Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oyvuosikertomus 2019

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy vuosikertomus

2019

Vuosi 2019 – hyvä vuosi

K

ulunutta vuotta 2019 voi kuvata yksinkertaisella ilmaisulla – vuosi 2019 oli meille hyvä vuosi.

Nenäinniemen puhdistamon saneeraus ja laajen- nus oli saatu käyttöön vuoden 2018 syksyllä ja vuosi 2019 kului uusien prosessien ja laitteiden käytön säätämisessä, optimoimisessa ja kunnossapitoru- tiinien hakemisessa. Tultiin niin sanotusti tutuiksi uuden laitoksen kanssa. Se on vaatinut myös ajat- telutavan muutosta. Laajennettu laitos vaatii eri- laisen ajotavan kuin vanha laitos. Mikä oli toiminut ennen tietyllä tavalla, niin se ei enää toiminutkaan samalla tavalla. Oli karistettava ajattelusta vanhoja toimintamalleja pois ja korvata niitä ihan uusilla ajatuksilla.

Uudella prosessitekniikalla on saatu myös hyviä käsittelytuloksia. Selvästi aiempaa parempia. Seu- raavilla sivuilla voit lukea, kuinka paljon esimerkiksi orgaanisen aineen ja fosforin kuormitusta Pohjois- Päijänteeseen on kyetty vähentämään. Parantuneet jäteveden käsittelytulokset ovat hieno palkinto teh- dystä työstä.

Jätevedenpuhdistamon elinkaarta hallitsevat taval- lisesti erilaiset saneeraus- ja laajennusprojektit, joi- den ajallinen väli on tavallisesti useita vuosia. Kun isompi projekti on saatu päätökseen, tulee helposti

tunne, että nyt voidaan hetkeksi hengähtää. Hen- gähdystauot kannattaa kuitenkin hyödyntää. Se on hyvä aika tarkastella syvällisemmin strategiaa, ou- nastella EU:n jätevesidirektiiviin tulevia mahdollisia muutoksia, päivittää kehityssuunnitelmia ja keskit- tyä päivittäisen toiminnan kehittämiseen. Ja tietysti suunnitella tulevia projekteja ja investointeja. Yhtiöllä on 10 vuoden investointisuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Investointisuunnitelmia tulee työstää pit- källä aikajänteellä huomioiden myös jätevedenkä- sittelyn tekniikan nopea kehitys. Seuraamme tätä kehitystä ja etsimme tehokkaita, nykyaikaisia sekä kestävän kehityksen mukaisia tapoja toteuttaa puh- distamoiden uudistustarpeita.

Investointien ja myös muiden kehityshankkeiden suunnitteluprosesseissa eri toteutusvaihtoehtojen vertailu ja suunnittelun eteenpäin vienti vaatii aikaa ja keskusteluja yhteistyökumppaneiden kanssa. Tie- toa kerätään monista eri lähteistä. Tärkeässä osassa ovat tutustumiskäynnit muilla laitoksilla, joissa on jo otettu käyttöön uutta tekniikkaa. Muilta toimijoil- ta saadut käyttäjäkokemukset ovat arvokkaita, kun pohditaan uusien teknisten ratkaisujen soveltamis- sa omilla laitoksilla. Suunnitteluun kannattaa aina panostaa riittävästi aikaa ja resursseja. Suunnitte- lun osuus hankkeiden toteutuskustannuksissa on

tavallisesti selvästi alle 10 %, mutta suunnittelun yhteydessä lukitaan investoinnin elinkaarikustan- nukset usein yli 30 vuoden ajanjaksolle. Suunnittelun laadusta ei kannata tinkiä.

Vuosikertomuksissa nostetaan usein esille vuoden aikana toteutettuja projekteja, mutta prosessien ja laitteiden luotettavan ja häiriöttömän toiminnan ta- kaava ennakoiva kunnossapito jää helposti muun toiminnan varjoon. Tämän vuosikertomuksen sivuilla pääsee tutustumaan Nenäinniemen puhdistamon kunnossapidon arkeen. Systemaattisella ja ammatti- maisella ennakoivalla kunnossapidolla varmistetaan puhdistamon toiminnan jatkuvuus. Koneita ja laittei- ta huolletaan ennakkohuolto-ohjelmien mukaisesti ja niiden toimintaa valvotaan. Hyvin toimiva ennakoi- va kunnossapito luo vankan pohjan häiriötilanteisiin varautumiselle.

Kunnossapidon ammattilaiset pohtivat jäteveden käsittelyn prosessien toiminnan kannalta tärkeiden laitteiden toiminnan varmistamista mahdollisissa vikatilanteissa. He hankkivat varastoon kriittiset varaosat, jotta ne ovat heti käytettävissä laitteen vikaantuessa. He seuraavat laitteiden elinkaarta ja uusivat laitteita, kun ne alkavat lähestyä elinkaaren- sa loppua. Kunnossapidon tavoite on turvata kaikkien

laitteiden mahdollisimman häiriötön toiminta ja var- mistaa, että laitteet toimivat koko elinkaarensa ajan tehokkaasti, taloudellisesti, ympäristöystävällisesti ja erityisesti: suunnitellulla tavalla.

Vesihuoltosektorilla varaudutaan jatkuvasti erilai- siin häiriötilanteisiin. Varautumisasioita pohtiessa kannattaa ensiksi kysyä; onko enna-

koiva kunnossapito järjestetty nykyaikaisella ja järjestelmäl- lisellä tavalla. Jos vastaus on ei, niin ei kannata huolestua.

Hyviä työkaluja ja osaamista on tänä päivä hyvin tarjolla.

Nenäinniemessä 8.5.2020 Petri Tuominen, toimitusjohtaja

N

enäinniemen puhdistamon kunnossapitoa ei ole enää vuosiin hallittu kynällä ja ruutupa- perilehtiöllä. Jyväskyläläisen Arrow Engineering- yhtiön kehittämä ITC-ympäristössä toimiva Maint- kunnossapidon hallintajärjestelmä otettiin yhtiössä aktiiviseen käyttöön jo vuonna 2014, toteaa kunnos- sapitopäällikkö Markku Tuohimetsä. Järjestelmän hankinta ja käyttö päivittäisessä toiminnassa aloi- tettiin jo kolmisen vuotta aikaisemmin vertailemal- la markkinoilla olevia eri järjestelmiä keskenään, rekrytoimalla kunnossapidon hallintajärjestelmän kehittämisprojektiin työntekijä ja tarkastelemalla olemassa olevia lähtötietoja sekä hyviä käytäntöjä.

Paikallisen järjestelmätoimittajan kanssa on ollut helppo tehdä yhteistyötä ja pitää nopeallakin aika- taululla tilannepalavereja esimerkiksi ongelmatilan- teissa. Järjestelmään on tallennetut puhdistamon laitteiden ja koneiden tekniset tiedot ovat helposti käytettävissä eri tilanteissa, kuten vaikkapa varaosia hankkiessa. Ensimmäisenä järjestelmän hallintaan otettiin kiinteistötekniikan ja toisessa vaiheessa jä- tevedenkäsittelyprosessien laitteet.

Yhtiö on omalta osaltaan ollut mukana Alva Oy:n Pisara-projektin eri vaiheissa, joihin liittyen myös kunnossapito-järjestelmä päivitettiin Arrow Main- tista NOVI-versioon heti ensimmäisen tilaisuuden

koittaessa. NOVI järjestelmä on tehty nimenomaan ennakoivan kunnossapidon moderniin hallintaan ja kehittämiseen.

Viimeisimmän muutoksen yhteydessä Arrow Engineering Oy muutti nimensä Pinja Oy:ksi, mutta järjestelmä pysyi samana.

Voidaan todeta, että käytössä oleva kunnossapito- järjestelmä on käyttökelpoinen ja muuttuviin tilantei- siin hyvin sopeutumiskykyinen työkalu. Merkittävänä etuna saavutetaan järjestelmällinen toiminta, jol- loin laitteiden huollot tulee tehtyä oikea aikaisesti ja riittävän laajasti. Järjestelmää myös päivitetään jatkuvasti olosuhteiden, tietojen, käyttökokemusten ja toimintatapojen muuttuessa ja kehittyessä.

Toimivan järjestelmän lisäksi merkittävä asia on prosessinhoidon- ja kunnossapidon henkilöiden tii- vis, hyvä ja saumaton päivittäinen yhteistoiminta.

Päivittäisissä yhteispalavereissa keskustellaan va- paamuotoisesti edellisen- ja tulevan vuorokauden tapahtumista, jolloin koko paikalla oleva operatii- vinen henkilöstö saa arvokasta tietoa sen hetken tilanteesta.

Prosessihenkilöstö seuraa valvomonäytöiltä pro- sessia aktiivisesti päivittäin ja muutoksia havaites- saan tarkastaa ensimmäisenä kohteessa, mistä on kyse. Jos prosessia ei saada omin voimin haluttuun

edellyttää järjestelmällisesti toimivaa

kunnossapitoa ja hyvää keskinäistä yhteistyötä

Hyvin toimiva prosessi

tilaan, otetaan yhteyttä kunnossapidon henkilöstöön ja tilanteen niin vaatiessa tehdään työtilaus kunnos- sapitojärjestelmään. Prosessihenkilö voi määritel- lä vikakorjauksen prioriteetin prosessin toiminnan kannalta katsottuna jo tilauksen tekovaiheessa, jol- loin kyseisen vian korjaus nousee kunnossapidon työaikataulun ensisijaisesti toteutettaviin tehtäviin.

Kaikki laitteiseen tehdyt huollot, mahdolliset toimin- taongelmat ja korjaukset tallentuvat automaattisesti laitteen huoltohistoriaan. Näin tapahtumista muo- dostunutta historiatietoa voidaan hyödyntää myö- hemmissä ongelmanratkaisutilanteissa.

Kunnossapidossa pyritään suurelta osin suunni- telmalliseen toimintaan, joten kunnossapitotöiden perustyökuorma muodostuu ennakkohuolloista ja ei-kiireellisistä korjaus-/huoltotöistä.

Hyvin usein tulee eteen tilanteista, joissa proses- silaitteessa ilmenneeseen ongelmaan joudutaan reagoimaan välittömästi prosessin palauttamiseksi tavoiteltuun tilaan, jolloin koko päivän tai pahimmas- sa tapauksessa jopa koko viikon työohjelma muuttuu.

Joidenkin laitteiden erikoisosaamista vaativat työt tehdään yhteistyössä ulkopuolisten yhteistyökump- paneiden kanssa.

Tilanteiden muuttuessa toimiva, helposti ylläpi- dettävä ja ajan tasalla oleva järjestelmä helpottaa

muistamista ja järjestelmällistä toimimista, jolloin unohduksiakaan ei pääse syntymään. Pitkäaikainen laitekohtainen huolto- ja vikahistoria on koko ajan kunnossapitoryhmän käytettävissä ja helpottamassa ongelmanratkaisua. Huoltohistoriasta on myös hyö- tyä suunniteltaessa laitteiden uusimista.

Yksi alueella ulospäin näkyvimmistä ja merkittä- vistä mekaanisista huolloista ovat vuosittain touko- kuusta elokuulle kestävät yksi kerrallaan tehtävät selkeytysaltaiden sekä muiden altaiden huollot.

Myös näiden töiden sisällöstä ja ajankohdasta ale- taan keskustella yhteistyössä jo maalis-huhtikuun vaihteessa. Huoltojen tekijöiksi rekrytoidaan joka vuosi kausityöntekijöitä, jotka vakinaiset kunnossa- pidon henkilöt perehdyttävät heti työsuhteen alus- sa tuleviin työtehtäviinsä. Tänäkin vuonna kaksi ammattikorkeakoulu-opiskelijaa tulivat innokkaina tekemään huoltoja ja muita kunnossapitotöitä sekä tuomaan koulumaailmasta uusia ajatuksia puhdis- tamon työyhteisöön. Loppukesästä harjoittelijoiden tekemät huoltotyöt sujunevat jo aivan itsenäisesti, jolloin perehdyttäjät ja perehdytettävät tuntevat työn ja onnistumisen iloa.

Kunnossapitoasentaja Jani Piik valmistautuu suorittamaan kiekkosuodattimien kemiallisen pesun.

Jälkiselkeytysaltaan allashuolto.

Nostopumppujen vuosihuolto suoritetaan urakoitsijan toimesta.

Prosessinhoitaja rumputiivistimen pesussa.

V

uosi 2019 oli ensimmäinen vuosi, kun uutta puhdistusprosessia päästiin ajamaan ympäri- vuotisesti. Vaikka prosessiin uudet ajotavat eivät olleet vielä aivan loppuun saakka hioutuneita, niin käsittelytulokset olivat varsin hyviä, toteaa pro- sessi-insinööri Sonja Pyykkönen. Saneeraus- ja laajennushankkeen vaikutus käsitellyn jäteveden laatuun tulee hienosti esille verrattaessa käsitellyn jäteveden ainekuormia vesistöön aiempien vuosien kuormituksiin.

Vuoden 2019 ainekuormat vesistöön olivat para- metrista riippuen 30–99 % pienemmät verrattuna edellisten 10 vuoden keskimääräiseen vuosikuor- mitukseen. Ilmastusaltaan laajennuksen vaikutus näkyy etenkin orgaanisen aineen (BOD7) ja am- moniumtypen (NH4-N) kuormituksissa, jotka ovat pienentyneet 69 % ja 99 % Tertiäärikäsittelyn käyt- töönotto on puolestaan pienentänyt fosfori- (55 %) ja kiintoainekuormitusta (47 %).

Nenäinniemen puhdistamon kuormitus

Päijänteeseen romahtanut

Fosfori (kg/d)

2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009

11,9 12,7 15,2

20,8

15,9 16 15,4 18,4

20,6 26,3

7,7

0 5 10 15 20 25 30

0 100 200 300 400 500 600

2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009

337 339 324

387 379

353 323

426 456 544

121

BOD7 (kg/d)

CODCr (kg/d)

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009

2093 2069 2056 2463

2141 2160 2053 2231

2614 2737

1585

Kiintoaine (kg/d)

0 200 400 600 800 1000 1200

2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009

383 361 554

841

573 620

574 642 808

971

337

NH4-N (kg/d)

0 500 1000 1500 2000

2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 1195

1399 1231

1554 1394 1372

1188 1333 1690

1315

15

Käsitellyn jäteveden fosforipitoisuutta mitataan jatkuvatoimi- sesti fosforianalysaattorilla. Kuvassa laitteen vieressä prosessi- insinööri Sonja Pyykkönen.

Nenäinniemen vesistökuormitus 2009-2019

N

enäinniemen jätevedenpuhdistamon vuonna 2018 voimaan astuneessa ympäristöluvassa on määritelty luparajat taudinaiheuttajien poistotehol- le avovesikauden aikana. Lisäksi puhdistamoyhtiö on itse asettanut tavoitteeksi, että lähtevä jätevesi täyttää EU:n uimavesiasetuksen mukaiset hyvän uimaveden laatukriteerit. Jäteveden hygienisointi toteutetaan Nenäinniemessä UV-käsittelyllä. Se on viimeinen käsittelyvaihe ennen kuin puhdistettu jätevesi johdetaan Päijänteeseen.

UV-käsittely perustuu UV-säteilyn aiheuttamiin muutoksiin mikro-organismien DNA:ssa, jolloin ne eivät pääse lisääntymään. Se on tehokas keino tuhota käsitellyn jäteveden sisältämiä bakteereja, viruksia ja alkueläimiä. Nenäinniemen UV-laitteisto käsittää yhteensä 96 UV-lamppua, jotka on asennet- tu käsitellyn jäteveden kanavaan. Lamput säteilevät jäteveteen UV-valoa aallonpituudella 274 nm.

Laitteisto oli käytössä vuonna 2019 aikavälillä 28.3–2.12. Kokonaisuutena hygienisoinnin voidaan katsoa toimineen vuonna 2019 erittäin hyvin: In- dikaattoribakteerien reduktiot olivat koko kauden 100 % tuntumassa vaihdellen E. colin osalta välillä 99,55–100 % ja enterokokeilla 99,70–100 %.

UV-käsittelyllä taudinaiheuttaja- bakteerit kuriin

Huoltotilanteissa UV-laite nostetaan ylös kanavasta.

UV-lamput toiminnassa käsitellyn jäteveden kanavassa.

L

ietteen mädätyksessä syntyneestä biokaasusta tuotettiin CHP-voimalassa sähköenergiaa yh- teensä 1998 MWh. Laitos osti valtakunnan verkosta sähköä 5302 MWh. CHP-voimala tuotti puhdista- mon vuoden aikana tarvitsemasta sähköstä 27 %.

CHP-voimalalla ja kaasukattiloilla tuotettiin lämpöä puhdistamon käyttöön yhteensä 6665 MWh.

Lämpöenergian suhteen Nenäinniemen puhdistamo oli lähes täysin omavarainen.

Biokaasusta sähköä ja lämpöä

N

enäinniemen jätevedenpuhdistamon tulovir- taama vuonna 2019 oli 13 490 334 m³, mikä on 514 764 m³ (4 %) enemmän kuin vuonna 2018. Vuo- den 2018 kesästä asti jatkunut kuiva jakso tuli pää- tökseen marraskuussa 2019, josta eteenpäin loppu-

vuoden tulovirtaamat olivat tavallista suurempia.

Vuoden keskimääräinen vuorokausivirtaama oli 36 960 m³/d. Käsitellyn jätevesikuution käsittely- kustannus oli 0,54 A/m³, alv. 0%. Käsittelykustan- nus käsittää sekä käyttö- ja pääomakulut.

Märkä syksy lisäsi tulovirtaamia Nenäinniemen puhdistamolla

Fosforikuormitus vesistöön 2019

kg/vrk

0 3 6 9 12 15

vuosi IV III II I

12,4

7,6

3,9 4,2 7,0

mg/l

Käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus 2019

0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5

vuosi IV III II I

0,38

0,18

0,13 0,10 0,20

Fosforin puhdistusteho 2019

%

80 84 88 92 96 100

vuosi IV III II I

97,0 97,8 98,8 98,9 98,1

Kiintoainekuormitus vesistöön 2019

kg/vrk

0 100 200 300 400 500

vuosi IV III II I

418 427

189 233

316

Käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus 2019

mg/l

0 4 8 12 16 20

vuosi IV III II I

12,8 10,0

6,0 5,7 8,6

Kiintoaineen puhdistusteho 2019

mg/l

80 85 90 95 100

vuosi IV III II I

98,1 97,8 98,9 98,9 98,4

Käsitellyn jäteveden BOD^7ATU:n kuormitus vesistöön 2019

kg/vrk

0 50 100 150 200

vuosi IV III II I

177 159

54 71

115

Käsitellyn jäteveden BOD^7ATU -pitoisuus 2019

mg/l

0 2 4 6 8 10

vuosi IV III II I

5,4 3,7

1,7 1,7 3,1

Nenäinniemen puhdistamon tuloksia 2019

%

BOD^7ATU:n poistoteho 2019

80 85 90 95 100

vuosi IV III II I

98,8 98,7 99,4 99,4 99,1

kg/vrk

COD^Cr -kuormitus vesistöön 2019

1000 1200 1400 1600 1800

vuosi IV III II I

1761 1694

1257

1522 1557

mg/l

Käsitellyn jäteveden COD^Cr -pitoisuus 2019

0 10 20 30 40 50 60

vuosi IV III II I

53,8

39,8 40,1 36,9 42,6

%

COD^Cr:n puhdistusteho 2019

75 80 85 90 95 100

vuosi IV III II I

95,1 94,2 95,5 95,3 95,0

kg/vrk

Ammoniumtyppikuormitus vesistöön 2019

0 10 20 30 40

vuosi IV III II I

32

9 6 8

14

mg/l

Käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuus 2019

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0

vuosi IV III II I

1,0

0,2 0,2 0,2 0,4

%

Ammoniumtypen nitrifikaatioaste 2019

90 92 94 96 98 100

vuosi IV III II I

98,9 99,7 99,8 99,7 99,4

N

enäinniemen puhdistamolta vesistöön johdet- tavasta käsitellystä jätevedestä seurattiin eri- tyyppisiä vesiympäristölle haitallisia aineita kuten metalleja, alkyylifenoleja, alkyylifenolietoksilaat- teja, ftalaatteja, palonestoaineita, perfluorattuja aineita ja torjunta-aineita. Erityyppiset haitalliset kemikaalit päätyvät jätevesiin pääasiassa viemä- röintialueen teollisuudesta ja kotitalouksista. Osa sitoutuu prosessissa puhdistamolietteeseen ja jatkaa matkaansa Mustankorkean jätteenkäsitte- lykeskukseen. Osa haitta-aineista jatkaa kuitenkin matkaa käsitellyn jäteveden mukana Päijänteeseen.

Tarkkailtavat aineet perustuvat Valtioneuvoston asetukseen vesiympäristölle vaarallisista ja hai- tallisista aineista (1022/2006). Tarkkailtujen ainei- den pitoisuuksia käsitellyssä jätevedessä verrattiin ympäristölaatunormeihin (EQS). Ympäristölaatu-

normilla tarkoi- tetaan sellaista vesi- ympäristölle vaarallisen ja

haitallisen aineen pitoisuutta pinta-

vedessä, sedimentissä tai eliöissä, joita ei saa ihmi- sen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää.

Nenäinniemen puhdistamolla ympäristölaatu- normit eivät ylittyneet nikkelin pitoisuutta lukuun ottamatta. On kuitenkin epätodennäköistä, että nik- kelin ympäristölaatunormi ylittyisi Päijänteen pin- tavedessä Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon käsitellyistä jätevesistä johtuen.

Jäteveden haitta- ainepitoisuuksia seurattiin

Nenäinniemen

puhdistamolla

JS-Puhdistamo Oy:n hallitus

Vasemmalta alkaen Henna-Riikka Markkio, Kari Kautto, Aarno Lahtinen, Riina Vilander, Anniina Runtuvuori-Salmela, Anne Kirmanen, Sami Haapakoski, Arjo Heinsola (puheenjohtaja), Petri Tuominen (toimitusjohtaja) ja Tomi Kuosmanen (varapuheenjohtaja). Hallituksen controller Veli-Jussi Koskinen ei ole mukana kuvassa.

P

uhdistamolla otettiin vuonna 2019 käyttöön säh- köinen kemikaalirekisteri EcoOnline. Pilvipal- veluna toimiva järjestelmä korvasi aiemmin exceliin perustuneen kemikaaliluettelon. Järjestelmä helpot- taa kemikaaliluettelon ja siihen liittyvien dokument- tien ylläpitoa ja päivitystä määräysten edellyttämällä tavalla. Järjestelmässä on tiedot kaikista puhdistamolla käytössä olevista prosessi- ja kunnossapitokemikaaleis- ta. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet päivittyvät jär- jestelmään automaattisesti, mikäli niihin tulee muutoksia ja käyttöturvallisuustiedotteista on saatavilla myös lyhennetyt turvaohjeet, joista oleellinen tieto on helposti löydettävissä.

Järjestelmän käyttöönoton yhteydessä kaikki puhdistamon kemikaalit inventoitiin ja joukko vanhoja käyttämättä jääneitä kemikaaleja hävitettiin.

Kemikaalit hallintaan sähköisen kemikaali-

rekisterin avulla

K

orpilahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1974 ja saneerattu vuonna 2000, joten puhdistamon tekniikka alkaa olla käyttöikänsä päässä. Puhdista- molle on tavoitteena rakentaa 2020-luvun alkupuolella nykyaikainen kaksilinjainen puhdistusprosessi. Hankkeen esisuun- nittelu on käynnissä. Esisuunnittelussa on selvitetty kalvobioreaktorin (MBR) soveltuvuutta käsittelyratkaisuksi. MBR- tekniikka on maailmalla vahvassa myö- tätuulessa, joten nyt sen mahdollista soveltuvuutta Korpilahden kokoluokkaa olevalle puhdistamolle on hyvä selvittää.

Puhdistamoyhtiön hallitus kävi yhdes- sä toimitusjohtajan ja prosessi-insinöörin

kanssa tutustumassa MBR-laitoksiin Sak- sassa 5.–7.6.2019. Matka oli opettavainen ja toi MBR-tekniikan edut ja haasteet hy- vin esille. Lopputulemana suunnittelun ja opintomatkan jälkeen on, että MBR on sovellettavissa Korpilahdelle, mutta haas- teena on viemäröintialueen suuret vuo- tovesimäärät keväisin sekä puhdistamon miehittämättömyys. Korpilahden uuden puhdistamon suunnittelu jatkuu ja seu- raavaksi selvitetään toista vaihtoehtoista käsittelyprosessia; MBBR-tekniikkaa eli kantoaineprosessia.

Korpilahden puhdistamo

Jätevesiä puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2019 yhteensä 195 619 m³. Käsitellyn jätevesikuution käsittelykustannus oli 1,01 euroa/m³, alv. 0%. Käsittelykustannus käsittää sekä käyttö- ja pääomakulut.

Korpilahden puhdistamon vuosivirtaama

mg/l

Käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus 2019

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0

vuosi IV III II I

0,59

0,29 1,00

0,33 0,50

%

Fosforin puhdistusteho 2019

8082 8486 8890 9294 9698 100

vuosi IV III II I

94 95

90

95 93

mg/l

Käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus 2019

0 3 6 9 12 15

vuosi IV III II I

11 14

11

6,3 11

mg/l

Käsitellyn jäteveden BOD^7ATU -pitoisuus 2019

0 2 4 6 8 10 12 14

vuosi IV III II I

13

7,5 11

7,3 9,3

%

BOD^7ATU:n puhdistusteho 2019

90 92 94 96 98 100

vuosi IV III II I

91 91

93 95

93

mg/l

Käsitellyn jäteveden COD^Cr -pitoisuus 2019

0 20 40 60 80 100

vuosi IV III II I

61 83

72 49

67

%

COD^Cr:n puhdistusteho 2019

75 80 85 90 95 100

vuosi IV III II I

87 82

88 86 85

%

Kiintoaineen puhdistusteho 2019

80 85 90 95 100

vuos IV III II I

96 94 96 97

95

Korpilahden puhdistamon tuloksia 2019

i

2019 2018 TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.

L I I K E V A I H T O 7 386 909,08 5 048 017,49

Liiketoiminnan muut tuotot 28 077,53 51 714,95

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -1 524 492,32 -1 016 437,60

Ulkopuoliset palvelut -791 573,82 -663 915,07

Materiaalit ja palvelut yhteensä -2 316 066,14 -1 680 352,67

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -790 181,66 -784 961,85

Henkilösivukulut

Eläkekulut -163 160,44 -158 572,10

Muut henkilösivukulut -17 415,40 -16 628,28

Henkilöstökulut yhteensä -970 757,50 -960 162,23

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -2 591 876,79 -1 137 112,64

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -2 591 876,79 -1 137 112,64

Liiketoiminnan muut kulut -1 009 913,73 -829 622,78

L I I K E V O I T T O ( - T A P P I O ) 526 372,45 492 482,12

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

Muilta 1 394,75 1 315,05

Muut korko- ja rahoitustuotot

Muilta 429,19 139,01

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -106 870,30 -109 856,57

Muille -421 326,09 -384 079,61

TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 0 0

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 0 0

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.

2019 2018 VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 200 145,02 124 996,38

Muut aineettomat hyödykkeet 395 489,00 316 020,42

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 595 634,02 441 016,80

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet

Kiinteistöjen vuokraoikeudet 81 740,00 81 740,00

Rakennukset ja rakennelmat

Omistusrakennukset ja -rakennelmat 23 479 112,45 23 610 159,46

Koneet ja kalusto 5 675 861,00 6 278 307,16

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 176 010,82 269 768,43

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 29 412 724,27 30 239 975,05

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 111,86 111,86

Sijoitukset yhteensä 111,86 111,86

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 30 008 470,15 30 681 103,71

VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 107 239,45 79 155,41

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 1 966 870,82 3 687 466,09

Muut saamiset 146 780,15 448 797,34

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 2 220 890,42 4 215 418,84

Rahat ja pankkisaamiset 923,05 1 258,25

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 2 221 813,47 4 216 677,09

VASTAAVAA YHTEENSÄ 32 230 283,62 34 897 780,80

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 193 416,12 193 416,12

Ylikurssirahasto 1 590 755,05 1 590 755,05

Edellisten tilikausien voitto (tappio) -1 370,86 -1 370,86

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 782 800,31 1 782 800,31

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 27 341 682,24 28 811 000,12

Muut velat 89 800,00 101 300,00

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 27 431 482,24 28 912 300,12

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 1 469 317,88 1 071 449,88

Ostovelat 297 790,48 328 293,28

Velat saman konsernin yrityksille 821 052,18 2 188 351,85

Muut velat 132 228,32 312 074,26

Siirtovelat 295 612,21 302 511,10

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 3 016 001,07 4 202 680,37

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 30 447 483,31 33 114 980,49

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 32 230 283,62 34 897 780,80

TASE 31.12.

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy • Raivionsuntti 10 • 40520 Jyväskylä Puh. 0207 419 100 • Faksi 0207 419 101 • www.js-puhdistamo.fi

Layout: m1.fi