PL 297 Päivämäärä Diaarinumero
33101 TAMPERE 16.6.2006 PIR-2004-Y-229-111
KÄSITTELYMAKSU 25 542 €
ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Finnish Chemicals Oy:n Äetsän tehdasta.
LUVAN HAKIJA Finnish Chemicals Oy PL 7
32741 Äetsä
LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Äetsän kunta, Pehulan kylä, tilat:
Vainio 988-426-0001-0008-S Jokela 988-426-0001-0009-T Nurmela 988-426-0001-0010-U Jukola 988-426-0001-0015-0 Klooritehdas 988-426-0001-0024-9 Näkinniemi 988-426-0001-0024-9 Jokela 988-426-0001-0026-B Klooritehdas 988-426-0003-0013-3 Kotipelto 988-426-0003-0046-5 Äetsä LV 988-426-0004-0003-B Äetsä V 988-426-0005-0002-W Klooritehdas 988-426-0006-0001-E Jokiranta 988-426-0006-0004-J
jotka kaikki omistaa Nokia Asset Management Oy.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristösuojelulain 28 §:n 1 momentti
Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdat 4a ja g, 5b ja 6b LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n 1 momentin kohta 4a ja f, 5b ja 6b ASIAN VIREILLETULO
Lupahakemus on toimitettu 17.8.2004 Pirkanmaan ympäristökeskukselle, jolloin se on tullut vireille.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Pirkanmaan ympäristökeskuksen 31.3.2001 myöntämä ympäristölupa hienokemikaali- tehtaalle, dnro 1998Y-0221-111, sisältää terveydensuojelulain 3 luvussa tarkoitetun sijoitusluvan, ilmansuojelulain 4 luvussa tarkoitettu ilmaluvan ja jätelain 8 luvussa tar- koitettu jäteluvan.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen 21.11.2000 myöntämä ympäristölupa Äetsän toimi- paikalle lukuun ottamatta hienokemikaalitehdasta, dnro 1998Y-0221-111, sisältää ter- veydensuojelulain 3 luvussa tarkoitetun sijoitusluvan, ilmansuojelulain 4 luvussa tar- koitettu ilmaluvan ja jätelain 8 luvussa tarkoitettu jäteluvan.
Pirkanmaan ympäristökeskuksen päätös 24.09.2003 YSL 61 §:n mukaisesta ilmoituk- sesta, joka koskee koeluonteisen likaantuneen raaka-aineen käsittelyä, (dnro 1998Y0221-114)
Sopimus Äetsän kunnan, vesi- ja viemärilaitoksen kanssa kiinteistön liittymisestä vesi- ja viemärilaitokseen erikoiskemikaalitehtaalle (T-IV), 20.9.1990. Lisäsopimukset 21.9.1990, 19.12.1995, 19.1.1999 ja 31.5.2000.
Tehtaalla on lukuisia TUKESin päätöksiä.
Tehdasalue on rakennuskaavassa osoitettu teollisuusalueeksi.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Finnish Chemicals Oy:n tehdasalue rajoittuu Kokemäenjokeen. Tehdasalue käsittää 15 ha, josta kuusi hehtaaria on rakennettu. Aidatun tehdasalueen lähiympäristössä sijait- see yhtiön oma asuntoalue ja 0,5 km etäisyydellä Äetsän kunnan 1 500 asukkaan kes- kustaajama Pehula. Maa-alue ympärillä on Pehulan keskustaajamaa lukuun ottamatta harvaan asuttua.
Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia
Kokemäenjoki on maamme viidenneksi suurin jokivesistö, joka alkaa Liekoveden luu- suasta Vammalasta. Joessa on neljä voimalaa: Tyrvään, Äetsän (Finnish Chemicals Oy:n tehtaiden alapuolella), Kolsin ja Harjavallan voimalaitokset. Valuma-alue on Ko- kemäenjoen luusuassa 26800 km2 ja keskivirtaama 230 m3/s.
Keskivirtaama Äetsän kohdalla on noin 185 m3/s.
Vesistön tila ja käyttökelpoisuus
Kokemäenjoen vesistön valuma-alue sisältää monipuolisesti teollisuutta, maa- ja met- sätaloutta, asutuskeskuksia ja haja-asutusalueita. Pistekuormittajia ovat jokivarren taa- jamat ja kaatopaikat. Teollisuuden kuormitusta tulee lähinnä Finnish Chemicals Oy:n alapuolella Harjavallan ja Porin seudun tehtaista. Finnish Chemicals Äetsän klooriteh- das oli merkittävä elohopeakuormittaja 1970-luvulla. Kuormitus väheni ratkaisevasti vuonna 1985. Nykyisin Äetsässä ei valmisteta eikä käytetä enää klooria. Kromikuor- mitus on ollut vuosina 2003 ja 2004 laskennallisesti noin 1 000 kg/a.
Kokemäenjoen vedenlaatu on parantunut huomattavasti sitten 1970-luvun, jolloin jä- tevedet laskettiin jokeen lähes puhdistamattomina. Mm. happitilanne on parantunut ratkaisevasti, mihin on vaikuttanut myös teollisuuden aiheuttaman kuormituksen pie- nentyminen. Tällä hetkellä Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä, yläjuoksulla en- nen Loimijoen vaikutusta jopa hyvä. Happitilanne on lähes moitteeton ja metsäteolli- suuden jätevesien leimaa tuskin huomaa. Veden hygieeninen laatu täyttää uima- vesinormin. Likaantumien on voimakkainta ylivalumatilanteissa, jolloin hajakuormitus lisääntyy ja myös hulevesien vaikutus kasvaa.
Äetsän ja Kolsin välisellä alueella tärkeimmät saalislajit olivat vuonna 2003 hauki ja ahven. Alueella ei harjoiteta varsinaista päätoimista kalastusta.Kokemäenjokea käyte- tään normaalisti virkistyskäyttöön eli harrastuskalastukseen ja uimiseen. Äetsän ja Kolsin välisen Kokemäenjoen haukien elohopeapitoisuudet ovat säilyneet ennallaan ja ovat hieman yläpuolisen Rautaveden haukien pitoisuuksia suurempia, mutta eivät estä nykyisten normien mukaista kalojen käyttöä ravintona. Kolsin ja Harjavallan voimaloi- den välisen alueen haukien elohopeapitoisuudet ovat ylempää jokiosuutta suuremmat.
Vuonna 2000 Kokemäenjoen sedimentistä mitattiin ylivoimaisesti suurimmat eloho- peapitoisuudet Äetsän voimalaitoksen yläpuoliselta (7,2 mg/kg) ja alapuoliselta ha- vaintopaikalta (24 mg/kg). Sedimentin kromipitoisuudet olivat kyseisissä näytepai- koissa alle 40 mg/kg. Maaperän kromin luonnollinen tausta-arvo on 80 mg/kg. Vuon- na 2001 ilmestyneen Kokemäenjoen sedimenttitutkimusten mukaan (loppuraportti Äetsän- Huittisten Karhiniemen alueen sedimenttitutkimuksista, Biota BD Oy, 2001) tehtaan kohdalla olevassa sedimenttipisteessä elohopeapitoisuudet olivat 0 … 50 cm:n syvyydellä sedimentissä 0,2 … 1,7 mg/kg. Äetsän voimalaitoksen patoaltaassa eloho- peapitoisuudet pintasedimentissä (0-10 cm) olivat 7,7 … 11 mg/kg. Koko tutkimus- alueella sedimentin keskimääräinen elohopeapitoisuus oli 5,7 mg/kg. Tutkimuksen mukaan sedimentin elohopea ei muodostanut riskiä vedenotolle Kokemäenjoesta.
Mahdollisten suurtulvien yhteydessä sedimentistä liikkeelle lähtevä elohopea laimenee niin suureen vesimäärään, että veden maksimi elohopeapitoisuus tutkimuksen mukaan on 0,45 mg/l, mikä alittaa STM 461/2000 mukaisen juomaveden laatuvaatimuksen 1 mg/l.
Ilman laatu
Äetsän alueelle ei ole tehty ilmanlaatuselvityksiä.
Maaperän tila
Tehdasalueen maaperä on täyttömaata 0,5 … 3 m paksuudelta. Tehdasalueella täyt- tömaan alapuolella on savea 3 … 6,5 m. Saven alapuolella on silttistä hiekkaa ja mo- reenia. Osa alueesta on päällystettyä, osa sorapintaista. Tehdasalueen sisäpuolella ei ole avo-ojia ja alueelta laskee Kokemäenjokeen useita sadevesiviemäreitä.
Tehdasalueella tehtiin maaperätutkimuksia vuosina 2002, 2003 ja 2004. Niissä selvi- tettiin maaperässä olevan elohopean pitoisuuksia sekä lisäksi muiden raskasmetallien ja orgaanisten haitta-aineiden pitoisuuksia. Elohopean kulkeutumisesta tehtiin vuonna 2004 riskitarkastelu. Lisäksi tehdasalueelle asennettiin kaksi pohjavesiputkea peruskal- lioon asti ja pohjavedestä tutkittiin haitta-aineet ja tutkittiin Kokemäenjoen sedimentin elohopeapitoisuuksia tehdasalueen edustalla.
Tehdasalueella on paikoittain hyvin korkeita elohopeapitoisuuksia. Tutkimusten mu- kaan entisen tislaamon alue oli erittäin voimakkaasti pilaantunut alue (elohopeaa 360- 2600 mg/kg). Kyseinen alue kunnostettiin massanpoistolla lokakuussa 2004. Tehdas- alueen pohjoisosan täyttöalueella on SAMASE-raja-arvon ylittäviä elohopeapitoisuuk- sia (elohopeapitoisuus 40 – 420 mg/kg). Muulla tehdasalueella SAMASE-ohjearvot ylittyvät ja paikoin raja-arvokin (maksimipitoisuudet 16 – 19 mg/kg). Raja-arvo pitoi- suutta on usein pidetty ohjeellisena tavoitepitoisuutena teollisuusalueilla.
Selvitysten perusteella tehdasalueen maaperän kokonaiselohopeamääräksi on arvioitu 3400 kg, mutta tämänhetkisten tutkimustulosten perusteella ei voi tehdä tarkkoja las- kelmia elohopean kokonaismäärästä tehdasalueella ja läjitysalueella, koska pilaantu- neiden alueiden ja syvyyksien rajausta ei pystytä tekemään ilman tiheämpää näytepis- teverkkoa ja elohopeapitoisuuksien analysointia. Massamäärän suuruusluokkaa voita- neen pitää todellisuutta vastaavana.
Muiden haitta-aineiden kuin elohopean pitoisuudet olivat yleensä alhaisia, alle ohjear- von. Entisen nesteklooriosaston takana, jossa oli muuta täyttöä, oli elohopean lisäksi raja-arvon ylittävät pitoisuudet arseenia, kadmiumia, lyijyä ja sinkkiä. Raskasmetallien leviäminen kyseiseltä alueelta on epätodennäköistä, koska maaperän orgaaninen aine ja muut aineet sitovat raskasmetalleja. Korkea raskasmetallipitoisuus esiintyy rajoite- tulla alueella. Myös tehdasalueen pohjoisosan täyttöalueelta yhdellä näytepisteellä ylit- tyivät kuparin, lyijyn ja sinkin ohjearvot.
Tutkimuksen tekijän Maa ja Vesi Oy:n mukaan alueen pysyessä teollisuuskäytössä ih- misten altistuminen maaperän elohopealle on vähäistä ja elohopean kulkeutuminen maaperästä huuhtoutumalla tai haihtumalla arvioidaan vähäisiksi.
Sedimentin tila
Vuonna 2004 vanhan tislaamoalueen edustalta tutkittujen sedimenttinäytteiden eloho- peapitoisuudet (2,6 mg/kg ja 6,2 mg/kg) eivät poikenneet aiemmin Kokemäenjoen se- dimenttitutkimuksissa mitatuista pitoisuustasoista. Tutkitut sedimenttipisteet sijaitsivat todennäköisesti voimakkaimmin pilaantuneessa kohdassa tislaamon edustalla joen su- vantopaikassa lähellä rantaa.
Pohjaveden tila
Finnish Chemicals Oy:n toimipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Pohjaveden pinnan- korkeuksia ei mitata säännöllisesti tehtaan alueella sijaitsevista kahdesta tarkkailuput- kesta. Pohjavesi oli näissä kahdessa putkessa syyskuussa 2002 2,8 m ja 3,3 m syvyy- dellä. Pohjavesi virtaa savikerroksen alapuolella paineellisena. Saven alapuolisen maan vedenjohtavuus on heikkoa, koska maalaji on hiekkaista silttiä tai moreenia, jonka ala- puolella on kallio 22 … 31 m syvyydellä maan pinnasta. Pohjavedessä ei ole todettu elohopeaa. Finnish Chemicals Oy:n toimipaikan alueella ei sijaitse omaa vedenottamoa (talousvesikaivoa). Tehdasalueen ympäristössä kiinteistöillä on omia yksittäisiä kaivo- ja.
Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia
Peruskoulun ala-aste, terveyskeskus, vanhusten palvelutalo ja kaksi päiväkotia sijait- sevat tehtaasta (rikkidioksidiosasto) n. 1 km:n etäisyydellä sekä Honkolan vanhusten-
talot ja ala-aste n. 2 km:n etäisyydellä. Vuodeosastoja ei taajamassa ole. (Em. laitok- sissa voi samanaikaisesti olla enimmillään n. 300 henkilöä päiväaikaan, mutta öisin ja viikonloppuisin alle 100.)
LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta
Tehdasalueella toimii erikoiskemikaalitehdas TI, kloraattitehdas TIII, hienokemikaali- tehtaat TIV-1, TIV-2 ja, TIV-1R. Alueella sijaitsevat myös vanha suolahappotehdas, entinen kloorialkaalitehdas TII sekä sulfaattitehdas TV, joissa ei ole tuotantoa.
Tuotantolaitoksilla valmistetaan
• natriumkloraattia (TIII)
• natriumboorihydridiliuosta (SBH-liuos) (TIV-1 ja TIV-1R)
• natriumboorihydridijauhetta (SBH-kiinteä) (TVI-2)
• trimetyyliboraattia (TMB) (TIV-1)
• natriumditioniittia (TI)
• polyalumiinikloridituotteita (TI)
Natriumkloraatti- ja hienokemikaalitehtaat toimivat keskeytymättömässä kolmivuoro- työssä. Vesikemikaaleja (polyalumiinikloridituotteita) ja natriumditioniittiä valmiste- taan tarvittaessa kolmivuorotyönä.
Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti
Tehtaiden tuotanto vuosina 2003 ja 2004 sekä valmistuskapasiteetti t/a.
Tuote Tuotanto v. 2003
t
Tuotantov.2004 t
Valmis- tuskapasi- teetti t/a
Natriumkloraatti 107 252 112 771 135 000
Vety 56 48 240
Natriumboorihydri- dituotteet
9 400
8161 t (liuos)+190 t (kii- teä)+1 039 (natriumditio- niitti)
9836 12 000
Trimetyyliboraatti- tuotteet
210 (6,7 t TMB, 14 t TMB-ATS, 60,5 t TMB100)
283 ( 12 t TMB, 171 t TMB-Ats., 100 t TMB100)
300
Vesikemikaalit 20 554
sis. suolahapon valmistuk- sen 1.1-5.6.2003
5 533 25 000
Yhteensä 137 500 128 471 172 540
Tuotannossa käytetyt raaka-aineet tonneina.
Raaka-aineet 2003 2004
Natriumkloridi 57 677 61 628
Natrium 2 560 2 772
Boorihappo 1 755 1 975
Metanoli 124 177
Kloori (käyttö lopetettiin 05.06.2004)
1 130 2 110
Natronlipeä (100%:na) 3 392 (TIII:n osuus 2 908 , Borditin 467, Hypon 17)
2 940 (TIII:n osuus 2 553, Borditin 355, Hypon 32) Suolahappo (100 %) 3 760 (PAX:n raaka-
aineena)
1 770 (PAX:n raaka- aineena)
Suolahappo (100%) 2 567 (TIII osuus) 2 255
Vetyperoksidi (100 %) 170 163
Alumiinihydroksidi 4 500 4 258
Vety (T-IV + HCl-poltin) 473 490
Raaka-aineita käytettiin vuonna 2003 yhteensä 85 826 tonnia ja vuonna 2004 82 215 tonnia.
Natriumkloraattitehdas
Natriumkloraattia valmistetaan natriumkloridista ja vedestä sähkön avulla. Apuaineina käytetään suolahappoa, lipeää, natriumdikromaattia (5 t/a) ja vetyperoksidia (140 t/a).
Kloraatti muodostuu sähkökemiallisten ja kemiallisten reaktioiden tuloksena kloraatti- kennoissa ja liuoskierrossa. Tuotantomäärää säädetään sähkön määrällä. Liuoskier- toon syötetään suolaliuosta. Liuoksen mennessä kloraattikennon läpi siihen johdetaan sähkövirtaa. Natriumkloraatti erotetaan liuoksesta kiteyttämällä ja linkoamalla. Pro- sessin pääperiaate on jatkuva elektrolyysi. Tuotteet ovat kiteinen ja liuotettu natrium- kloraatti.
Vetyä valmistuu kloraattitehtaan elektrolyyseissä (TIII-2, TIII-3 ja TIII-4) noin 5 500 tonnia vuodessa. Vety puhdistetaan aluksi kloraattitehtaalla, jossa vetykaasusta poiste- taan kloorijäämät. Vety käytetään FC Energia Oy:n kattilalaitoksella höyryn kehityk- seen, hienokemikaalitehtaalla raaka-aineena ja pakataan paineistettuna yhteistyökump- panin kontteihin. Ylimäärä vetyä poistuu katolle kaikkien normaalipesujen jälkeen.
Hienokemikaalitehdas
Natriumboorihydridin alkaalisen liuoksen ja trimetyyliboraattin valmistuksen raaka- aineina käytetään metallista natriumia, pulverimaista boorihappoa, vetykaasua ja vettä.
Prosessin apuaineina käytetään parafiiniöljyä, metanolia, litiumkloridia, typpikaasua ja lämmönsiirtoöljyä. Tehtaalla on kaksi 1 MW:n kattilaa, vetykattila ja kevytöljykattila, joilla lämmitetään lämmönsiirtoöljyä.
Natriumboorihydridiliuoksen (12 % SBH, 40 % NaOH ja loput vettä) valmistus
Liuosta voidaan valmistaa jatkuvatoimisesti (TIV-1R) tai panostoimisesti (TIV-1).
Prosessin vaiheet ovat natriumin hydraaminen natriumhydridiksi, metanolin ja boori- hapon absorptioreaktiot trimetyyliboraatiksi sekä näiden välituotteiden reagointi lop-
putuotteen sisältäväksi synteesimassaksi. Reaktiot ovat eksotermisia. Reaktoreita jäähdytetään lämmönsiirtoöljyllä ja lämpö otetaan talteen lämmönvaihtimien avulla.
Varotoimena suurelle paineennousulle reaktoreilla, paine johdetaan ulos ulos- puhallusputken kautta, joko varoventtiilin tai räjähdyslevyn kautta. Putket on viety ra- kennuksen seinän läpi ulos tai esimerkiksi natriumin käsittelyssä johdettu varoventtiilin kautta turvalliseen paikkaan natriumtaskuille. Jatkuvatoimisen prosessin ulospuhalluk- sista voi paineen purkauksen mukana tulla synteesimassaa ja prosessiöljyä, joiden ke- räystä varten maahan on kaivettu 30 m leveydeltä oleva kuoppa. Kuopan pohjalle on asetettu öljyä läpäisemätön, mutta sadevettä läpäisevä kangas. Kankaan päällä on kar- keaa kiveä ja soraa. Jos massaa pääsee tälle alueelle, kerätään sora pois ja kuljetetaan jätteenkäsittelyyn.
Liuoksen valmistuksessa prosessiöljyä, johon natrium alussa dispergoidaan, kierräte- tään. Natriumyhdisteiden annetaan reagoida veden kanssa, jolloin syntyy mm. me- tanolia ja natriumhydroksidia. Samalla natriumboorihydridi liukenee veteen ja syntynyt vesi- / öljyfaasi lingotaan. Tuotteesta lingolla erotettu prosessiöljy pestään vedellä ja lingotaan uudelleen. Lingon tyhjennyssakka käsitellään suotopuristimessa. Suotopuris- timelle jää sakkaa, joka on lähinnä Ca- ja Na-karbonaattia. Suotopuristinsakka pestään vedellä ja toimitetaan kaatopaikalle, pesuvesi johdetaan öljynerotukseen. Öljyjäte öl- jynerotuksesta ja muut kiinteät öljyjätteet toimitetaan ongelmajätteenä Lassila & Ti- kanoja Oy:lle tai Ekokem Oy:lle.
Natriumhydridin (NaH) valmistus (ei omaa prosessia)
Natriumhydridi valmistetaan reaktorissa hydraamalla natriumia prosessiöljyssä. Raaka- aineina ovat metallinen natrium sekä kloraattitehtaalta saatava vetykaasu. Apuaineena käytetään parafiiniöljyä. Panosprosessina valmistettu natriumhydridi suodatetaan, jol- loin saadaan valmista tuotetta. Reaktoreihin on asennettu lisälaitteina ulospuhaltavat varoventtiilit. Purkausputket on viety rakennuksen päätyseinästä ulos. Paineen pur- kautuessa voi mukana tulla natriumhydridia ja prosessiöljyä. Purkualue on asfaltoitu ja sadevesiviemäröity. Sadevesiviemäröinnissä on öljynerotuskaivo. Asfaltille jäänyt öljy imeytetään turpeeseen. Koska vuotoa voi tulla ainoastaan varoventtiilin kautta vedyn purkauksen mukana, arvellaan poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvän vuodon olevan erittäin vähäisen.
Natriumhydridilaitteistosta on tällä hetkellä olemassa vain reaktorit, joissa hydridiä voidaan valmistaa. Muuta laitteistoa (suodatus jne.) ei ole tällä hetkellä olemassa.
Natriumboorihydridijauheen valmistus
Liuostehtaalla valmistetusta 12 % alkalisesta natriumboorihydridiliuoksesta erotetaan natriumboorihydridi. Apuaineina käytetään vettä, n-propyyliamiinia, natriumkarbo- naattia ja typpikaasua. Pulverin valmistus tapahtuu jatkuvatoimisesti. Valmistuksen vaiheet ovat uutto, puhdistus, kuivaus, rakeistus ja pakkaus.
NaBH4uutetaan amiinilla. Amiinista NaBH4erotetaan kaksivaiheisessa kuivauksessa, jonka seurauksena saadaan jauhemainen lopputuote (n. 200 t/a). Kuivauksessa on pö- lysuodattimet. Amiinia ei varsinaisesti kulu prosessissa, ainoastaan häviöiden verran, ja loput puhdistetaan. Puhdistaminen tapahtuu tislaamalla pääosin amiinia sisältävät liu- okset. Vesiliuokset, joissa on vähän amiinia, kuten pesuvedet ja tyhjennykset, ohjataan vesien amiinistrippaukseen. Strippauksesta vedet ohjataan viemäriin. Ekstraktista
haihdutetaan amiini, jolloin saadaan 100 % NaBH4-jauhe. Amiini lauhdutetaan ja tisla- taan puhtaaksi uudelleen käyttöä varten. Uuttoyksiköstä saadaan sivutuotteena natri- umhydroksidiliuosta (n. 1 200 t/a), joka puhdistetaan strippaamalla siitä jäännösamiini täytekappalekolonnissa. Sivutuote on natriumhydroksidiliuosta (ns. SBH-lipeä), joka soveltuu sivutuotteena natriumditioniitin valmistukseen tai pesureiden lipeäksi.
Konsentroitua natriumboorihydridiä valmistetaan 12 % SBH-liuoksesta, SBH- pulverista ja vedestä sekoittamalla niitä keskenään tietyssä suhteessa. Konsentraatin valmistus tapahtuu panosprosessina.
Vedyn puhdistus
Hienokemikaalitehtaan vetylaitoksella vetyä puhdistetaan noin 500 tonnia vuodessa.
Vetykaasulle tehdään lipeä- ja vesipesu kaasunpesutornissa., Tämän jälkeen vetykaasu johdetaan hapenpoistoon. Pesuliuos (laimentunut lipeävesiliuos, ”simolipeä”) käyte- tään kloraattitehtaalla pH:n säätöön normaalin lipeän sijaan. Hapenpoiston jälkeen puhdistetun vedyn paine korotetaan 5 – 6 bar:iin ja vety kuivataan. Puhdistettua vetyä käytetään hienokemikaalitehtaalla sellaisenaan (noin 400 t/a) ja osalle puhdistetusta vedystä tehdään komprimointi ja pakkaus (50-100 t/a). Komprimoinnissa vedyn paine nostetaan pakkauskompressoreilla 200 bar:iin ja samalla vetyä myös kuivataan.
Erikoiskemikaalitehdas
Natriumditioniitin eli hydrosulfiitin valmistus
Natriumditioniittilaitos sijaitsee allastetussa tehdastilassa kuten myös tuotevarasto.
Natriumditioniittiliuosta (10 - 20 %) valmistetaan 0,6 m3:n reaktorissa natriumboori- hydridiliuoksesta (“Borino”, 12 %), natriumhydroksidiliuoksesta (50 %) ja rikkidiok- sidista (100 %). Liuottimena käytetään runsasta vesimäärää. Prosessin kulku on seu- raava:
- rikkidioksidinesteen imeytys veteen - natriumboorihydridiliuoksen lisäys
- liuoksen stabilointi natriumhydroksidiliuoksella - tuotteen jäähdytys.
Laitoksen toiminta on täysin automatisoitu tuottamaan toimitettava erä kerrallaan.
Kun laitos on käynnistetty, automatiikka ohjaa ja säätää prosessia sekä pysäyttää lai- toksen, kun 30 tonnia tuotetta on valmistunut. Tuote toimitetaan 35 m3:n varastosäili- östä välittömästi asiakkaalle. Rikkidioksidi syötetään panoksittain suoraan prosessiin vaunujen purkauspaikalla, jossa säiliö on vaa’an päällä. Rikkidioksidia kuluu valmis- tukseen noin 50 tonnia kuukaudessa. Muut raaka-aineet toimitetaan putkessa tehtaan varastosäiliöistä suoraan ditioniitin valmistusprosessiin. Prosessin lopputuotteena on 10 - 20 %:n natriumditioniittiliuos. Laitoksesta ei tule kiinteitä prosessijätteitä. Tase- laskelman mukaan rikki sitoutuu täysin tuotteeseen.
Polyalumiinikloridituotteiden valmistus
Tuotteita valmistetaan panoksittain alumiinihydraatista, vedestä ja suolahaposta. Teh- taan osaprosessit ovat hydraatin käsittely, sekoitusprosessi ja liuoksen käsittely.
Tuotteiden Kemwater PAX-14 ja Kemwater PAX-18 valmistuksessa sekoituksen jäl- keen reaktori tyhjennetään selkeytyssäiliöön, josta liuos ajetaan suotopuristimen kautta
tasaussäiliöön. Tasaussäiliöstä tuote ajetaan pussisuodattimien (varmistussuodin, joka pestään hyvin harvoin ja pesuvedet johdetaan viemäriin) lävitse varastosäiliöön, josta lastaus tapahtuu.
Kemwater PAX-XL-tuotteet valmistetaan Kemwater PAX-tuotteista, alumiinipulve- rista ja vedestä panosprosessissa. XL-reaktoriin otetaan panos PAX:ia ja vettä, minkä jälkeen siihen lisätään natriumalumiinisilikaattia. Reaktorin lämpötila pidetään 80 - 100
oC:ssa. Reaktorissa on vetyatmosfääri (paine n. 10 - 20 cm H2O). Inertointi tehdään typellä. Reaktorin panos suodatetaan ja suodos otetaan talteen. Sakka liuotetaan pää- osin takaisin veteen ja käytetään uudelleen raaka-aineena. Yksittäisiä sakkaeriä vie- dään jätteenkäsittelylaitokselle vuosittain. Tuote on alumiinihydroksikloridin vesiliuos, mutta PAX-XL-tuotteet sisältävät enemmän alumiinia suhteessa kloridiin kuin PAX- tuotteet. Tuote varastoidaan sisätiloissa olevissa varastosäiliöissä. Natriumalumiinisili- kaattia tuodaan tehtaalle suursäkeissä.
Koelaitos
Koelaitos käsittää tilan, jossa olevaa valmistuslaitteistoa voidaan muokata erilaisten tuotekehityshankkeiden tuomien tuotteiden valmistuksiin pilot-mittakaavassa. Toimin- taan haetaan aina määräaikaiset ja erilliset viranomaispäätökset. Tilassa on järjestetty vuodonhallinta ja se on eristetty muusta TI prosessitilasta.
Muut toiminnot
Suolahappoa ja natriumhydroksidia ei valmisteta Äetsässä vaan ainoastaan käsitellään ja varastoidaan. Suolahappo johdetaan varastosäiliöstä natriumkloraattitehtaalle ja po- lyaluminiikloridituotteiden valmistukseen. Äetsän tehtailla käsitellään vuosittain 5 000 - 15 000 t natriumhydroksidiliuosta. Kiinteää natriumhydroksidia tuodaan ulkomailta ja toimitetaan kotimaan asiakkaille. Tehtailla myös varastoidaan ja välitetään asiakkail- le triasetoksiboorihydridia ja kaliumboorihydridia.
Tehtaiden lisäksi alueella sijaitsee mm. Woikoski Oy:n omistama vedyn komprimointi- laitos ja täyttöasema ja FC Energia Oy:n kattilalaitos. FC Energia valmistaa kaiken Finnish Chemicals Oy:n käyttämän kaukolämmön, höyryn, paineilman ja puhtaan ve- den (laitoksella erillinen ympäristölupa). Polttoaineena on natriumkloraattitehtaan vety ja varapolttoaineena kevyt polttoöljy tai vähärikkinen raskas polttoöljy.
Teollisten prosessien lisäksi on myös rakennus-, kone, sähkö- ja instrumentti- kunnossapitoa sekä laboratorio-, varasto- ja konttoritoimintoja.
Liikenne ja kemikaalien kuljetukset
Finnish Chemicals Oy:n liikenne muodostuu raaka-aineiden, tuotteiden, apuaineiden, pakkaustarvikkeiden ja tuotantotoiminnan tarvitsemista kuljetuksista. Rautatieliiken- nettä ei ole. Raskaankaluston ajo-ohjeella liikenne on ohjattu pois Äetsän keskustasta kulkemaan tehtaalle aseman risteyksen kautta.
Raaka-aineiden, tuotteiden ja tarvikkeiden purkaus ja lastaus tapahtuu tarkoitukseen varatuilla paikoilla. Ajoneuvojen ja kuljetussäiliöiden pesu ja huoltotoimet ovat teh- dasalueella kiellettyjä. Säiliöauto- ja tankkikonttikuljetuksina tuodaan vetyperoksidi,
nestemäinen typpi, suolahappo 32 - 34 %, natriumhydroksidi 50 %, natrium, rikkidi- oksidi, metanoli ja polttoöljy. Rikkidioksidisäiliön kytkeminen ja vaihto tehdään asi- antuntijan sekä tarvittavien turvahenkilöiden ja -varustuksen läsnä ollessa. Kuljetuk- sia on noin kolme kappaletta päivässä ja kertakuljetusmäärä on noin 20 tonnia. Säi- liöauto- ja tankkikonttikuljetuksina lähtee natriumkloraatti, natriumkloraatin vesiliu- os, alumiinikloridiliuos, natriumboorihydridin ja natriumhydroksidin liuos, natrium- hydrosulfiitti, vety ja trimetyyliboraatti. Kuljetuksia on noin 16 kpl/päivä ja kertakul- jetusmäärä on noin 35 tonnia. Kappaletavarana lähtee trimetyyliboraatti, trimetyyli- boraatin atseotrooppi, natriumboorihydridi, natriumboorihydridiliuos, natriumklo- raatti, natriumboorihydridin konsentraatti, kaliumboorihydridi ja triasetoksiboorihyd- ridi. Kuljetuksia on noin seitsemän kappaletta päivässä ja kertakuljetusmäärä vaihte- lee tonnista 42 tonniin.
Raakaveden otto ja käyttöveden valmistus
Finnish Chemicals Oy ottaa raakavettä Kokemäenjoesta (38 334 182 m3 vuonna 2004). Tehdasalueen kaksi erillistä raakavesijärjestelmää (kloraattitehtaalla erilliset pumppuhuoneensa pohjoisessa, etelässä erikoiskemikaalitehtaalla ja hienokemikaali- tehtaalla kaksi yhteistä pumppuhuonetta) ottavat vetensä Kokemäenjoesta ja syöttävät sen jäähdytys- ja pesuvedeksi. Viidessä erillisessä rantapumppaamossa on yhteensä yhdeksän pumppua, joiden yhteenlaskettu maksimiteho on 6 050 m3/h. Pumppuja käy- tetään tarpeen mukaan. Talviaikaan käytössä on vain 5 pumppua, joiden yhteenlasket- tu maksimiteho on 2 750 m3/h. Suurin osa jokivedestä käytetään jäähdytysvedeksi, mutta arviolta noin 300 m3/a käytetään tehdastilojen pesuihin ja huuhteluihin. Talous- vesi tulee Äetsän kunnan verkosta tehtaalle (4 242 m3 vuonna 2004). FCE:n kattilalai- toksella oleva puhdasvesilaitos toimittaa kemiallisesti puhdistettua vettä tehtaille pro- sessivedeksi, joka sitoutuu täysin lopputuotteeseen (245 622 m3 vuonna 2004).
Veden käyttö ja jätevesien johtaminen
Tehtailla erikoiskemikaali- ja kloraattitehtaalla jokivettä käytetään tehdastilojen pesui- hin. Natriumkloraattitehtailla jokivettä käytetään myös kennojen huuhteluvetenä (vuonna 2005 4 200 m3), joka otetaan talteen ja syötetään prosessiin.
Tehdasalueella on kolme erillistä viemäröintijärjestelmää:
• Hienokemikaalitehtaiden prosessijätevedet ja lattiavedet johdetaan Äetsän kunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle.
• Jäähdytysvedet palautuvat takaisin Kokemäenjokeen neljästä putkesta (viemä- rit nro 1 A, 1 B, 1 C, 5) 1- 3 metrin syvyyteen. Viemärin 5 loppupään osuudel- le on rakennettu syksyllä 2005 toinen rinnakkaisputki 5b, johon johdetaan pel- kästään hienokemikaalitehtaan jäähdytysvedet. Putkien yläpäähän on rakennet- tu yhteinen kaivo, jossa on väliventtiili. Muut tehdasalueen jätevedet johdetaan edellä mainittujen jäähdytysvesiviemäreiden ja viemäreiden nro 3 ja 6 kautta jokeen.
• Äetsän tehdasalueen, konttorin, ruokalan, urheiluhallin sekä yhtiön asunto- alueen talous- ja saniteettijätevedet johdetaan kunnan jäteveden puhdistamolle.
Sisätilojen hiekanerotuskaivoihin kertyy joskus satunnaisesti elohopeaa vanhan toi- minnan ajalta vähäisiä määriä. Lähivuosina on elohopeaa tavattu vain kahdesta kaivos- ta. Elohopeasaneerauksen yhteydessä kaikkia kaivoja ja viemäriputkia ei saneerattu.
Jos elohopeaa on havaittu, koko erotuskaivon sakka on toimitettu ongelmajätekäsitte- lyyn. Ulkona sijaitsevat viemärit on kuvattu, kuvauksissa ei ole havaittu merkkejä elo- hopeasta.
Tehdasalueella on lisäksi tavanomaiset salaoja- ja pintavesiviemäröinnit.
Pienastiapakkaamossa (T I) pakataan ja säilytetään kemikaaleja. Halli on vanha pata- sali, jonka betonilattia on halkeillut monesta kohtaa. Lattialla on useita lattiakaivoja (sadevesikaivoja), joista osa on varustettu kauluksilla. Tehtaalla on suunnitelmissa vuodonhallinnan ja kaivojen kunnostuksen jatkaminen kuitenkin niin, että vedet johde- taan edelleen jokeen. Kaikki kaivot varustetaan kauluksilla. Kennoverstaassa (T I) on avonaisia lattiakaivoja, joissa ei ole öljynerotusta. Jätevedet (lattia pestään kerran vii- kossa) johdetaan jokeen.
Varastohallin maalaustilassa on sekä lattiakaivo että käsienpesuallas. Jätevedet johde- taan viemäri 5:een ja edelleen jokeen. Entisessä junavaunuhallissa huolletaan ja korja- taan hitsaamalla alumiinisia autokuljetussäiliöitä. Hallin lattiassa on öljynerotuskaivo ja kolme muuta lattiakaivoa, joista jätevedet johdetaan viemäri 5:een ja edelleen jokeen.
Kuljetusvälinekorjaamon hallissa on pesupaikka ja öljynerotuskaivo, joka tyhjennetään huolto-ohjelman mukaan määräajoin. Öljynerottimessa ei ole hälytystä. Jätevedet joh- detaan viemäri 6:een ja edelleen jokeen. Samassa tilassa lattiakaivon läheisyydessä on öljynkäsittelypaikka ilman suoja-allastusta. Jatkossa öljynkäsittely keskitetään kulje- tusvälinekorjaamolle, johon rakennetaan riittävän laaja allastus niin, että kaikki öljyn- käsittely tapahtuu allastetussa tilassa.
Kemikaalit ja varastointi
Äetsän toimipaikalla käytettävät tärkeimmät kemikaalit.
Kemikaali Varoitusmerkintä Maksimi-
varastointi
Käyttö- määrä v.
2004
N-propyyliamiini F ja C 90 m3 2,4 m3
Boorihappo >99,9 % Xn 400 t 1 975 t
Natriumhydrosulfiitti 5-11 % ja natriumme- taboriitti tetrahydraatti 0,3-1 %
Xn Xi
40 t tuote
Natriumboorihydridi 12 % ja natriumhydrok- sidi 40 %
T ja F C
888 t tuote
Dieselöljy Xn ja N 5 m3 7,4 m3
Kaliumboorihydridi > 98 % T ja F 20 t tuote
Kalsiumkloridi 72-95 % Xi 100 t -
Polyalumiinikloridi > 34 % Xi 375 m3 tuote
Polyalumiinikloridi > 40 % Xi 375 m3 tuote
Natriumkloraatti, vesiliuos 48,6-49,9 % O ja Xn 240 m3 tuote
Metanoli 100 % F ja T 100 m3 63 m3
Natrium F ja C 260 t 2 772 t
Natriumboorihydridi > 98 T ja F 50 t tuote
Natriumdikromaatti >100 %
Natriumdikromaattihydraatti noin 2 %
O, T+, N, Carc ja Muta
T+ ja N
6 t 3,5 t
Natriumkloraatti 42 % Natriumdikromaatti 0,3 %
O ja Xn
O, T+, N, Carc ja Muta
4 500 t prosessi- liuos
Natriumkloraatti >99,5 % O, Xn ja N 5 000 t tuote
Natriumtriasetoksiboorihydridi 95 % F ja Xn 200 t tuote
Natriumhydroksidi 48-51 % C 342 m3 5 120 m3
Rikkidioksidi 100 % T 25 t 13 t
Natriumkarbonaatti noin 100 % Xi 50 t 18 t
Kloorivetyliuos 33 % C 691 m3 17 109 m3
Metanoli 27-30 % ja trimetyyliboraatti 70-74
%
F ja T 50 m3 tuote
Trimetyyliboraatti 98-100 % Xn 100 m3 Tuote/
välituote
Vety noin 100 % F+ 2,5 t 6 315 t
Vetyperoksidi 50 % O ja C 25 m3 328 m3
C= syövyttävä N= ympäristölle vaarallinen Xn = haitallinen
O= hapettava T= myrkyllinen T+= erittäin myrkyllinen
Xi= ärsyttävä F= melko helposti syttyvä F+= erittäin helposti syttyvä Carc= syöpää aiheuttava Muta= perimää vaurioittava
Tehtaan öljysäiliöt ja vaarallisten kemikaalien paineettomat varastosäiliöt.
Kemikaalisäiliö Sijainti Tilavuus
m3
Suojaus Hälytys
Kloraattitehdas
Suolaliuoksen selkeytyssäiliö Ulkona 60 Vuodot ja sadevedet ohjattu tehdastilaan, allastettu vuonna 2004
Ylärajahälytys ja johtokykymittaus Liuotetun kloraatin säiliö Ulkona 220 Vuodot ja sadevedet ohjattu
tehdastilaan
Kloraattiliuoksen varastosäiliöt Ulkona 2 x 670 " Ylärajahälytin
Vetyperoksidisäiliö Ulkona 25 100 % vuotoallas, josta sadeve-
si ohjataan venttiilillä viemä- riin, kun pH todettu normaaliksi
"
Rinnan kytketyt suolahapposäiliöt 2kpl
Ulkona Yht. 22,5 Vuodot ja sadevedet ohjattu tehdastilaan
"
Rinnan kytketyt natriumhydroksi- disäiliöt 2kpl
Sisätiloissa 62 Vuodot ohjattu tehdastilaan "
Vetyperoksidin, suolahapon ja natriumhydroksidin yläsäiliöt
Sisätiloissa Vuotoallas
Suolaliuoksen varastosäiliöt Sisätiloissa Ylärajahälytykset
Suolan liotussäiliö Ulkona asfaltilla Rakennettu 2005 reunus vuoto- jenhallintaa varten
Hienokemikaali- tehdas
Metanolin varastosäiliö Sisätiloissa 52 100 % vuotoallas Vuodonilmaisin, ala-
ja yläpintahälytykset ja lukitukset
Boorihapon liotussäiliö Sisätiloissa 25,3 Vuotoallas sekä pumppu ja kaivo vuotoaltaan tyhjentämi- seksi jäteveden neutralointiin
Vuodonilmaisin
Prosessiöljyn varastosäiliö Ulkona 104 Vuotoallas, josta putki tehdasti- laan ja öljynerotukseen
Ala- ja yläpintahäly- tykset
Kuumaöljyn tyhjennyssäiliö Sisätiloissa 15 Vuotoallas Ala- ja yläpintahäly-
tykset
Na-lämmönsiirtoöljy Sisätiloissa 3 Vuotoallas Ylitäytönestin
Trimetyyliboraatin varastosäiliöt Sisätiloissa Yht. 36 Vuodot johdetaan lattiakanaa- liin
Ala- ja yläpintahäly- tykset ja lukitukset Trimetyyliboraatin atseotroopin
varastosäiliö
Sisätiloissa 30 Vuodot johdetaan lattiakanaa- liin
Ala- ja yläpintahäly- tykset ja lukitukset Natriumboorihydridivarastosäiliö Ulkona 440 30 % katettu vuotoallas, jossa
kaivo
Kaivossa vuotohälytys
Natriumin varastosäiliöt Sisätiloissa à 60 Vuotoaltaat Hälytykset painosta,
lämpötilasta ja pinnas- ta. Lisäksi kameraval- vonta
Pulveritehtaan natriumboorihydri- divarastosäiliö
Sisätiloissa 27 Vuoto johdetaan lattiakanaaliin Lattiakaivoissa on pintahälytys
Propyyliamiinisäiliöt Sisätiloissa 2 x 10 Vuotoallas Ylä- ja alapintahäly-
tykset
Kevytpolttoöljysäiliö Ulkona 16 Vuotoallas osakapasiteetille,
sadeveden tyhjennysyhde tul- pattu, kertynyt sadevesi johde- taan valvotusti
ylitäytönesto
Erikoiskemikaali- tehdas, varastosäi- liöalue ja rikkidiok- sidin purkualue, pienastiapakkaamo
Suolahapposäiliö Varastosäiliöalue 180 100 % katettu vuotoallas Paikallinen pinnan- näyttö
Suolahappovarastosäiliö Sisätiloissa 45 Vuotoaltaana tehdastila Ylärajahälytys Polyalumiinikloridituotteiden
varastosäiliöt
Sisätiloissa 2 x 230 Vuodot ohjataan kanaaleja pitkin yhteiseen 5 m3:n kaivoon, joka tyhjennetään viemäriin pH- mittauksen jälkeen
Paikallinen pinnan- näyttö
Polyalumiinikloridituotteiden varastosäiliöt
Sisätiloissa 35 ja 70 Yhteinen vuotoallas ja vuotojen keräilysäiliönä tyhjä 14 m3:n prosessisäiliö
Paikallinen pinnan- näyttö
Prosessitilan välisäiliöt Sisätiloissa 4 x 35 ja 3 x 40
Vuodot ohjautuvat kolmeen erilliseen suljettavaan 2 m3:n keräyskaivoon
Paikallinen pinnan- näyttö
Natriumboorihydridilipeäsäiliö Varastosäiliöalue 250 Katettu vuodonkeruujärjestel- mä, josta vuoto pumpataan viereiseen 1200 m3:n säiliöön
Paikallinen pinnan- näyttö
Natriumhydrosulfiitin varastosäi- liö
Katolla 35 Säiliön alla on 2 m3:n katettu keräyssäiliö
Natriumhydroksidisäiliö Pienastiapakkaamo 11 Paikallinen pinnan-
näyttö
Natriumboorihydridilipeäsäiliö Pienastiapakkaamo 20 ja 27 Paikallinen pinnan-
näyttö Natriumboorihydridilipeän säiliö-
kontti
Pienastiapakkaamo 23 Paikallinen pinnan-
näyttö
Natriumkloraattitehdas
Kloraattitehtaalla jätevedet ja mahdolliset vuodot ohjataan keräilykaivoi- hin/pumppauskaivoihin ja viemärisulut suljetaan (molemmat toimenpiteet tehdään ma-
nuaalisesti). Keräilykaivot sijaitsevat kullakin kloraattitehtaalla erikseen lattiakanaalien päässä matalimmalla kohdalla. Keräily/pumppauskaivossa on johtokykyhälytys ja sul- ku viemäriin. Kaivosta on näin yhteys viemäriin. Tehdas TIII-4:ssa kaivo on pääsään- töisesti aina kiinni (erillinen ohje). Vuoden 2007 aikana on tarkoitus tehdä tehtaiden TIII-2 ja -3 pumppujen jäähdytysvesille suljettu kierto, jolloin keräilykaivo voidaan pi- tää suljettuna.
Kiinteä kloraatti varastoidaan varastosiiloissa (2*300 t) ja autosäiliöissä. Kiinteä klo- raatti pakataan 10 kg erissä muovipusseissa metallisiin tynnyreihin. Pakkaamon lio- tusasemalla on oma keräilykaivo ja johtokykymittaus. Kaivo ei ole suljettu, koska pumppujen tiivistysvesiä johdetaan kaivoon.
Suolavaraston pohja on rakennettu betonilaatoista ja varaston pohjassa on kallistukset alueen keskiosaan. Suolavarastoja on kaksi kappaletta, joista toinen B-varasto ei enää ole käytössä. Suolavarastojen pohja on tehty isoista betonilaatoista. Laattojen välissä on puuta. B-varaston pohjalle mahdollisesti kertyvä sadevesi pumpataan jokeen uppo- pumpulla.
Liuotetun kloraatin lastauspaikalla on vuotoallas. Jokeen johtava viemäri suljetaan las- tattaessa. Hälytys vuodosta menee pumppuhuoneeseen. Vetyperoksidin purkupaikalla vuodot johdetaan säiliön vuotoaltaaseen. Natriumhydroksidin purkupaikalla on allas- tuksena tehtaalle viettävä asfaltti. Vuodot johdetaan tehdastilan keräi- ly/pumppauskaivoon, jossa on johtokykyhälytys ja sulku viemäriin.
Hienokemikaalitehdas
Koko hienokemikaalitehdas toimii vuotoaltaana. Säiliövuodot johdetaan tehdastilaan ja siitä kanaaliin, joka menee jäteveden puskurisäiliöön, öljynerotukseen ja neutraloin- tiin. Ulkona sijaitsevassa natriumboorihydridin varastosäiliön valuma-altaasta sadeve- det voidaan johtaa sadevesiviemäriin käsiventtiilin kautta. Natriumboorihydridin lasta- uspaikan viereisestä pihakaivosta on putki venttiilillä varustettuun sadevesiviemäriin.
Venttiili sulkeutuu automaattisesta natriumboorihydridin lastauksen ajaksi. Amiinin purkupisteessä on suljettava sadevesiviemäri.
Erikoiskemikaalitehdas, varastosäiliöalue ja rikkidioksidin purkualue
Tehtaan lastauspaikassa lastataan vesikemikaaleja ja natriumditioniittia. Kaikilla tuot- teilla on oma lastauslinjansa käsiventtiilin kautta. Lastauspaikka on tarkoitus varustaa ylitäytönestimillä ja ns. kuolleen miehen kytkimillä. Lastauspaikan vieressä on sade- vesikaivo, joka voidaan sulkea mahdollisen vuodon sattuessa. Suunnitelmissa on lasta- uspaikan allastaminen ja vuotojen ohjaaminen tehdastilaan neutralointialtaaseen. Suo- lahapon täyttö/purkupaikka on allastettu. Vuoto kerätään venttiilin käännöllä neutra- lointisäiliöön (tilavuus 3 m3) pumppuhuoneelle. Rikkidioksidin purkupaikalla on rikki- dioksidin ilmaisimet, joista on hälytys tehtaan valvomoon. Kaasujen imeytysyksikkö on käyttövalmiina vieressä kiinteällä putkituksella tyhjennyspaikalta yksikölle.
Polttoaineiden varastointi
Dieselöljyn tankkauspisteessä on kaksoisvaipallinen säiliö. Säiliössä (tilavuus 5 m3) on laponesto ja annostelupistooli. Säiliön ympäri on tehty asfaltista reunakoroke.
FC Energia Oy:n käytössä olevan vanhan kattilalaitoksen polttoainesäiliö ( 99 m3) si-
jaitsee ulkona betonialustalla ja siinä on kaksoisvaippa.
Hienokemikaalitehtaan kevytpolttoöljysäiliössä (16 m3) on vuotoallastus osakapasi- teetille ja ylitäytön estin (ei vuodonilmaisinta). Pääkonttorin sisällä on kaksi 1500 lit- ran kevytöljysäiliötä, jotka on valmistettu polyamidi 6:sta. Säiliöt ovat konttorin säi- liöhuoneessa terässuoja-altaassa. Maanalainen kevyt polttoöljysäiliö (20 m3) poistettiin syksyllä 2005.
Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus
Finnish Chemicals Oy:n Äetsän tehtailla valmistamista tuotteista ei ole valmistunut BREFiä. Luvan hakija on BAT-tarkastelussa käyttänyt Euroopan kemianteollisuuden neuvoston natriumkloraattijaoston (sector group) 16.02.2004 julkaisemaa Mini- Process BREF-asiakirjaa. Hakemuksen mukaan natriumkloraatin valmistuksessa FC Oy:n käyttämä tekniikka on energiankulutukseltaan ja päästömääriltään parasta saata- villa olevaa tekniikkaa. Äetsän toimipaikan natriumkloraattitehtaiden osalta huomion- arvoista on:
• Jalometallipinnoitetut titaanianodit
• Energian kulutus alle 5000 kWh / t tuotettua kloraattia
• Kloraatti- ja muiden tehtaiden käytöstä aiheutuvien ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskien vähentämiseksi on käytössä johtamisjärjestelmä, joka sisäl- tää henkilöstön koulutuksen, merkittävien vaarojen tunnistamisen ja arvioimi- sen, ohjeet turvalliseen toimintaan, suunnitelmat onnettomuuksien varalta, ta- paturmien ja läheltä piti -tapausten tilastoimisen, ja kokemuksista saadun pa- lautteen ja oppimisen pohjalta tapahtuvan jatkuvan parantamisen.
• Sivutuotteena syntyvä vety käytetään jatkotuotteiden raaka-aineena, polttoai- neena FC Energian kattiloissa ja pakataan Woikoski Oy:lle.
• Suolaliuoskiertoon kertyvä kloraatti, kromaatti ja muut epäpuhtaudet johde- taan kloraattitehtaan prosessiin, jossa ne voidaan käsitellä ilman päästöjä jäte- veteen tai ilmaan.
• Syntyvä kiinteä suotopuristinjäte toimitetaan ongelmajätteenä Lassila & Ti- kanoja Oy:lle.
Energiankäyttö, energiasopimus ja energiankäytön tehokkuus
Finnish Chemicals Oy on allekirjoittanut liittymisasiakirjan teollisuuden energiasäästö- sopimukseen. Äetsän tehtailla tehtiin energia-analyysi vuonna 1999. Analyysi sisälsi koko tehdasalueen prosessit ja kiinteistöt. Natriumkloraatinvalmistuksen elektrolyysi kuluttaa eniten sähköä. Tarvittava teho on maksimissaan yli 85 MW. Vuositasolla klo- raattitehtaan osuus tehdasalueen sähkönkulutuksesta on 94 %. Sähköä ostettiin vuon- na 2004 585 GWh. Omaa sähköenergian tuotantoa ei ole lukuun ottamatta kolmea va- ravoimakonetta, joita käytetään vain sähkökatkoksien aikana.
Tehtaiden höyryntarve pystytään poikkeustilanteita lukuun ottamatta kattamaan koko- naan polttamalla vetyä FC Energia Oy:n 32 MW:n matalapainekattilassa. Äetsän toi- mipaikalla käytettiin vuonna 2004 höyryä 201 968 tonnia (energiamääränä 561 TJ).
Höyryä käytetään natriumkloraatin kiteytykseen, prosessien liuoksien ja kaasujen lämmitykseen sekä kiinteistöjen ja talousveden lämmittämiseen. Keskimääräinen vedyn käyttöaste oli vuonna 2004 noin 94 %.
Sähköenergian käytön tehokkuutta on parannettu viimeksi vuonna 2004 lisäämällä
natriumkloraattitehtaalle elektrolyysikennoja 16 kpl ja hankkimalla siirrettävät muunta- ja- ja tasasuuntaajakontit. Energiatehokkuuteen suunnatut investoinnit olivat näin vuonna 2004 normaalitasoa suuremmat eli yhteensä 1,66 M €.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN
Melu ja tärinä
Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta ympäristöä häiritsevää melua ja tärinää. Me- lumittauksia tehtiin 3.5.2004, joiden perusteella melu on korkeimmillaan tehtaan por- teilla 60 ja 70 desibelin välissä ja joen puolella nesteklooriosaston takana 70 dB. Teh- taan aiheuttama liikenne on ympärivuorokautista, painottuen kuitenkin arkipäivien päivätyöaikaan (klo 7:00 – 16:00). Ympäristömelun vähentäminen on sisällytetty ta- voitteena yrityksen ympäristöohjelmiin ja toimenpiteitä ovat melun mittaukset sekä vähennyssuunnitelmat.
Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen
Tehtaan toiminnassa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että jätteitä syntyy mah- dollisimman vähän ja syntyvät jätteet toimitetaan ensisijaisesti hyöty-käyttöön. Esi- merkiksi syntyvää PAX-suotopuristinsakan määrää on pienennetty huomattavasti. Jät- teet lajitellaan ja käytetään mahdollisuuksien mukaan hyödyksi, joko kierrätykseen tai poltettavaksi. Hyödyntämiskelpoiset jätteet toimitetaan uusiokäyttöön (mustekasetit, metalliromu, paperi, pahvi) tai polttoon (energiajätteet). Loppusijoitettavat jätteet toimitetaan alueellisiin jätekeskuksiin esimerkiksi kuivajäte (sekajäte), rakennusmateri- aalijäte, luvanvaraiset prosessijätteet ja pakkausjäte. Tuotantoprosesseissa syntyvien kaatopaikalle menevien jätteiden kaatopaikkakelpoisuudet on selvitetty. Biojäte toimi- tetaan kompostoitavaksi alueellisiin jätekeskuksiin. Kemikaaleista likaantuneet pakka- ukset pestään vedellä ennen toimittamista kaatopaikalle tai energiajätteeksi. Ongelma- jätteet toimitetaan ongelmajätteen käsittelylaitokselle.
Toiminnassa syntyneet jätteet vuosina 2004 ja 2005.
Jäte Numero-
tunnus
Suurin jätemäärä max.
kapasi- teetilla t/a
2004 t/a
2005 t/a
Jätetyyppi Vastaanottaja
Asbestijäte 170601 0,1 6,5 Ongelmajäte Lassila & Tikanoja Oyj
(L&T) Elohopeapitoiset
purkujätteet ja maa- massat
060404 1064 Ongelmajäte Ekokem Oy Mäntyluoto ja
Hangassuo Elohopeapitoiset
purkujätteet
170503 235,9 Ongelmajäte Ekokem Oy
Happo- ja emäsjäte 060102 4,5
(5,0)
Ongelmajäte Ekokem Oy/ L&T
Jäteöljy 130205 62,1 5,0 Ongelmajäte Ekokem Oy/ L&T
Kirkas hydrauliöljy 130107 130110
1,3 2,5 Ongelmajäte Ekokem Oy
Kloraattipitoiset puujätteet
150110 0,5 0,5 3,5 Ongelmajäte Poltto, omatehdas
Laboratoriojätteet 160506 0,4 0,1 Ongelmajäte Ekokem Oy
Liuotinjäte 140603 1,0 0,2 2,02 Ongelmajäte Ekokem Oy/ L&T
Loisteputket 200121 0,8 Ongelmajäte Ekokem Oy/ L&T
Maalijäte 080113 0,1 0,02 Ongelmajäte Ekokem OY/ L&T
Natriumditioniitti 060602 0,1 0,1 Ongelmajäte Ekokem OY
Parafiiniöljyjäte 070704 50,0 41,0 60,2 Ongelmajäte Ekokem OY/ L&T
SBH-pitoinen jäte 150202 1,0 0,6 Ongelmajäte Ekokem OY
Kromipit. suotopu- ristinjäte
060313 15,00 11,0 21,9 Ongelmajäte Ekokem OY/ L&T Kiinteä Öljyinen
jäte
150202 6,0 5,5 4,8 Ongelmajäte Ekokem OY/ L&T
Romuakut 160601
160605 0,5
2x1,0 Ongelmajäte Ekokem OY/ L&T
Paristot 160603 0,2 Ongelmajäte Ekokem OY/ L&T
Elohopeapitoinen jäte
060404 2,1 Ongelmajäte Ekokem OY/ L&T
Energiajäte 150106 20,00 12,3 17,3 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Biojäte 200108 3,1 3,1 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Lasi- ja mineraali- villajätteet
170604 2,4 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Metalliromu 170405 523,0 171,9 Tavanomainen Kuusakoski Oy
Pahvi 15010 7,0 4,8 Tavanomainen Äetsän Hyötyjäte Oy
Paperi 200101 12,0 3,6 Tavanomainen Äetsän Hyötyjäte Oy
Puujäte 200138 3,0 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Suotopuristinsakka (Al-sakka)
060314 10,0 6,8 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Sekalainen teolli- suusjäte
061399 21,3 22,3 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Rakennusjäte 170904 9,9 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Purkukivijäte (Sipo- rex yms.)
170107 235,9 Tavanomainen Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy
Ilmapäästöt
Äetsän tehtaiden merkittävimmät prosessien ilmapäästöt tonneina vuosina 2002-2004.
Päästö 2002 2003 2004 2005
Metanoli 0,2 1,0 1,2 4,6
N-propyyliamiini 0,1 0,1 0,4 0,4
Vety 815 520 372 372
Kloori ja epäorgaani- set yhdisteet
0,4 0,4 0,5 0,5
Kuumaöljykattilan P1 ja P2 ilmapäästöt vuosina 2002-2004.
Kattila P1, 11 MW 2002 2003 2004
SO2, t 0,02 0,04 0,09
NOx, t 0,07 0,16 0,46
CO2, t 43 114 238
Hiukkaset, t 0,3 0,6 1,3
Kattila P2, 11 MW 2002 2003 2004
SO2, t 0 0 0
NOx, t 3,4 3,4 2,1
CO2, t 0 0 0
Hiukkaset, t 0 0 0
Polttoaineiden kulutus vuosina 2003 ja 2004.
Polttoaine 2003 2004
Kevyt polttoöljy, t 36,54 76
Vety, 1000 m3 3156 2018
Päästöt maaperään (estäminen)
Toiminta ei aiheuta päästöjä maaperään. Kemikaalien purkaus- ja lastauspaikat on as- faltoitu ja viemäröity. Viemäreissä käytetään johtokykymittauksia vuotojen paljastami- seksi. Altaissa ja kaivoissa on lisäksi pintakytkimiä ja purku- ja lastauspaikoilla viemä- risulkuja vuotojen havaitsemiseksi ja torjumiseksi. Maaperätutkimuksissa ei ole havait- tu nykyisin tuotannoissa olevien vaarallisten tai haitallisten aineiden aiheuttamaa kon- taminaatiota. Vuonna 2005 poistettu viimeinen polttoöljysäiliö maasta ja tehty uusi viemäri 5b.
Päästöt ja jätteet tehtaittain Natriumkloraattitehdas
Jätevedet
Kennojen pesu- ja huuhteluvedet
Natriumkloraattitehtaan (kolme erillistä yksikköä TIII-2, -3 ja -4) huoltoseisokeissa elektrolyysikennoja pestään 3 % suolahappoliuoksella sisäpuolelta. Pesuhappo neutra- loidaan ja siinä olevat epäpuhtaudet saostuvat neutralointisäiliössä käytön jälkeen.
Elektrolyysikennot huuhdellaan jäähdytysvedellä (jokivettä) useita kertoja ennen pesu- happoa ja sen jälkeen ennen käyttöönottoa.
Kaikkien pesuvedet ja pesuhapot on otettu talteenotto 1.9.2004 alkaen eikä niitä enää johdeta jokeen lainkaan. Vuoden aikana syntyy noin 6 000 m3 pesuvesiä, jotka palau- tetaan osana lisävettä prosessiin. Järjestelmän voidaan katsoa olevan suljettu, lukuun ottamatta mahdollisia vahinkovuotoja lämmönvaihtimilta, jolloin jäähdytysveteen voi joutua kromia.
Kennojen pesuja tehdään yhteensä noin 30 kertaa vuodessa. Pesuissa kennoihin ote- taan jokivedestä määrätilavuus, joka vaihtelee tehtaittain johtuen erilaisista liuostila- vuuksista. Huuhteluvesi pumpataan kennoista ulkona olevaan varastosäiliöön (670 m3), jonka mahdolliset vuodot ohjataan tehdastilaan ja edelleen tehtaan normaaliin vuodonhallintaan. Huuhteluihin otetaan aina uusi huuhteluvesi. Pesuhappo neutraloi- daan ja pumpataan samaan huuhteluvesisäiliöön. Vakiomääräksi yhtä pesuseisokkia kohden pesuhaposta ja kaikista huuhteluista kertyy tehtaasta riippuen 240 – 315 m3. Yhdistetty huuhteluvesi ja neutraloitu pesuhappo otetaan panoksittain kemikaalikäsit- telyyn, jossa lipeällä nostetaan pH tasolle 10. Alkaaliseen liuokseen lisätään soodaa eli natriumkarbonaattia, jolloin suurimmat epäpuhtaudet (Ca, Mg ja Fe) saostuvat. Saos- tunut liuos pumpataan suotopuristimen kautta lauhdesäiliöön, josta se otetaan lisäve-
tenä suolaliuoskiertoon.
Haitallinen Cr(VI) kiertää pesuvesistä takaisin prosessiin pesuvesien käsittelyssä, täl- löin uuden natriumdikromaatin lisäystarve prosessiin vähenee vastaavasti. Aikavälillä 1.9.2004 – 14.4.2005 on lisätty kaikkiaan 500 kg natriumdikromaattia, kun kahtena erillisenä vuonna vastaavan pituisena aikana lisäystarve oli 2 170 kg.
Muut pesuvedet ja jäähdytysvedet
Tehtaan normaalit pesuvedet (seisokkipäivinä syntyvät pesuvedet pestäessä pölyjä kaapelihyllyiltä ja putkistojen päältä turvallisuussyistä) johdetaan huuhteluvesien mu- kana jokeen, viemäreissä on kuitenkin johtokykymittaus ja -hälytys. Pesuvesistä osa palautetaan vuotojen keruukaivoon ja takaisin prosessiin. Pesuvesiä syntyy noin 100 m3 vuodessa (6 m3 kolmen viikon välein).
Prosessitiloissa on lattiapinnan alapuolella betonipohjaiset tiiviit kanaalit, joita pitkin satunnaiset pesuvedet ohjautuvat keskitetysti viemäriin tehtaittain. Viemäriin menevien vesien kloraattipitoisuutta seurataan mittaamalla näiden vesien sähkönjohtokykyä jat- kuvatoimisilla mittareilla. Pakkaamossa kloraatin liuotusaseman mahdolliset vuodot ohjataan viemärikaivoon. Kaivossa on johtokykymittaus, josta tulee hälytys valvo- moon ja paikallinen näyttö on kentällä. Uusimmalla tehtaalla (TIII-4) mitataan erik- seen viemärivesien, jäähdytysvesien ja pumppujen tiivistevesien sähkönjohtokykyä.
Jokeen johtavien viemäreiden purkukohtien merkinnät on uusittu vuonna 2005. Läm- min jäähdytysvesi pitää purkuputkien edustan sulana talviaikaan.
Ilmapäästöt
Ilmapäästökohteet ovat kolme vedynpoistoputkea (mukana kloori), kaksi säiliöiden tuuletusputkea (vetyä ja klooriyhdisteitä), kaksi kloraatin kuivauksen poistopistettä, yksi kloraatin kuljettimen kloraattipölyn poistopiste, ja yksi kloraatin pakkauksen klo- raattipölyn poistopiste.
Natriumkloraatin valmistuksessa vetyä käytetään normaaliajotilanteessa hyödyksi. Yli- jäämävety (noin 5-10 %), joka ei mene kattiloille tai prosesseihin, päästetään ilmaan normaalipesujen jälkeen. Päästöt ilmaan sisältävät klooria 0,2 ppm eli 0,02 mg/Nm3.
Vetykaasu pestään emäliuos- ja vedynpesutornissa. Leijukuivaimilta II ja III ja siiloilta tuleva pöly pestään pölynpesutorneissa kuten myös pakkaamosta ja kuljettimelta tule- va pöly. Pesussa käytetään kloraattipitoista lauhdevettä. Pesuvesi palautetaan lauhde- vesisäiliöön, josta se otetaan lisävetenä suolaliuoskiertoon.
Luvan hakija mittautti vuonna 2001 ulkopuolisella asiantuntijalla kloraattitehtaan klooriyhdisteiden ilmapäästöt päästökohteittain. Mittaustulosten perusteella pölynpe- sun jälkeinen klooripitoisuus vaihteli välillä 2-7 mg/Nm3, leijukuivaimen 2-3 mg/Nm3, vedynpoiston 7-14 mg/Nm3 ja jätekaasun 3-5 mg/Nm3. Klooridioksidia vedynpoistos- sa oli 2-3 mg/Nm3. Natriumkloraattipitoisuudet olivat pölynpesun jälkeen 2-10 mg/Nm3. Kloraattitehtaan vuosittaiseksi klooripäästöksi on edellä mainittujen mittaus- tulosten ja vuoden 2000 häiriöpäästöjen mukaan arvioitu olevan noin 427 kg/a, kloo- ridioksidipäästön 17 kg/a ja natriumkloraattipäästön 32 kg/a. Ilmapäästöt olivat vuon- na 2003 vetyä 520 tonnia ja klooriyhdisteitä 0, 44 tonnia.
Jätteet ja niiden käsittely
Ennen kloraatin erottamista liuoksesta liuos puhdistetaan suodattamalla se suotopuris- timilla tehtaittain erikseen. Tästä puhdistusprosessista ja kennojen pesuvedenkäsitte- lyssä syntyy kromipitoista sakkaa suotopuristimelle. Kiinteä kloraatti pestään kromista lingoissa, pesuvesi palautuu prosessikiertoon emäliuoksen mukana. Suolan liuottimien sakka (liukenematon suola) syntyy suolan kyllästimiin ja pumppaussäiliöihin, kun suo- laliuos on ylikylläistä (suolaa lisätty ylimäärin). Suola laskeutuu pohjaan, josta se liuo- tetaan suljetulla vesikierrolla tai tyhjennetään miesluukusta uudelleen käsiteltäväksi.
Liukenematon suola palautuu uudelleen liuotukseen. Kloraattipitoiset puujätteet kerä- tään erilleen ja poltetaan vuosittain tehtaan toimesta. Tyhjät dikromaattipitoiset säkit toimitetaan ongelmajätelaitokselle.
Kloraattitehtaiden titaanikennolevyjen pinnoituksen poisto lipeään kokeillaan (ongel- majätevaraston yhteydessä). Lipeästä pinnoitusmateriaali poistetaan kaksivaiheisella suodatuksella. Puhdistuksessa syntyvä laimea lipeävesi käytetään kloraattitehtaalla pesuvesien neutralointiin, jätevesi johdetaan myös kloraattitehtaalle neutralointisäili- öön. Pinnoitusmateriaali sisältää arvokkaita metalleja. Kloraattitehtaalla käsitellään myös likaantunutta raaka-ainesuolaa, jota syntyy suolan laivojen purussa tai varastoin- nin aikana Porin Mäntyluodon satama-alueella. Likaantunutta suolaa liuotetaan vuosit- tain kesäaikaan varakyllästimissä erillisenä liuotuskiertona.
Hienokemikaalitehdas Jätevedet
Hienokemikaalitehtaalla natriumboorihydridin ja trimetyyliboraatin valmistusprosessis- ta tulevat emäksiset jätevedet neutraloidaan ennen niiden johtamista kunnan jätevesi- verkkoon. Verkostoon laskettavan jäteveden määrät ovat keskimäärin noin 600 m3/kk.
Jätevesien johtaminen neutralointisäiliöön
Jätevedet (vedet pesuvesien strippauksesta) pumpataan pulveritehtaan lattiakaivoista suoraan 12 m3:n neutralointisäiliöön pinnanhälytyksen mukaan. Boorihappovaraston lattiakaivosta jätevedet pumpataan suoraan neutralointisäiliöön. Liuososaston, syn- teesiosaston sekä reaktorirakennuksen lattiakaivoista jätevedet pumpataan 13 m3:n puskurisäiliöön, josta edelleen öljynerotusyksikön kautta neutralointisäiliöön. Me- tanolikolonnin pohjavesi ja lukkosäiliöiden ylivuotovedet johdetaan pumppauskontin kautta neutralointisäiliöön.
Jäteveden pH-säätö
Jätevedet neutraloidaan panoksittain suolahapolla. Kun pH on hyväksyttävissä rajoissa (pH 5,5 – 9,0), vesi pumpataan neutralointisäiliön pinnan laukaisurajojen mukaan kun- nalliseen viemäriverkostoon. Neutralointisäiliön liuoskierrossa on pH-anturi, joka mit- taa liuoksen pH:ta jatkuvasti. Kunnan viemäriin menevästä vedestä on määrämittaus sekä pH:n 28 vuorokauden trendinäyttö. Neutralointisäiliön pinnan mittauksesta on sekä ala- että ylärajahälytys.
Taselaskelmien perusteella arvioidut metanoli- ja n-propyyliamiinipäästöt jätevesiin
Vuosi 2001 2002 2003 2004 2005
Metanoli kg 8438 10595 16583 44665 18 600
N-propyyliamiini kg
7956 8464 7525 1998 790
Metanoli aiheuttaa kunnan puhdistamolle COD-kuormaa. Tehtaan metanolihävikki on kasvanut ja vuonna 2004 se oli 45 t. Viime aikoina kunnan puhdistamolle johdettavas- sa vedessä on ollut normaalia enemmän metanolia, mikä on aiheuttanut ongelmia puh- distamolla. Metanolin kokonaispäästöstä 90 – 100 % on peräisin metanolin tislausko- lonnin pohjatuotteesta eli jätevedestä.
Hienokemikaalitehtaan tuotanto ja myös jätevesimäärät ovat kasvaneet noin yhden kolmasosan siitä, kun jätevesien johtamissopimus tehtiin kunnan kanssa. Prosessiin on tehty parannuksia COD-pitoisuuden alentamiseksi. Metanolin tislauskolonnin lämpöti- laa on nostettu ja kolonnin toimintaa tehostettiin syksyn 2005 aikana asentamalla ko- lonnin pohjaan pinnanmittaus ja poistoon sopivan hidas automaattiventtiili, mitkä estä- vät kolonnin pohjan äkillisen tyhjenemisen kokonaan.
Tehtaan jäteveden COD-kuorma tonneina vuosina 2001-2005.
2001 2002 2003 2004 2005
CODCr, t 13,8 16,3 16,3 67,0 27,6
Päästöt ilmaan
Liuostehtaan natriumboorihydridin ja trimetyyliboraatin valmistusprosessissa päästö- lähteitä ovat säiliöiden tuuletushöngät sekä nestelukoilta tulevat muut höngät. Me- tanolipäästöjä ehkäistään nestelukkojärjestelmin. Liuostehtaalta johdetaan ilmaan iner- tointiin käytetty typpikaasu, joka sisältää vähän metanolia. Suojakaasun poistotypen poistoputkia on neljä kappaletta. Vuonna 2003 metanolihönkiä pääsi ilmaan arviolta 1,0 tonnia.
Pulveritehtaalla n-propyyliamiini käytetään prosessissa liuottimena. Amiini palautetaan prosessista suoraan sekä puhdistusvaiheiden (strippaus ja tislaus) jälkeen takaisin pro- sessin alkuun. Amiinipäästö muodostuu lähinnä säiliöiden höngistä ja mahdollisista vuodoista, jotka kerätään pisaraerottimen kautta pesurille ja edelleen kattilalaitoksen 37 m korkeaan savupiippuun. Amiinipitoisuutta mitataan pesurilta lähtevässä poisto- kanavassa. Mittausarvo on normaalisti noin 5 ppm, hälytysarvo on noin 2 000 ppm Vuonna 2003 pääsi amiinia ilmaan arviolta noin 0,11 t. Pulveritehtaan kuivatusproses- seista ei tule pölypäästöjä, vaakasekoittajilla on pölynpoistosuodattimet ennen typen johtamista ulos. Finnish Chemicals Oy on selvittänyt metanolin ja propyyliamiinin hä- vikit vuosittain taselaskelman avulla päästökohdat ja –määrät yksilöiden.
Tehtaalla on myös kuumaöljylaitos, jossa poltetaan kahdessa noin 1 MW:n kattilassa pääpolttoaineena vetyä ja varapolttoaineena varakattilalla kevyttä polttoöljyä. Ilmaan pääsee ylimäärä vetyä noin 2 t/a.
Jätteet
Natriumboorihydridin ja trimetyyliboraatin valmistusprosessissa suotopuristimelle jää öljyistä sakkaa, joka on lähinnä Ca- ja Na-karbonaattia (numerotunnus 150202). Para- fiiniöljyjäte (jätetunnus 070704) toimitetaan Lassila & Tikanoja Oy:lle tai Ekokem Oy:lle. Muoviset pakkaukset pestään ennen toimittamista kaatopaikalle. Aktiivihii-
lisuodatinjäte syntyy tuotteen suodatuksesta.
Erikoiskemikaalitehdas Jätevedet
Polyalumiinikloridituotteiden valmistuksessa prosessin pesuvedet (laitteiden pesu sa- tunnaisesti) ja jäähdytysvedet johdetaan keruukaivon kautta viemäriin nro 5a. Proses- sista lähtevä jäähdytysvesi on noin 40oC. Jäähdytysvesikiertoon otetaan lisää jäähdy- tysvettä ja lämmin jäähdytysvesi menee ylivuotona jokeen. Jätevesien johtokykyä ei mitata. Lattioiden pesuun käytetään 5-10 m3/a pesuvesiä, jotka johdetaan myös jo- keen. Jäähdytysvesien määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Joessa purkukohdassa on öljy- puomi. Alue pysyy sulana talvella lämpimien jäähdytysvesien vuoksi.
Ilmapäästöt
Natriumditioniitin valmistuksessa sekoitussäiliön ja imeytyssäiliön huohotusputkesta ja imeytyssäiliön purkuputkesta vapautuu rikkidioksidia alle 12 kg/a. Hajapäästöjä on al- le 2 kg/a. Kaasuvaaraan on varauduttu laatimalla kaasunsuojelusuunnitelma. Rikkidi- oksidihaistajia on sekä rikkidioksidin purkupaikalla että ditioniittilaitoksella. Vuonna 2003 kehitettiin hälytysjärjestelmä toimenpiteiden nopeuttamiseksi vuototilanteissa.
Polyalumiinikloridituotteiden valmistuksessa prosessista vapautuu vain pienehköjä suolahappopitoisia hönkiä panosvalmistuksen yhteydessä. Hönkien ulospuhallusta on rajoitettu kiristämällä käsiventtiileillä pesurille menevien hönkäkaasujen määrää. Tätä kautta poistuu myös inertoinnissa käytettävä typpikaasu.
Jätteet
Valmistuksessa syntyy suotopuristinsakkaa (PAX-sakka, 060314), on kaatopaikkakel- poisuusselvityksen 14.1.2002 mukaan kaatopaikkakelpoista. PAX-XL-sakasta ei ole tehty kaatopaikkakelpoisuusselvitystä (osuus kokonaissakan määrästä on 15 – 20 %).
Suotopuristimen lisäksi sakkaa syntyy ajoittain reaktoreiden tyhjennyksen yhteydessä.
Valmistuksessa syntyvän sakan määrää on pystytty vähentämään huomattavasti liettä- mällä sakka pääosin uudelleen raaka-aineeksi ja ottamalla suodos talteen. Suotopuris- tinsakkaa muodostuu enää noin 3-5 tonnia vuodessa.
TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Hakemuksen mukaan toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat vähäiset. Tehtaan pääs- töillä ja vähäisellä lämpökuormalla ei ole vaikutusta vesistön käyttöön eikä lisätoimen- piteitä tarvita vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Kokemäenjoen keskimää- räisten kuukausivirtaamien mukaan laskettuna jäähdytysvesien aiheuttama teoreettinen lämpötilan nousu joessa on noin 0,0009 – 0,0001oC ja keskialivirtaaman perusteella laskettuna noin 0,007 oC. Hakemuksen mukaan jäähdytysvesipäästöt eivät aiheuta korvattavia vahinkoja eikä Finnish Chemicals Oy:n toiminta aiheuta korvausvelvoittei- ta.
Hakemuksen mukaan tehtaiden toiminnalla ei ole vaikutusta ympäristön ilman laatuun eikä toiminta aiheuta päästöjä maaperään ja ympäristöä häiritsevää melua ja tärinää toimipaikan tarvitsemaa liikennettä lukuun ottamatta.
LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Tehtaan toiminnassa noudatetaan Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymää tark- kailusuunnitelmaa. Tarkkailusuunnitelmassa on mm. toimintasuunnitelma häiriötilan- teita ja poikkeuksellisia päästöjä varten.
Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Natriumkloraattitehdas
Käyttötarkkailu
Tehtaan toimintaa ohjataan käyttöohjeiden mukaan jatkuvana 3-vuorotyönä.
Jätevesitarkkailu
Jatkuvatoimiset johtokykymittaukset Tehdas TIII-2
Jäähdytysvesistä ja satunnaisista pesuvesistä sekä pumppujen tiivistevesistä - hälytysraja 100 mS/m
- hälytys valvomoon, näyttö kentällä Tehdas TIII-3
Jäähdytysvesistä ja satunnaisista pesuvesistä sekä pumppujen tiivistevesistä - hälytysraja 100 mS/m
- hälytys valvomoon, näyttö kentällä Pakkaamon liuotusasema ja lastausasema - mittarin sijaintipaikka viemärikaivo - hälytys valvomoon, näyttö kentällä Tehdas TIII-4
Jäähdytysvesistä - hälytysraja 50 mS/m
- hälytys valvomoon, näyttö kentällä ja valvomossa Satunnaisista pesuvesistä
- hälytysraja 100 mS/m
- hälytys valvomoon, näyttö kentällä Pumppujen tiivistevesistä (suljettu kierto) - hälytysraja 100 mS/m
- hälytys valvomoon, näyttö kentällä
Kertanäyte jäähdytysvesistä kerran kuukaudessa viemäreistä 1A, 1B, 1C Vesinäytteestä määritetään
· pH
· johtokyky
· redoxpotentiaali
· NaCl
· Na2Cr2O7
· Cr
· tulevan ja lähtevän jäähdytysveden lämpötilat
Jatkuvatoimisilta mittareilta menee hälytys valvomoon. T III-2 sekä T III-3:n mittarei-
