Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy vuosikertomus

(1)

Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy vuosikertomus

2016

(2)

Uuden ilmastusaltaan rakennustyöt ovat täydessä vauhdissa.

Taustalla nouseva uusi

kompressorirakennus on

saatu harjakorkeuteen.

(3)

P

itkään valmistellun ja myös kauan odotetun Nenäinniemen puhdistamon saneeraus- ja laa- jennushankkeen rakennustyöt käynnistyivät touko- kuussa 2016. Sen jälkeen suuri osa puhdistamoa on ollut erottamaton osa työmaata. Vuosi 2016 kului suurelta osin mittavien maanrakennustöiden mer- keissä. Ennen vuodenvaihdetta syvistä kaivannois- ta alettiin viimein nousta ylöspäin. Ensimmäisenä uusista rakennuksista harjakorkeuteen nostettiin tertiäärirakennus.

Tätä kirjoittaessa kesän kynnyksellä alamme jo lähestyä urakan puoltaväliä. Nenäinniemen uudet prosessiyksiköt saadaan kaikki käyntiin ja tositoimiin kesäkuuhun 2018 mennessä. Jo suunnitteluvaihees- sa selvisi, ettemme hankalien maaperäolosuhteiden ja siitä aiheutuneiden mittavien maanrakennustöi- den johdosta ehdi rakentamaan laajennusta valmiik- si ympäristöluvan paaluttamaan rajapyykkiin vuoden 2018 alkuun mennessä. Onneksi meillä on ollut hankkeen toteutusaikataulusta yhteinen näkemys Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa ja teemme yhdessä töitä uusien jäteveden käsittelyn lupaeh- tojen saavuttamiseksi kesällä 2018. Osa uusista rakenteilla olevista yksiköistä saadaan käyttöön jo aiemmin. Esimerkiksi jälkikäsittelyn kiekkosuoda- tusyksikön otamme käyttöön jo vuoden 2017 loppu- puolella. Sen avulla meille avautuu mahdollisuus saavuttaa fosforin poistoa koskevat uudet lupaehdot jo vuoden 2018 alkupuolella.

Myös oma henkilökuntamme on elänyt käynnissä olevan työmaan sykkeessä. Rakentajat ovat valaneet betonia, kun puhdistamon työntekijät ovat muottien vieressä huoltaneet prosessiyksiköiden laitteita.

Yhdessäelo työmaan ahtaudessa ja kaivantojen reunoilla on vaatinut sopeutumista puolin ja toisin.

Yhteistyöllä on kuitenkin selvitty. Seuraavia yhteisiä haasteita tulevat olemaan uusien prosessiyksiköiden kytkentä olemassa olevaan ja koko ajan toiminnassa olevaan laitokseen. Näiden kytkentätöiden valmis- telut tullaan tekemään tiiviissä yhteistyössä raken- tajien kanssa.

Tulemme vielä vuoden ajan elämään rakennus- työmaalla ja sen laidalla. Eloa helpottaa varmuus siitä, että saamme käyttöömme uutta jäteveden- käsittelytekniikkaa ja entistä paremmat prosessin ohjausjärjestelmät. Pääsemme perehtymään uusien laitteiden toimintaan ja täysin uusiin prosessin ajo- tapoihin. Tämä antaa meille taas uutta intoa jäte- vedenpuhdistuksen hoitamiseen ja kehittämiseen.

Henkilökuntamme ohella myös Nenäinniemen puhdistamon lähiympäristön asukkaat ansaitsevat myös ison kiitoksen. Saneeraus- ja laajennusurak-

kaan liittyneet louhinta- ja murskaustyöt ovat aihe- uttaneet häiriötä ympäröivälle asutuksella. Samalla olemme joutuneet rajoittamaan alueella kulkua, joten lähiseutujen lenkkeilijät ovat joutuneet etsimään uusia reittejä. Kaikesta huolimatta lähiympäristön asukkaat ovat olleet kärsivällisiä meidän suhteen.

Uskomme, että kärsivällisyys palkitaan, kun uuden tekniikan myötä kykenemme jatkossa käsittelemään jätevesiä entistä tehokkaammin.

Seuraavilla sivuilla on välähdyksiä mennees- tä vuodesta ja ajatuksia myös tulevasta. Jätevesien käsittelyn vaatimuksia ei säätele enää yksinomaan valvova viranomainen vaan joudumme herkällä korvalla kuuntelemaan, miten mui- den yhteiskunnan toimijoi- den linjaukset ja päätökset vaikuttavat toimintaamme.

Tähän saakka olemme miettineet jätevedenkäsit- telyä lähinnä puhdistus- tuloksen näkökulmasta.

Kiertotalousajattelun myö- tä tämä näkökulma on koko ajan laajentumassa ja tulemme entistä enemmän pohtimaan, millä eri tavoilla jäteveden sisältämät ravin- teet saadaan kierrätettyä takaisin hyötykäyttöön.

Esimerkiksi muutamat elintarviketeollisuuden toimijat ovat alkaneet ottaa kantaa siihen, mikä heidän kan- naltaan katsoen olisi paras tapa hyödyntää puhdista- molietteen ravinteita maa-

taloudessa. On tärkeää saada eri toimijat samoihin pöytiin keskustelemaan kiertotaloudesta, tekemään läheisempää yhteistyötä ja tuomaan jätevesien kä- sittelyyn uutta näkökulmaa. Tämä tulee entises- tään kehittämään jätevedenpuhdistuksen toimialaa ja luomaan tulevaisuudessa uusia innovaatioita ja mahdollisesti myös täysin uusia yhteistyömuotoja.

Petri Tuominen toimitusjohtaja

Elämää työmaalla

(4)

Havainnekuvat: Pöyry Finland Oy

Nenäinniemen puhdistamon saneeraus- ja laajennusta rakennetaan 3D-suunnitelman mukaan

Urakoitsijat ovat harjoitelleet 3D-suunnitelmien käyttöä työmaalla. Vesihuollon laitossuunnittelussa tämänkin kokoluokan hankkeissa on käytetty perinteisesti 2D-suunnittelua, mutta Nenäinniemen saneeraus- ja laajennushanke on tässä suhteessa toiminut päänavaajana. Urakoitsijat ovat kokeneet 3D-maailman osaltaan työläänä, mutta se on tuo- nut myös paljon hyötyä rakennustyön suunnitteluun.

Näkemys on, että 3D-suunnittelu tulee jatkossa olemaan rutiinia vesihuollon laitossuunnittelussa.

Kun suunnittelijat oppivat entistä paremmin yh- distelemään eri suunnittelulajien tiedot yhteiseen 3D-malliin tulee se palvelemaan rakentajia entistä tehokkaammin.

Nenäinniemen

puhdistamon tulovirtaama vuonna 2016

Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon tulovirtaama oli 13.661.590 m3. Keskimääräinen vuorokausivir- taama oli 37.277 m3/d. Käsitellyn jätevesikuution puhdistuskustannus oli 0,29 euroa/m3, alv. 0%.

Lievestuoreen jätevedet Nenäinniemeen

Laukaan Vesihuolto Oy päätti vuoden 2016 lopus- sa, että Laukaan Lievestuoreen jätevedet johdetaan tulevaisuudessa Nenäinniemeen puhdistettaviksi.

Lievestuoreen taajaman jätevesille on etsitty ratkai- sua usean vuoden ajan, sillä Lievestuoreen nykyinen puhdistamo ei täytä uuden 2019 voimaan astuvan ympäristöluvan ehtoja. Siirtoviemärille tulee pituut- ta noin 25 kilometriä. Siirtoviemärin valmistuttua kaikki Laukaan kunnan jätevedet johdetaan Nenäin- niemeen.

(5)

Mitä tehdään?

• Laajennetaan ilmastusallasta eli biologista prosessia 17.000 m³. Nykyisen altaan tilavuus 12.000 m³. Lisätilavuuden ansiosta pys- tymme jatkossa hapettamaan jätevesissä olevan ammonium- typen nitraattimuotoon. Tällöin kyseinen prosessi ei tapahdu Päijänteessä ja kuluta Päijänteen happivaroja vaan se tehdään hal- litusti altaassa

• Rakennetaan nykyisten kolmen jälkiselkeytysaltaan lisäksi uusi jälkiselkeytysallas. Tällä tehos- tetaan kiintoaineen poistoa jäte- vedestä.

• Rakennetaan kokonaan uusi kä- sittelyprosessi, ns. tertiäärikäsit- tely. Jälkiselkeytetty jätevesi johdetaan tertiäärikäsittelyyn. Tek- niikkana käytetään kiekkosuoda- tusta, jossa jätevesi suodatetaan mikrosuodattimien (0,01 mm) läpi. Suodatuksen avulla saadaan jälkiselkeytetyn jäteveden kiintoaineen poistoa edelleen tehostet- tua. Kiintoaineen mukana poistuu myös sen sisältämä fosfori

• Tertiäärikäsittelyn yhteyteen rakennetaan myös hygienisointiyksikkö, jolla tuhotaan jätevedessä olevia taudinaiheuttajabakteereja. Hygie- nisointi toteutetaan UV-lampuilla

• Rakennetaan myös uusia pumppaamoja, kompressoritiloja, jakokaivoja, putkilinjoja sekä varavoimala mahdollisten sähkökatkojen varalle

• Toteutetaan uusi raportointi- järjestelmä, johon liitetään eri prosessiyksiköiden energiankulu- tuksen seuranta

Mitä maksaa?

• Hankkeen budjetti on 30 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan lainalla, jolle on haettu omistaja- kuntien takaukset

Kuka rahoittaa?

• Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) myönsi hankkeelle pitkäai- kaisen lainan, joka kattaa 50%:n hankkeen rahoitustarpeesta.

Hanke täytti NIB:n tiukat ympä- ristökriteerit.

Milloin valmis?

• Tavoitteena on ottaa laajennus käyttöön kesällä 2018. Ympäris- töluvan vaatimukset astuvat voimaan vuoden 2018 alusta lähtien.

Tähän aikatauluun ei rakentami- sessa päästä, sillä laajennuksen edellyttämät pohjarakennustyöt ovat hyvin vaativia ja edellyttävät mittavia kaivantojen tuentoja sekä maamassojen siirtoja.

Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus pähkinänkuoressa

Nenäinniemen puhdistamon tuloksia

0 6 12 18 24 30

Fosforikuormitus vesistöön 2016

I II III IV vuosi kg/vrk

15,1 18,1 28,0

11,4 18,1

mg/l

Käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus 2016

0,41 0,44

0,78

0,32 0,49

0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0

I II III IV vuosi

Fosforin puhdistusteho 2016

%

9091 9293 9495 9697 9899 100

96,2 95,5

92,5 97

95,4

Kiintoainekuormitus vesistöön 2016

kg/vrk

I II III IV vuosi 0

200 400 600 800 1000

523 585

1031

416 638

0 5 10 15 20 25 30

Käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus 2016

mg/l

14,4 14,3 28,8

11,5 17,2

I II III IV vuosi

Biologisen prosessin laajennus 17.000 m

³

Rakennetaan neljäs jälkiselkeytysallas Kokonaan uusi jälkikäsittelyprosessi (kiekkosuodatus)

Hygienisointiyksikön rakentaminen Uusia pumppaamoja, kompressoritiloja, jakokaivoja, putkilinjoja ja varavoimala

Uusi raportointijärjestelmä

Budjetti 30 miljoonaa euroa

Valmis kesällä 2018

(6)

Nenäinniemen puhdistamon tuloksia

Maseraattori avuksi karvapallo-ongelmaan

Mystisten karvapallojen aiheuttamat putkistotukokset mädättämöissä olivat riesana myös vuonna 2016. Ai- hetta on käsitelty aiemmin vuosien 2014 ja 2015 vuosikertomuksissa.

Tukosten vähentämiseksi vuonna 2016 hankittiin maseraattori mädättämö 1:n lietteen lämmityskiertoon.

Maseraattori on lietteen kierrätys- pumpun imupuolelle asennettava laite, jonka tehtävänä on repiä ja pa- loitella karvapallot pienemmiksi.

80 85 90 95 100

Kiintoaineen puhdistusteho 2016

mg/l

I II III IV vuosi 97 97,2

93,7

97,4 96,4

Käsitellyn jäteveden BOD^7ATU- pitoisuus 2016

I II III IV vuosi mg/l

0 2 4 6 8 10 12 14 16

10,4 11,3 15,2

8,8 11,4

Käsitellyn jäteveden BOD^7ATU:n kuormitus vesistöön 2016

kg/vrk

I II III IV vuosi 0

100 200 300 400 500

378 465

543

316 425

90 92 94 96 98 100

I II III IV vuosi

%

BOD^7ATU:n poistoteho 2016

97,2 96,7 95,3

97,7 96,8

1300 1700 2100 2500 kg/vrk

CODCr -kuormitus vesistöön 2016

2098 2275 2436

2100 2222

mg/l

Käsitellyn jäteveden CODCr

-pitoisuus 2016

30 40 50 60 70

57,7 55,4 68,1

58,1 59,7

%

CODCr:n puhdistusteho 2016

85 90 95 100

93,2 93,3

91,4 93,5 92,9

Oma biokaasu hyötykäytössä

Lietteen mädätyksessä syntyneestä biokaasusta tuotettiin CHP-voima- lassa sähköenergiaa laitoksen omaan käyttöön yhteensä 2.793 MWh. Laitos osti valtakunnan verkosta sähköä 3142 MWh. CHP-voimala tuotti puhdistamon vuoden aikana tarvitsemas- ta sähköstä noin 47 %.

CHP-voimalalla ja kaasukattiloil- la tuotettiin lämpöä puhdistamon käyttöön yhteensä 6.008 MWh. Läm- pöenergian suhteen Nenäinniemen puhdistamo oli täysin omavarainen.

Jätevedessä oleva fosfori halutaan kierrättää takaisin lannoitekäyttöön

Jos Euroopan puhdistamoille tule- vassa jätevedessä oleva fosfori saataisiin täysimääräisesti kierrätettyä lannoitevalmisteiden raaka-aineena

vähentäisi se Euroopassa lannoit- teiden valmistamiseen tarvittavan mineraalipohjaisen fosforin tarvetta nykyisestä määrästä noin 10 %.

(7)

T

ulevaisuuden visioissa jätevedenpuhdistamoista on muodostumassa biojalostamoita, joiden tär- kein tavoite olisi saada jäteveden ainesosat mah- dollisimman tehokkaaseen hyötykäyttöön. Mahdol- lisimman tehokkaasti käsitelty ja edelleen vesistöön johdettava jätevesi alkaisi hieman karrikoidusti to- deten olla lähinnä sivutuote. Ja senkin tehokkaampi hyödyntäminen on nostettu erilaisten tutkimusten aiheeksi.

Tämä visio saattaa tällä hetkellä tuntua vie- lä kaukaiselta, mutta sitä kohti ollaan kuitenkin menossa. Haasteena fosforin talteenotolle on sen sitoutuminen prosessissa syntyvään puhdistamo- lietteeseen. Fosforin talteenotto lietteestä ei ole teknisesti helppoa. Perinteisesti fosfori ja lietteen sisältämä orgaaninen aines on voitu hyödyntää aja- malla liete pelloille maatalouden käyttöön. Suo- messa yhdyskuntalietteitä käytetään pääasiassa lannoitteena maataloudessa ja viherrakentamises- sa ja jonkin verran kaatopaikkojen peitekerroksiin ja maisemointiin. Euroopassa lietteiden poltto on yleistymässä: esimerkiksi Hollannissa ja Sveitsissä yli 90 % lietteistä poltetaan, Saksassakin yli 50 %.

Vesilaitosyhdistyksen eurooppalaisille asiantun- tijoille tekemän kyselyn mukaan kehitystrendinä lä- hitulevaisuudessa on lietteiden maanviljelyskäytön ja kaatopaikkasijoituksen väheneminen ja polton lisääntyminen. Lisäksi fosforin talteenoton nähdään lisääntyvän. Lietteen polton jälkeen fosfori erotet- taisiin hyötykäyttöön polttotuhkasta. Merkittävim- mät painetekijät lietteiden käytön muuttamiseen Euroopassa asiantuntijoiden mukaan ovat haitta- aineisiin liittyvät riskit, kiinnostus ravinteiden kier- rätykseen, kiinnostus energiahyödyntämiseen, sekä hygieniaan liittyvät riskit. Myös orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitusta on rajoitettu.

Lietteen maatalouskäytön rajoittaminen aset- taa haasteita lietteenkäsittelylle tulevaisuudessa

ja on odotettavissa, että yhdyskuntalietteen pel- tolevitykseen on tulossa rajoituksia Suomessa- kin. Jotkin pohjoismaiset elintarviketeollisuuden toimijat ovat jo linjanneet, ettei tuotantoketjussa hyväksytä viljelykasveja, joiden lannoittamiseen on käytetty yhdyskuntalietettä. Lietteen hyödyntämis- mahdollisuuksien vähentyessä tulevaisuudessa on odotettavissa, että Suomessakin yhä useamman jätevedenpuhdistamon lietteet tullaan hävittämään polttamalla.*

Mitä tapahtuu Nenäinniemen puhdistamolietteelle?

Vuonna 2016 Nenäinniemen puhdistamolla syntyi 10 896 tonnia kuivattua lietettä, jonka kuiva-aine- pitoisuus oli keskimäärin 29 %. Jätevedenpuh- distamolla syntyy lietettä kahdessa eri vaiheessa:

primääri lietettä fosforin saostuksessa esiselkey- tyksessä ja sekundäärilietettä jälkiselkeytyksessä poistetusta ylijäämälietteestä. Liete tiivistetään ja tiivistetty liete mädätetään. Mädätetty liete kuivataan lingoilla ja lopputuote kompostoidaan Mustankorkea Oy:n tunnelikompostointilaitoksessa, jonka jälkeen siitä valmistetaan multatuotteita viherrakentami- seen.

Vuoden 2016 lopulla käynnistettiin Nenäinnie- men lietteenkäsittelyn saneerauksen esisuunnittelu. Projektin tavoitteena on lietteenkäsittelyn energiatehokkuuden parantaminen ja biokaasu- tuotannon tehostaminen, jolloin puhdistamo voisi toimia energian suhteen entistäkin omavaraisem- min. Tavoitteena on myös nostaa mädättämöiden kuormitusta, jotta mädättämökapasiteetti saataisiin tehokkaammin hyödynnettyä.

*Saijariina Toivikko: Lietteenkäsittely ja hyödyntäminen tänään ja tulevaisuudessa. Esitys valtakunnallisilla vesihuoltopäivillä 10.5.2017.

Lietteen käsittelyn näkymiä

maailmalla ja Nenäinniemessä

Yhdyskuntien jäteveden sisältämä fosfori ja sen kierrättäminen on noussut kiertotalousajattelun myötä yhdeksi jätevedenkäsittelyn kiinnostavimmaksi asiaksi viimeisen vuoden aikana. Itse asiassa yhdyskuntien jätevesien käsittelyä koskevassa julkisessa keskustelussa on nähtävissä painopis- teen muutosta varsinaisesta käsittelytuloksesta jäteveden sisältämien ravinteiden kierrätykseen.

(8)

Korpilahden puhdistamon tuloksia

Korpilahden uuden käsittelylinjan visiot

K

orpilahden jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna 1974 ja saneerattu vuonna 2000, joten puhdistamon tekniikka alkaa olla käyttöikänsä pääs- sä. Puhdistamolle on tarkoitus rakentaa 2020-luvun alussa uusi nykyaikainen puhdistusprosessi, jonka esisuunnittelu käynnistetään vuoden 2017 aikana.

Näillä näkymin puhdistamo tulee säilymään tulevai- suudessakin Korpilahdella, eikä suunnitelmissa ole siirtoviemärin rakentamista Nenäinniemeen.

Yhtenä tärkeänä lähtökohtana uudessa puh- distusprosessissa tulee olemaan kaksilinjaisuus, joka varmistaa prosessin toiminnan myös huoltojen

aikana. Lisäksi suunnittelussa halutaan ottaa huo- mioon uusia jäteveden käsittelytekniikoita, joiden myötä Korpilahden jätevedenpuhdistamosta voisi tulla pienten jätevedenpuhdistamoiden moderni edelläkävijä Suomessa.

Korpilahden puhdistamon vuosivirtaamat pienentyneet

Jätevesiä puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2016 yh- teensä 194.385 m3. Käsitellyn jätevesikuution puhdistuskustannus oli 1,10 euroa/m3, alv. 0%.

mg/l

Käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus 2016

I II III IV vuosi 0,0

0,4 0,8 1,2 1,6 2,0

0,53 0,34

1,9

0,41 0,77

I II III IV vuosi

%

Fosforin puhdistusteho 2016

8082 8486 8890 9294 9698 100

95 96

87 95

92,8

I II III IV vuosi mg/l

Käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuus 2016

0 4 8 12 16 20

13,9

8,1 11,2

7,7 10,1

I II III IV vuosi

%

Kiintoaineen puhdistusteho 2016

80 85 90 95 100

96 97

94

97 96,4

mg/l

Käsitellyn jäteveden BOD7ATU- pitoisuus 2016

6 8 10 12 14 16

14,4

8,7 11

8,7 10,6

%

BOD7ATU:n puhdistusteho 2016

94 96 98 100

95 96

95,4

mg/l

Käsitellyn jäteveden CODCr

-pitoisuus 2016

30 40 50 60 70

60,3

45,6 51,4

45,9 50,5

%

CODCr:n puhdistusteho 2016

85 90 95 100

92 91

89 91 90,8

(9)

JS-Puhdistamo Oy:n hallitus

Vasemmalta alkaen: Aarno Lahtinen (puheenjohtaja), Arjo Heinsola, Jouko Asikainen, Helena Pihlajasaari, Petri Tuominen (toimitusjohtaja), Veli-Jussi Koskinen (controller), Juha Kaistinen ja Kari Kautto (asiantuntijajäsen).

Kuntien osuus yhtiöstä

Muuramen kunta

4,3 %

Laukaan kunta

8,7 %

Jyväskylän kaupunki

87,0 %

Kuva: Pekka Rötkönen

Teollisuusjätevesikuulumisia V

uonna 2014 toteutetun teollisuusjätevesipro-

jektin pohjalta aloitettu teollisuusjätevesi- en seuranta yhteistyössä Jyväskylän Energian kanssa on vakiintunut jatkuvaksi toiminnaksi.

Teollisuuslaitosten jätevesien analyysitulokset tallennetaan pilvipalveluna toimivaan hallintaoh- jelmaan, josta vesihuoltolaitokset ja viranomaiset voivat seurata teollisuusjätevesien laatua. Kes- keistä seurannan kannalta on yhteistyö teollisuuslaitosten kanssa ja ajantasaiset teollisuus- jätevesisopimukset. Vuonna 2016 Jyväskylän Energia päivitti useita vanhoja teollisuusjäteve- sisopimuksia ja solmi uusia sopimuksia. Myös Laukaan Vesihuolto Oy on panostanut teollisuus- jätevesisopimusten päivittämiseen.

Syksyllä 2016 Nenäinniemessä oli jälleen prosessihäiriö, joka on toistunut jo useampana

syksynä välillä lievempänä, välillä hankalam- pana. Prosessihäiriöt ovat vaikuttaneet aktii- vilietteen laatuun, jolloin lietettä on karannut jälkiselkeytyksestä purkuvesistöön aiheuttaen puhdistustulosten heikentymistä etenkin fosforin ja kiintoaineen osalta. Häiriön seurauksena myös puhdistamon lupaehdot ylittyivät kolman- nella vuosineljänneksellä fosforin ja BOD7:n osalta. Syksyn 2016 häiriön aikana puhdistamolle tulevasta vedestä otettujen näytteiden analyysitulokset viittasivat päästöön ulkopuolises- ta lähteestä, mutta häiriön aiheuttajaa ei saatu selville. Teollisuusjätevesien seuranta on ollut ja tulee jatkuvasti olemaan ajankohtainen asia yhtiössämme. Seurantaa tehdään yhteistyössä Jyväskylän Energian kanssa.

(10)

2016 2015

L I I K E V A I H T O 4 056 927,82 4 211 662,23

Liiketoiminnan muut tuotot 39 382,39 50 797,28

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -705 954,70 -745 751,43

Ulkopuoliset palvelut -747 007,00 -783 886,75

Materiaalit ja palvelut yhteensä -1 452 961,70 -1 529 638,18

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -714 643,10 -709 257,40

Henkilösivukulut

Eläkekulut -154 687,18 -153 591,40

Muut henkilösivukulut -28 169,44 -27 906,72

Henkilöstökulut yhteensä -897 499,72 -890 755,52

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -856 732,56 -957 387,55

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -856 732,56 -957 387,55

Liiketoiminnan muut kulut -827 874,95 -846 699,66

L I I K E V O I T T O ( - T A P P I O ) 61 241,28 37 978,60

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

Muilta 1 115,80 1 052,04

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 0 11,02

Muilta 83,34 89,29

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille -28 583,06 -1 794,13

Muille -33 760,67 -37 450,24

TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 96,69 -113,42

Tuloverot

Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -96,69 113,42

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 0 0

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 0 0

TULOSLASKELMA 1.1.–31.12.

(11)

2016 2015 VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 36 589,37 56 339,99

Muut aineettomat hyödykkeet 32 607,06 48 176,45

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 69 196,43 104 516,44

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet

Kiinteistöjen vuokraoikeudet 6 540,00 6 540,00

Rakennukset ja rakennelmat

Omistusrakennukset ja -rakennelmat 5 863 486,14 5 969 676,11

Koneet ja kalusto 2 416 937,14 2 780 050,03

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6 148 980,55 1 110 932,23

Aineelliset hyödykkeet yhteensä 14 435 943,83 9 867 198,37

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 111,86 111,86

Sijoitukset yhteensä 111,86 111,86

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 14 505 252,12 9 971 826,67

VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 37 552,19 41 615,60

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 883 043,77 916 426,23

Muut saamiset 605 012,96 146 346,92

Siirtosaamiset 1 096,03 5 146,90

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 3 526 704,95 1 109 535,65

Rahat ja pankkisaamiset 1 254,90 1 004,68

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 527 959,85 1 110 540,33

VASTAAVAA YHTEENSÄ 18 033 211,97 11 082 367,00

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 193 416,12 193 416,12

Ylikurssirahasto 1 590 755,05 1 590 755,05

Edellisten tilikausien voitto (tappio) -1 370,86 -1 370,86

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 782 800,31 1 782 800,31

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 5 315 592,00 5 748 734,00

Ostovelat 1 823,27 0

Velat saman konsernin yrityksille 0 1 881 837,47

Muut velat 113 300,00 396 031,68

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 5 430 715,27 8 026 603,15

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 433 142,00 433 142,00

Ostovelat 184 213,07 99 926,91

Velat saman konsernin yrityksille 925 159,35 518 877,53

Muut velat 9 093 874,79 33 105,26

Siirtovelat 183 307,18 187 911,84

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 10 819 696,39 1 272 963,54

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 250 411,66 9 299 566,69

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 18 033 211,97 11 082 367,00

TASE 31.12.

(12)

Layout: zeniitti.fi | P