittanut Mynäjoen ja Mynälahden vesistön tilan tarkkailua. Vuoden 2007 vuosiraportin mukaan Mynäjoen vuotuisesta ko- konaisravinnevirtaamasta pääosa on hajakuormitusta. Lisäksi Mietoisten puhdistamon jä- tevesistä aiheutuu kuormitusta Mynäjokeen.

Mynäjoen veden laadullinen käyttökelpoisuus oli vuoden 2007 tulosten perusteella lä- hinnä välttävä. Käyttökelpoisuutta heikensivät runsasravinteisuus ja ulosteperäisten bak- teerien suuri määrä. Mynälahden fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet olivat tyypillisiä rehe- ville rannikkovesille ja veden laadullinen käyttökelpoisuus oli vuoden 2007 tulosten pe- rusteella luokiteltavissa tyydyttäväksi tai välttäväksi.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Ciba Finland Oy:n Mietoisten tehtaalla valmistetaan kemikaaleja tärkkelyksen jatkojalos- tamiseksi paperiteollisuuden tarpeisiin. Laitoksella valmistetaan kationisointikemikaalia ja etikkahappoanhydridituotetta (EHA-tuotetta). Tehdas koostuu kationisointikemikaali-

tehtaista, jotka ovat valmistuneet vuosina 1985 ja 1998 sekä ns. vanhasta tehdas- rakennuksesta (tiilirakenteinen vanha meijeri), jossa on mm. laitoksen lämpökeskus, la- boratorio, sosiaalitiloja, pakkaamo ja varastotila. Lisäksi ulkona sijaitsee raaka-aine- ja tuotevarastosäiliöitä sekä jätevarasto.

Tehdas toimii keskeytymättömässä kolmivuorossa noin 360 päivää vuodessa. Vuodenai- kaisvaihtelu johtuu lähinnä huoltoseisokista, joka on useimmiten keskikesällä. Ciba Fin- land Oy:n Mietoisten tehtaan palveluksessa on noin 16 henkilöä.

Kyseessä on EU:n IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen 1 kohdan 4.1. tarkoittama toimin- ta. Konsernin EHS-järjestelmä kattaa hakemuksen mukaan ISO 14001 vaatimukset, mut- ta laitoksella ei ole sertifioitua ympäristöjärjestelmää.

Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti

Kationisointikemikaalia käytetään paperin valmistuksessa tarvittavien kationisten tärkke- lysten ja kationisten polymeerien tuotannossa. Laitoksella valmistetaan osa kationisointi- kemikaalista edelleen klorohydriiniksi. EHA-tuotetta käytetään teknisen tärkkelyksen valmistuksessa. Lupaa haetaan tuotantokapasiteetin mukaiselle tuotannolle.

Tärkkelyksen konvertoinnin apuaineen valmistus on lopetettu vuonna 2006.

Laitoksella valmistettavat tuotteet ja niiden tuotantokapasiteetit

Tuote IUPAC-nimi CAS-

numero

Vaaralau- sekkeet

Varastoitava määrä enintään

Tuotan- tokapasi- teetti (t/a) Kationisoin-

tikemikaali (Raisacat 151)

2,3-

epoksipropyyli- trimetyyli-

ammoniumkloridi

3033-77-0 T; R5-41- 43-45- 48/21/22- 36/38

886 t (Raisacat 151 ja 188 yhteensä)

10 000

Kationisoin- tikemikaali (Raisacat 188) 64 – 70 %

3-kloori-2- hydroksipropyyli- trimetyyli-

ammoniumkloridi

3327-22-8 Xn; R40 Ks. yllä 3 000*

EHA-tuote Etikkahappoanhyd- ridi, etikkahappo ja adipiinihappo

108-24-7, 64-19-7 ja 124-04-9

C, Xi; R10- 34

47 t 8 000

*) Noin 30 % Raisacat 151:stä valmistetaan edelleen Raisacat 188:ksi.

Kationisointikemikaalin Raisacat 151 valmistus

Raaka-aineena kationisointikemikaalin (Raisacat 151) valmistuksessa käytetään epikloo- rihydriiniä, trimetyyliamiinia ja lisäaineena diklooripropanolia sekä dekantoinnin apuai- neena perkloorietyleeniä. Panosprosessin kesto on noin 12 tuntia. Kationisointikemikaali valmistetaan jäähdytetyissä teräksisissä sekoitussäiliöreaktoreissa (4 kpl) antamalla raa- ka-aineiden reagoida keskenään. Reaktio on eksoterminen. Reaktiotuote erotetaan ensin painovoimaisesti ja loput raaka-ainejäämät poistetaan tuotteesta tislaamalla. Prosessi on suljettu eikä siinä synny jätevesiä. Vaarallisten aineiden siirtoihin käytetään kiinteästi asennettuja pumppuja ja putkistoja. Tuotantolaitteistot ovat pääosin sisällä laitteistohal- leissa.

Kationisointikemikaalin Raisacat 188 valmistus

Raisacat 188 valmistetaan lisäämällä kationisointikemikaaliin suolahappoa. Hapotettu tuote siirretään laaduntarkastuksen jälkeen varastosäiliöihin.

EHA-tuotteen valmistus

EHA-tuote valmistetaan ns. vanhassa tehdasrakennuksessa panoksittain sekoitussäiliössä liuottamalla jauhemaista adipiinihappoa etikkahappoanhydridiin.

Välitystuotteet

Laitoksella välivarastoidaan ns. maantieamiineja, joita käytetään asfaltin valmistukseen bitumin sideaineena. Ko. tuotteet on aiemmin välivarastoitu Raision tehtaalla. Varastoi- tavien tuotteiden määrä on kerrallaan enintään 140 tonnia ja läpivirtaus on 200 – 300 tonnia vuodessa.

Laitoksella välivarastoitavat tuotteet

Tuote CAS-numero Vaaralausekkeet

Diamine OLBS

N-oleyyli-1,3-diaminopropaani (60-100 %)

7173-62-8 C; R22-34 Wetfix BE

mäntyrasvahapon polyamiinikondensaatti

68910-93-0 Xi, N; R38-41- 43-50/53 Raisamin DT

N-alkyyli(C12-C22)-1,3-diaminopropaani (60-100%)

90640-44-1 C,N; R22-34-50 Redicote EM 44

N-alkyyli-1,3-diaminopropaani (40-60%)

2-[(3-aminopropyyli)amino]etanoli-, N-C12-18-alkyyli-N- (2-hydroksietyyli)johdannaiset (40-60%)

61791-55-7, 90367-15-0

C,N; R22-34- 50/53

Höyrykattila

Laitoksella on ns. vanhassa tehdasrakennuksessa raskaalla polttoöljyllä lämmitettävä höyrykattila, joka on polttoaineteholtaan 1,6 MW. Vuonna 1972 käyttöön otetun höyry- kattilan palamishyötysuhde on 92 %. Tuotettu lämpöenergia käytetään pääasiassa proses- siin ja pieni osa kiinteistöjen lämmitykseen.

Raaka-aineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi

Laitos on laajamittainen kemikaalin käsittelijä ja sillä on Tukesin turvallisuusselvitysvel- voite.

Raaka-aineet, kemikaalit ja tuotteet kuljetetaan autoilla kiinteissä säiliöissä, konteissa tai säkeissä. Kemikaalien purku ja lastaus tapahtuu tehtaan henkilökunnan valvonnassa.

Tehtaan henkilökunta suorittaa epikloorihydriinin ja trimetyyliamiinin purkuletkujen kiinnitykset.

Trimetyyliamiinin (TMA) ja epikloorihydriinin purkausletkut kiinnitetään kuljetussäili- öön laippaliitoksella. Liitoksen tiiveys varmistetaan aina ennen purkua. Raaka-aineen siirron päätyttyä siirtolinja puhalletaan typpikaasulla tyhjäksi ja siirtolinjan venttiilit sul- jetaan. Siirtolinjaan jäänyt typpipaine vapautetaan kaasunpesurin tai aktiivihiilisuotimien läpi ennen laippaliitoksen avaamista. TMA-purkausletkun pää sokeoidaan purkujen väli- seksi ajaksi hajuhaittojen torjumiseksi. TMA:n ja epikloorihydriinin purkupaikka on al- lastettu ja säiliöt sijaitsevat betonisissa altaissa. TMA:n varastointiin on lisäksi kaksi kuljetussäiliötä (yht. 46 t), jotka sijaitsevat purkupaikan vieressä olevassa asfaltoidussa altaassa.

Tuotteet, Raisacat 151 ja Raisacat 188 varastoidaan tehdasalueella allastetuissa

säiliöissä. Etikkahappoanhydridin lopputuotetta varastoidaan tehdasalueella 40 m³ säili- össä.

Laitoksella välivarastoidaan ns. maantieamiineja konteissa (20 t) ja tynnyreissä. Raisa- min DT varastoidaan suoja-altaalla varustetussa ulkosäiliössä (70 t).

Laitoksella käytettävät raaka-aineet ja kemikaalit

CAS-numero Vaaralausek-

keet

Varas- tossa (t)

Käyttö (t/a)

Käyttötarkoitus Trimetyyliamiini 75-50-3 F+, Xn; R12-

41-37/38-20

76 3000 Kationisointikemikaa- lin valmistus

Epikloorihydriini 2,3-epoksi-1- klooripropaani

106-89-8 T; R10- 23/24/25-34- 43-45

195 4500 Kationisointikemikaa- lin valmistus

1,3-dikloori-2- propanoli

96-23-1 T; R45-21-25 14 100 Apuaine Ammoniakki 7664-41-7 T, N; R10-23-

34-50

0,3 - Jäähdytysaine Suolahappo

32-35 %

7647-01-0 C, Xi; R35-37 25 1100 Raisacat 188 valmistus Natriumhydroksidi

48-51 %

1310-73-2 C; R35 10 - Poikkeustilanteessa paineenpurkujärjestel- mässä neutralointiin ja kaasunpesuun

Etikkahappoanhydridi 108-24-7 C; R10-34 27 500 EHA-tuotteen sekoitus Adipiinihappo 124-04-9 Xi; R36 3 1 EHA-tuotteen sekoitus Tetrakloorietyleeni 127-18-4 Xn, N; R40-

51/53

2 1 Apuaine (ECH:n de- kantointi)

Mineraaliöljy Shell Morlina Oil 5

Xn; R65 50 - Jäähdytysjärjestelmäs- sä

Polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä noin 450 tonnia vuodessa. Raskasta polttoöl- jyä varastoidaan allastetussa säiliössä (27 m³). Laitoksella käytettävän polttoöljyn rikki- pitoisuus on 1 p-%, hiukkaspitoisuus 2,5 g/kg ja tehollinen lämpöarvo on 40,5 MJ/kg.

Laitoksella käytetään ympäristölle vaarallisia (N) ja myrkyllisiä (T) kemikaaleja. Raaka- aineiden ja tuotteiden vaaralausekkeet ovat mm. seuraavanlaisia:

- terveydelle haitallista joutuessaan iholle (R21) ja nieltynä (R22)

- myrkyllistä hengitettynä (R23), joutuessaan iholle (R24) ja nieltynä (R25) - syövyttävää (R34)

- ärsyttää silmiä (R36), hengityselimiä (R37) ja ihoa (R38) - vakavan silmävaurion vaara (R41)

- ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä (R43) - aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa (R45)

- pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle joutuessaan iholle ja nieltynä (R48/21/22)

- erittäin myrkyllistä vesieliöille (R50), voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia ve- siympäristössä (R53).

Veden- ja energiankulutus

Laitoksella käytetään kunnan vesijohtovettä noin 2 200 m³ vuodessa. Prosessiveden osuus tästä on noin 1 600 m³ vuodessa. Jäähdytysvetenä käytetään jokivettä noin 500 000 m³ vuodessa.

Laitoksella käytetään energiana sähköä 3,2 GJ/a ja raskaalla polttoöljyllä tuotettua höyryä noin 16 TJ/a.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

EU:n BAT-viiteasiakirjaa (BREF), jossa käsitellään orgaanisten hienokemikaalien val- mistusta, voidaan osittain soveltaa laitoksen toimintaan.

Hakemuksen mukaan toiminta vastaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vastaavanlaisia tuotantolaitoksia ei tiettävästi ole muita. Tehtaalla on käytössä paras tiedossa oleva tuo- tantolaitteisto. Prosessilaitteistoja huolletaan, kehitetään ja modernisoidaan jatkuvasti.

Prosessista syntyy vähäinen määrä sivutuotteita ja jätteitä.

Laitteiden joutokäyntiä ei ole. Sähkötoimisia kylmälaitteita käytetään vain tarpeen mu- kaan ja talvikaudella prosessin jäähdyttämiseen käytetään jokivettä.

Laitokselle on tehty energia-analyysi vuonna 2008. Laaditussa raportissa on annettu eh- dotuksia säästötoimenpiteistä. Kohteen lämmönsäästöpotentiaali oli 207 MWh/a ja säh- könsäästöpotentiaali oli 590 MWh/a. Vedensäästöpotentiaalia ei energia-analyysissä ha- vaittu. Säästötoimenpiteistä toteutetaan tuotantotilojen lämpötilan laskeminen ja muita toimenpide-ehdotuksia harkitaan.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Hakemuksen mukaan tehtaan päästöt ympäristöön ovat vähäisiä, koska tuotantoprosessi on kokonaan suljettu ja mitään sivutuotteita ei prosessista synny. Kemikaalipäästöjä syn- tyy raaka-aineiden purkuletkuja irrotettaessa ja prosessilaitteiden hajapäästöinä.

Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Tuotantoprosessista ei synny jätevesiä. Tehtaalla syntyy jätevesiä pääasiassa saniteettive- sistä ja siivouksesta. Laitos on liitetty kunnan viemäriin vuonna 2006. Jätevesien johta- misesta on tehty sopimus Mynämäen kunnan kanssa lokakuussa 2005.

Kaasunpesurin vesi (noin 1 m³/a) vaihdetaan vuosittain ja vesi johdetaan viemäriin. Kaa- sunpesurin vesi on 5 % suolahappoa. Suolahappoa lisätään tarvittaessa. Trimetyyliamiini on vedessä hydrokloridisuolana, mutta sen pitoisuutta ei ole analysoitu.

Mynäjoesta otetaan jäähdytysvettä noin 2000 m³/d. Jokivedellä jäähdytetään suljetun kierron jäähdytysvettä, joten jäähdytysveden kautta tapahtuvan haitallisen päästön mah- dollisuus on hakemuksen mukaan hyvin vähäinen.

Tehdasalue on asfaltoitu. Kemikaalien purkualueitten sadevesikaivot ovat suljettavia. Sa- devedet kootaan keräilyojiin, jotka voidaan tarvittaessa sulkea. Sadevedet johdetaan My- näjokeen. Epikloorihydriinin purkupaikan turva-altaan sadevedet pumpataan analyysien jälkeen Mynäjokeen.

Päästöt ilmaan

Tuotantoprosessista aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä ilmaan keski- määrin 0,014 tonnia vuodessa. Lisäksi syntyy päästöjä raskaan polttoöljyn palamisesta.

Trimetyyliamiinista aiheutuu ajoittain hajupäästöjä laitoksen ympäristöön.

Epikloorihydriinipäästöt

Tehdashallin ilmastoinnista ja prosessin hönkäjärjestelmästä syntyy vähäisiä epikloori- hydriinipäästöjä. Epikloorihydriinipäästö on noin 10 kg vuodessa, josta hönkäjärjestel- män epikloorihydriinipäästö on noin 0,003 kg vuodessa. Prosessin hönkäkaasut johde- taan aktiivihiilisuotimien läpi ulkoilmaan. Aktiivihiilisuotimia tarkkaillaan viikoittain ja ne vaihdetaan heti kun adsorptioteho on alentunut. Aktiivihiilisuotimiin johdettava hön- käkaasu sisältää ennen puhdistusta noin 2500 kg epikloorihydriiniä vuodessa.

Päästömittaukset

VTT suoritti diklooripropanolin ja epikloorihydriinin pitoisuus- ja päästömittauksia teh- taalla kesäkuussa 1998. Päästömittauksissa selvitettiin ko. yhdisteiden pitoisuudet pois- tokaasuissa ja päästöt ulkoilmaan yhden panosprosessin aikana. Mittauspisteet sijaitsivat prosessin hönkäkaasujen poistoputkessa aktiivihiilisuotimen jälkeen ja yleisilmanvaihdon poistokanavassa.

Diklooripropanolipitoisuus ja -päästö

Tilavuusvirta

m³/h

Pitoisuus mg/m³

Päästö g/h Yleisilmanvaihto Katkem 1 8200 < 0,49 < 4,0

Katkem 2 18100 < 0,45 < 8,2

Hönkäputket Katkem 1 2,6 0,044 0,114 · 10^-3

Katkem 2 3,0 < 0,001 < 0,003 · 10^-3

Epikloorihydriinipitoisuus ja -päästö

Tilavuusvirta

m³/h

Pitoisuus mg/m³

Päästö g/h Yleisilmanvaihto Katkem 1 8200 0,024 - 0,064 0,20 – 0,52

Katkem 2 18100 0,065 - 0,066 1,2

Hönkäputket Katkem 1 2,6 0,022 0,057 · 10^-3

Katkem 2 3,0 0,062 0,186 · 10^-3

VTT määritti lisäksi diklooripropanolin ja epikloorihydriinin pitoisuudet ulkoilmassa kolmena päivänä kolmesta pisteestä, jotka sijaitsivat eri etäisyydellä (50, 100, 500 – 700 m) tehtaasta. Mitatut pitoisuudet olivat hyvin pieniä. Ulkoilmasta mitattu epikloorihyd- riinipitoisuus oli <0,1 - 0,9 µg/m³ (50 m etäisyydellä tehtaasta), <0,1 µg/m³ (200 m) ja

<0,1 - 2,0 µg/m³ (500-700 m). Diklooripropanolia ei mittauksissa havaittu ulkoilmassa.

Edellä mainittujen mittausten jälkeen toiminnanharjoittaja on ottanut vuonna 2000 näyt- teitä ulkoilmasta tehtaan ja valvomon välistä sekä tuulen alapuolelta 150 ja 300 metrin etäisyydeltä laitoksesta. Näytteiden epikloorihydriinipitoisuudet on analysoitu aluetyö- terveyslaitoksella. Ulkoilmasta otettujen näytteiden epikloorihydriinipitoisuudet olivat al- le määritysrajan. Toiminnanharjoittaja on ottanut näytteitä laitoksen poistoilmasta vuosit- tain useita kertoja (2 - 12 kertaa vuodessa) ja näytteiden epikloorihydriinipitoisuudet on analysoitu aluetyöterveyslaitoksella. Vuosina 2000 – 2007 otettujen poistoilmanäytteiden epikloorihydriinipitoisuudet olivat alle HTP-arvon (1,9 mg/m³) lukuun ottamatta kesä- kuussa 2005 otettuja näytteitä (4,2 ja 5,5 mg/m³).

Toiminnanharjoittajan vuosina 2006 ja 2007 ottamien poistoilmanäytteiden epikloorihyd- riinipitoisuus.

Katkem 1 Katkem 2

Pitoisuus mg/m³

Pitoisuus mg/m³

19.4.2006 0,29 21.4.2006 0,13

4.9.2006 0,11 5.9.2006 0,04

6.12.2006 0,07 9.12.2006 0,07

31.5.2007 0,04 31.5.2007 0,03

10.10.2007 0,09 11.10.2007 0,02

Höyrykattilan päästöt ilmaan

Laitoksella syntyy vuosittain raskaan polttoöljyn palamisesta keskimäärin seuraavanlaisia päästöjä:

Määrä t/a

Rikkidioksidi (SO2) 8

Typenoksidit (NO_x) 2

Hiukkaset 1

Hiilidioksidi (CO₂) 1 245

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) 0,078 Haju

Ympäristön viihtyisyyttä haittaavat hajut johtuvat trimetyyliamiinista (TMA), jonka ha- jukynnys on erittäin matala (0,5 µg/m³). TMA:n päästessä ilmaan aiheutuu ajoittain ka- lamaista hajua laitoksen ympäristöön. Suurimmat hajuhaitat syntyvät, kun säiliökontin purun päätyttyä purkuletkut irrotetaan tai kun säiliöiden määräaikaisten paineastiatarkas- tusten yhteydessä säiliöt tyhjennetään ja avataan 4 vuoden välein. Näiden tilanteiden haittoja on vähennetty rakentamalla kaasunpesuri, jonka läpi TMA-pitoiset kaasut johde- taan ulkoilmaan. Pesunesteenä käytetään 5-10 %:sta suolahappoliuosta, joka reagoi TMA:n kanssa muodostaen hydrokloridisuolaa. Lämpölaajenemisen tai muun prosessi- häiriön aiheuttama paineen nousu putkistossa saattaa aiheuttaa hetkellisesti hajua.

Hajun häiritsevyyttä tehtaan ympäristössä on tutkittu hajupaneelitutkimuksella 1995 VTT:n toimesta. Hakemuksen mukaan hajuhaittoja on vähennetty uusimalla amiinipur- kupumppu vuonna 1996.

Asukaspaneelitutkimus kattoi 1,4 km:n etäisyydelle ulottuvan alueen tuotantolaitoksen ympäristöstä. Asukaspaneelitutkimus osoitti, että kemikaalituotannosta peräisin oleva ha- juviuhka ulottui pääasiassa noin 0,5 km etäisyydelle laitoksesta. Hajua esiintyi 0 – 0,5 km:n etäisyydellä 0,5 % kokonaisajasta ja 11 % hajupaneelin jäsenistä koki hajun selvästi häiritseväksi. Yli 0,5 km etäisyydellä häiritsevän hajun esiintymistiheys oli erittäin alhai- nen (alle 0,1 %) ja hajuhaittaindeksi oli 0. Koko tutkimusalueella hajua esiintyi 0,3 % ajasta ja keskimäärin 3,5 % koki hajun selvästi häiritseväksi. Asukaspaneelitutkimuksella määritetty hajukuorma alittaa tutkimuksessa vertailuarvoina käytetyt ulkomailla asetetut ohjearvot hajuille. Lannan hajun osuus hajuhaitasta lienee tutkimuksen aikana kuitenkin korostunut, sillä lannan peltolevitys ajoittui samalle ajanjaksolle kuin selvitys.

Melu ja tärinä

Toiminnasta ei hakemuksen mukaan synny melua tai tärinää ympäristöön. Jäähdytyslait- teiston puhaltimien tuottama melu on hakemuksen mukaan vähäisempää kuin Kustavin- tien liikenteen. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetuksesta ja lastauksesta aiheutuu jonkin verran melua. Alueen ohi kulkeva liikenne aiheuttaa kuitenkin melua, joten tehtaan sisäi- sen liikenteen ei hakemuksessa katsota lisäävän merkittävästi alueen melukuormaa.

Liikenne laitoksella koostuu henkilökunnan työmatkaliikenteestä sekä raaka-aineiden ja tuotteiden maantiekuljetuksista. Henkilöautoliikennettä on 10 ja raskasta liikennettä 2 – 3 ajosuoritetta vuorokaudessa.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Laitoksella syntyy jätettä hyvin vähän. Jätteen vähentämiseksi on tehty vuonna 2003 muutos tislauslaitteiston vakuumipumpun korvausilmansyöttöön. Aktiivihiilisuotimien kuormitus väheni tällöin noin 22 % mikä vähensi myös ongelmajätteen muodostumista.

Toiminnassa syntyneen jätteen määrä vuonna 2007 (Lähde: Vahti-tietojärjestelmä)

Jätelaji Jätetun-

nus

Määrä

(t/a) Vastaanottaja Yhdyskuntajäte 200301 3,1 Turun Seudun jäte-

huolto

Paperi ja kartonki 200101 2 Paperinkeräys Oy Natriumpersulfaatti 160507* 0,8 Ekokem Oy Ab

Jäteöljy 130205* 0,2 Ekokem Oy Ab

Akut 160601* 0,2 Ekokem Oy Ab

Aktiivihiilisuodattimet 070710* 12,6 Ekokem Oy Ab Epikloorihydriinijäte 070708* 2,2 Ekokem Oy Ab Laboratoriojäte 070703* 0,2 Ekokem Oy Ab

* Ongelmajäte Päästöt maaperään

Hakemuksen mukaan tehtaan normaalitoiminnasta ei tule päästöjä maaperään.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Hakemuksen mukaan laitos vaikuttaa yleiseen viihtyisyyteen laitoksen alueella ja lä- hinaapurustossa trimetyyliamiinin hajun takia. Hajusta aiheutuva haitta on melko pieni ja satunnainen eikä aiheuta vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Hajusta aiheutuu viihtyisyys- haittaa enintään 1 – 2 kertaa kuukaudessa ja yleensä alle tunnin pituisina jaksoina. Muilta osin laitoksen normaalitoiminnalla ei ole vaikutuksia ympäristöön.

Hakemukseen on liitetty KTL:n lausunto, jonka mukaan vähäiset epikloorihydriinin ha- japäästöt eivät aiheuta ympäristöterveydellistä haittaa.

Prosessista ei synny jätevettä. Pääosin myös mahdolliset pesuvedet voidaan hyödyntää prosessissa. Merkittäviä päästöjä ilmaan ei synny. Prosessin kaasupäästöt puhdistetaan aktiivihiilisuotimilla. Ajoittain prosessista syntyy hyvin pieniä määriä nestemäistä jätettä, joka toimitetaan ongelmajätteen käsittelyyn. Trimetyyliamiinin purkutilanteessa syntyvät kaasut johdetaan kaasunpesurille.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Prosessia ohjataan ja valvotaan automaatiojärjestelmän avulla, joka on uusittu keväällä 2008. Prosessinhoitajat kirjaavat tärkeimmät prosessiparametrit säännöllisesti prosessi- päiväkirjaan ja tekevät vähintään kaksi tehdaskierrosta jokaisen työvuoron aikana. Poik- keavista olosuhteista, kuten lämpötilan noususta prosessissa tulee hälytys.

Kaikki turvallisuuden kannalta tärkeät laitteet ovat määräaikaistarkastuksen piirissä. Lai- toksella on kunnossapitojärjestelmä, johon kirjataan havaitut viat, korjaukset ja tarkas- tukset. Säiliöiden kuntoa valvotaan 10 vuoden välein sisäpuolisin tarkastuksin. Paineasti- oita valvotaan niitä koskevien säädösten edellyttämällä tavalla. Putkistojen ja säiliöiden ulkopuolista kuntoa seurataan jatkuvasti visuaalisella tarkkailulla.

Päästötarkkailu

Tehdashallien ilmanlaatua seurataan jatkuvatoimisella mittarilla lähinnä prosessiturvalli- suuden ja työturvallisuuden tarpeisiin. Tehdashallien ilmastoinnin poistoilmasta mitataan satunnaisesti epikloorihydriinipitoisuus.

Aktiivihiilisuotimia tarkkaillaan viikoittain ja ne vaihdetaan heti, kun absorptioteho on alentunut. Suotimet vaihdetaan noin 2 viikon välein.

Epikloorihydriinisäiliöiden varoallastukseen kertyvä sadevesi analysoidaan ja todetaan puhtaaksi ennen sen laskemista ympäristöön.

Raportointi

Laitoksen päästöt ilmaan, jätteet ja muut ympäristönsuojelun vuositiedot ilmoitetaan vuo- sittain ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Tyvi-palvelun kautta.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Laitokselle on laadittu turvallisuusselvitys, jossa on tunnistettu ja analysoitu onnetto- muusriskit sekä niiden todennäköisyys ja vakavuus. Todennäköisimmät kemikaaleihin liittyvät onnettomuudet ovat kemikaalivuoto tehtaassa, tulipalo ja kemikaalien kuljetuk- seen liittyvä onnettomuus. Onnettomuuksien estämiseksi tehtaalle on laadittu kattavat työohjeet. Työntekijöille annetaan koulutusta turvallisuusasioissa. Prosessien, varastojen ja säiliöiden tarkkailu-, hälytys- ja sammutusjärjestelmät on kuvattu turvallisuusselvityk- sessä. Tuotelaatu- ja prosessihäiriötilanteiden varalle on toimintaohjeet laatukäsikirjassa.

Konsernin sisäinen riskianalyysi tehdään 5 vuoden välein. Toiminnanharjoittaja on laati- nut alueen asukkaille jaettavan turvallisuustiedotteen, jossa on toimintaohjeet onnetto- muustilanteen varalle.

Kemikaalionnettomuus on mahdollinen säiliövuodon, putkirikon tai prosessihäiriön vuoksi. Toiminnan luonteen vuoksi kaikki nämä ovat epätodennäköisiä. Prosessihäiriön mahdollisuutta on pienennetty prosessin suunnittelulla ja tarkalla ohjeistuksella. Putkistot on valmistettu palavan nesteen standardin vaatimusten mukaisesti. Tehdashalleissa on kaasunilmaisimet. Säiliöt on varustettu pinnanmittauksilla ja lämpötilamittareilla. Kemi- kaalien varastosäiliöt on allastettu. Jos varoallastukset jostain syystä tulvisivat yli, voisi olla mahdollista, että vuoto pääsee sadevesiviemäreihin ja pilaamaan maaperää paikalli-

sesti. Sadevesijärjestelmä on varustettu sulkuventtiileillä ja varmistettu valuma- ojan sulkupadolla.

Kemikaaleja purettaessa, lastattaessa tai siirrettäessä voi aiheutua kemikaalionnettomuus.

Raaka-aineiden purkauksessa sattuvien vahinkojen todennäköisyys on pieni. Purkauksen tai lastauksen tapahtuessa on tehtaan henkilökuntaa aina läsnä. Purkausalueet pihalla on allastettu.

Tulipalon syttyminen pyritään ehkäisemään ennakolta. Tehtaalla tulipalon todennäköi- syys on pieni. Ennakoivaa palontorjuntaa on mm. yleisen siisteyden ja järjestyksen nou- dattaminen, tupakointiohjeiden noudattaminen, palo-ovien oikea käyttö, palavien nestei- den ja muiden vaarallisten aineiden käyttöön liittyvien ohjeiden noudattaminen, tuli- työohjeet sekä alkusammutusvälineisiin perehtyminen.

Tuotantolaitos ajetaan turvalliseen tilaan ja suljetaan poikkeusoloissa. Onnettomuus- ja hätätilanteissa toimitaan sisäisen pelastussuunnitelman mukaan. Suunnitelman toimivuut- ta tarkastellaan määräajoin palotarkastuksissa paloviranomaisten toimesta ja vähintään kolmen vuoden välein pidettävissä harjoituksissa sekä aina onnettomuus- ja hätätilantei- den jälkeen.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 14.5.2008 ja 8.9.2008.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Mietoisten kunnanviraston ja Lou- nais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä sanomalehti Vakka-Suomen Sa- nomissa 14.9.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 7.9.2004.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 8.5.2008 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristölautakunta on antanut seu- raavan lausunnon 26.10.2004:

Mietoisten kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan kunnan jätevesiviemäri laajenee Kaskisten asemakaava-alueelle vuonna 2005. Tehtaan saniteettivedet on viipy- mättä johdettava kunnan viemäriin, kun se alueelle rakennetaan. Mikäli kaasunpesurin jä- tevesiä aiotaan johtaa samaan viemäriin, on ensin selvitettävä niiden mahdolliset vaiku- tukset Mietoisten kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan.

Tehdas on toiminut nykyisessä laajuudessaan jo useita vuosia, eikä ympäristölautakun- nalle ole tullut ilmoituksia tehtaan aiheuttamista ympäristöhaitoista. Ympäristölautakunta ei näin ollen näe mitään estettä ympäristöluvan myöntämiselle eikä hakemuksesta ole edellä mainitun lisäksi muuta huomautettavaa.

Mietoisten kunnanhallitus esittää lausuntonaan 8.11.2004, että kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos toteaa lausuntonaan 29.12.2004 seuraavaa.

Laitoksen toiminta on asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista mukaan laajamittaista. Tämän perusteella kohteesta on laadittava turvatekniikan keskuk- selle toimitettava turvallisuusselvitys, joka on tarkistettava vähintään joka viides vuosi.

Samoin kohteesta on laadittava sisäinen pelastussuunnitelma, joka toimitetaan myös pe- lastusviranomaiselle. Sisäinen pelastussuunnitelma on tarkistettava ainakin kolmen vuo- den välein. Lisäksi toiminnanharjoittajan ja palokunnan tulee pitää riittävän usein, vähin- tään kolmen vuoden väliajoin harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden tarkistami- seksi. Muina velvoitteina on toiminnanharjoittajalla tiedottamisvelvollisuus sellaisille henkilöille ja yhteisöille, joihin kyseisessä tuotantolaitoksessa alkuunsa saanut suuron- nettomuus voi vaikuttaa. Tiedote on tarkastettava joka kolmas vuosi, jos tuotannossa on tapahtunut muutoksia, joilla on merkittävää vaikutusta onnettomuusvaaraan. Muussa ta- pauksessa tiedotus on uusittava ainakin viiden vuoden välein.

Kohteesta on laadittu turvallisuusselvitys ja sisäinen pelastussuunnitelma 9.9.2002. Yh- teinen harjoitus pelastustoimen kanssa on järjestetty syksyllä 2004 Turvallisuusselvitys tulee saattaa ajan tasalle vuoden 2007 aikana ja sisäinen pelastussuunnitelma vuoden 2005 aikana. Yleisölle laadittu tiedote on laadittu vuonna 2001. Tiedotteen kolmen vuo- den välein suoritettavasta tarkastuksesta ei ole mainintaa. Tiedote on uusittava viimeis- tään vuoden 2006 aikana.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on vastineessaan 14.3.2005 todennut mm. seuraavaa:

Tehdas liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon heti kun se on mahdollista. Kunnan vi- ranomaisten kanssa tullaan sopimaan viemäriverkkoon mahdollisesti johdettavista kemi- kaaleista.

Pelastussuunnitelma on päivitetty vuonna 2005, turvallisuusselvitys vuonna 2006 ja ylei- sölle jaettava tiedote vuonna 2006.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Ciba Finland Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Mynämäen kunnassa Kaskisten kylässä sijaitsevan ke- mikaalien valmistusta ja varastointia harjoittavan tehtaan toimintaan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hake- muksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perus- teluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin

1. Hakijan tulee olla selvillä tuottamansa jäteveden laadusta ja sen sisältämien aineiden vaikutuksesta jäteveden käsittelyyn. Viemäriverkostoon johdettavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa viemäreiden rakenteille, jätevedenpuhdistamon toiminnalle, vas- taanottovesistölle, puhdistamolietteiden käsittelylle eikä loppusijoitukselle.

Viemäriin johdettavan kaasunpesurin veden laatu tulee analysoida 31.12.2009 men- nessä ja raportoida seuraavan vuosiraportin yhteydessä.

2. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava sadevesiviemäriin niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Suoja-altaista ja muista turva- allastuksista saa johtaa vain puhtaita sadevesiä ympäristöön.

Päästöt ilmaan

3. Polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia.

4. Terveydelle haitalliset epikloorihydriinipäästöt tulee estää aktiivihiilisuotimien avulla tai muulla soveltuvalla menetelmällä. Trimetyyliamiinin purun yhteydessä aiheutuvat hajuhaitat tulee estää kaasunpesurin tai muun vastaavan menetelmän avulla.

Melu ja tärinä

5. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä altistuvissa kohteissa ulkona päivällä klo 7.00 – 22.00 ekvivalenttimelutasoa LAeq 55 dB eikä yöllä klo 22.00 – 7.00 ekvivalenttimelutasoa LAeq 50 dB(A). Lupa- tai valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä mittaamaan melupäästöt.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

6. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että syntyvän jätteen määrä jää mahdol- lisimman vähäiseksi. Kaikki laitoksella syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten paperijäte tulee toimittaa hyödynnettäviksi. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisi- jaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijai- sesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia.

Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hy- väksymismenettelyn tai ympäristönsuojelulain nojalla. Jätteet saa luovuttaa kuljetet- tavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jonka toiminta on merkitty jätetiedostoon.

7. Ongelmajätteet tulee varastoida lukituissa, katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäris- töön. Yksittäisiä ongelmajäte-eriä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kau- emmin. Ongelmajätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Laitoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten kemikaaleja sisältävät jät- teet ja jäteöljy tulee toimittaa sellaiselle yritykselle tai laitokselle, jonka ympäristölu- vassa kyseisen ongelmajätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

8. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana kuljetuksen aikana ja luovutetaan ongelmajätteen vastaanottajalle.

Varastointi

9. Raaka-aineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle, epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, ha- juhaittaa, maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan hait- taa ympäristölle.

10. Nestemäiset kemikaalit ja polttoaineet on varastoitava alustalla, joka on tiivis ja reu- nakorokkein varustettu tai muutoin allastettu sekä ko. aineita kestäväksi pinnoitettu.

Kunkin suoja-altaan tai reunakorokkein varustetun tilan on vastattava suurimman va- rastoitavan astian tilavuutta. Lisäksi lastaus- ja purkupaikkojen on oltava suojattuja ja pinnoitettuja niin, että mahdolliset vuodot saadaan hallitusti kerättyä talteen. Neste- mäisten aineiden käsittely- ja varastointipaikoilla tulee olla käytettävissä asianmu- kaista imeytysainetta.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

11. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja on- nettomuuksista, joista voi aiheutua haittaa ympäristölle, kuten melua tai päästöjä maaperään, ilmaan tai vesistöön tai tavanomaista suurempi määrä jätettä, on viipy- mättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle ja Mynämäen kunnan ympäristönsuojelu- toimeen sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin.

12. Laitoksen toiminnasta tulee tehdä ympäristöriskianalyysi, joka tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Ympäristöriskianalyysi tulee tarkistaa tarvittaessa ja vähintään turvallisuusselvityksen tarkistuksen yhteydessä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

13. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

14. Toiminnanharjoittajan tulee esittää käyttämästään tekniikasta vertailu keskeisiltä osin toimialaa koskeviin BAT-viiteasiakirjoihin (BREF). Vertailuraportti on toimitettava valvontaviranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

15. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ottaen huomioon tässä päätöksessä annetut lupamääräykset. Tarkennettu päästötark- kailusuunnitelma tulee esittää ympäristökeskukselle vuoden 2008 vuosiraportoinnin yhteydessä. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää mm. erotinlaitteiden tarkkailu (mitä parametria ja miten usein tarkkaillaan sekä kuka tarkkailun suorittaa).

16. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia henkilökunnan jatkuvasta koulutuksesta ja oh- jeistuksesta, jotta purku- ja lastaustilanteissa sekä vahinko- ja onnettomuustilanteissa voidaan ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat haitat estää tai minimoida.

17. Laitoksen epikloorihydriinin päästöt ilmaan tulee mitata ulkopuolisen asian-

tuntijatahon toimesta 31.12.2010 mennessä. Mittaussuunnitelma tulee toimittaa val- vontaviranomaiselle kaksi kuukautta ennen mittausten suorittamista ja raportti seu- raavan vuosiraportin yhteydessä.

18. Luvansaajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmikuun lop- puun mennessä toimitettava ympäristökeskukselle ja Mynämäen kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle toiminnastaan yhteenveto, joka sisältää ainakin:

− tiedot toiminnasta, tuotannosta, käytetyistä kemikaaleista, raaka- ja apuaineista sekä polttoaineista

− tiedot päästöistä ilmaan eri päästökohdista ja päästöjen laskentaperusteet

− tiedot vedenkulutuksesta ja päästöistä vesiin ja viemäriin

− yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määris- tä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista

− tiedot varastoiduista jätteistä ja niiden varastointiajoista

− tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä

− tiedot toteutetuista energiansäästötoimista

− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

Tiedot tulee toimittaa soveltuvin osin sähköisessä muodossa Lounais-Suomen ympä- ristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Raportoinnissa on noudatettava Euroopan ko- mission asetusta 2006/166/EY.

19. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettäviin ympäristön tilaa koske- viin selvityksiin. Valvontaviranomainen päättää tarvittaessa osallistumistavasta erik- seen.

Toiminnan lopettaminen

20. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin- nan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma siihen liittyvistä ilmansuoje- lu- ja jätehuoltotoimista sekä selvitys maaperän tilasta ja mahdollisesta puhdistami- sesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toi- mintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huo- mioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäris- tönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheutta- ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen

nojalla on säädetty. Laitoksen normaalitoiminnasta ei aiheudu Mietoistenlahden Natura- alueelle merkittäviä vaikutuksia.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon myös ympäristövaikutusten arviointimenet- telystä annetun lain ja asetuksen vaatimukset. Ciba Finland Oy:n toiminta ei edellytä tä- män lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska tuotantotoiminnassa ei ole tapahtunut muutosta.

Laitoksen toiminnassa käytetään kemikaaleja, jotka luokitellaan terveydelle ja ympäris- tölle vaarallisiksi. Tämä on otettu huomioon määräyksiä annettaessa. Hakemuksen mu- kaisesti toimittaessa myrkyllisistä aineista ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Tunnistettujen riskien on katsottu olevan epätodennäköisiä.

Lupamääräysten perustelut

Lupamääräykset 1 – 20 pilaantumisen ehkäisemiseksi perustuvat ympäristönsuojelulain 43 §:ään, jonka mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, jät- teistä, toimista häiriötilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pi- laantumisesta aiheutuvia haittoja.

Jätevesiä koskeva määräys on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 36a §:n perus- teella Mynämäen kunnan jätevedenpuhdistamon häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi ja purkuvesistön vedenlaadun heikkenemisen estämiseksi. Kertaluonteinen analyysi on tarpeen, koska kaasunpesurin veden laatua ei ole selvitetty. (Lupamääräys 1)

Sadevesien johtamisesta annettu määräys on annettu maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Mahdollisten öljy- ja kemikaalipäästöjen joutuminen hulevesien mukana vesistöön on tarpeen estää. (Lupamääräys 2)

Kattilalaitoksen polttoaineen rikkipitoisuutta koskeva määräys on annettu terveys-, ym- päristö- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi. Määräys perustuu valtioneuvoston ase- tukseen (766/2000) raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. (Lupa- määräys 3)

Aktiivihiilisuotimet ovat keskeinen osa laitoksen epikloorihydriinipäästöjen ehkäisyä ja vähentämistä. Kaasunpesurin avulla voidaan olennaisesti vähentää trimetyyliamiinin purkutilanteista aiheutuvien hajupäästöjen syntymistä. Tästä syystä aktiivihiilisuotimista ja kaasunpesurista on ollut tarpeen antaa määräys. Hajua koskeva lupamääräys on lisäksi annettu viihtyisyyshaitan ehkäisemiseksi. Toiminnasta ei saa aiheutua eräistä naapuruus- suhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa ja ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. (Lupamääräys 4)

Melua koskeva määräys on annettu viihtyisyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja oh- jearvojen toteuttamiseksi. (Lupamääräys 5)

Jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja sen nojalla annettuihin valtio- neuvoston päätöksiin. (Lupamääräykset 6 - 8)

Varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräykset 9 - 10)

Häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat määräykset on annettu valvonnan toteut-

tamiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalilain mukaisessa turvallisuus- selvityksessä tunnistettujen riskien lisäksi on tarpeen tarkastella myös toiminnan ympä- ristöriskejä, koska turvallisuusselvitys ei kata esimerkiksi pienehköistä päästöistä maape- rään aiheutuvia riskejä. (Lupamääräykset 11 - 12)

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Toiminnan tulee olla keskeisiltä osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ja toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa BAT-vaatimuksista. (Lupamäärä- ykset 13 - 14)

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen laitoksen tarkkailun ja raportoinnin järjestämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Ympäristökeskus kerää alueeltaan Euroopan komission ase- tuksen (2006/166/EY) mukaiset päästötiedot EU:lle raportoitavaksi. (Lupamääräykset 15 - 19)

Koulutuksesta ja ohjeistuksesta huolehtimisesta on ollut tarpeen antaa määräys, koska niiden avulla voidaan mahdollisissa vahinko- tai onnettomuustilanteissa tai muissa poik- keuksellisissa tilanteissa estää ne ja minimoida ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat va- hingot. (Lupamääräys 16)

Määräys päästömittauksesta on annettu, koska edellinen ulkopuolisen tahon suorittama mittaus on tehty vuonna 1998. (Lupamääräys 17)

Toiminnan lopettamista koskeva määräys perustuu ympäristönsuojelulakiin. (Lupamää- räys 20)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä viimeistään 31.12.2018.

Kumoutuvat päätökset

Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset:

Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymä 28.3.1995 Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymä 8.12.1998 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 45-47, 52, 55 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 36-37 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 11 206 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: orgaanisia peruskemikaaleja tai organometallisia yhdisteitä valmistava tehdas taikka entsyymejä valmistava tehdas. Maksutaulukon mukainen maksu on 17 240 euroa. Maksu peritään 35 prosenttia taulukon mukaista maksua alempana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää pienempi.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Ciba Finland Oy, Kaskistentie 9, 23120 Mietoinen Jäljennös päätöksestä

Mynämäen kunnanhallitus Mynämäen tekninen lautakunta Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Mynämäen kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat -lehti

Ympäristölupapäällikkö Marja-Terttu Parsama

Ylitarkastaja Kirsi Anttila

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

LIITE Valitusosoitus