LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu Melia Oy sijaitsee Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella

•

•

•

•

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 92 YLO

Dnro LOS-2003-Y-1326-111

Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2007 ASIA

Päätös Melia Oy:n ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee viljatuotteiden valmistusta Raision kaupungissa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta.

LUVAN HAKIJA Melia Oy PL 101 21201 Raisio

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Melia Oy, Raisionkaari 55, Raisio

Lupaa haetaan Melia Oy:n myllyliiketoiminnalle, joka sijaitsee Raision kaupungissa Rai- sio-konsernin tehdasalueella.

Kiinteistörekisteritunnus: 680-2-260-9 Toimialatunnus: 15610

Liike- ja yhteisötunnus: 0818191-8

Ympäristövahinkovakuutus: Tapiola 312-0469912-R Ympäristöjärjestelmä: ISO 14001

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 10 n ja 42 §:n kohta 13 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus:

Ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentti

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 9 i ASIAN VIREILLETULO

Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 30.12.2003. Samaan ai- kaan ovat olleet käsittelyssä Raisio-konsernin tehdasalueen muita toimintoja koskevat ympäristölupahakemukset.

2/18 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI-

LANNE

Toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.

Turun ja Porin lääninhallitus 10.10.1994 (156 YSP), Raisio Yhtymän jätehuoltosuunni- telman hyväksyminen

Raisio-konsernin tehdasalue on vuonna 1987 vahvistetussa asemakaavassa kaavoitettu teollisuusalueeksi (T).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila ja laatu

Melia Oy sijaitsee Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella. Tehdasalueella toimii lisäksi kasviöljytehdas, mallastamo, margariinitehdas, rehutehdas, stanoliesteriteh- das, kemiantehdas ja varavoimalaitos. Raisio-konsernin teollisuusalue sijaitsee Raision kaupungin keskustan länsipuolella yhden kilometrin päässä keskustasta. Pohjoispuolella alue rajoittuu peltoalueeseen ja eteläpuolella osittain viheralueisiin. Alueen koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on pientaloasutusta. Itä-, etelä- ja länsipuolella alue rajoittuu pienteollisuusalueisiin.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Raisio-konsernin tehdasalueen läpi virtaa Kuuanoja, joka yhtyy noin kilometrin päässä Piuhanjokeen. Piuhanjoki laskee Raisionlahteen kahden kilometrin päässä tehdasalueesta.

Kuuanoja on vuonna 1989 padottu Raisio-konsernin alueella. Padon avulla estetään mah- dollisten piha-alueilta hulevesien mukana tulevien päästöjen kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön. Raisio-konsernin tehdasalueelta ojaan johdetaan sadevesiä ja voimalaitoksen neutralointivesiä pH-säädön jälkeen.

Raisionlahti on matala ja liejupohjainen, rehevä merenlahti, jonka perukassa vedenvaihto on rajoittunutta. Veden hygieeninen tila on 2000-luvulla vaihdellut välttävästä tyydyttä- vään. Lahden yleinen käyttökelpoisuus on Piuhanjoen laskukohdan edustalla ollut vain välttävä, ulompana lahdella tyydyttävä. Raisionlahden ulompaan osaan johdetaan Raision kaupungin keskuspuhdistamon käsitellyt jätevedet.

Ilmanlaatu

Turun alueella on ilmanlaadun yhteistarkkailuohjelma. Ohjelmassa ovat mukana Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaupunkien lisäksi alueen energiantuotantolaitokset ja Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamo. Tarkkailusta vastaa Turun kaupungin ympäristön- suojelutoimisto. Suurimmat päästölähteet alueella ovat energiantuotanto, teollisuus ja lii- kenne. Alhaisen päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöillä on merkittävä vaikutus kaupunki-ilman laatuun.

Ilmanlaatua seurataan Raisiossa kahdessa mittauspisteessä, jotka sijaitsevat keskustassa ja Kaanaanmaalla. Keskustan mittausasemalla mitataan typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Raision ilmanlaatua on tarkasteltu Turun kaupunkiseudun il- manlaadusta vuonna 2006 laaditussa raportissa. Ilmanlaatu oli vuonna 2006 Raisiossa yleensä tyydyttävä ja 81 päivänä vuodessa hyvä. Ilmanlaatu oli huono kuutena päivänä.

Turun kaupunkiseudun ilmanlaaturaportin mukaan Raision ilmanlaatuun vaikuttavat lä- hinnä liikenteen typenoksidien päästöt. Raisiossa ei sijaitse merkittäviä rikkidioksidin päästölähteitä.

Raision ilman rikkidioksidipitoisuuden aleneminen 1990-luvulla on seurausta

Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voima- laitoksen päästöjen pienenemisestä. Pitoisuudet alittavat selvästi ohjearvot. Typpidioksi- dipitoisuudet eivät ole ylittäneet kuukausittaisia eivätkä tuntikeskiarvona laskettavia oh- jearvoja. Pitoisuuksien vaihtelu eri vuorokaudenaikoina noudattaa normaaleja ruuhka- huippuja. Liikenne aiheuttaa suurimman osan hiukkaspäästöistä. Hengitettävien hiukkas- ten pitoisuudet eivät ole ylittäneet vuorokausiohjearvoa Raision alueella.

Raision, Naantalin ja Turun alueella on tehty asukaspaneeliselvitys hajujen esiintymises- tä vuonna 1989 – 1990. Vuoden aikana 30 henkilöä kirjasi hajuhavaintoja yhteensä yli 1300 kertaa. Raisiossa hajuja todettiin kohtalaisesti ja runsaasti Raisio-konsernin lähipis- teissä. Raisio-konsernin hajujen esiintyminen jakaantui melko tasaisesti koko vuodelle.

Hajutyypeiltään rypsi- ja kalajauhohavainnoista suurin osa sijoittui Raisio-konsernin teh- tailta päin puhaltavan tuulen alle. Kalajauhohavaintojen lukumäärä oli kohtalaisen suuri ja niitä ilmoitettiin enemmän kuin rypsin hajuja. Myös rikkivetytyyppisiä havaintoja teh- tiin Raisio-konsernin vaikutusalueella. Tutkimuksessa Raisio-konsernin hajuja ei havaittu enää noin 6 kilometriä kauempana tehtailta.

Tehdasalueen hajupäästöjä aiheuttavat toiminnot ovat nykyisin pääosin samat. Jonkin verran hajuja aiheutuu rehutuotannosta, mallastamosta, margariini- ja kasviöljytuotannos- ta sekä alueella sijaitsevalta Ciba Specialty Chemicals Oy:n tuotantolaitokselta. Rehuteh- taalla, margariini- ja kasviöljytehtaalla sekä Ciba Specialty Chemicals Oy:n tuotantolai- toksella on tehty hajupaneeliselvityksen jälkeen toimenpiteitä, jotka vähentävät hajuhait- toja.

Uusi hajupaneeliselvitys on alkanut lokakuussa 2006. Tehtävä selvitys on jatkoa aikai- semmalle hajupaneeliselvitykselle. Selvitys valmistuu syksyllä 2007.

Maaperän ja pohjaveden tila

Maaperä alueella on savea. Ciba Specialty Chemicals Oy:n toimintaan liittyvien maa- alueiden maaperä on tutkittu vuonna 2004. Raisio-konsernin alueen maaperän laatua tai likaantumista ei ole muilta osin tarkemmin tutkittu. Alue on ollut teollisessa käytössä vuodesta 1939 lähtien. Alueella ei tiettävästi ole ollut maanalaisia kemikaali- tai öljysäi- liöitä eikä siellä ole sattunut merkittäviä kemikaalivuotoja.

Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltu- valla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 3,5 km:n päässä tehdasalueel- ta.

Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia

Tehdasalueen ympärillä oleva asutus on pientaloja. Lähin asutus on tehdasalueen rajalta 50 metrin päässä eteläpuolella ja noin 100 metrin päässä koillis- ja luoteissuunnassa.

Tehdasalueen eteläpuolella asutus on harvaa, mutta koillis- ja luoteispuolella sekä itäpuo- lella on tiiviitä asuinalueita. Lähin koulu sijaitsee noin 200 metrin päässä tehdasalueen länsipuolella.

Alueen koillis-, kaakkois- ja luoteispuolella on asemakaavassa pientaloasutukseksi kaa- voitettuja alueita (AO), jotka ovat suurimmalta osin rakennettuja. Yleiskaavassa alue ra- joittuu pohjoispuolelta maa- ja metsätalousalueeseen ja eteläpuolella lähivirkistysaluei- siin. Tehdasalueen itäpuoli ja länsipuoli on asemakaavassa merkitty ympäristöä häiritse- mättömän teollisuuden alueeksi (TY). Länsipuolella on lisäksi liikerakennusten kortteli- alue (KL).

4/18 Raisionlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi ja se on

mukana valtakunnallisessa lintuvesien suojeluohjelmassa. Raisionlahdesta on luonnon- suojelulain perusteella rauhoitettu 28 hehtaarin suuruinen alue.

Tehdasalueen vaikutusalueella ei ole muita suojelualueita, perinnemaisemia tai vastaavia kohteita eikä Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita.

Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella

Raisio-konsernin alueella on laadittu Raision tehdasalueen ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Selvitys on päivitetty kesäkuussa 2007. Alueella toimivien laitosten me- lulähteiden aiheuttamat keskiäänitasot laitosalueen lähiympäristössä on selvitetty ja lai- tosten aiheuttaman melun haitallisuutta on arvioitu lähiympäristön asukkaiden kannalta.

Meluselvityksessä tarkastellut laitokset vaikuttavat liikennemelun ohella merkittävästi tarkastelualueen melutasoihin varsinkin yöaikana. Etelän ja lännen puoleisilla alueilla te- ollisuusmelu on selvästi merkittävin melulähde myös päiväaikaan. Melutasojen ohjearvo- jen ylityksiä esiintyy etenkin Raisionkaaren eteläosan sekä Järämäen ja Pirilän alueella.

Ohjearvojen ylitykset aiheutuvat selvityksen perusteella pääosin liikennemelusta.

LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta

Melia Oy:n Raision tuotantolaitos valmistaa viljasta jauho- ja pastatuotteita. Toiminta on jatkunut alueella 1940-luvulta lähtien. Laitos toimii samassa rakennuksessa kuin Raisio Maltin mallastamo. Riisituotteiden valmistus on lopetettu keväällä 2005.

Tuotantomäärä on noin 120 000 tonnia viljatuotteita vuodessa. Laitoksen tuotantokapasi- teetti on yli 300 tonnia päivässä. Tuotantolaitoksen jauhomyllyprosessit käyvät keskey- tymättömässä kolmivuorossa noin 330 päivää vuodessa. Työntekijöitä laitoksella on 70.

Kyseessä on EU:n IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen 1 kohdan 6.4.b tarkoittama toi- minta.

Tuotantolaitos

Viljan vastaanotto

Vilja vastaanotetaan viljavarastoon, jossa se esipuhdistetaan. Esipuhdistettu vilja johde- taan kuljettimilla varastosiiloihin viljalajeittain laatuluokiteltuna. Tuotanto koostuu jau- hotuotelinjasta sekä pastatuotannosta.

Jauhatus

Varastosiilosta otetut viljaerät puhdistetaan ja viljaseoksen kosteus mitataan. Vilja kostu- tetaan haluttuun kosteuteen ja johdetaan välisiiloon. Välisiilossa viljaerän kosteus tasoit- tuu. Näin saatu ns. valmennettu vilja johdetaan jauhatukseen rouhittavaksi ja seulottavak- si.

Jauhatusprosessin tärkein vaihe on rouhinta. Rouhinta tehdään valssituoliin laakeroiduilla valssiteloilla. Jokainen rouhintavalssilla käsitelty jauhopartikkeli seulotaan ja lajitellaan.

Rouhinta voidaan jakaa neljään osaan. Ensimmäisessä osassa erotetaan jauhosolukko le- seestä ja alkiosta. Toisessa osassa erotetaan suuriin jauhopartikkelipaloihin kiinnittyneet pienet leseen palaset. Kolmannessa osassa erotetaan viimeinenkin jauhosolukko leseestä.

Neljännessä vaiheessa erotetaan tummimmat jauhojakeet.

Valssituolien ja seulakoneiden välinen jauhopartikkelien siirto tehdään pneumaat- tisesti. Siirtoilma kehitetään keskipakopuhaltimilla. Ilma suodatetaan letkusuotimilla en- nen kuin se poistuu ulkoilmaan.

Valssituolien sähköenergian kulutus on noin puolet koko jauhatusprosessin sähköenergi- an kulutuksesta. Ne ovat myös suurimmat melunaiheuttajat tuotantorakennuksen sisällä.

Jauhojakeista tehdään halutut lopputuotteet, jotka varastoidaan tuotesiiloihin. Jauhatuk- sessa jyvän pintaosista muodostuva ns. vehnäleserehujauhoseos siirretään pneumaattisilla kuljettimilla rehutehtaalle.

Pastan valmistus

Pastalinja on lyhyeksi leikattujen pastatuotteiden tuotantolinja, jossa käytetään ns. kor- kealämpötekniikkaa.

Jauhosta tai jauhoseoksesta sekä vedestä tehdään taikina, joka vakuumissa puristetaan suuttimien läpi muotoonsa. Leikatut pastapalat kuivataan höyryllä lämmitettävillä kui- vaimilla. Valmiit tuotteet varastoidaan tuotesiiloissa.

Taikinapata pestään painepesurilla vain muutaman kerran vuodessa. Taikinamuotteihin jäänyt taikina kerätään kaapimalla koneen ulkopuolella olevaan kouruun. Taikina alkaa helposti käydä, minkä vuoksi se joudutaan toimittamaan jätteeksi.

Pastatuotannon käyttämät muotit pestään automaattipesukoneella. Pesukone on varustettu sisäisellä vesikierrolla. Pesukoneen toimintaperiaate on sama kuin kotitalouksissa käyte- tyissä pesukoneissa. Pesu tehdään kylmällä vedellä ilman pesuainetta. Pesukoneen tyh- jennysvaiheessa veteen liuennut jauho, joka on pääosin tärkkelystä, johdetaan jätevesi- viemäriin.

Sivutuotteet

Viljan vastaanotosta, puhdistuksesta ja jauhatuksesta kertyvät sivujakeet yhdistetään lese- rehujauhoksi, joka toimitetaan siirtolinjaa myöten Rehuraisio Oy:n rehutehtaan raaka- ainevarastoon. Myös pastatehtaalta ja pakkaamosta toimitetaan pieniä määriä elintarvik- keeksi kelpaamattomia tuotteita rehutehtaalle.

Raaka-aineiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi

Raaka-aineena käytetään pääasiassa kotimaista vehnää. Pastan valmistukseen käytetään vehnäjauhon lisäksi jonkin verran kaura-, ruis- ja ohrajauhoa. Ulkomailta tuodun raaka- aineen osuus vaihtelee vuosittain sato- ja laatutilanteesta riippuen. Jauhoista tehtäviin jauhoseoksiin lisätään jauhatuksen yhteydessä pieniä määriä erilaisia jauhonparanteita, kuten askorbiinihappoa ja entsyymimallasta.

Vilja varastoidaan pääasiassa jyvinä siiloissa. Myös välituotteita varastoidaan siiloissa.

Pakkausmateriaalit varastoidaan tuotantotilojen yhteydessä olevissa varastoissa. Valmiil- le tuotteille on erillinen tuotevarasto. Jauhonparanteet varastoidaan alkuperäisissä tuote- pakkauksissa niiden käyttökohteessa.

Veden- ja energiankulutus

Tehdasalueella käytettävä vesi toimitetaan Raision-Naantalin vesilaitoskuntayhtymältä.

Melia Oy käyttää vuodessa noin 15 000 - 20 000 m³ talousvettä.

6/18 Vedenkulutus (m³) vuosina 2000 – 2005.

Vuosi Määrä /m³ 2000 36 764 2001 25 983*

2002 21 745 2003 19 534 2004 17 153 2005 15 762

*) Pastatehtaan jäähdytysveden käyttöä on vähennetty.

Sähkönkulutus on keskimäärin 16 GWh (57,6 TJ) vuodessa. Suurin osa, lähes 70 %, säh- köenergiasta kuluu jauhatukseen. Lämpöenergian kulutus on noin 6,6 GWh (23,8 TJ) höyryä vuodessa. Lämpöenergiasta suurin osa kuluu kiinteistöjen lämmitykseen ja pasta- tuotantoon sekä syksyllä yhden kuukauden ajan viljan kuivatukseen. Tuotannossa käytet- tävä höyry ostetaan Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitokselta.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Tuotantolaitos on varustettu Euroopan johtavien mylly- ja pastakonevalmistajien koneilla ja laitteilla. Tuotantolaitos edustaa kokonaisuutena hyvää eurooppalaista viljanjalostuste- ollisuutta.

Viljan sekä jauhon siirto- ja prosessilaitteissa syntyvää pölyä sisältävä ilma suodatetaan ennen kuin se poistuu ulkoilmaan. Tuotantolaitoksen pölynsuodatusjärjestelmät ovat ajanmukaiset. Suotimet on varustettu automaattisella ohjauslaitteistolla, joka huolehtii suodinletkujen huuhtelusta. Suodatettavan ilman siirtoon käytetään keskipako- tai kier- tomäntäpuhaltimia. Suodatetun ilman pölypitoisuus vastaa hakemuksen mukaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Tuotantolaitoksen suunnittelussa ja kehittämisessä on energian käytön tehokkuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. Korkea automaatioaste mahdollistaa erilaisten energiaa säästävien järjestelmien käytön ja toimivuuden.

Myllyteollisuutta ja pastan tuotantoa käsitellään elintarvikkeiden ja maidon valmistusta ja jalostusta koskevassa EU:n BAT-viiteasiakirjassa (BREF), joka on julkaistu elokuussa 2006. Melia Oy:n pastatuotannossa sähkönkulutus tuotettua pastatonnia kohden on esite- tyn vaihteluvälin 140 – 220 kWh/t puolivälissä.

Tuotantotilojen ilmastointilaitteet on varustettu kiertoilma- ja automaattisilla lämmönsää- töjärjestelmillä. Pastatehtaan halli-ilmastoinnissa ja viljavaraston viljakuivurissa on läm- möntalteenottolaitteistot. Niissä lämmin poistoilma hyödynnetään lämmönsiirtimen väli- tyksellä lämmittämällä sisääntuloilmaa. Lämpimien pakkaamoiden ja kylmän tuotevaras- ton välissä on kuljetinratojen kohdalla automaattisesti avautuvat verhot. Pakkaamoiden tuotekuljettimet käynnistyvät automaattisesti. Tuotantolaitteiden sähkömoottorien taa- juusmuuttajat mahdollistavat optimaalisen kierrosluvun säädön ja samalla säästyy ener- giaa.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin

Raisio-konsernin tehdasalueen tuotantoprosessien jätevedet sekä saniteettijätevedet kerä- tään yhteiseen jätevesien esikäsittelyyn, josta ne johdetaan edelleen Raision kaupungin puhdistamolle.

Laitoksella ei ole omaa jäteveden esikäsittelyä. Valmistusprosessit ovat suurimmalta osin kuivien materiaalien käsittelyä ja siten vedenkulutus on pientä. Tuotannossa syntyy jäte- vesiä ainoastaan pastamuottien pesussa noin 150 m³ vuodessa. Lisäksi syntyy saniteetti- ja talousjätevesiä. Jäteveden määrä on noin 11 000 m³ vuodessa, mikä vastaa 1 % tehdas- alueen jätevesistä. Jätevedet vastaavat laadultaan tavanomaisia yhdyskuntajätevesiä.

Jäteveden määrä (m³/a) vuosina 2000 – 2005.

Määrä /m³

2000 20 498

2001 9 717^*

2002 11 084

2003 9 857

2004 8 211

2005 7 506

*) Pastatehtaan vedenkäyttöä on vähennetty.

Laitoksen piha- ja kattoalueiden sadevedet johdetaan sadevesiviemäriverkkoon. Sade- vesien mukana piha-alueelta voi huuhtoutua vähäisiä määriä kuormia purettaessa tai las- tattaessa pihalle valuneita viljanjyviä tai jauhopölyä.

Pastamuottien pesukoneessa on sisäinen vesikierto, mikä vähentää syntyvää jätevesimää- rää. Pesu tehdään kylmällä vedellä ilman pesuainetta. Pastatehtaalla tuotantoeriä pyritään kasvattamaan, jolloin tuotelaadun vaihdosta johtuvia muottien pesukertoja voidaan vä- hentää.

Päästöt ilmaan

Pölysuotimien ansiosta varsinaisista tuotantolaitteistoista ei normaalitilanteessa pääse pö- lyä ulkoilmaan. Lievää pölyämistä voi aiheutua jauhotuotteiden irtotavarakuljetusten las- tauksen yhteydessä.

Tuotantolaitteistoissa on eri puolilla käytössä noin 100 pölysuodinta, joilla estetään pölyn leviäminen tuotantotiloihin ja ulkoilmaan. Pääosin suotimet ovat rakenteeltaan let-

kusuotimia. Suotimessa erottuva kiintoaine palautuu prosessiin. Laitoksen pölypäästöjä ei ole mitattu.

Melu ja tärinä

Raisio-konsernin tehdasalueen laitosten melusta on laadittu ympäristömeluselvitys tam- mikuussa 2006. Melulähteiden melupäästöt on mitattu ja ympäristöön aiheutuva melu on mallinnettu laskennallisesti. Viidessä eri pisteessä tehtyjen kaukomittausten perusteella todettiin mitattujen ja laskettujen keskiäänitasojen vastaavan melko hyvin toisiaan. Me- lupäästömittaukset ja mallinnus on päivitetty keväällä 2007 vastaamaan tehtyjen vaimen- nusten jälkeistä tilannetta.

Ympäristömeluselvityksen mukaan laitosten melulähteitä ovat mm. kompressorit, ilman- vaihtoon liittyvät puhaltimet sekä niiden ulospuhallusaukot ja jäähdytystornien puhalti- met. Melulähteiden aiheuttama melu on luonteeltaan tasaista, melussa ei mittausten mu- kaan ollut havaittavissa kapeakaistaisuutta. Raision tehdasalueen laitosten aiheuttamat päiväajan (klo 7 – 22) ja yöajan (klo 22 – 7) keskiäänitasot (LAeq) ovat enimmillään 50 dB tehdasalueen koillis-, luode- ja eteläpuolella sijaitsevien asuinrakennusten pihoilla.

8/18 Myllyteollisuuden melulähteet eivät selvityksen mukaan kuulu alueen merkittä-

vimpiin melulähteisiin. Laitoksen voimakkaimmat melulähteet olivat ulospuhallusputket katolla (nro 11). Näiden melulähteiden äänitehotasoksi (LWA) määritettiin mittausten pe- rusteella 100 dB.

Melia Oy:n melulähteiden äänitehotasot (LWA).

Nro L_WA/dB(A) Kohde

1 98 Ulospuhallus

2 97 Ulospuhallus

4 94 Ulospuhallus (2 kpl)

7 99 Ulospuhallus (kes-

kuspölynimuri)

8 96 Syklonit

9 98 Keskuspölynimuri

10 88 Keskuspölynimuri

11 100 Ulospuhallus (2 kpl) A- ja B-myllyt

12 94 Ulospuhallus

Myllyteollisuudelle ominaiseen tapaan tuotantolaitoksella käsitellään suuria ilmamääriä siirto- ja pölynpoistotekniikassa. Ilmaa tuottavat puhaltimet synnyttävät sijaintitiloihinsa ja kanaviin melua. Kanavien ulostulokohdat sijaitsevat etupäässä rakennusten katolla.

Myllyrakennukset ovat tehdasalueen korkeimpia, joten niiden katoilla olevien meluläh- teiden melu leviää tehokkaasti.

Tuotantoprosesseja uusittaessa ja muutettaessa huomioidaan melulähteet. Ne varustetaan vähempimeluisilla puhaltimilla ja tehokkaammilla äänenvaimentimilla. Äänenvaimenti- mia on v. 2004 jälkiasennettu puhaltimiin melutason alentamiseksi. Laitoksen merkittä- vimmät melulähteet on varustettu vaimentimilla.

Liikenne

Raision tehdasalueelle tulee henkilö- ja pakettiautoja noin 300 000 vuodessa. Raskasta liikennettä on noin 63 000 sekä junaliikennettä noin 900 käyntikertaa vuodessa. Myllyte- ollisuudessa käy raskasta liikennettä noin 6300 kertaa vuodessa.

Jätteet sekä niiden käsittely ja hyödyntäminen

Suurin osa jätteistä on tuotantoprosessin eri vaiheista syntyvää sekajätettä mukaan lukien ns. karkea jäte eli viljan mukana tulleet pienet kivet tai seulojen päälle jäävät viljankorret.

Toiminnassa syntyvä viljaperäinen jäte on vuodesta 2002 alkaen pääosin toimitettu hyö- tykäyttöön kasvihuoneiden lämmityksessä. Muut poltettavat jätteet on toimitettu Fortum Power and Heat Oy:n Kauttuan voimalaitokselle.

Ongelmajätteet varastoidaan tehdasalueen yhteisessä ongelmajätekontissa. Tuotannosta syntyy ongelmajätteitä lähinnä kunnossapidosta, kuten jäteöljyjä, öljysuotimia, akkuja ja muita vastaavia.

Hyödynnettyjen ja kaatopaikalle toimitettujen jätteiden määrä (t/a) vuosina 2002- 2005.

2002 2003 2004 2005 Käsittelytapa Teollisuusjäte (mm. kivet ja

viljankorret)

228 155 118 121 Kaatopaikalle

Viljaperäinen jäte 87 41 16 25 Kaatopaikalle

267 213 291 225 Poltettavaksi

Liete (sadevesikaivoista) 1 - - - Kaatopaikalle

Biojäte (epäkurantit tuotteet) 3 3 - 10 Poltettavaksi

Paperi ja kartonki 40 31 33 18 Keräykseen

Lasi 0,1 - 1 - Keräykseen

Poltettava jäte (muovi, kartonki ym.)

7 - 22 10 Poltettavaksi

Yhteensä 626 443 481 409

Käsittelyyn toimitettujen ongelmajätteiden määrä (kg/a) vuosina 2002-2005. Ongelmajät- teiden määrä vaihtelee vuosittain.

2002 2003 2004 2005

Liuotin, ei halogeeneja 66 40 113 -

Kiinteä orgaaninen jäte 38 38 13 -

Loisteputket 856 393 212 115

SE-romu - - 398 40

Kunnossapidon jäteöljy 1 245 705 126 1 137

Kiinteä öljyinen jäte 73 - - -

Laboratorion sekalaiset pienerät - 7 43 -

Akut 42 1 002 399 -

Yhteensä 2 320 2 230 1 304 1 252

Päästöt maaperään

Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Alueella ei varastoida maavaraisesti raaka- aineita, kemikaaleja eikä jätteitä. Tuotantotiloja ympäröivät piha-alueet on asfaltoitu.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Tuotantolaitoksen merkittävin ympäristövaikutus on lähialueille kuuluva melu. Koska myllyrakennukset ovat tehdasalueen korkeimpia, ympäröivät rakennukset eivät vaimenna melun kulkeutumista. Katolla olevat melulähteet kuuluvat tehdasalueen pohjoispuolella oleville asuinalueille.

Tuotantolaitokselta aiheutuva pölyäminen on hakemuksen mukaan melko vähäistä eikä sen voida katsoa vaikuttavan alueen ilman pölypitoisuuksiin merkittävästi. Raision alu- een ilman pölypitoisuuksiin vaikuttavat merkittävimmin liikenteen aiheuttamat pölyhai- tat.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Tuotantoprosesseja tarkkaillaan automaattisilla mittalaitteilla ja tekemällä laadunvalvon- ta-analyysejä. Pölysuotimissa olevilla painemittareilla seurataan suotimien tukkeutu- misastetta. Prosessin seurannalla ja laadunvalvonnalla pyritään estämään hävikin synty-

10/18 minen. Käyttövalvonnalla ja suunnitelluilla huoltotoimenpiteillä varmistetaan

laitteiden moitteeton toimivuus.

Kuukausittain seurataan vedenkulutusta tuotantolaitoskohtaisesti ja energiankulutusta osastokohtaisesti. Päästöjen ja jätteiden kertymää seurataan kuukausittain.

Päästötarkkailu

Hakemukseen on liitetty jätevesien tarkkailusuunnitelma, jonka mukaisesti on tarkoitus toimia vuodesta 2007 alkaen. Tarkkailusuunnitelman mukaan Myllyteollisuuden jäteve- destä kerätään kokoomanäytteet satunnaisesti. Näytteistä analysoidaan pH, kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD_Cr), rasva, kokonaisfosfori (P_kok) ja Kjeldahl-typpi (N_Kj).

Myllyteollisuuden jäteveden määrä lasketaan talousveden kulutuksen mukaan. Mikäli jä- teveden esikäsittelyyn tulevassa jätevedessä havaitaan poikkeamia, tehostetaan tehdas- kohtaista seurantaa tarvittaessa.

Kuuanojaan valuu tehdasalueelta piha-alueiden sadevesiä sekä voimalaitoksen neutra- lointikaivon elvytysvedet pH-säädön jälkeen. Kuuanojan veden laatua seurataan tehdas- alueen reunalle rakennetun padon jälkeen. Näyte kerätään Kuuanojan padolta lähtevästä vedestä automaattisella näytteenottimella aikaan painotettuna viikon kokoomanäytteenä.

Ojavedestä analysoidaan hapenkulutus (COD_Cr), kiintoaine, rasva, kokonaisfosfori (P_kok) ja pH.

Kuuanojan kuntoa seurataan silmämääräisesti koko tehdasalueen matkalla tekemällä ha- vaintoja sen tilasta. Tarvittaessa patoalue puhdistetaan sinne kertyneestä roskasta imuau- tolla tai ruopaten.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Suurimman onnettomuusriskin myllyliiketoiminnassa aiheuttaa pölyräjähdysvaara. Pöly- räjähdyksen todennäköisyys on hyvin pieni. Tulipalosta aiheutuu ympäristövaikutuksena lähinnä savukaasuja ilmaan ja kuormitusta vesistöön sadevesiviemäreihin sammutusve- den mukana joutuvan jauhon yms. takia.

Pölysuotimen tukkeutuminen voi aiheuttaa suodinpussin repeämisen tai irtoamisen, jol- loin pölyä pääsee ulkoilmaan.

Tulipalo- ja pölyräjähdysriski sekä niihin varautuminen on kuvattu pelastussuunnitelmas- sa. Pölyräjähdysvaaraa on vähennetty tehokkaalla pölynpoistolla. Pölysuotimien tukkeu- tumista valvotaan painemittareilla.

Voiteluöljyastioiden rikkoutumisen varalta on niiden varastointipaikkoihin varattu imey- tysainetta. Tuotantotiloissa ei pääasiassa ole lainkaan viemäreitä ja siten mahdollinen vuoto ei voi joutua jätevesi- tai sadevesiviemäriin.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt lupahakemusta 8.3.2004, 13.3.2006, 30.10.2006, 14.11.2006, 22.12.2006, 29.12.2006 ja 28.6.2007.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Raision kaupungin tiedotustaululla 16.3.- 19.4.2004 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 16.3.-

15.4.2004 sekä sanomalehti Turun Sanomissa 20.3.2004 ja Rannikkoseudussa 23.3.2004.

Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 16.3.2004.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Laitoksella 12.10.2006 tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Kaupungin ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 20.4.2004, että ympäristölupapää- töksessä tulee edellyttää seuraavaa:

- Myllyteollisuuden toiminnasta aiheutuva melu ei saa lähimpien asuntojen kohdalla teh- dasalueen ulkopuolella ylittää päivällä klo 07 ja 22 välisenä aikana ekvivalenttitasoa 55 dB(A) eikä yöllä klo 22 ja 07 välillä 50 dB(A). Asutukseen kantautuva melutaso tulee tarkistaa mittauksin. Mittausten tulokset toimittaa myös Raision ympäristövirastoon.

- Pölynpoistolaitteistot ja pölynsuodattimet tulee pitää toimintakunnossa.

- Ongelmajätteet tulee varastoida asianmukaisesti merkittyinä erillään toisistaan ja muista jätteistä lukittavassa ja katetussa varastotilassa ja toimittaa asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen käsiteltäväksi.

- Syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön.

- Laitoksen toiminnassa muodostuvien jätteiden määrästä, laadusta ja toimituspaikoista tulee pitää kirjaa samoin kuin merkittävistä häiriötilanteista ja niiden korjaamiseksi teh- dyistä toimenpiteistä.

- Nestemäisten kemikaalien ja jätteiden läheisyydessä tulee olla riittävä määrä imey- tysainetta, työvälineitä ja tyhjiä astioita mahdollisten vuotojen talteen keräämistä varten.

Vuodon sattuessa on onnettomuuden estämiseksi ryhdyttävä toimenpiteisiin viipymättä.

- Piha-alueen sadevesikaivot tulee tarkistaa säännöllisesti ja tarvittaessa tyhjentää. Piha- alue tulee pitää siistissä kunnossa, jotta sadevesien mukana ei joudu turhaa kuormitusta Kuuanojaan ja sitä kautta Raisionlahteen.

- Kuuanojaan tulevien mahdollisten päästöjen vuoksi tulee ojaa tarkkailla säännöllisesti kolmessa pisteessä ennen ja jälkeen konsernin alueen sekä konsernin alueella yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.

- Kaikissa toiminnassa tapahtuvista onnettomuuksista tai muista poikkeuksellisista tilan- teista, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, tulee ilmoittaa Raision ympä- ristövirastoon.

- Luvassa mainittavien raportointivelvoitteiden mukaiset tiedot tulee toimittaa tiedoksi myös Raision ympäristölautakunnalle.

Kaupunginhallitus yhtyy lausunnossaan 17.5.2004 ympäristölautakunnan lausuntoon.

Muistutukset ja mielipiteet

Raisio-konsernin hakemuksista on jätetty yksi muistutus. Muistutuksen mukaan jatkuva melu häiritsee etenkin yöllä. Melu kuuluu yöllä sisällä matalana yhtäjaksoisena jylinänä.

Kesäaikaan tuskin voi pitää ikkunoita auki tai istua terassilla. Liikenteen melua muistut- tajat eivät koe yhtä häiritseväksi, lisäksi illalla ja yöllä liikenteen melu on vähäistä. Kiin- teistöllä on terveystarkastajan toimesta sekä omatoimisesti suoritettu melumittauksia.

Muistuttajien mukaan melutaso on useasti ylittänyt sekä päivä- että yöohjearvot. Lisäksi muistuttajien mukaan melun mittaus- tai laskentatuloksiin tulee lisätä 5 dB kapeakaistai- suuden vuoksi. Tehtaiden hajuhaitat ovat myös muistuttajien mukaan merkittävät. Usea-

12/18 na päivänä viikossa tehtaalta leviää epämiellyttäviä hajuja kalarehusta ja jäteve-

denpuhdistamolta. Muistuttajat toivovat, että tehtaat vähentävät sekä ääni- että hajuhait- toja ympäristön asuinviihtyvyyden parantamiseksi. Lisäksi muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa esimerkiksi kiinteän melumittarin avulla.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakija on vastineessaan 14.11.2006 todennut mm. seuraavaa:

Viimeisin melumittaus toteutettiin tehdasalueella vuoden 2005 lopulla. Mittauksen mu- kaan Melia Oy:stä ympäristöön leviävä melutaso jäi päivä- ja yöaikaan alle 50 dB. Vuo- den 2006 syksyllä muutettiin pääprosessiin liittyvän poistoilma-aukon ilman suuntautu- minen alaspäin lähinnä huoltotoimenpiteiden helpottamiseksi. Toimenpide todennäköi- sesti samalla vähensi melun esiintymistä ympäristössä.

Melun leviämistä ehkäistään säännöllisillä poistoilmasuodattimien puhdistuksilla. Huol- to-ohjelman mukaisesti toimenpide toteutetaan neljännesvuosittain. Jatkossa melun tark- kailu- ja vaimennustoimia toteutetaan normaalien huoltotöiden sekä investointihankkei- den yhteydessä.

Prosessin pölypäästöt jäävät alle 20 mg/m³(n), mikä täyttää parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimukset.

Melia Oy:n myllytoiminnasta ei aiheudu hajuja ympäristöön.

Myllyn tuotantotiloissa ei ole pääosin lainkaan lattiaviemäreitä ja siten mahdollinen vuo- to ei voi joutua jätevesi- tai sadevesiviemäriin.

Kuuanojan veden laatua tarkkaillaan konsernin alueen jälkeen sijaitsevalta padolta. Ny- kyisin keskelle tehdasaluetta on vaikea sijoittaa näytteenottopistettä, koska osa Kuu- anojasta on tonttijärjestelyjen vuoksi katettuna. Konsernin alueelle tulevalle vedelle näyt- teenoton järjestäminen on hankalaa, koska konserni ei omista maata alueen pohjoispuo- lelta. Myös sähkösyöttöjen vieminen ko. näytteenottimelle on em. syistä hankalaa.

YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Melia Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Raision kaupungissa Raisio-konsernin tehdasalueella sijaitse- vaan myllytoimintaan. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä nou- datetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.

Lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista mää- räyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin

1. Laitoksen jätevedet on johdettava Raisio Oyj:n jätevesien esikäsittelylaitokselle. Lai- toksen tulee tehdä sopimus Raisio Oyj:n kanssa jätevesien johtamisesta esikäsitte- lyyn. Sopimuksesta tulee käydä ilmi jäteveden laatu ja määrä, joka sallitaan johdetta- vaksi yhteiseen jätevesien esikäsittelyyn. Sopimus ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tulee toimittaa tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle.

Jätevesikuormitukselle tulee antaa raja-arvot ainakin hapenkulutukselle (COD_Cr) ja kiintoaineelle. Sopimusta laadittaessa tulee ottaa huomioon, että tehdasalueen laitos- ten ehdot jätevesien johtamiselle ovat sellaiset, ettei esikäsittelylaitoksen kapasiteetti ylity. Laitokselta esikäsittelyyn johdettava kuormitus ei saa ylittää sopimuksessa ase- tettuja raja-arvoja.

2. Sadevedet ja muut alueen pintavedet on johdettava sadevesiviemäriin niin, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Öljyisten vesien pääsy sade-

vesiviemäriin ja pinta- tai pohjaveteen on estettävä öljynerotuksella.

Päästöt ilmaan

3. Toiminnasta aiheutuva pölypäästö tulee rajoittaa mahdollisimman pieneksi. Poistoil- man hiukkaspitoisuus saa olla enintään 10 mg/m³(n). Päästöraja koskee kuivaa pölyä ja normaalia käyttötilannetta. Pölynerottimet tulee pitää toimintakunnossa ja niitä on hoidettava asianmukaisesti.

Melu ja tärinä

4. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melutaso lähimpien asuinrakennusten pihoilla yh- dessä muiden alueen toimintojen kanssa saa olla enintään L_eq 55 dB(A) päiväsaikaan kello 7 – 22 ja 50 dB(A) yöaikaan kello 22 – 7.

5. Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta poikkeavaa melua esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava välit- tömästi.

Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen

6. Laitoksen toiminnassa on huolehdittava siitä, että syntyvän jätteen määrä jää mahdol- lisimman vähäiseksi. Kaikki laitoksella syntyvät hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metalli-, muovi- ja paperijäte tulee toimittaa hyödynnettäviksi. Hyödyntämiskelpoi- set jätteet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisäl- tämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia.

Jätteet saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn, joka on hyväksytty jätelain hy- väksymismenettelyn tai ympäristönsuojelulain nojalla. Jätteet saa luovuttaa kuljetet- tavaksi sellaiselle toiminnanharjoittajalle, jonka toiminta on merkitty jätetiedostoon.

7. Ongelmajätteet tulee varastoida lukituissa, katoksellisissa tiloissa niin, etteivät ne pakkausten ja säiliöiden mahdollisesti rikkoutuessakaan pääse leviämään ympäris- töön. Yksittäisiä ongelmajäte-eriä ei saa varastoida kiinteistöllä 12 kuukautta kau- emmin. Ongelmajätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin ongelmajätteen laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jättei- siin. Laitoksen toiminnassa syntyvät ongelmajätteet kuten öljyiset jätteet tulee toimit- taa sellaiselle yritykselle tai laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajät- teen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

8. Ongelmajätteiden kuljetuksista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana kuljetuksen aikana ja luovutetaan ongelmajätteen vastaanottajalle.

14/18 Varastointi

9. Raaka-aineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä ai- heudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

10. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja on- nettomuuksista, joista voi aiheutua haittaa ympäristölle, kuten melua tai päästöjä maaperään tai ilmaan, on viipymättä ilmoitettava Raision kaupungin ympäristöviras- toon ja Lounais-Suomen ympäristökeskukseen sekä ryhdyttävä asianmukaisiin varo- toimenpiteisiin.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

11. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

12. Vuoden 2007 toiminnan vuosiraportoinnin yhteydessä tulee toimittaa parhaan käyttö- kelpoisen tekniikan kuvauksen (BREF) ja laitoksen toiminnan vertailu keskeisiltä osin.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset

13. Laitoksen käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän päätöksen mukaisesti tarkistetulla tavalla. Tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuun- nitelma tulee toimittaa hyväksyttäväksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 30.4.2008 mennessä.

14. Laitokselta lähtevän jäteveden määrää tulee tarkkailla jatkuvasti ja laatua 4 kertaa vuodessa otettavin näyttein. Näytteet tulee ottaa kokoomanäytteinä virtaamapainot- teisesti vähintään 2 vuorokauden ajalta. Näytteistä on määritettävä ainakin kemialli- nen hapenkulutus (CODCr), kiintoaine, kokonaistyppi (Nkok) ja kokonaisfosfori (Pkok).

Kuuanojan vedenlaatua tulee tarkkailla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Tarkkailu tulee järjestää koko tehdasalueen yhteistarkkailuna.

15. Jäteveden laatu tulee selvittää yleisesti hyväksytyillä ja luotettavilla tutkimusmene- telmillä. Mikäli laatua tarkkaillaan Raisio Oyj:n sisäisessä laboratoriossa, tulee ympä- ristökeskukselle toimittaa raportti Suomen ympäristökeskuksen järjestämään jäteve- den tutkimusmenetelmien vertailututkimukseen osallistumisesta ja tutkimuksen tu- loksista.

16. Laitoksen pölypäästö tulee selvittää mittauksin 30.4.2008 mennessä. Mittaussuunni- telma tulee toimittaa Lounais-Suomen ympäristökeskukselle kuukautta ennen mitta- uksen suorittamista ja mittausraportti kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorit- tamisesta.

17. Laitoksen merkittävien melulähteiden melupäästöt tulee mitata vähintään kahden vuoden välein. Melupäästölaskelmat tulee tarkistaa melupäästöjen olennaisesti muut- tuessa. Mittaustulokset sekä päivitetty meluselvitys tulee toimittaa tiedoksi ympäris- tökeskukselle.

18. Luvansaajan on kalenterivuosittain, viimeistään seuraavan vuoden helmi-

kuun loppuun mennessä toimitettava ympäristökeskukselle ja Raision kaupungin ym- päristönsuojelulautakunnalle toiminnastaan yhteenveto, joka sisältää ainakin:

− tiedot toiminnasta, tuotannosta sekä käytetyistä kemikaaleista, raaka- ja apuai- neista

− tiedot päästöistä ilmaan eri päästökohdista ja päästöjen laskentaperusteet

− tiedot päästöistä vesiin ja viemäriin

− tiedot melumittauksista ja meluntorjuntatoimista

− yhteenvedon kaikista toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määris- tä, toimituspaikoista sekä kuljetus- ja käsittelytavoista

− tiedot varastoiduista jätteistä ja niiden varastointiajoista

− tiedot onnettomuus- ja häiriötilanteista sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä

− tiedot toteutetuista energiansäästötoimista

− vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

Tiedot tulee toimittaa soveltuvin osin sähköisessä muodossa Lounais-Suomen ympä- ristökeskuksen ilmoittamalla tavalla. Raportoinnissa on noudatettava Euroopan ko- mission asetusta 2006/166/EY.

19. Toiminnanharjoittajan tulee osallistua alueella järjestettäviin ilmanlaatua, melua ja hajua koskeviin seurantatutkimuksiin. Ympäristökeskus päättää tarvittaessa osallis- tumistavasta erikseen.

Toiminnan lopettaminen

20. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimin- nan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma siihen liittyvistä ilmansuoje- lu- ja jätehuoltotoimista sekä selvitys maaperän tilasta ja mahdollisesta puhdistami- sesta.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty toiminta täyttää ympäristönsuoje- lulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toimin- nasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaa- raa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toi- mintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huo- mioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäris- tönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheutta- ma pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset.

Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

16/18 Lupamääräysten perustelut

Jätevesiä koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojeluasetuksen 19 ja 36a §:n pe- rusteella. Koska laitoksen jätevedet johdetaan yhteiseen esikäsittelyyn ennen johtamista kaupungin jätevedenpuhdistamolle, ei ole ollut tarpeen antaa yksityiskohtaisia vaatimuk- sia jäteveden laadusta. Määräys jäteveden laatua ja määrää koskevan sopimuksen laati- misesta sekä sen toimittamisesta tiedoksi ympäristökeskukselle, on ollut tarpeen antaa valvonnan turvaamiseksi. (Lupamääräys 1)

Sadevesien johtamisesta annettu määräys on annettu maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 2)

Pölypäästöjä koskeva määräys on annettu terveys- ja viihtyisyyshaittojen ehkäisemiseksi sekä valvonnan ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteuttamiseksi. Laitoksella on käy- tössä tekstiilisuotimet, joten päästöraja-arvo on mahdollista saavuttaa laitteistojen huolel- lisen hoidon ja käyttötarkkailun avulla. (Lupamääräys 3)

Melua koskevat määräykset on annettu viihtyisyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja ohjearvojen toteuttamiseksi. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon meluselvitys, jonka mukaan tehdasalueen laitosten melulähteiden aiheuttamassa melussa ei ollut ha- vaittavissa kapeakaistaisuutta. (Lupamääräykset 4 - 5)

Jätehuoltoa koskevat määräykset perustuvat jätelakiin ja sen nojalla annettuihin valtio- neuvoston päätöksiin. (Lupamääräykset 6 - 8)

Varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjavesien suojelemiseksi ja ym- päristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 9)

Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva määräys on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (Lupamääräys 10)

Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. Toiminnan tulee olla keskeisiltä osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista ja toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa BAT-vaatimuksista. (Lupamäärä- ykset 11 - 12)

Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset ovat tarpeen laitoksen tarkkailun ja raportoinnin järjestämiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Ympäristökeskus kerää alueeltaan Euroopan komission ase- tuksen (2006/166/EY) mukaiset päästötiedot EU:lle raportoitavaksi. (Lupamääräykset 13 - 19)

Toiminnan lopettamista koskeva määräys on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. (Lu- pamääräys 20)

Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin

Vastauksena lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin seikkoihin ympäristökeskus viit- taa edellä esitettyihin lupamääräyskohtaisiin perusteluihin.

Muistutuksessa on vaadittu jatkuvaa valvontaa, kuten kiinteää melumittaria. Luvassa on annettu määräykset melutasosta ja päästömittauksista. Melulähteiden melupäästöjen säännöllistä tarkkailua sekä päästömittauksia ja niiden perusteella laskettua leviämismal-

lia pidetään riittävänä. Jatkuva melutason mittaus ei ole yleisessä käytössä me- netelmään liittyvien epävarmuustekijöiden vuoksi.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on teh- tävä viimeistään 30.9.2017 mennessä.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 41-43, 45-47, 52, 55 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 18, 19, 36-37 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15 §

Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a §

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 5 075 euroa.

Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuk- sen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon: muu ympäristö- lupa-asia 35 €/h. Asian käsittelyyn on käytetty 145 tuntia.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Päätös

Melia Oy, PL 101, 21201 Raisio Jäljennös päätöksestä

Raision kaupunginhallitus Raision ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä

Asianosaiset

Muistutuksen tehneet

18/18 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Raision kaupungin ilmoitustaulu Turun Sanomat -lehti

Rannikkoseutu -lehti

Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen

Ylitarkastaja Kirsi Anttila

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian kä- sittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusoikeus tähän päätökseen on:

- sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

- rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, tervey- den- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toi- minta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövai- kutukset ilmenevät;

- toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella;

- muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusosoitus on liitteenä.

LIITE Valitusosoitus