Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelyhankinta 2015–2016
Sisällys
1 Turun seudun puhdistamo Oy ... 2
2 Hankinnan tausta ... 2
2.1 Hankinnan kohde... 3
2.2 Hankinnan tavoitteet ... 3
3 Hankinnan kehittäminen... 4
3.1 Markkinavuoropuhelu ... 4
3.2 Käytetyt asiantuntijat ... 5
3.3 Alustava tarjouspyyntö ... 5
4 Hankintaprosessin kulku ... 6
5 Laatukriteerien määrittäminen ... 7
5.1 Ravinnetase ... 7
5.2 Energiatase ja CO2–päästöt ... 9
6 Lopullinen tarjouspyyntö ja tarjoukset ... 9
6.1 Hankinnan ehdottomat vaatimukset ... 9
6.1.1 Rejektivesi ja typen palautuminen ... 9
6.2 Tarjousten vertailu ... 10
7 Lopputulos ja päätelmät ... 10
7.1 Tilaajan kokemukset ... 11
7.2 Hyödyt alalle ... 11
1 TURUN SEUDUN PUHDISTAMO OY
Turun seudun puhdistamo Oy on 14 kunnan omistama palveluntuottaja. Yhtiön toimialana on jätevesien siirto ja puhdistus sekä syntyneen lietteen hyödyntäminen. Yhtiö tuottaa omistajilleen sekä muille asi- akkailleen hyvänlaatuista jätevedenpuhdistuspalvelua kustannustehokkaasti. Toiminta on tehokasta ja toimintavarmaa ja sitä kehitetään edelleen. Energian ja kemikaalien kulutusta optimoidaan ja sovitetaan yhteen puhdistusvaatimusten kanssa.
Yhtiö operoi Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoa. Jätevedenpuhdistamon käytössä pyritään mahdolli- simman hyvään, vähintään ympäristöluvan määräykset täyttävään puhdistustulokseen. Puhdistamon ja pumppaamoiden ohitukset pyritään minimoimaan. Yhtiö huomioi toimintaansa kehittäessään Helsingin ja Turun kaupunkien yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman tavoitteet.
Yhtiön hallinnoimat kilpailutetut ostopalvelut tehostavat toimintaa. Yhtiön hankkeet esiselvitetään tar- koituksenmukaisesti taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten kokonaisedullisuuden varmistamisek- si. Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan tarkoituksenmukainen ja riittävä mitoitus, energiate- hokkuus sekä varautuminen ilmastonmuutokseen.
Puhdistamolla puhdistettiin osakaskuntien jätevesiä vuonna 2016 yhteensä 28,2 milj. m3/a, keskimäärin 77.300 m3/d. Kuivattua lietettä syntyi 46.200 tonnia. Puhdistamolla syntyvä liete käsiteltiin biokaasulai- toksessa ja hyötykäytettiin sähkö- ja lämpöenergiana sekä maanparannusaineena.
Henkilökuntaa yhtiössä on 11 henkilöä. Yhtiön henkilöstö keskittyy jätevedenpuhdistusprosessin toimi- vuuteen, puhdistustulokseen ja laitoksen kehittämiseen. Jätevedenpuhdistamon käytön ulkopuoliset tu- kitoiminnot ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta.
2 HANKINNAN TAUSTA
Yhtiö on kilpailuttanut jätevesilietteen jatkokäsittelyn ja tehnyt vuonna 2008 Biovakka Suomi Oy:n kanssa sopimuksen, joka kestää vuoden 2018 elokuun loppuun saakka. Puhdistamoliete hyödynnetään Gasum Oy:n (aiemmin Biovakka Suomi Oy) mädätyslaitoksessa biokaasun tuotannossa sähkö- ja läm- pöenergiana. Mädätysjäännökset hyödynnetään pääosin viherrakentamisessa. Tilaajan osalta palvelun negatiivisena puolena on nähty se, että typpeä palautuu rejektivesien mukana takaisin puhdistamolle noin puolet kuluttaen puhdistamon puhdistuskapasiteettia.
Turun seudulla ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius ovat nousseet tärkeäksi strategisiksi tekijöiksi valittaessa tulevaisuuden ratkaisuja. Myös Turun seudun puhdistamo Oy:n strategia edellyttää mahdolli- simman hyvää puhdistustehokkuutta ja toimintojen energiatehokkuutta. Puhdistamoyhtiön kymmenen- vuotisen sopimuksen umpeutuessa haluttiin uuteen lietteenkäsittelyhankintaan saada mukaan uusia kri- teereitä lietteenkäsittelyn laadun varmistamiseksi.
Ravinnekierrätyksen ja ravinteiden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämisen on nähty tärkeäksi yhdyskunnalliseksi kehityskohteeksi. Jätevesi ja siitä puhdistamolla erotettu jätevesiliete on eräs merkit- tävistä ravinnelähteistä, joten lietteen jatkokäsittelyratkaisuilla voidaan huomattavasti vaikuttaa ravin- nepäästöihin ja ravinteiden kierrätykseen.
2.1 Hankinnan kohde
Hankinnan kohteena oli Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelypalvelut. Tavoitteena oli hank- kia tilaajan jäteveden puhdistamisen tuloksena syntyvän lietteen kokonaisvaltainen hyödyntämispalvelu kustannustehokkaasti kiertotalous ja ympäristövaikutukset huomioiden.
Linkokuivattua (kuiva-aine noin 21 %) yhdyskuntajätevesilietettä syntyy vuositasolla noin 50 000 ton- nia. Liete sisältää typpeä noin 9,7 kg/m3 sekä fosforia noin 4,6 kg/m3.
Laitos on 4-linjainen mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn perustuva jätevedenpuhdis- tamo. Orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen poistossa päästään 99 % puhdistustehoon (ympäristö- luvan vaatimus 95 %) ja typenpoistoteho on yli 80 % (vaatimus 75 %).
Ilmastuksen ja ohitusvesien käsittely-yksikön ylijäämälietteet pumpataan esiselkeytykseen, jonka liete- taskuista raakasekaliete poistetaan raakasekalietealtaisiin. Altaista yhdyskuntajätevesiliete pumpataan lingoille (3 kappaletta) kuivattavaksi ja edelleen lietesiiloihin (2 kappaletta, á 135 m3) varastoitavaksi.
Linkokuivauksessa syntyvät rejektivedet johdetaan takaisin puhdistusprosessin alkuun. Siiloissa yhdys- kuntajätevesilietettä voi säilyttää enintään kaksi vuorokautta, minkä jälkeen siiloissa alkaa tapahtua ei- toivottua anaerobista toimintaa.
Lingot ovat käytössä noin viisi vuorokautta viikossa ja yhdyskuntajätevesilietettä kuljetetaan puhdista- molta lietteenkäsittelylaitokselle pääasiassa arkipäivisin klo 6:00–18:00 välisenä aikana. Laitoksella tapahtuva yhdyskuntajätevesilietteen kuivaus on vain pieni osa lietteen käsittelyprosessia.
2.2 Hankinnan tavoitteet
Yhdyskunnan jätevedenpuhdistuksella ja lietteenkäsittelyllä on suuri vaikutus ravinteiden talteenottoon ja hyödyntämiseen yhdyskunnassa. Myös hiilineutraalius ja energiatehokkuus tulee huomioida yhdys- kunnan toimintojen ratkaisuissa. Yhtiön omistajilla sekä puhdistamoyhtiöllä on strategisia linjauksia, joiden perusteella uuteen lietteenkäsittelyhankintaan haluttiin mahdollisuuksien mukaan tarkasteltavaksi laatukriteereitä, jotka huomioivat nykyajan vaatimukset.
Yhtenä projektin tavoitteena oli kehittää hankintayksikön hankintaosaamista huomioiden laadullisten tekijöiden kytkeminen hankintaprosessiin. Lietteenkäsittelypalveluhankinnan osalta tilanne oli uusi eikä valmiita malleja ollut käytettävissä. Laadullisten tekijöiden liittäminen julkiseen hankintaan on usein koettu riskinä.
Julkisiin hankintoihin liittyy aina riski siitä, että hankinnasta tai hankintamenettelystä valitetaan. Valit- taminen johtaa hankinnan viivästymiseen, ja viivästynyt hankinta on sekä taloudellinen että toiminnalli- nen riski. Vaikka hankinta todettaisiinkin tuomioistuimessa oikein toteutetuksi, saattaa hankintayksikkö joutua käyttämään kalliita tilapäisjärjestelyitä tai aloittamaan koko hankintaprosessin alusta. Etenkin uusien laadullisten kriteereiden liittäminen julkisiin hankintoihin on ollut monesti merkittävä haaste ja aiheuttanut hankinnasta valituksia Markkinaoikeuteen sekä hankkeiden viivästymisiä. Lisäksi laatuteki- jöiden mukaantuloa ei saa tehdä kustannustehokkuutta huonontamalla, koska loppumaksajina hankin- nassa ovat kyseisen alueen asukkaat.
Hankkeessa pyrittiin luomaan uusi malli lietteenkäsittelypalveluhankinnan toteuttamiseksi yhteistyössä muiden vastaavien julkisten toimijoiden, potentiaalisten operaattorien, teknologiantoimittajien sekä alan asiantuntijoiden kanssa. Vanhaa omaa mallia ei ollut ja kokemuksia laatukriteereiden käytöstä muissa vastaavissa hankinnoissa oli niukasti.
Hankintayksikön sisäisinä tavoitteina olivat kustannustehokkuuden lisääminen sekä rejektivesien ai- heuttaman kuormituksen vähentäminen huomioiden ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius. Riskienhal- linta oli merkittävässä roolissa hankinnan joka vaiheessa.
3 HANKINNAN KEHITTÄMINEN
Hankinta muodostui hankintaprosessia edeltävästä kehittämisvaiheesta sekä varsinaisesta hankintapro- sessivaiheesta. Hankinnan kehittämisvaiheessa alustavan tarjouspyynnön kehittämisessä hyödynnettiin sekä tutkimuslaitoksilta että alan palveluita tarjoavilta yrityksiltä saatuja tietoja. Lisäksi tarkoituksena oli, että tilaaja saa tietoa markkinatilanteesta ja kykenee määrittelemään hankinnan kohteen paremmin.
Toisaalta myös alan toimijat saivat tietoa tilaajan tarpeesta ja saattoivat siten räätälöidä palvelujaan tar- peisiin sopivammaksi.
3.1 Markkinavuoropuhelu
Hankintaa alustettiin kartoittamalla markkinoilta erilaisia lietteenkäsittelytekniikoita ja toimijoita. Noin neljä kuukautta ennen hankinnan käynnistämistä järjestettiin potentiaalisten toimijoiden kanssa semi- naareja ja muita keskusteluyhteyksiä, joissa toimijat saivat kuulla tulevasta hankinnasta sekä esittää toiveita, kehitysehdotuksia ja huomioon otettavia seikkoja. Liitteenä on toimijoille esitetty tilaajan han- ke-esittely sekä toimijoille esitetyt kysymyslistat (LIITTEET 1-3).
Markkinavuoropuhelun aikana keskusteltiin mm. mitä voidaan hankkia ja miten, sekä miten yhteistyötä voidaan kehittää. Markkinavuoropuheluun kutsuttiin toimijoita erillisen projektisuunnitelman mukaises- ti. Markkinavuoropuheluun osallistuminen ei ollut edellytys varsinaiseen hankintaan osallistumiseen eikä markkinavuoropuheluun osallistuminen sitonut ketään siihen osallistunutta tahoa. Vuoropuhelu antoi kuitenkin kaikille osapuolille viitteitä kehitysmahdollisuuksista ja –tarpeista.
Vuoropuhelua käytiin seuraavien alojen toimijoiden kanssa:
∂ Biokaasulaitokset
∂ Kompostointilaitokset
∂ Polttolaitokset
Potentiaalisten toimijoiden kanssa keskusteltiin tulevan hankinnan hankintamallivaihtoehdoista (hinta vs. hinta-laatu). Toimijoille esiteltiin myös SYKE:ltä ja LUKE:lta tätä varten tilattuja selvityksiä ja las- kelmia.
Markkinavuoropuhelun yhtenä lopputuloksena oli, että myös toimijat kokivat laatukriteerit hankinnassa pääosin positiivisena asiana. Ainoastaan ravinteiden kierrätyksen kannalta vaatimusten esittäminen näh- tiin ongelmallisena. Seuraavassa on kaksi esimerkkiä toimijoiden vastauksista:
a) Ravinteiden hyötykäyttö on monimutkainen asia, jota on käytännössä mahdotonta todentaa jäl- kikäteen maatalouskäytön osalta. Mädätysjäännöksen peltokäyttöön toimittamista ei voida pitää ravinteiden 100 %:na hyödyntämisenä, etenkään jos levitys tehdään syksyllä ilman kasvuston perustamista. Myös maatalouskäyttöön menevien ravinteiden kuljetusten todentaminen on käy- tännössä mahdotonta, koska osoitekohtaista tietoa ei voida luovuttaa ulkopuolisille ilman asiak- kaan lupaa. Yksi mahdollisuus on laittaa tietyt asiat edellytykseksi tarjouksen jättämiselle ja käyttää varsinaisena vertailuperusteena hintaa.
b) … käsittelyssä pitää pystyä hyödyntämään lietteen uusiutuvan energiantuotannon potentiaali se- kä ravinnekierto.
Toimijoiden osalta korostettiin palvelun hinnan lisäksi myös toiminnan luotettavuuden todentamista ja ravinteiden kierrättämisastetta:
a) Toimijalta tulee vaatia sertifioitu laatujärjestelmä esim. 2017 alkaen b) Ravinteet tulee kierrättää hyötykäyttöön mm. typen osalta 80–90 %:sti c) Lietteen energiasisällön tulee olla hyödynnettävissä tehokkaasti d) Kuljetusten ympäristöystävällisyys tulee huomioida
e) Tulee olla osoittaa luotettava varakäsittelypaikka
f) Tarjouspyynnön tai sopimusehtojen ei tule rajata mitään käsittelytapaa tai -tekniikkaa pois kil- pailusta
g) Laadullisten kriteerien, kuten hiilijalanjäljen luotettava ja tasapuolinen vertailu, luotettava toden- taminen
3.2 Käytetyt asiantuntijat
Ulkopuolisia asiantuntijoita hankinnan kehittämisvaiheessa käytettiin seuraavasti:
∂ LUKE (Elina Tampio, Taija Sinkko): Laativat tekniikoiden (mädätys, kompostointi suljetussa tunneliratkaisussa, arinapoltto, leijukerrospoltto) perusteella ravinnekierrätyksen mallilaskennat.
∂ SYKE (Kaisa Manninen): Laati em. tekniikoiden perusteella energiataseiden ja kasvihuonekaa- sujen mallilaskennat.
∂ Diplomityö/Tampereen teknillinen yliopisto (Sanna Ruuhela): Laati yhteenvedon puhdistamo- lietteen käsittelyn hankinnan laatukriteereistä.
∂ LADEC (Esa Ekholm): toimi prosessiasiantuntijana
3.3 Alustava tarjouspyyntö
Markkinavuoropuhelun lopputuloksena todettiin kolme potentiaalista käsittelyvaihtoehtoa (mädätys, kompostointi ja poltto), joita lähdettiin tarkemmin selvittämään mahdollisten laatukriteerien osalta.
Edelleen markkinavuoropuhelun tuloksena sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla tilaaja laati alus- tavan tarjouspyynnön. Energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt päätettiin laittaa tarjouspyyntöön raja- arvoilla, jotka palvelun tulee täyttää, jotta tarjous hyväksytään. SYKE:n laskentamalli liitettiin tarjous- vertailu- ja sopimusdokumentteihin.
Ravinteiden kierron edistämiseksi päätettiin, että typen palautus yhdyskuntajätevesiviemäriin saa olla enintään 10 %. LUKE:n laatimien ravinnekierrätyksen mallilaskelmien liittäminen tarjousvertailu- ja sopimusdokumentteihin nähtiin kuitenkin liian suurena riskinä.
4 HANKINTAPROSESSIN KULKU
Hankinta toteutettiin käyttämällä hankintalain 24–26 §:n tarkoittamaa neuvottelumenettelyä. Neuvotte- lumenettelyn käyttö oli perusteltua, koska kyse palveluhankinnasta, jossa hankinnan luonteen vuoksi tarjouspyyntöä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua me- nettelyä käyttäen. Hankinnan onnistumisen kannalta oli tärkeää, että hankintayksikkö pystyi neuvotte- lemaan hankinnan lopullisista ehdoista ehdokkaiden kanssa. Hankinta oli EU-kynnysarvon ylittävä pal- veluhankinta.
Palvelujen CPV – koodi oli 90513800-4. Hankinnassa noudatettiin lakia julkisista hankinnoista (348/2007, hankintalaki) sekä lakia täydentävää asetusta (614/2007, hankinta-asetus). Taulukossa 1 on kuvattu hankintaprosessin vaiheet.
Taulukko 1. Hankintaprosessin vaiheet pääpiirteittäin
Vaihe
Hankintailmoituksen julkaisu
Osallistumishakemusvaiheeseen liittyvät kysymykset Vastaukset em. kysymyksiin
Osallistumishakemukset Osallistujien valinta
Alustavan tarjouspyynnön (sis. sopimusluonnokset) lähettäminen tarjoajille Alustavat tarjoukset
Tarjoajien valinta varsinaisiin neuvotteluihin ja neuvottelukutsun lähettäminen Neuvotteluvaihe
Lopullisen tarjouspyynnön lähettäminen tarjoajille Tarjouspyyntöön liittyvät kysymykset
Vastaukset tarjouspyyntöön liittyviin kysymyksiin Tarjousten jättäminen
Tarjousten tarkastaminen ja vertailu
Hankintapäätös ja päätöksestä ilmoittaminen Hankintasopimuksen allekirjoitus
Hankintamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa ehdokkaita pyydettiin jättämään osallistumishakemukset neuvottelumenettelyyn. Neuvottelumenettelyyn valittiin kaikki ehdokkaat, jotka täyttivät hankintailmoi- tuksessa asetetut vähimmäisvaatimukset.
Hankintamenettelyn seuraavassa vaiheessa tilaaja pyysi jatkoon valituilta ehdokkailta alustavaan tar- jouspyyntöön perustuvat alustavat tarjoukset. Alustavien tarjousten perusteella valittiin tarjoajat neuvot- teluihin. Neuvotteluihin valituille tarjoajille esitettiin neuvottelukutsu ja ilmoitettiin alustava neuvotte- luaikataulu.
Tilaaja neuvotteli erikseen kunkin neuvottelukumppanin kanssa. Neuvottelujen kuluessa tarjouspyyntöä ja sen liitteitä täsmennettiin. Neuvottelut koskivat muun muassa seuraavia asiakokonaisuuksia:
∂ tarjousten vertailuperusteet
∂ hankinnan kohde
∂ sopimusehdot ja -vastuut
∂ palvelutuotannon suunnittelun ja toteutuksen vaiheet, aikataulut ja järjestelyt
Neuvottelujen lopputuloksena saatiin määriteltyä lopullinen tarjouspyyntö, minkä jälkeen tilaaja pyysi kirjalliset tarjoukset tarjoajilta määräaikaan mennessä.
Hankintaprosessia jatkettiin TSP:n, PTCServices Oy:n ja LADEC:in yhteistyönä, minkä lisäksi laatukri- teerien tarkistuksessa sekä tarkennuksessa käytettiin SYKE:n asiantuntijaa.
5 LAATUKRITEERIEN MÄÄRITTÄMINEN
Laadullisten tekijöiden liittäminen hankintaan oli koko hankintaprosessin vaativin vaihe. Kyseessä oli myös riskienhallinnan kannalta hankinnan merkittävin vaihe.
SYKE (Suomen ympäristökeskus) ja LUKE (Luonnonvarakeskus) tekivät esiselvitykset koskien ener- gia- ja ravinnetasetta sekä hiilidioksidipäästöjä. Tavoitteena oli tarkastella näitä tekijöitä hankinnan ke- hittämisvaiheessa tunnistettujen kolmen potentiaalisen käsittelyvaihtoehdon kannalta: mädätys, kom- postointi ja poltto.
Aiheeseen liittyen teetettiin myös diplomityö (LIITE 4).
5.1 Ravinnetase
LUKE:lla teetetyn työn tavoitteena oli selvittää erilaisten lietteenkäsittelymenetelmien ravinnetaseet Turun seudun puhdistamo Oy:ltä (TSP) muodostuvalle lietteelle. Työssä vertailtiin biokaasulaitoksen, kompostointilaitoksen sekä leijukerrospolton ravinnetaseita TSP:n lietteenkäsittelyssä. Ravinnetaseiden arvioinnissa käytettiin apuna sekä laitostietoja sekä kirjallisuuslähteitä.
Tavoitteena oli määrittää lietteen sisältämän typen ja fosforin osuus käsittelyn jälkeen ja tästä etenkin kierrätyskelpoisten ravinteiden osuus. Myös mahdollisesti TSP:lle palautuvan typen ja fosforin osuudet selvitettiin.
LUKE:lta tilatun selvityksen mukaan lietteen sisältämästä typestä pystytään biokaasulaitoksilla jalosta- maan kierrätyskelpoisiksi materiaaleiksi, lannoitteiksi, maanparannusaineiksi ja teollisuuden kemikaa- leiksi, lähes 100 %. Tämä johtuu siitä, ettei typpeä haihdu tai kulu varsinaisen biokaasuprosessin aika- na, jolloin ainoastaan muodostuvan jäännöksen jälkikäsittelyissä typpeä siirtyy rejektivesiin. Näin ollen
typpipitoista vettä voidaan joutua johtamaan takaisin jätevedenpuhdistamolle, jolloin lietteen sisältä- mästä typestä palautuu takaisin n. 0–1 %. Kompostoinnissa lietteen typestä voidaan kierrättää noin 70
% (25–97%), koska osa typestä haihtuu kompostoinnin aikana ammoniakkina ilmaan tai liukenee suo- tovesiin. Kompostoinnista ei palaudu typpipitoista rejektiä jätevedenpuhdistamolle. Lietteen poltossa taas typpeä ei ole mahdollista saada talteen lainkaan, koska typpiyhdisteet haihtuvat polton aikana. Polt- toa edeltävän kuivauksen vuoksi noin 8–14 % TSP:n lietteen sisältämästä typestä palautuu takaisin puh- distamolle typpipitoisena lauhdevetenä.
Biokaasulaitokset tuottavat kierrätysravinteita, jotka sisältävät 100 % lietteen fosforista. Kompostoinnin aikana osa fosforista voi suotautua valumavesien mukana, jolloin lietteen fosforista saadaan talteen noin 80 % (60–98 %). Lietteen poltossa fosfori taas pidättyy polttotuhkaan, joka sisältää 100 % lietteen fos- forista. Jos tuhkaa jatkokäsitellään ja jalostetaan esimerkiksi lannoitteeksi, muodostuu todennäköisesti jonkin verran häviötä, jolloin kierrätykseen päätyvän fosforin määrä on todennäköisesti hieman pie- nempi, riippuen jatkojalostusprosessin tehokkuudesta. Lietteen käsittelyssä muodostuvista tuotteista suurin osa voidaan hyödyntää maataloudessa ravinnetuotteina tai teollisuudessa. Maatalouden lannoit- teiksi tai maanparannusaineiksi tarkoitetut tuotteet tulee hyväksyttää Evirassa, joka myöntää tuotteille tyyppinimen. Biokaasulaitoksilla tuotteiden tyyppinimi on useimmiten mädätysjäännös. Jäännöksestä voidaan myös tuotteistaa epäorgaanista lannoitetta, esimerkiksi ammoniumsulfaattia tai ammoniumvet- tä. Kompostoitu mädätysjäännös tai jätevesiliete on tyyppinimeltään tuorekompostia tai kompostimul- taa, mikäli sitä jatkojalostetaan multatuotteeksi. Lietteenpolton tuhkalle ei vielä ole tyyppinimeä. Teolli- suudessa lietteestä jalostettuja tuotteita voidaan käyttää esimerkiksi ravinnelisänä erilaisissa biologisissa prosesseissa sekä korvaamaan neitseellisiä kemikaaleja, esimerkiksi ammoniumsulfaattia.
Yhteenvetona lietteen käsittelytapojen ravinnetaseiden vertailusta voidaan todeta, että biokaasuprosessi oli tarkastelluista vaihtoehdoista ainoa, jonka avulla voidaan kierrättää hyötykäyttöön lietteen sisältämä typpi ja fosfori lähes kokonaisuudessaan. Lietteen poltossa fosforin talteenottotehokkuus on korkea, mutta typpeä ei voida ottaa talteen lainkaan.
Kompostoinnin osalta taas sekä osa typestä että fosforista poistuu prosessista joko haihdunnan tai suo- tautumisen seurauksena. Kompostoinnin ravinnetasetuloksissa oli kuitenkin paljon epävarmuutta, mikä johtui puutteellisista tiedoista eikä ravinnetasetta saatu laskettua tasapainoisesti. Myös tukiaineen osuu- den laskennassa jouduttiin turvautumaan kirjallisuustietoon. Kirjallisuuden perusteella kompostoinnin ravinnetaseessa on fosforin ja typen osalta paljon hajontaa, riippuen kompostoitavasta materiaalista ja prosessiolosuhteista. Näin ollen kirjallisuudesta saadut vertailuarvot kompostoinnin ravinnetaseelle ei- vät antaneet tarkkaa kuvaa kompostoinnin avulla kierrätykseen päätyvän lietteen sisältämästä typestä ja fosforista.
Selvityksessä ei otettu kantaa maatalouteen päätyvien kierrätysravinteiden olomuotoon, esimerkiksi vesiliukoisuuteen. Kuitenkin, esimerkiksi biokaasuprosessissa typpi muuntuu kasveille käyttökelpoi- sempaan ammonium -muotoon, mikä lisää mädätetyn lietteen arvoa lannoitteena. Mädätettyyn liettee- seen verrattuna kompostoitu liete sisältää vähemmän ravinteita, mutta enemmän esimerkiksi humusta, joka maaperään levitettynä parantaa maan rakennetta. Polttotuhkassa fosforinolomuoto taas voi olla sellainen, jossa fosfori ei ole kasveille välittömästi käyttökelpoisessa muodossa. Myös polttotuhkan raskasmetallipitoisuudet voivat haitata tuhkan käyttöä lannoitteena sellaisenaan.
Hankintayksikön päätöksellä ravinnetase jätettiin lopulta hankintakriteereistä ja lopullisesta tarjous- pyynnöstä pois liian epävarman todentamisen vuoksi. Hankintayksikkö ei voi todentaa, miten ravinteet todella hyödyntyvät palvelun aikana: ei saada täsmällistä tietoa tuotteiden käytöstä, ei tunneta tarkalleen
kasvien hyötykäyttömekanismia ja -astetta lietteiden ravinteille. Arvioitiin, että ravinnetaseen sisällyt- tämisestä hankinnan laatukriteeriksi olisi seurannut selvä riski tarjousvertailuun. Ravinteiden kierron edistämiseksi päätettiin kuitenkin, että typen palautus yhdyskuntajätevesiviemäriin saa olla enintään 10 %.
5.2 Energiatase ja CO2–päästöt
SYKE:llä teetetyn työn tarkoituksena oli rakentaa laskentamallit kolmelle kehittämisvaiheessa valitulle käsittelytekniikalle (mädätys, kompostointi ja poltto). Mallien avulla voidaan laskea jätevesilietteen käsittelyketjun energiatase ja CO2-päästöt (LIITTEET 5-6). Selvityksen pohjana käytettiin sekä laitos- tietoja että kirjallisuuslähteitä.
Laskentamallien pohjalta luotiin seuraavat ehdottomat raja-arvot: palvelun energiataseen tulee olla posi- tiivinen ja palvelun CO2 – päästöjen tulee olla negatiivisia.
Laskentamallit otettiin mukaan hankintaan myös laadullisiksi kriteereiksi ja laskentamallit hyväksytet- tiin tarjoajilla neuvottelujen yhteydessä. Laatuvertailu suorittiin tarjouspyynnön liitteiden perusteella.
Tarjoajat täyttivät mallin omilla tiedoillaan ja liittivät täytetyn laskennan tarjoukseensa. Saatua lasken- taa käytettiin tarjousten arviointiin. Vertailuarvot ilmoitettiin liitteessä ”Yhteenvetolomake”. SYKE:n asiantuntemusta käytettiin sekä laskentamallien muokkaamisessa että saatujen tulosten tarkistamisessa.
6 LOPULLINEN TARJOUSPYYNTÖ JA TARJOUKSET
Hankinnan valintaperuste oli kokonaistaloudellinen edullisuus. Painoarvojen suhteita tarkasteltiin tes- taamalla erilaisia vaihtoehtoja hankintaprosessin aikana. Laadullisten kriteereiden painoarvoksi lopulli- seen tarjouspyyntöön täsmentyi 20 %. Hinnan painoarvo oli täten 80 %.
6.1 Hankinnan ehdottomat vaatimukset
Hankinnan ehdottomiksi vaatimuksiksi määriteltiin seuraavat tekijät:
∂ Palvelun energiatase on positiivinen (LIITTEET 5-6)
∂ Palvelun CO2 – päästöt ovat negatiivisia (LIITTEET 5-6)
∂ Typen palautus yhdyskuntajätevesiviemäriin on enintään 10 %
6.1.1 Rejektivesi ja typen palautuminen
Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolle johdetun rejektiveden määrä oli vuoden 2015 aikana yhteensä 120 000 m3, josta arvion mukaan Kakolanmäen puhdistamolietteen rejektivesien osuus oli 75 000 m3 eli keskimäärin 210 m3/d. Lietteenkäsittelyn rejektiveden määrä oli vähäinen, noin 0,2 % puhdistamon tulovirtaamasta.
Biokaasulaitoksen rejektivesien kokonaistyppikuorma sen sijaan oli 24 % ja ammoniumtyppikuorma 26 % puhdistamon tulokuormasta vuonna 2015. Kakolanmäen puhdistamolietteeseen sitoutuneita ravin- teita palautui rejektiveden mukana puhdistamolle fosforin osalta 4 % ja typen osalta54 %.
Keskeinen lähtökohta hankintaprosessille oli, että rejektiveden mukana palautuvaa typpikuormaa saa- daan huomattavasti pienennettyä. Tämän vuoksi hankinnan ehdottomaksi raja-arvoksi määriteltiin, että hyödyntämispalvelun yhteydessä voi typpeä palautua yhdyskuntajätevesiviemäriin enintään 10,0 %.
Tällöin puhdistamon typenpoistokapasiteettia vapautuu ja puhdistamo pystyy käyttämään kapasiteetti- aan toimintastrategiansa mukaisesti yhdyskuntajätevesien puhdistamiseen.
Lietteenkäsittelylaitokselta viemäriverkostoon johdettavan rejektiveden kuormituslaskenta tehdään ym- päristöhallinnon ohjeistuksen mukaisesti käyttämällä laitokselta lähtevän jäteveden (ns. käsitelty jäteve- si) kuormituslaskentaohjetta (Yhdyskuntajätevesien puhdistuslaitosten päästöjen seuranta ja raportointi – hyvien menettelytapojen kuvaus, Ympäristöhallinto 30.12.2011). (LIITE 7)
6.2 Tarjousten vertailu
Laadulliset tekijät pisteytettiin seuraavasti:
∂ Energiatase 10 %
o Vertailuarvo yli 10000 MWh/vuosi positiivinen, max. 10 pistettä
∂ CO2 – päästöt 10 %
o Vertailuarvo alle 3000 t, CO2/vuosi negatiivinen, max. 10 pistettä
Lopuksi laskettiin yhteen hinnan vertailupisteet sekä laadun vertailupisteet. Halvin vertailuhinta sai 80 pistettä. Muut saivat pisteitä kaavalla: (Halvin vertailuhinta / vertailuhinta) x 80 pistettä. Korkeimmat yhteenlasketut pisteet saanut tarjoaja voitti tarjouskilpailun.
7 LOPPUTULOS JA PÄÄTELMÄT
Lietteenkäsittelyhankinta oli monimutkainen ja aikaa vievä prosessi, mutta panostus hankinnan suunnit- teluun, kehittämiseen ja rakentamiseen ennen varsinaisen hankinnan aloitusta kannatti. Hankintayksi- köllä meni aikaa kehittämisvaiheeseen noin 9 kk ja varsinaiseen hankintaprosessiin lähes vuosi.
Hankintaprosessin kehittämistarpeiden tulee lähteä tilaajasta. Tämä myös tarkoittaa, että tilaajan tulee tiedostaa omat tarpeensa hyvin ja kohdistaa hankinnan mahdolliset laatukriteerit tarpeet huomioiden.
Lisäksi tilaajan tulee myös pystyä perustelemaan hyvin hankintaan liittyvät ehdottomat vaatimukset ja mahdolliset laatukriteerit. Kriteerien täyttyminen tulee pystyä todentamaan vähintään vuositasolla. Sen varmistamiseksi että tilaaja saa mitä on luvattu, kannattaa sopia sanktioiden käytöstä. Sanktiot sekä muut hankintadokumentit osallistumishakemusvaiheesta tarjouspyyntöön ja sopimusluonnokseen, on esitetty liitteissä (LIITTEET 8-11).
Projektin tukena olleet hankkeet:
∂ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima kolmivuotinen Ravinneneutraali kunta (RAN- KU) –kehittämishanke, jonka osalta tavoitteena oli Turun seudun ravinnepäästöjen vähentämi- nen sekä ravinnekierron parantaminen.
∂ Innovaatiorahoituskeskus Tekesin koordinoima INKA Teolliset Symbioosit, Innovatiiviset julki- set hankinnat – Ravinnekierto ja hiilijalanjälki Turun seudun puhdistamo Oy:n lietteenkäsittelyn
hankinnassa. Teolliset Symbioosit-klusterin yhteistyössä on jaettu ja tullaan jakamaan kokemuk- sia tästä hankinnasta klusterin muiden partnereiden kanssa.
7.1 Tilaajan kokemukset
Loppumaksajia hankinnassa ovat kyseisen alueen asukkaat. Pääpainopiste hankinnassa oli siksi palve- lun hinta, mutta laatukriteerit haluttiin mukaan lisäämään palvelun laatua.
Turun seudun puhdistamo Oy:lle vaativasta hankintaprosessista oli merkittävää hyötyä, yhtiö lisäsi han- kintaprosessin aikana hankintaosaamistaan tässä esitellyn hankinnan lisäksi myös muiden vastaavien julkisten hankintojen toteuttamiseksi tulevaisuudessa. Hankinta toimii myös hyvänä mallina muille vas- taaville hankintayksiköille.
Hankintayksikön sisäiset tavoitteet täyttyivät prosessin lopputuloksena:
”Hankintayksikön sisäisinä tavoitteina olivat kustannustehokkuuden lisääminen sekä re- jektivesien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen huomioiden ravinteiden kierrätys ja hiilineutraalius”
Laadulliset kriteerit pystytiin liittämään lietteenkäsittelypalveluun edellistä palvelujaksoa selvästi pa- remmin ja lisäksi hanke saatiin toteutettua ilman oikeusmenettelyjä.
Lietteenkäsittelypalvelusta palautuvalle typpikuormalle määritettiin ehdoton raja-arvo. Ravinnekierron edistämisen lisäksi tästä voidaan pitkällä jänteellä olettaa tulevan hyötyä Turun seudulle myös vähenty- neen mereen kulkeutuvan ravinnekuormituksen kautta. Typenpoistokapasiteettia tulee vapautumaan yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja typenpoistoprosessi tulee tehostumaan.
7.2 Hyödyt alalle
Suomessa arvioidaan syntyvän noin miljoona kuutiota mekaanisesti kuivattua yhdyskuntien jätevesi- lietettä vuodessa. Puhdistamoita maassamme on satoja. Turun seudun puhdistamo Oy:n lietemäärä edustaa noin 5 %:ä koko Suomen lietemäärästä.
Tämä hankinta toimii esimerkkinä muille vesihuoltolaitoksille ja toimijoille vastaavissa lietteenkäsitte- lypalveluhankinnoissa. Laadullisia kriteereitä on toivottu lisättävän hankintoihin, mutta harkintaa on käytettävä, jotta ei jouduta hankintalain puitteissa vaikeuksiin ja viivästyksiin.
Tilaajan edellyttämät laatuvaatimukset ohjaavat palveluntuottajia kehittämään uusia kilpailukykyisem- piä tuotteita ja palveluita ravinteiden kierrätyksen ja muiden toivottujen ympäristökriteereiden osalta.
Lopputuloksena tästä hankinnasta ja tämän hankinnan laatukriteereitä hyväksi käyttäen teetettiin malli- pohjat julkisesti hyödynnettäväksi.
LIITTEET
LIITE 1 - POHJA - Kysymyksiä lietealan toimijoille 14.10.2015 LIITE 2 - TSP hanke-esittely 11-2015 markkinavuoropuheluvaihe LIITE 3 - POHJA - Kysymyslista palveluntarjoajille 11-2015
LIITE 4 - Sanna Ruuhela - Puhdistamolietteen käsittelyn hankinnan laatukriteerien kehittäminen LIITE 5 - FINAL Liite 5 Jätevesilietteen käsittelyn laskentamallit 31.8.2016
LIITE 6a - POHJA Liite 5A Laskentatyökalu_biokaasu_30.8.2016 LIITE 6b - POHJA Liite 5B Laskentatyökalu_poltto_30.8.2016
LIITE 6c - POHJA Liite 5C Laskentatyökalu_kompostointi_30.8.2016 LIITE 6d - POHJA Liite 5D Yhteenvetolomake 30.8.2016
LIITE 6.1a - POHJA Liite 5.1 Lähtötietojen dokumentointi_biokaasu
LIITE 6.1b - POHJA Liite 5.2 Lähtötietojen dokumentointi_poltto 30.8.2016
LIITE 6.1c - POHJA Liite 5.3 Lähtötietojen dokumentointi_kompostointi 30.8.2016 LIITE 7 - POHJA Liite 1D Typen kuormituslaskentamalli
Osallistumisvaiheen dokumentit:
LIITE 8 - POHJA Osallistumishakemusohje LIITE 9 - POHJA Osallistumishakemuslomake LIITE 10 - POHJA Referenssilomake
Tarjouspyyntövaiheen dokumentit:
LIITE 11 - POHJA Tarjouspyyntö_liitteineen
