TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS

(1)

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN VELVOITETARKKAILUTUTKIMUS

Vuosiraportti 2016

Anne Lehmijoki

30.5.2017 Nro 153-17-2976

(2)

(3)

Sisällys

1.VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS ... 5

2.TUTKIMUSALUE ... 6

2.1. Yleiskuvaus ... 6

2.2. Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat ... 7

2.3. Velvoitetarkkailun havaintopaikat ... 7

2.4. Muita tutkimuksia ... 10

3.SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS ... 10

4.MERIALUEEN KUORMITUS ... 12

4.1. Jäte- ja jäähdytysvedet ... 12

4.1.1. Yhdyskuntajätevedet ... 12

4.1.2. Teollisuuslaitokset ... 14

4.1.3. Jätevesien aiheuttama kuormitus ... 14

4.2. Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus ... 19

4.2.1. Aurajoki ... 19

4.2.2. Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta ... 20

4.2.3. Jokien valuma-alueiden ulkopuolelle jäävät alueet ... 23

4.2.4. Jätevesi- ja hajakuormituksen vertailu ... 23

4.3. Ruoppausmassojen läjittäminen ... 24

4.4. Kalankasvatus ... 25

4.5. Ilmalaskeuma ... 25

5.TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO ... 26

5.1. Yleistä ... 26

5.2. Veden fysikaalis-kemialliset tutkimukset ... 26

5.2.1. Menetelmät ... 26

5.2.2. Laajat tutkimuskerrat ... 27

5.2.3. Suppeat tutkimuskerrat ... 27

5.3. Veden hygieeninen tila ... 28

5.4. Kasviplanktonnäytteet ... 28

6.MERIALUEEN VEDEN LAATU ... 28

6.1. Lopputalvi (7.–9.3.2016) ... 28

6.2. Loppukevät (9.5.2016) ... 37

6.3. Kesäkauden tutkimukset ... 37

6.4. Alkusyksy (5.9. ja 20.9.2016) ... 62

6.5. Loppusyksy (3.-4.10.2016) ... 63

6.6. Avovesi- ja kesäkauden keskiarvoja ... 71

6.7. Kasviplankton ... 78

7.TIIVISTELMÄ TURUN MERIALUEEN VUODEN 2016 YHTEISTARKKAILUSTA SEKÄ ARVIO VEDEN ... 81

(4)

Liitteet

1. Merialueen jäätyminen ja jääpäivien lukumäärä 1970–2016 2. Meriveden korkeus Turun satamassa v. 2016

3. Turun seudun puhdistamo Oy:n verkostoalueella tapahtuneet ohitukset kunnittain 4. Näytteenottoaikataulu v. 2016

5. Velvoitetarkkailun vesitutkimustulokset v. 2016 6. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesituloksia v. 2016

7. Rehevyystasoluokituksen ja vesien yleisen käyttökelpoisuuden luokkarajat 8. Kasviplanktontulokset v. 2016

Jakelu

ExxonMobil Finland Oy Ab/Jonna Timperi

Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/Åsa Korsman Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko

Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/Maarit Arpalo Turun seudun puhdistamo Oy/Mirva Levomäki Paraisten kaupunki/Ympäristönsuojelutoimisto

Naantalin kaupunki/Kirjaamo/Kaavoitus- ja ympäristölautakunta Raision kaupunki/Ympäristönsuojelulautakunta

Turun Vesihuolto Oy

Turun kaupunki/Ympäristö- ja kaavoituslautakunta

Sähköpostitse

Finnfeeds Finland Oy/gunilla.hagman-karlsson@dupont.com Fortum Power and Heat Oy/satu.viranko@fortum.com

Kaarinan kaupunki/Ympäristönsuojelulautakunta/laura.ahtiainen@kaarina.fi Kaarinan kaupunki/Ympäristönsuojelu/jouni.saario@kaarina.fi

Paraisten kaupunki/mika.laaksonen@parainen.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@parainen.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Neste Oyj/Ympäristöpäällikkö/kaisa.vaskinen@neste.com

Raision kaupunki/Tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi

Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jouko.tuomi@turku.fi

Turun kaupunki/Ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/tapio.saario@ely-keskus.fi

Varsinais-Suomen ELY-keskus/kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi

Yhteystiedot

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy (Y 1564941-9) Telekatu 16, 20360 TURKU

puh. 02-274 0200, sähköp. etunimi.sukunimi@lsvsy.fi

(5)

1. VELVOITETUTKIMUKSEN TARKOITUS

Turun ympäristön merialuetta on tutkittu kaupunkiseudun yhdyskuntien ja teollisuuden jäte- vesikuormituksen velvoitteena 1960-luvun lopulta lähtien. Vuonna 2016 velvoitetarkkailuun osallistuivat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdista- mo), Neste Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Energiantuotanto Oy (TSE). Lisäksi tarkkailuun osallistui ExxonMobil Oil Oy Ab.

Tarkkailuvelvoitteet perustuivat vesi- ja ympäristölupalainsäädännön mukaisiin päätöksiin jäte- tai lauhdevesien johtamisesta mereen (taulukko 1). Turun seudun puhdistamo Oy sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristöluvan (Nro 167/2014/2, Dnro ESA- VI/345/04.08/2012, 1.10.2014), mutta päätöksestä valitettiin. Etelä-Suomen aluehallintoviras- to myönsi 30.1.2015 antamallaan päätöksellä nro 9/2015/2 Turun seudun puhdistamo Oy:lle luvan puhdistamon uuden ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamiseen muutoksenhaus- ta huolimatta. Ympäristölupapäätöksestä (ESAVI nro 167/2014/2) tuli lainvoimainen Vaasan hallinto-oikeuden antaman 11.3.2016 päätöksen nro 16/0112/3 myötä. Vaasan hallinto-oikeus pidensi antamassaan päätöksessä lupamääräyksessä nro 2 hygienisointia koskevan suunnitel- man esittämiselle asetettua määräaikaa 31.12.2016 saakka. Länsi-Suomen ympäristölupavi- rasto myönsi Paraisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan vuonna 2008. Lu- vassa määrätyt mereen johdettavien jätevesien pitoisuudet ja puhdistustehot tulivat voimaan 1.1.2016 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Nro 95/2014/2, Dnro ESA- VI/272/04.08/2012 (16.6.2014).

Vesistötarkkailussa noudatettiin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2007 hyväk- symää tarkkailuohjelmaa (hyväksymispäätös (2.4.2007 Nro 20 YLO, Dnro LOS-2006-Y- 1272-103, 10.8.2007, LSY-2007-Y-123) ja siihen vuosille 2010–2011 tehtyä, Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksymää täydennystä (17.6.2011, Dno VARE- LY/976/07.00/2010). Tarkkailusta jätettiin vuonna 2012 pois Raision entinen jätevedenpur- kupaikka (asema 256). Vuonna 2016 myös Askaistenlahden sisäosa (asema 304) jäi pois tarkkailusta, sillä Lemun jätevedenpuhdistamon jälkitarkkailuvelvoite päättyi. Tarkkailuohjelma päivitettiin muuttuneiden kuormitustietojen mukaisesti ja suunnitelma toimitettiin Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kesällä 2016.

TAULUKKO 1. Turun merialueen yhteistarkkailuun osallistuvien kuormittajien lupatiedot.

Lupavelvollinen Lupapäätös Huomautuksia

Turun seudun puhdistamo Oy Nro 47/2003/4, LSY 5.6.2008: 25/2008/1 (22.9.2003)

Nro 167/2014/2, Dnro ESAVI/345/04/08/2012 (1.10.2014) Päätökseen haettu muutosta.

Nro 9/2015/2, Dnro ESAVI/10380/2014 (30.1.2015) Nro 16/0112/3, Dnro VHO/01783/14/5110 (11.3.2016) Paraisten kaupunki Nr 24/2008/1, Dnr LSY-2006-Y-374 (30.5.2008)

Nro 95/2014/2, Dnro ESAVI/272/04.08/2012 (16.6.2014)

Paraisten jvp (Norrby).

Finnfeeds Finland Oy Nro 110 YLO, Dnro LOS-2006-Y-1290-111 (4.12.2008)

Neste Oyj Nro 45/2007/2, Dnro LSY-2004-Y-362 (20.11.2007) Naantalin voimalaitos.

TSE Oy Nro 96/1998/4, LSVO 96/1998/4 (31.12.2008) Imatran Voima Oy Nro 214/2013/1, Dnro ESAVI/168/04.08/2012 (1.11.2013)

Nro 231/2013/1, Dnro ESAVI/11/04.08/2010 (1.11.2013) Monipolttoainevoimalaitos.

ExxonMobil Finland Oy Ab Nro 179/2013/1, Dnro ESAVI/44/04.08/2013 (23.9.2013) Ei vesistön tarkkailuvelvoitetta.

(6)

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy vastasi velvoitetarkkailun näytteenotosta, analysoinnista ja tulosten raportoinnista. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS- akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimijat » Tes- tauslaboratoriot. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat (ympäristö- näytteenottajien henkilösertifiointi, pätevyysalue Vesi- ja vesistönäytteet). Suomen ympäris- tökeskuksen ylläpitämästä standardin SFS-EN ISO/IEC 17024:3003 mukaisesta sertifioinnista löytyy lisätietoa internet-sivuilta: www.syke.fi>Palvelut>Ympäristönäytteenottajien sertifi- ointipalvelu.

Tässä yhteenvedossa esitetään vuoden 2016 Turun merialueen velvoitetarkkailun vesitutki- muksen tulokset ja arvio merialueen veden laadusta. Tutkimus sisälsi myös vuosittain tehtävät kasviplanktonin määritykset.

Vesianalyysitulokset on toimitettu sähköisesti valtakunnalliseen vedenlaaturekisteriin ja ovat saatavilla ympäristöhallinnon avoimen tietopalvelun kautta (www.syke.fi/avointieto). Poikke- uksen tekevät Turussa olevan purkupaikan lähialueen havaintopaikat, joita ei vielä ole perus- tettu vedenlaaturekisteriin. Kasviplanktontulokset tallennettiin kasviplanktonrekisteriin, ja myös nämä tulokset on haettavissa ympäristöhallinnon avoimesta tietopalvelusta.

2. TUTKIMUSALUE 2.1. Yleiskuvaus

Tarkkailualue kattaa jätevesien arvioidun vaikutusalueen mannerrannan suunnassa Askaisten- lahdelta Pitkäänsalmeen ja edelleen Paraisten pohjoisosaan Vapparille, lännessä Kotkanaukol- le ja lounaassa Airismaalle Airiston eteläosaan (kuva 1). Tutkimusalue sijoittui Naantalin, Raision, Turun, Kaarinan ja Paraisten kaupunkien sekä Maskun kunnan merialueille.

Jätevesien pääasiallinen vaikutusalue on Turussa Linnaukolta salmien kautta lähinnä Airiston laidalle mutta myös Lemunaukolle. Vapparilla Paraisten purkupaikalle johdettavien jätevesien vaikutukset ovat vain ajoittain havaittavissa suppealla alueella. Samoin Naantalinsalmessa jätevesien vaikutusalue on suppea, ja mereen johdettavien jätevesien määrä saattaa lähitule- vaisuudessa vähentyä oleellisesti. Jäähdytysvesien lämpöpäästöjä on ollut vaikea havaita me- ressä.

Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelman (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2010) yhteydessä tehdyn tyypittelyn mukaan tutkimusalue kuuluu lounaiseen sisäsaaristoon, joka vaihtuu lounaiseksi välisaaristoksi Airistolla Rajakarin tietämillä. Turun satama ja Ruissalon salmet määriteltiin vesienhoitolain mukaisiksi voimakkaasti muutetuiksi vesialueiksi. Kritee- reinä oli muutetun/rakennetun rantaviivan osuus ja muutetun alueen pinta-ala. Samoilla perus- teilla myös Raisionlahti ja Naantalin satama määriteltiin voimakkaasti muutetuksi vesialueek- si; Raisionlahdessa kriteerinä oli lisäksi siltojen ja penkereiden vaikutus. Myös Raisionjoki nimettiin voimakkaasti muutetuksi vesimuodostumaksi, sillä siihen on padottu kolme sään- nöstelyallasta; niitä ei enää tarvita vedenhankintaa varten, ja patorakenteita muuttamalla pyri- tään luonnonmukaisempaan virtaukseen.

Merialue on tyypillistä Saaristomeren sisäsaaristoa, jonka muodostavat erikokoiset saaret ja niiden väliin jäävät salmet ja selät sekä lahdet. Veden syvyydessä ja vaihtuvuudessa on suuria

(7)

noin 16 m. Vesialueen pinta-ala on 204 km² ja tilavuus 3 200 milj. m³. Tutkimusaluetta on kuvattu tarkemmin tarkkailuohjelmassa (ks. Räisänen & Lehtonen 2008).

Valuma-alueen pinta-ala on 1 680 km², josta pääosa (79 %) muodostuu tutkimusalueelle laskevien Aurajoen, Raisionjoen ja Hirvijoen valuma-alueista. Jokien valuma-alueista puolestaan 30–40 % on voimaperäisesti viljeltyä savikkoaluetta. Pelloilta ja haja-asutuksen jätevesissä valumavesien mukana tuleva kuormitus vaikuttaa tuntuvasti veden laatuun etenkin salmi- ja lahtialueilla, missä veden vaihtuminen on hidasta ja virtaukset suunnaltaan vaihtelevia. Pinta- kerroksessa valumavesien vaikutus tuntuu Airistolle saakka.

Vesi on laadultaan hyvin erilaista tutkimusalueen eri osissa. Erot johtuvat sekä ympäristöteki- jöistä että jäte- ja jokivesien tuomasta kuormituksesta. Merialueen veden laadun pitkäaikais- muutoksia selvitettiin sekä 1990-luvun että 2000-luvun alussa. Rehevöityminen oli havaittavissa jo 1990-luvun alussa (Jumppanen & Mattila 1994). 2000-luvun alkuun mennessä rehe- vöitynyt vyöhyke oli laajentunut kymmenessä vuodessa sisäosista edelleen kohti Airistoa ja avoimempia vesialueita (Hannula 2005). Kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuudet olivat 1960- luvun lopun jälkeen kasvaneet, ja muutos oli selvin Airistolla. Merkittävää kokonaisfosforipi- toisuuksien nousua oli myös Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla, Vapparin pohjoisosassa, Pohjoissalmessa, Kotkanaukolla ja Raisionlahdella. Typpipitoisuuksien kehitys ei ollut yhtä selkeä, mutta Vapparin pohjoisosassa, Askaistenlahdella Väskinsaaren edustalla ja Airis- tolla sekä myös Naantalinsalmessa typpipitoisuudet olivat selvästi nousseet. A-klorofylli- pitoisuudet olivat loppukesällä kasvaneet tilastollisesti merkitsevästi useimmilla tutkimuspai- koilla.

2.2. Jäte- ja jäähdytysvesien purkupaikat

Velvoitetarkkailuun osallistuvien yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden käsitellyt jätevedet johdettiin mereen Turussa kantasataman satama-altaaseen ja Paraisilla Vapparin eteläosaan (kuva 1). Maskun kunnan Lemun jätevedenpuhdistamon toiminta päättyi vuoden 2014 alussa;

purkupaikka oli Kuuvanjoessa, joka laskee Hirvijoen alajuoksulle ja sieltä Askaistenlahden perukkaan.

Teollisuuslaitoksista jäte-, lauhde- ja hulevesiä johdettiin Viheriäistenaukolle ja Naantalin- salmeen.

2.3. Velvoitetarkkailun havaintopaikat

Merialueella oli yhteensä 37 veden laadun havaintopaikkaa (taulukko 2). Niistä 33 oli vuonna 2007 hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisia, ja lisäksi näytteet otettiin Turun seudun puhdistamo Oy:n laitoksen purkupaikan tuntumaan vuonna 2010 lisätyiltä neljältä asemalta. Aurajo- en tuomaa hajakuormitusta seurattiin kahdessa paikassa: näytteitä otettiin Halisista merialueen laajojen tutkimusten yhteydessä ja Auranlaakson tietämiltä lähinnä tulva-aikoina ravinnevirtaaman laskentaa varten.

Asemista 12 oli ns. intensiiviasemia, joilta otettiin näytteet kesäkaudella kahden viikon välein.

Mukana olivat Viheriäistenaukko (275) ja Naantalinsalmi (285), joiden tuntumaan tuli teollisuuslaitoksista jätevesiä ja lämpöpäästöjä. Lisäksi yhtä tiheästi otettiin näytteet myös kahdelta yhdyskuntajäteveden purkupaikalta (Turku, Parainen).

Kasviplanktonmääritykset tehtiin intensiiviasemien keski- ja loppukesän näytteistä.

(8)

(9)

TAULUKKO 2. Turun merialueen tarkkailututkimuksen havaintopaikkojen numerot, nimet, syvyydet, sijaintikunnat ja koordinaatit vuonna 2016. Suluissa aikaisempi kokonaissyvyys, jota ei ole löydetty enää 1990-luvulla tai hakasuluissa muutos 2000-luvulla. Ns. intensii- viasemat alleviivattu.

Nro Nimi Vanha

tunnus

Tarkkailun alkamisvuosi

Syvyys (m)

Sijainti- kunta

Tasokoordinaatit ETRS-TM35FIN

N E 135 Vapparin pohj.osa L 37 1970 21 (22) Parainen 6700671-241961 * 136 Loskarnäs pohj. L 42 1975 22 (23) Parainen 6698548-237699 *

137 Lessor L 137 1986 20 (21) Parainen 6698579-240666 *

140 Bläsnäsinlahti L 44 1975 30 Parainen 6696350-240201 *

143 Kruunukari L 143 1985 29 Turku 6699789-231364 *

148 ⁽¹ Kirkkoselkä 1987 7 Parainen 6692803-240771 *

165 Kirkkoherransaari L 61 1976 33 Turku 6702543-241259 *

175 Papinsaari it. L 32 1970 7,5 (8) Turku 6704772-240056 *

179 Katariinanlaakson ed. L 31 1970 3 Turku 6706338-239294 *

180 Uittamo L 29 1970 3 Turku 6707690-238464 *

190 Linnanaukko L 28 1970 8 Turku 6709098-237337 *

200 Pikisaari L 22 1970-1996, 2010- 11 Turku 6709000-235882 *

201 ⁽¹ Haarlan salmi 1991 11 (12) Turku 6703869-235423 *

205 Kalkkiniemi L 23 1970 11 Turku 6708129-234425 *

210 Kuuvannokka L 26 1970 ²²

(23, 24)

Turku 6706584-231541 *

215 Saaronniemi L 53 1976 53 Turku 6708373-229555 *

220 ⁽² Rajakari T 52 1970 52 Turku 6703500-230115 *

225 ⁽² Airismaa it. X 3 1978 80 Naantali 6696450-226458 *

235 Marjaniemi NW L 19 1976 3 Turku 6710621-235738 *

240 Pansion öljysatama L 17 1970 11 (10) Turku 6710180-233860 *

245 Kallanpää L 15 1970 15 [16] Turku 6710018-231785 *

250 Raisionlahden perukka L 12 1970 2 Raisio 6713541-231816 *

260 Hahdenniemi L 13 1970 4 Raisio 6712516-231712 *

265 Kukonpää L 14 1970 12 (8) Raisio 6711330-231273 *

275 Viheriäistenaukko L 8 1970 10 Turku 6710424-229984 *

280 Ajonpää L 6 1970 33 Naantali 6711235-229013 *

285 Naantalinsalmi L 3 1970 26 (27) Naantali 6712739-226970 *

290 Kuparivuori L 2 1970 25 Naantali 6713582-225983 *

297 Kotkanaukko L 297 1982 ²⁹

(30, 31)

Naantali 6710962-222106 *

300 Väskinsaari L 86 1976 19 Naantali 6716241-223705 *

304 Papinluoto L 304 1981-2015 20 Masku 6719497-221721 *

308 Lapila L 308 1985 44 (45) Naantali 6707367-225284 *

PARPUR Paraisten jv-purkupaik. 2005 16 Parainen 6697098-240419 *

TKUPUR Turun jv-purkupaikka 2005 10 Turku 6709931-236954 *

KANAV W Kanavaniemi lä 2010 12 Turku 6709450-236679 **

LATOK N Latokari po 2010 10 Turku 6709217-236984 **

RUISS E Ruissalon silta et 2010 3 Turku 6709820-236348 **

54 Aurajoen ravinnevirt. 1970 Turku 6713453-245153 *

58, 58K Halinen kalaporras tai silta Turku 6712383-241956 *

(1 Ei syysnäytteenottoa (päätös LOS-2006-Y-1272-103). ⁽² Talvitutkimus kuului V-S ELY-keskuksen ohjelmaan

* Tiedot poimittu ympäristöhallinnon OIVA- ympäristä- ja paikkatietojärjestelmästä 2.3.2015.

(10)

2.4. Muita tutkimuksia

Jätevesikuormituksen vaikutuksia kalastukseen ja kalastoon seurataan kalatalousviranomais- ten hyväksymällä velvoitetarkkailulla Turun ja Naantalin edustalla. Tulokset kootaan laajem- paan yhteenvetoon noin viiden vuoden välein. Edellinen yhteenveto on tehty vuosilta 2005–

2009 (Holsti 2010). Ammatti- ja kirjanpitokalastustiedot on kerätty vuosilta 2010–2012 (Ki- vinen 2011 ja 2012, Väisänen 2014).

Turun satama Oy:n ruoppaus- ja läjitystoiminnan velvoitetarkkailututkimukseen kuului vuonna 2016 luotaus, joka kattoi kokonaan Rajakarin läjitysalueen ja sen lähiympäristön. Lisäksi ohjelmaan kuului vesistövaikutusten selvitysten osalta sedimenttitutkimukset sekä silakan mätiin ja poikasiin liittyvät tutkimukset (Turun satama Oy 2017).

Turun ja Naantalin ruoppausmassojen yhteisläjitysalueen löytämiseksi on vuodesta 2011 läh- tien tehty selvityksiä, joiden yhteenveto valmistui vuoden 2015 lopulla. Aineistoa käytetään laadittaessa uudelle läjityspaikalle ympäristölupahakemusta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2017 aikana (Turun satama 2017).

Kaarinan kaupunki seurasi Piikkiönlahden tilaa vapaaehtoisella tarkkailulla, jota tehtiin lak- kautetun Piikkiön jätevedenpuhdistamon entisessä purkuvesistössä.

Kalankasvatuksen velvoitetarkkailujen lähimmät alueet sijaitsivat Naantalissa Airistolla Iso- Tervin edustalla, Laitsalmessa ja Hämmärönsalmessa sekä Paraisilla Hessundinsalmessa.

3. SÄÄ- JA JÄÄOLOT SEKÄ VEDENKORKEUS

Talvi 2015/2016 eli joulu-helmikuu oli Turun seudulla Ilmatieteen laitoksen säähavaintojen mukaan lauha. Joulukuu oli maan eteläosissa poikkeuksellisen leuto ja sateinen, ja lämpöen- nätys rikottiin kahdesti. Tammikuun alussa ilma kylmeni, ja ajoittain satoi runsaastikin lunta.

Sää jatkui talvisena tammikuun loppupuolelle saakka, ja keskilämpötilaltaan tammikuu oli neljä astetta tavanomaista kylmempi (taulukko 3). Tammi-helmikuun vaihteessa lounaassa sää lauhtui. Helmikuun puolivälin tietämillä ilma oli poikkeuksellisen lauha. Helmikuun sade- määrä oli lähes kaksinkertainen kuun pitkänajan keskiarvoon nähden, ja sateet tulivat suu- rimmaksi osaksi vetenä. Lauhoina jaksoina lumi suli lähes kokonaan, mutta kuun loppupuolella etenkin yöpakkaset hidastivat sulamista. Keskilämpötilaltaan helmikuu oli lähes viisi astetta pitkäaikaiskeskiarvoa lämpimämpi.

Maaliskuu oli pilvinen mutta vähäsateinen ja keskilämpötilaltaan yli kaksi astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. Huhtikuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja sateisempi. Touko- kuu jatkui selvästi tavanomaista lämpimämpänä mutta sademäärältään keskimääräisenä. Tou- kokuun loppupäivinä tuli hellejakso, joka jatkui kesäkuun alkupäivinä.

Kesäkuu oli epävakainen ja hieman tavallista niukkasateisempi. Sateita tuli varsinkin kuun puolivälin paikkeilla. Lämpötilaltaan kesäkuu oli noin asteen pitkäaikaiskeskiarvoa lämpi- mämpi. Heinäkuussa sää oli kesäisen lämmin, vaikka alkukuusta oli epävakaista. Keskimää- rin heinäkuu oli hieman tavallista lämpimämpi ja niukkasateisempi. Pääosa sateista tuli Tu- russa kuun puolivälissä mutta paikalliset erot olivat suuria kuurosateiden johdosta. Elokuun säätä hallitsivat matalapaineet. Elokuu oli sekä lämpötilaltaan että sademäärältään melko kes- kimääräinen. Turussa oli elokuussa vain yksi hellepäivä, 21.8. ja Rauli-myrsky riehui 27.8.

Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli noin asteen keskimääräistä suurempi ja sademäärä

(11)

Syksy eli syys-, loka- ja marraskuu oli niukkasateinen. Syyskuu oli lämmin ja kuiva, sade- määrä oli vain noin kolmanneksen normaalista ja keskilämpötila kaksi astetta pitkäaikaiskes- kiarvoa suurempi. Sateet tulivat pääosin kuun kolmen viimeisen päivän aikana, samalla myös tuuli yltyi voimakkaaksi. Myös lokakuu oli poikkeuksellisen vähäsateinen; sademäärä oli vain noin 12 % ajankohdan keskimääräisestä. Lämpötilaltaan lokakuu oli melko lähellä ta- vanomaista. Myös marraskuu oli keskilämpötilaltaan lähellä tavanomaista mutta sademäärä oli noin 70 % pitkäaikaiskeskiarvosta. Kuun alkupuolella oli pakkasjakso mutta sää lauhtui kuun puolivälissä. Joulukuu oli lauha ja epävakainen. Sademäärä jäi silti noin kolmannek- seen tavanomaisesta. Lämpötilaltaan joulukuu oli yli kaksi astetta tavallista lämpimämpi.

Selkäalueet ja virtapaikat pysyivät avoimina koko talven. Tammikuun alkupuolen pakkasissa sisäsaariston suojaisiin osiin muodostui nopeasti jääpeite, mutta lumisateiden myötä jään vah- vistuminen hidastui. Tammi-helmikuun vaihteessa sään lauhduttua jäät alkoivat nopeasti hei- ketä, mutta pakkasyöt hidastivat jään häviämistä. Jäätilanne vaihteli nopeasti, ja jäällä liikku- minen oli epävarmaa. Ajoittain jää pehmeni kulkukelvottomaksi ja ajoittain jään päällä oli paljon sade- ja sulamisvettä. Helmikuun lopun pakkasyöt vahvistivat hieman jäätä ennen maaliskuun alun talvinäytteenottoa.

Ilmatieteen laitoksen jäätietojen mukaan ensijäätyminen oli Airistolla Rajakarilla 31.12.2015.

Pysyvä jääpeite muodostui 17.1.2016 ja poistui 29.1.2016. Rajakarilta jäät katosivat lopulli- sesti 3.3.2016 ja niin sanottuja todellisia jääpäiviä oli 22 (liite 1). Jääpäivien määrä oli selvästi pienempi kuin vuosien 1970–2015 keskiarvo.

Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeustietojen mukaan vuoden 2016 alussa Turussa meriveden korkeus lähti laskuun, ja päiväkeskiarvo oli tammikuun puolivälissä noin -30 cm (korke- usjärjestelmässä N60, liite 2). Helmikuun alkuun mennessä meriveden korkeuden päiväkes- kiarvo nousi noin tasolle +30 cm, mutta tämän jälkeen pääsuuntaus oli laskeva maaliskuun puoliväliin saakka, jolloin korkeus oli noin -50 cm. Huhti-kesäkuussa korkeus pysytteli 0- linjan alapuolella. Heinä- ja elokuussa meriveden korkeus käväisi hetkittäin 0-linjan yläpuo- lella, mutta syyskuussa pääsuuntaus vaihtui taas laskevaksi. Lokakuun loppupuolella meriveden korkeus oli alimmillaan -64 cm, mutta tämän jälkeen meriveden korkeus kääntyi nou- suun. Vuoden 2016 lopulla meriveden korkeuden päiväkeskiarvo oli + 29 cm. Turun merialueen vuoden 2016 velvoitetutkimuksen laajojen tutkimusten näytteenotot osuivat jaksoihin, jolloin vedenkorkeus oli 0-tason alapuolella.

TAULUKKO 3. Turun säätietoja vuodelta 2016 ja normaalijaksolta 1981–2010. Lähde: Ilma- tieteen laitos. Lämpötilat lokakuun 2010 alusta lähtien Artukaisten automaattiasemalta (ai- emmin Turun lentoasemalta) ja sademäärät heinäkuun 2006 alusta lähtien Artukaisista.

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII yht.

Lämpötila 2016 -8,4 -0,2 0,8 4,7 13,1 15,7 18,1 16,2 12,9 5,0 -0,1 0,0 6,5*

(ºC) 1981–2010 -4,4 -5,2 -1,6 4,0 10,2 14,5 17,5 16,0 10,9 5,9 0,8 -2,6 5,5*

Sademäärä 2016 46 76 6 48 40 49 46 77 23 9 53 23 496^#

(mm) 1981–2010 61 42 43 32 39 59 79 80 64 78 76 70 723^#

*keskiarvo ^#sademäärien summa

(12)

4. MERIALUEEN KUORMITUS 4.1. Jäte- ja jäähdytysvedet

Valtaosa Turun edustan merialueelle johdettavista yhdyskuntajätevesistä käsiteltiin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamolla. Paraisten kaupungin Parais- ten jätevedenpuhdistamon toiminta jatkui ennallaan. Teollisuuslaitosten jätevesien käsittelys- sä ei tapahtunut suuria muutoksia.

4.1.1. Yhdyskuntajätevedet

Turun seudun puhdistamo Oy

Vuosi 2016 oli seitsemäs vuosi, jolloin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitos toimi seudullisessa laajuudessa. Vuoden 2015 aikana toiminta laajeni Aurajokivarren kuntiin, kun siirtoviemäri Lieto–Oripää valmistui vaiheittain. Tarkemmin Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen laitoksen toimintaa on kuvattu päästötarkkailun vuosiyhteenvedossa (ks.

Leino 2017a).

Puhdistamolla käsiteltiin Turun, Kaarinan, Raision, Naantalin (myös Rymättylä, ei Velkuan alue) ja Paimion kaupunkien sekä Liedon, Ruskon (myös Vahdon alue), Maskun (myös Le- mun ja Askaisten alue), Nousiaisten, Mynämäen, Auran, Pöytyän Riihikosken sekä Oripään- kuntien yhdyskuntajätevedet.

Kakolanmäen puhdistamo täytti vuonna 2016 uuden lupapäätöksen (ESAVI nro 167/2014/2) puhdistusvaatimukset kaikilla neljännesvuosijaksoilla (Leino 2017a). Kokonaistypen puhdis- tustehovaatimus vuosikeskiarvona laskettuna saavutettiin.

Purkupaikalla Turussa satama-altaassa Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistettujen jäteve- sien ja esikäsiteltyjen ohitusvesien tuoma kuormitus oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD7(ATU):n osalta 99 tonnia/a ja kokonaisravinnemäärien osalta fosforia 4,0 tonnia/a ja typ- peä 310 tonnia/a (Leino 2017a). Esiselkeytettyä jätevettä ei jouduttu kertaakaan johtamaan varsinaisen puhdistusprosessin ohi mereen. Poikkeuksellisissa tilanteissa purkupaikalle jou- duttiin johtamaan puhdistamattomia jätevesiä puhdistamon ohi Hansapuiston ylivuotokaivosta tammi- ja heinäkuussa yhteensä 19 843 m³. Nämä ohitukset huomioon ottaen laskennallisesti purkupaikalle jätevesien tuoma BOD_7(ATU)-kuormitus oli noin noin 102 tonnia/a ja fosfori- kuormitus noin 4,1 tonnia/a ja typpikuormitus noin 312 tonnia/a (taulukko 4).

Lupaehtojen mukaan lisäksi myös muualla pumppaamoilla ja verkostoissa tapahtuneet ohitukset lasketaan Turun seudun puhdistamo Oy:n vesistökuormitukseen. Toimialueen viemäriver- kostoista ohitettiin vuoden 2016 aikana jätevettä yhteensä 51 803 m³ (Leino 2017a) eli keski- määrin 142 m³/d. Ohitukset huomioon ottaen vuosikuormitus oli BOD7(ATU):a 110 tonnia/a ja fosforia 4,4 tonnia/a mutta typpikuormitusta ohitukset eivät laskennallisesti muuttaneet (310 tonnia/a).

Osa ohitusten aiheuttamasta kuormituksesta tuli selvästi tutkimusalueen ulkopuolelle (esim.

Paimio, Leino & Lehtniemi 2017, liite 3). Osa ohituksista tuli suoraan tutkimusalueelle ja osa välillisesti esimerkiksi ojien tai jokien kautta:

– TSP Oy:n Kaarinan Rauvolan pumppaamolta tuli 3 700 m³ ohitusvesiä. Ohitusvedet purkau- tuvat ojaan ja sieltä entiseen puhdistamon jälkilammikkoon. Ohitusmäärien kasvaessa suurek- si vedet voivat lopulta päätyä mereen.

(13)

– TSP Oy:n Raision pumppaamolla oli pumppaamoon liittyviä ohituksia 1 919 m³, mutta ei lainkaan Raision kaupungin verkosto-ohituksia. Pumppaamon ylivuotoputkesta ohitusvedet johdetaan entisen puhdistamonmäen viereen avo-ojaan, joka purkautuu rummun kautta Rai- sionlahden pohjukkaan vesijättömaalle.

– Turun kaupungin viemäreiden ja pumppaamoiden ohituksista (175 m³) osa tuli meren tuntumaan tai Aurajoen alajuoksulle sekä osa mereen laskeviin jokiin ja ojiin. Osa ohituksista oli sisempänä maalla.

– Kaarinan kaupungin viemäreiden ja pumppaamoiden ohituksista (59 m³) pääosa tuli mereen Piikkiönlahdelle.

– Maskun kunnan viemäriverkosto-ohituksista (365 m³) tuli osa Piuhanojaan. Piuhanoja laskee Raisionlahden pohjukkaan.

– Naantalin kaupungin viemäriverkosto-ohituksista (21 m³) osa johdettiin mereen tai sen tuntumaan.

– Nousiaisten kunnan viemäriverkosto-ohitukset (18 395 m³) tulivat siirtoviemäristä ja johdettiin Hirvijokeen, joka laskee Askaistenlahden sisäosaan.

– Pöytyän kunnan viemäriverkosto-ohitukset (4 278 m³) tulivat Krotinojaan, joka laskee Au- rajokeen.

– Oripää kunnan viemäriverkosto-ohitukset (232 m³) tulivat Aurajokeen Oripään koulun luo- na.

Joissakin paikoissa kunnan viemäriverkostosta vesistöihin tehtävät ohitukset ovat toistuvia ja merkittäviä, ja vesistötarkkailu saattaa olla tarpeen näillä ohituspaikoilla. Seudulliselta puh- distamolta E-PRTR -asetuksen mukaiset päästöt ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten yhdisteiden vesistöön johdetut kuormitukset raportoidaan erillisessä yhteenvedossa (ks. Leino 2017b).

Paraisten jätevedenpuhdistamo

Paraisten kaupungin Paraisten jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen laitos. Aiempaan kemialliseen laitokseen lisättiin vuonna 1999 kaksivaiheinen biologinen suodatus, joista en- simmäinen (nitrifikaatiovaihe) poistaa BOD:n ja ammoniumtypen; jälkimmäinen toimii denit- rifikaatiovaiheena eli pelkistää nitraattitypen typpikaasuksi.

Purkupaikalla Vapparin eteläosassa vuonna 2016 Paraisten jätevedenpuhdistamon tuoma kuormitus (Lehtniemi 2017b) oli vuosikuormitukseksi laskettuna BOD_7(ATU):n osalta 8,1 ton- nia/a sekä fosforia 0,4 tonnia/a ja typpeä 16 tonnia/a (taulukko 4). Verkostossa tai puhdista- molla ei ollut ohituksia vuoden 2016 aikana.

(14)

4.1.2. Teollisuuslaitokset

Teollisuuslaitoksista johdettiin puhdistettuja jätevesiä mereen Neste Oyj:n Naantalin jalosta- mosta sekä 21.9.2016 asti Finnfeeds Finland Oy:stä, ja kuormitukseen laskettiin myös huleve- siä. Kuormitus oli niin BOD_7(ATU):n, typen kuin fosforinkin osalta pienempää kuin vuonna 2015. ExxonMobil Finland Oy Ab ei johda mereen jätevesiä, vaan kuormitus tulee varasto- alueilta hulevesissä, jotka johdetaan öljynerottimen kautta mereen (Lehtniemi 2017a).

TSE Oy:n Naantalin laitokselta kuormitus oli lauhdevesissä tulevaa lämpöenergiaa ja proses- sivesiä. Lämpökuormaa tuli myös Neste Oyj:stä ja Finnfeeds Finland Oy:stä.

4.1.3. Jätevesien aiheuttama kuormitus

Tarkkailututkimukseen kuuluvien kuormittajien vuonna 2016 merialueelle johtamien puhdistettujen jätevesien välitön biologinen hapenkulutus oli mitattuna BOD_7ATU:na yhteensä noin 125 tonnia, fosforikuorma 5 tonnia ja typpikuorma 342 tonnia (taulukko 4). Turun seudun puhdistamo Oy:n lupaehtojen mukaisesti verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen vesistökuormitus olisi ollut BOD7ATU:na yhteensä 133 tonnia, mutta fosfori- ja typpikuormaan ohituksilla ei ollut tuntuvaa vaikutusta; osa ohituksista ei tullut Turun merialueelle.

Vuonna 2016 jätevesien merialueelle aiheuttama BOD7ATU-kuormitus oli hieman aiempaa pienempi (taulukko 5), sillä Turun seudun puhdistamo Oy:n puhdistustulos oli parempi kuin vuosina 2010–2015 tai aiemmilla laitoksilla vuonna 2008 tai sitä ennen. Ravinnekuormitus oli pienempi kuin vuonna 2008 tai sitä ennen. Teollisuuslaitoksilta tuleva mineraaliöljykuorma oli alle 1 000 kg/a kuten yleensä 2000-luvulla.

Puhdistustekniikan kehityksen ansiosta 1970-luvun kuluessa mereen johdettujen jätevesien aiheuttama fosforikuormitus ja biologinen hapenkulutus (BOD) pienenivät oleellisesti (ku- va 2). Vuoden 1985 jälkeen jätevesien aiheuttamassa merialueen kuormituksessa ei tapahtunut äkillisiä muutoksia, mutta BOD-kuormitus laski tasaisesti. Fosforikuormituksen pienenemi- nen oli vähäisempää, mutta vuodesta 2009 lähtien Turun seudun puhdistamo Oy:n myötä fosforikuormitus on pienentynyt. Typpikuormitus pysyi lähes ennallaan 1970-luvun puolivälistä 1990-luvulle, sillä puhdistamoilla ei ollut typenpoistovaatimuksia. Typenpoiston tehostami- nen pienensi typpikuormitusta selvästi vasta 2000-luvulla.

Turun merialueen velvoitetarkkailuun osallistuvien laitosten vuoden 2016 vesistökuormituk- sesta pääosa tuli Turun seudun puhdistamo Oy:stä (taulukko 5, kuva 3a ja 3b, huom. kuvien 3a ja 3b asteikkojen suuruusluokkien erot). Yhdyskuntajätevesien käsittelyn keskittämisen myötä kuormitus oli pienempi kuin aiemmilla laitoksilla yhteensä. Turun seudun puhdistamo Oy:n typpikuormitus oli vuosina 2012–2014 suurempi kuin ensimmäisinä toimintavuosina 2009–2011, johtuen poikkeuksellisista päästöistä sekä verkoston samanaikaisesta laajenemi- sesta. Paraisten puhdistamon kuormitus on ollut pieni verrattuna aiempien puhdistamoiden ja puhdistamoyhtiön kuormitukseen, ja myös Paraisten jätevedenpuhdistamon kuormitus on pienentynyt.

Teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttama kuormitus on ollut yhdyskuntajätevesiin verrattuna pieni (kuva 3b). Neste Oyj:n ja Finnfeeds Finland Oy:n BOD- ja kuormitus on vaihdellut jon- kin verran, ja ExxonMobil Finland Oy:n kuormitus on ollut muihin verrattuna hyvin pientä.

(15)

TAULUKKO 4. Turun ympäristön merialueen jätevesikuormitus vuonna 2016.

Määrä BOD7ATU Fosfori Typpi Mineraaliöljyt

1000 m³/a t/a t/a t/a t/a

Turun seudun puhdistamo Oy ¹⁾ 28165 102 4,1 312

Paraisten kaupunki, Parainen ²⁾ 1239 8,1 0,4 16

TSE Oy, Naantali ³⁾ 4322

Neste Oyj, Naantali ³⁾ 1130 8,3 0,28 5,1 0,5

Finnfeeds Finland Oy ³⁾ 328 7,0 0,13 8,9

ExxonMobil Finland Oy Ab, hulevesi ²⁾ arvio <100 0,11 0,001 0,02 0,007

Laitokset purkupaikoille yhteensä 35 184 125 5 342 0,5

1) Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo. Tiedot: Leino (2017). Kuormitus sis. purkupaikalle johdetut jätevedet:

käsitelty vesi, vain esiselkeytetty vesi sekä tulevan veden ohitus Hansapuiston ylivuotokaivosta.

Verkosto- ja pumppaamo-ohitukset huomioon ottaen: kuormitus BOD7(ATU) 110 t/a, P 4,4 t/a, N 310 t/a.

2) Jätevedenpuhdistamon vuosiyhteenveto tai sitä varten tehdyt laskelmat (Tiedot: L-S vyt Oy 2017).

3) Tiedot teollisuuslaitoksilta.

TAULUKKO 5. Turun merialueen yhteistarkkailun laitosten vuosikuormitus purkupaikoille mereen (tonnia/vuosi) vuosina 1999–2016. Suluissa vuosina 1999–2008 Turun jätevesien osuus (%), joka v. 2008 sisältää Tsp Oy:n arvioidun kuormituksen (9 vrk); vuodesta 2009 alkaen suluissa Tsp Oy:n osuus. *Vuonna 2009 toimi vielä Raision jätevedenpuhdistamo syk- syyn saakka.

Vuosi BOD7ATU, t/a Fosfori, t/a Typpi, t/a Mineraaliöljyt, t/a

1999 512 (73) 21 (70) 835 (64) 1,91

2000 476 (75) 18 (72) 816 (63) 0,91

2001 341 (75) 15 (69) 832 (66) 2,8

2002 330 (75) 14 (67) 700 (68) 0,03

2003 302 (46) 13 (61) 646 (62) 0,4

2004 326 (43) 16 (47) 681 (59) 0,7

2005 348 (42) 15 (45) 525 (53) 0,3

2006 468 (50) 20 (51) 598 (53) 0,7

2007 346 (51) 18 (41) 542 (55) 0,4

2008 358 (46) 18 (44) 540 (56) 0,5

2009 * 222 (40) 9 (56) 414 (71) 0,2

2010 156 (80) 6 (79) 360 (91) 0,3

2011 194 (79) 6 (67) 341 (91) 0,3

2012 151 (79) 6 (82) 514 (93) 0,6

2013 166 (85) 5 (87) 420 (95) 0,6

2014 138 (78) 6 (87) 422 (95) 0,5

2015 129 (80) 6 (88) 399 (93) 0,7

2016 125 (82) 5 (82) 342 (91) 0,5

(16)

0 100 200 300 400 500 600

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000

1970 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015

.

BHK7 BOD7ATU TYPPI FOSFORI

BHK₇/BOD_7ATUja TYPPI kg/vrk

FOSFORI kg/vrk

KUVA 2. Turun kaupunkiseudun mereen johdettujen puhdistettujen jätevesien aiheuttama kuormitus v. 1970–2016.

(17)

0 50 100 150 200 250 300 350 400

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

BOD7ATUt/a

Turku , v. 2009 Tsp Oy Raisio Kaarina Parainen

0 2 4 6 8 10 12 14

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Fosfori t/a

0 100 200 300 400 500 600

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Typpi t/a

KUVA 3a. Yhdyskuntajätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina 2000–2016.

Vuodesta 2009 alkaen Turku tarkoittaa Tsp Oy:tä ja Parainen keskustan puhdistamoa.

(18)

0 5 10 15 20 25 30

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

BOD7ATUt/a

Neste Oil Oyj, Naantali Finnfeeds Finland Oy, Naantali ExxonMobil Finland Oy Ab

0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Fosfori t/a

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Typpi t/a

KUVA 3b. Teollisuuden jätevesikuormituksen kehitys Turun merialueella vuosina 2000–2016.

Huom! Asteikko vaihtuu teollisuuden ja yhdyskuntajätevesitaulukoiden välillä.

(19)

4.2. Jokien vesistöalueilta ja niiden väliin jääviltä alueilta tullut kuormitus 4.2.1. Aurajoki

Turun merialueelle laskevista joista vain Aurajoen virtaamaa ja ainemääriä seurataan. Ylä- juoksua on tutkittu Oripään, Pöytyän (Riihikoski) ja Auran kuntien jätevedenpuhdistamojen velvoitetarkkailussa. Alajuoksulla ravinnevirtaamia tutkitaan sekä osana Turun merialueen velvoitetarkkailua että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimesta. Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaara eli Vähäjoki on mukana Turun ympäristönsuojelutoimiston seuran- noissa.

Aurajoen merialueelle tuomaa kuormitusta on arvioitu ainevirtaamalaskelmilla. Vuodesta 2008 lähtien Aurajoen velvoitetarkkailussa on käytetty laskentatapaa, jonka tulokset ovat yh- tenevät alueellisen ympäristöviranomaisen laskelmien kanssa (Lehtonen 2009).

Auran, Riihikosken ja Oripään jätevedenpuhdistamot lopettivat toimintansa vuoden 2015 aikana. Siirtoviemärin valmistuttua näiden puhdistamojen jätevedet on käsitelty Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolla. Näin ollen Aurajoen vesien mukana ei tullut enää vuonna 2016 yhdyskuntajätevesien kuormitusta Oripään, Pöytyän Riihikosken ja Auran jätevedenpuhdistamoilta.

Aurajoen virtaama oli Halisissa vuoden 2016 alussa pieni (<5 m³/s) ja laski entisestään tam- mikuun aikana (kuva 4a). Tammikuun lopulla virtaama oli muutaman päivän ajan korkeampi, lähes 30 m³/s. Seuraava virtaamahuippu ajoittui helmikuun alkupuolelle, ja se jäi vuoden kor- keimmaksi, 114 m³/s. Maaliskuun puolivälistä toukokuun loppuun virtaamassa näkyi kevät- tulvan vaikutuksia. Vaikka erityisen korkeita huippuja ei havaittu, virtaama vaihteli 20 m³/s molemmin puolin. Kesäkuun alussa alkoi kuiva kausi, jolloin virtaama pysyi pitkään hyvin pienenä. Vasta marraskuun loppupuolella virtaama nousi yli 5 m³/s, mutta joulukuun alkupäi- vinä virtaama laski jälleen.

Vuoden 2016 keskivirtaama oli pienempi kuin vuosien 2005–2015 ja vuosien 1961–1990 keskivirtaamat (taulukko 6). Suurin virtaama oli yhtä suuri vuonna 2012, jolloin vuoden kes- kivirtaama oli selvästi suurempi.

Vuonna 2016 Aurajoen koko valuma-alueelta fosforivirtaama oli yhteensä noin 32 t/a ja typpivirtaama 390 t/a (Koivunen 2017). Tammi-maaliskuussa virtaama oli talvikaudelle suuri, ja vuoden typpivirtaamasta tuli 38 % ja fosforivirtaamasta jopa 69 %. Huhtikuun kevättulvan myötä noin viidennes ravinnevuosikuormituksesta tuli yhden kuukauden aikana. Kesällä ja alkusyksystä typpivirtaamasta tuli 29 % mutta fosforivirtaamasta vain 10 %. Poikkeuksellisen kuivan loka-joulukuun jakson aikana typpivirtaamasta tuli 14 % ja fosforivirtaamasta 6 %.

Vuosina 1980–2015 Aurajoen fosforivirtaama on vaihdellut välillä 15–126 t/a ja typpivirtaa- ma 239–1 073 t/a (kuva 4b ja c). Keskimäärin fosforivirtaama on ollut 57 t/a ja typpivirtaama 691 t/a, joten vuonna 2016 ravinnevirtaama oli selvästi tavanomaista pienempi.

Halisten alapuolelle laskevan Aurajoen sivuhaaran eli Vähäjoen veden laatua tutkittiin vuonna 2016 kolme kertaa: helmi-, huhti- ja heinäkuussa (Koivunen 2016). Aurajoen alajuoksulla havaittiin etenkin kesäkuukausina korkeita kokonaistyppipitoisuuksia, ja heinäkuussa koko- naistyppipitoisuus oli Vähäjoessa alhaisempi kuin Aurajoen alajuoksulla. Kokonaisfosforipi- toisuus oli Vähäjoessa suurempi kuin Aurajoen alajuoksulla lokakuun tutkimuskertaa lukuun ottamatta, jolloin pitoisuudet olivat yhtä suuret. Bakteerimäärän perusteella veden hygieeni-

(20)

nen tila oli Vähäjoessa välttävä kaikilla tutkimuskerroilla, mutta Aurajoen alajuoksulla aino- astaan lokakuussa.

Hajakuormitusta pidetään Aurajoen suurimpana kuormittajana. Esimerkiksi Turun vesi- ja ympäristöpiirin (1990) arvion mukaan fosforista n. 83 % tuli hajakuormituksena. Varsinais- Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan vuosina 2000–2005 Aurajoen fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 69 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 19 %. Jokivarren taajamien puhdistettujen jätevesien osuus oli pieni, sillä vuosittain ravinnevirtaaman fosforista alle 0,5 tonnia (<1 %) ja typestä noin 15 tonnia (2 %) oli peräisin jätevedenpuhdistamoilta; vuoden 2015 aikana puhdistamot lakkautettiin.

Rekolaisen (1989) mukaan peltoviljelystä valuma-alueelle tuleva kuormitus on arvioitavissa valuma-alueen peltoprosentin perusteella, kun taas metsän ja peltomaan luonnonhuuhtouma on fosforia 10 kg/km^2.a ja typpeä 250 kg/km^2.a. Myös näin arvioiden Halisten yläpuoliselta valuma-alueelta pääosa kuormituksesta tulee huuhtoumana pelloilta (taulukko 7).

Todellinen kuormitus vaihtelee muun muassa sateisuuden johdosta. Vuonna 2016 Aurajoen sekä fosfori- että typpivirtaamat jäivät alle puoleen laskennallisesta (noin 39 ja 44 %).

4.2.2. Kuormitus muiden jokien vesistöalueilta

Muiden tutkimusalueelle laskevien jokien eli Askaistenlahden perukkaan laskevan Hirvijoen–

Maskunjoen ja Pohjoissalmeen laskevan Ruskonjoen (nimenä yläjuoksulla Vahdonjoki, alajuoksulla Raisionjoki) virtaamia ja kuormitusta ei seurata. Maatalouden aiheuttama hajakuormitus on näidenkin jokien merkittävin kuormittaja. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen (2010) mukaan Hirvijoessa vuosina 2000–2005 fosforikuormituksesta maatalouden osuus oli 76 %, metsätalouden 1 % ja haja-asutuksen 9 %; Ruskonjoen osalta ei vastaavaa laskelmaa tehty.

Jokien kuormitusta on Turun merialueen tarkkailun yhteydessä pyritty arvioimaan suhteutta- malla laskennallinen kuormitus (taulukko 7) vuosittain Aurajoen ravinnevirtaamatutkimuksen perusteella saatuun kuormitukseen. Mikäli vuonna 2016 Hirvi- ja Ruskonjoen ravinnekuormitus poikkesi laskennallisesta arvosta kuten Aurajoessa, merialueelle Hirvi- ja Ruskonjoen tuoma kuormitus olisi ollut yhteensä noin 13 fosforia ja 169 tonnia typpeä (taulukko 8).

(21)

TAULUKKO 6. Aurajoen virtaamat (m³/s) Halistenkoskessa Suomen ympäristökeskuksen vir- taamatietojen mukaan vuosina 2005–2016 sekä pitkäaikaiskeskiarvo 1961–1990.

1961–

1990*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Keskivirtaama (MQ) 7,2 5,9 8,5 6,4 10,9 3,1 4,4 8,1 7,5 7,3 6,0 8,4 4,9 Suurin virtaama (HQ) 286 103 68 80 80 79 78 111 114 135 103 91 114 Pienin virtaama (NQ) 0,0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,1 0,00 Keskialivirtaama (MNQ) 0,10

* Lähde: Leppäjärvi (1995).

TAULUKKO 7. Arvio Turun merialueen valuma-alueen jokiin pelto- ja metsämailta ja jäteve- sistä tulleesta kuormituksesta sekä hajakuormituksesta (t/a).

Aurajoki Hirvijoki Ruskonjoki Muu valuma- alue

Yhteensä Halisten Halisten

yläpuoli alapuoli

Valuma-alue km²¹⁾ 727 158 283 130 382 1680

Järviala % yht. 0,1 0 0

Peltoala % yht. 40 33 33 30

Rav.valuma kg/km²a

pelto%:n mukaan ²⁾fosfori(P):66 typpi(N):696 P:56 N:616 P:60 N:650 P:52 N:582

Kuormitus t/a P N P N P N P N P N P % N %

Metsien ja peltojen luonnonhuuhtouma ²⁾

7 182 2 40 3 71 1 33 4 96 17 12 422 26

Peltoalueet 48 506 10 110 16 174 8 85 20 222 102 69 1097 68

Muu hajakuormitus ³⁾ 12 34 3 7 5 13 2 6 6 18 28 19 78 5

Jätevedet ⁴⁾ <1 6 <1 <1 15 <1

Yhteensä 67 728 15 157 24 258 11 124 30 336 147 100 1612 100

1) Valuma-alueen tiedot: Aurajoki ja Ruskonjoki (Tuvy 1990), Hirvijoki (Vesihallitus 1980)

2) Rekolainen (1989)

3) Arviossa käytetty Halisten yläpuolisen valuma-alueen tietoja. Muiden valuma-alueiden hajakuormituksen on oletettu olevan pinta-alaa kohden yhtä suuri.

4) Jätevedenpuhdistamojen vuosiyhteenvedot 2012 tai 2013, Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy 2014.

TAULUKKO 8. Arvio ravinnekuormituksen jakautumisesta Turun merialueella vuonna 2016.

Jokien tuoman ravinnekuormituksen oletetaan poikenneen taulukon 7 laskennallisesta kuor- mituksesta kuten Aurajoessa Halisten yläpuolella (fosfori 39 % ja typpi 44 %).

2016 P, t/a % N, t/a %

Aurajoki 32 52 390 37

Hirvijoki 9 15 114 11

Ruskonjoki 4 6 55 5

Muu valuma-alue 12 19 148 14

Mereen johdetut jätevedet 5 8 342 33

Yhteensä 62 100 1049 100