Turun Satama on li- säksi pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoi- maiseksi tulemista

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO

Nro 49/2008/4 Dnro LSY-2007-Y-92

Helsinki Annettu julkipanon jälkeen

18.4.2008

ASIA Aurajoen alajuoksun ruoppaaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku

LUVAN HAKIJA Turun Satama

HAKEMUS

Turun Satama on 27.3.2007 ympäristölupavirastoon toimittamas- saan sekä 2. ja 17.7.2007 täydentämässään hakemuksessa pyytä- nyt lupaa Aurajoen alajuoksun ruoppaamiseen. Turun Satama on li- säksi pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoi- maiseksi tulemista.

SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus

Aurajoen suulla sijaitsevan Turun matkustajasataman kautta kulkee 60 % Suomen ja Ruotsin välisestä matkustajaliikenteestä, 40 % maiden välisestä rahtiliikenteestä ja 90 % Suomen junalauttaliiken- teestä. Joella on Turun kaupungin vierasvenesataman sijainnista johtuen myös paljon huviveneliikennettä. Lisäksi Turun satama toimii isäntäsatamana vuonna 2009 pidettävissä suurten purjelaivojen Tall Ships´ Race -kisoissa. Aurajoen alajuoksulle, satama-altaaseen, väylille ja merialueelle kulkeutuu vuosittain noin 60 000–100 000 irto- m³ lietettä, joka mataloittaa joen vesiliikennealueita. Tämän vuoksi Aurajoessa, satama-altaassa ja väylällä on tehtävä säännöllisesti kunnossapitoruoppausta, jolla palautetaan suunniteltu liikennöin- tisyvyys ja laiturien edustojen alkuperäinen vesisyvyys. Ruoppaa- malla turvataan rahtialusten ja matkustaja-autolauttojen pääsy Turun matkustajasatamaan ja alueen muu vesiliikenne.

Kuvaus hankkeesta

Ruoppaukset

Turun Sataman tarkoituksena on ruopata Aurajokea kymmenen vuoden aikana siten, että ruoppausmassojen kokonaismäärä on enintään 300 000 m³. Aurajoen tilanne muuttuu jatkuvasti joen tuo- man lietteen, joen liikennöinnin ja luonnon virtausten johdosta. Aino- astaan ruoppauksilla tavoitettavat haraustasot voidaan määritellä, mutta ei tarkkoja ruoppausmassojen määriä.

Aurajoen kunnostusruoppaus suoritetaan vaiheittain. Ensimmäinen vaihe ajoittuu vuoden 2008 loppupuolelle, jolloin suoritetaan Tall Ships´ Race -purjelaivatapahtumaa varten tarvittavat ruoppaukset.

Ensivaiheessa on tarkoitus ruopata Aurajokea Turun matkustajasa- tamasta jokilautta Förille asti noin 2 km:n matkalla. Ruopattavat alu- eet tärkeysjärjestyksessä ja niiden ruoppausmassat ovat: allas 10 (6 600 m³itd), allas 11a (11 700 m³itd), allas 7 (2 700 m³itd) ja allas 4 väylän keskikohdalta (6 000 m³itd) suunniteltuun haraussyvyyteen sekä allas 3 suunnitellusta 3,0 m:n haraussyvyydestä 3,5 m:iin (500 m³itd). Harauksen jälkeen Aurajoki on liettänyt alueille mainittu- ja teoreettisia massamääriä 10–20 % enemmän ruoppausmassaa.

Ensivaiheen ruoppausmassoja kertyy noin 33 000 m³itd. Ruoppaus- ta jatketaan, kunnes Pansion allastilavuus täyttyy.

Suunnitelman mukaan Turun Satama ilmoittaa kunkin ruoppausvuo- den alkupuoliskolla valvontaviranomaisena toimivalle Lounais- Suomen ympäristökeskukselle kyseisenä vuonna ruopattavaksi suunnitellun alueen, jolta otetaan tarvittavat näytteet haitta- ainepitoisuuksien määrittämiseksi. Ensimmäisen ruoppausvaiheen jälkeen vuosittaiset ruoppaukset määräytyvät joen madaltumisen ja laiturin käyttötarpeen mukaan. Suurin yksittäinen kunnossapitoruop- paus on suunniteltu tehtäväksi vuosina 2010–2012 Kantasataman laiturialtaan valmistuttua, jolloin laituriallas voidaan täyttää ruop- pausmassoilla.

Ruoppausmassojen läjitys

Turun Satama tulee hakemaan ruoppausmassojen sijoituspaikoille erilliset luvat ja esittää, että lupapäätöksessä annetaan siihen vel- voittava lupamääräys. Ruoppaussuunnitelman mukaan Aurajokea ei ruopata, ellei myös luvallista massojen läjityspaikkaa ole käytettävis- sä. Aurajoen ensivaiheen ruoppausmassat on tarkoitus sijoittaa Pansion satamaan rakennettuun pengeraltaaseen. Ympäristölupavi- rasto on lainvoiman saaneella päätöksellään nro 125/2004/4 myön- tänyt Turun Satamalle luvan eristyspenkereen rakentamiseen Pan- sion sataman alueella. Eristyspengeraltaan pinta-ala on noin 16 000 m² ja sinne voidaan sijoittaa noin 80 000–100 000 m³itd pi- laantuneita ruoppausmassoja. Pengeraltaan kapasiteetista muille kuin Aurajoen ruoppausmassoille on varattu noin 27 500 m³itd. Ym- päristölupavirastossa on vireillä Turun Sataman ympäristölupaha-

kemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseksi Pansion eristyspengeraltaaseen ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta (dnro LSY-2007-Y-113). Turun Satama suunnittelee li- säksi Kantasatamaan sijoittuvaa laituriallasta, johon ennakkotietojen mukaan mahtuu 100 000–140 000 m³ pilaantuneita ruoppausmasso- ja. Kantasataman altaalle on tarkoitus hakea ympäristölupa vuoden 2008 aikana.

Aurajoen ruoppaamiseen ja massojen hyödyntämiseen Pansion sa- tamassa liittyy EU Life -projekti, jossa pyritään kehittämään uutta prosessistabilointimenetelmää. Mikäli prosessistabilointia ei saada koetoiminnasta huolimatta riittävän hyvin toimivaksi, Pansion allas täytetään ensin ruoppausmassoilla, jotka tiivistymisen ja laskeutumi- sen jälkeen käsitellään massastabilointimenetelmällä.

Työn toteuttaminen

Työn toteuttamisessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

Ruoppaus suoritetaan kelluvalla ruoppausaluksella avovesiaikana.

Ruoppausmassan irrottamiseen käytetään suljettavaa ja tiivistä kau- haa (kahmari- tai visiirikauha), josta ei vapaudu veteen ruoppaus- massaa, kun kauha nostetaan ylös. Samentuman leviämisen estä- miseen Aurajoessa ei voida käyttää silttiverhoja veneliikenteen ja veden virtauksen vuoksi. Ruoppauksessa voidaan käyttää satelliitti- paikannustekniikkaa, jolloin pilaantuneet ruoppausmassat voidaan poistaa erittäin tarkasti ja vältytään mahdolliselta yliruoppaukselta eikä alueelle jää myöskään ruoppaamattomia alueita. Ruoppaus- massat lastataan proomuun ja kuljetetaan aluksi ensimmäiseen lop- pusijoituspaikkaan Pansion eristyspengeraltaaseen, jonne ne siirre- tään joko suojattuna nostona kaivinkoneen kauhalla tai pumppaa- malla putkisiirtona. Hakija ilmoittaa työssä käytettävän ruoppausme- netelmän ja kaluston lupa- ja valvontaviranomaisille välittömästi, kun työstä on sovittu ruoppausurakoitsijan kanssa.

Hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lain- voimaiseksi tulemista, koska kyseessä on Aurajoen kunnossapito- ruoppaus, jolla poistetaan pilaantunutta sedimenttiä ja estetään sen leviäminen sataman väylälle. Myös vuoden 2009 kansainvälinen Tall Ships´ Race edellyttää, että mataloituneeseen jokeen järjestetään suurille purjealuksille tilaa. Ruoppauksilla ennallistetaan Aurajoen pohja sen aiemmalle tasolle eikä töiden aloittamislupa siten johda pysyviin vaurioihin alueella.

Hankealueen hallinta

Turun kaupunki omistaa hankkeeseen liittyvät ruoppaus- ja läjitys- alueet. Vesialueet ja Pansion läjitysalue kuuluvat Turun Sataman hallinnolliseen alueeseen.

Suojeltavat kohteet

Aurajokisuun länsipuolella ja Pansion eristyspenkereen eteläpuolella sijaitsee Natura 2000 -verkostoon lintudirektiivin (SPA) ja luontodi- rektiivin (SCI) perusteella kuuluva Ruissalon lehdot (FI0200057).

Ruissalon Natura-alueeseen kuuluu 12 luontodirektiivin luontotyyp- piä, joista viisi luontotyyppiä on priorisoituja. Lisäksi alueella esiintyy kolme luontodirektiivin liitteen II lajia ja kahdeksan lintudirektiivin liit- teen I lintulajia.

Ruissalossa on kaksi luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettua aluetta:

Ruissalon luonnonsuojelualue ja Marjaniemen luonnonsuojelualue.

Osayleiskaavassa osoitetut luonnonsuojelualueet muodostuvat pää- osin valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman mukaisista kohteista.

Ruissalon tammimetsissä elää hyvin runsas jalopuista riippuvainen eliölajisto. Ruissalossa on todettu kymmeniä uhanalaisia sieni- ja kovakuoriaislajeja. Ruissalo on luokiteltu myös kansainvälisesti ar- vokkaaksi lintualueeksi eli ns. IBA-alueeksi. Linnusto on Ruissalossa poikkeuksellisen tiheä ja alueella pesii myös useita uhanalaisia laje- ja.

Vesialueen tila

Merentutkimuslaitoksen tilastojen (v. 1966–2005) mukaan merive- den korkeuden vaihteluväli lähimmällä mareografilla (Ruissalo, Tur- ku) on ollut enintään noin 1,8 m. Meriveden korkeudet ovat olleet alimmillaan huhti–toukokuussa ja korkeimmillaan joulu–helmikuussa.

Vesisyvyys ruoppausalueella on 3–9 m. Vesisyvyys on matalin joen molemmilla rannoilla lähellä Föriä, jonka jälkeen syvyys lisääntyy melko tasaisesti joen alajuoksulle päin kohti satama-allasta. Joen- uoman reunojen vesisyvyydet eivät suuresti eroa joen keskikohdan syvyyksistä.

Aurajoen keskivirtaama Halistenkoskella on ollut 7,2 m³/s, pienin virtaama 0 m³/s ja suurin virtaama 286 m³/s vuosina 1961–1990. Au- rajoen vuosittaiset virtaamat ovat vaihdelleet kohtalaisesti, sillä esim.

vuosina 2002, 2003 ja 2004 keskivirtaamat ovat olleet 5,1 m³/s, 2,8 m³/s ja 7,7 m³/s. Vuonna 2004 joen virtaamat olivat suurimmillaan joulukuussa. Kevään tulvahuippu oli maalis–huhtikuun puolivälissä.

Aurajoelle ovat tyypillisiä suuret ja nopeat vaihtelut virtauksessa, koska Aurajoessa ei ole virtauksia tasaavia järvialtaita. Lisäksi Aura- joen valuma-alueen maaperä on suurimmaksi osaksi savea, joten sadevedet imeytyvät maahan huonosti. Elo–joulukuussa keskimää- räinen virtausnopeus ruoppauspaikalla on muutama senttimetri se- kunnissa. Keskimääräiset virtaamat ovat kuitenkin suurimpaan ylivir- taamaan verrattuna suhteellisen pieniä. Kalataloudellisista ja vesi- alueen virkistyskäytöllisistä syistä sekä keskimääräisten virtaamien perusteella edullisin aika ruoppauksille on elo–marraskuu.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 35/2003/4 mu- kainen mereen läjitettävyyden raja-arvo Rajakarin läjitysalueella on TBT:n (tributyylitinan) osalta 150 µg/kg, jonka Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus päätöksillään ovat vahvistaneet. Vuosina 1999, 2001, 2002 ja 2004 yhteensä 54 tutkimuspisteestä yleensä 0,3–0,5 m:n syvyydestä otettujen sedimenttinäytteiden mukaan Au- rajoen ruoppausalueiden pohjasedimentti koostuu pääasiassa sa- vesta. Savipitoisuus on keskimäärin noin 60 %. Sedimentti on suh- teellisen tasalaatuista.

Normalisoitujen analyysitulosten TBT-pitoisuudet ylittivät mereen läjityskelpoisuuden raja-arvon (150 µg/kg) 42 näytteessä, mutta ei- vät viidessä näytesarjan näytteessä, joiden TBT-pitoisuudet ylittivät kuitenkin moninkertaisesti puhtaaksi luokiteltavan ruoppausmassan (3 µg/kg). Näytteet otettiin suunnitellun ruoppausalueen pohjoisosas- ta Aurajoen yläjuoksulta läheltä Föriä. Suunnitellulta ruoppausalueel- ta otetuista sedimenttinäytteistä suurin normalisoitu TBT-pitoisuus (2 964 µg/kg) on määritetty entisen korjaustelakan edustalta 0,02–

0,2 m:n syvyydestä otetusta näytteestä. Myös kuudessa muussa näytteessä, jotka otettiin Aurajoen alajuoksulta entisen korjaustela- kan ja Wärtsilän konepajan edustalta, todettiin yli 1 000 µg/kg olevia TBT-pitoisuuksia.

PCB-yhdisteistä oli tason 2 ylittäviä pitoisuuksia eniten kongeneereil- la 138 ja 153. Myös kongeneereilla 52, 101 ja 180 oli tason 2 ylittä- viä pitoisuuksia. Tason 2 ylittäviä PAH-yhdisteitä (naftaleeni, antra- seeni, fenantreeni ja bentso(a)antraseeni) todettiin viidessä näyt- teessä. Metalleista tason 2 ylittäviä pitoisuuksia määritettiin nikkelis- tä, elohopeasta ja kuparista kuudesta näytteestä.

Vuosien 2003 ja 2004 huhtikuussa tehdyillä tutkimuksilla selvitettiin Aurajoen tuoman kiintoaineksen leviämistä merialueella aina Airistol- le saakka. Tutkimuksissa kävi ilmi, että keskimääräinen kevättulva nosti Turun sataman lähivesien kiintoainepitoisuuden tasolle 50–

75 mg/l ja Pohjois-Airiston laajoilla alueilla kiintoainepitoisuudet oli- vat 10–15 mg/l ja paikoitellen yli 25 mg/l. Nykyisellä Rajakarin läji- tysalueella kiintoainepitoisuudet olivat tasolla 5 mg/l ja vuoden 2004 pitoisuudet olivat koko tutkimusalueella kaksin- tai kolminkertaisia edelliseen kuivaan vuoteen 2003 verrattuna.

Aurajoen veden laatua on tarkkailtu säännöllisesti. Turun vesilaitok- sen Halistenkoskessa olevan pysyvän vedenlaadun tarkkailupisteen vedenlaatu luokitellaan lievästi likaantuneeksi. Veden sameus ja ra- vinteikkuus on osittain luontaista johtuen siitä, että joki virtaa ravin- teikkaiden savialueiden läpi. Pääosa ravinteista aiheutuu kuitenkin suurimmaksi osaksi maataloudesta peräisin olevasta hajakuormituk- sesta. Lisäksi veden laatua heikentävät haja-asutusalueiden jäteve- det. Aurajokeen johdetaan myös biologis-kemiallisesti käsiteltyjä asumajätevesiä. Alajuoksua kuormittavat myös Turun vesilaitoksen vedenpuhdistusprosessissa syntyvien rautayhdisteiden päästöt.

Suuremmasta laimenemisesta johtuen veden laatu on kuitenkin ala- juoksulla yleensä parempi kuin yläjuoksulla. Aurajoen happitilanne

on yleisesti melko hyvä, ainoastaan joen yläjuoksulla voi vähäsatei- sina kausina esiintyä happivajetta.

Aurajoen fosforivirtaama on ollut 12–105 tonnia vuodessa ja typpivir- taama 307–1 079 tonnia vuodessa vuosien 1970–2000 tarkkailujak- solla. Vuoden 2004 tutkimuksen mukaan Aurajoen mukana Halis- tenkoskelle oli kulkeutunut 48 tonnia fosforia, 880 tonnia typpeä ja 18 700 tonnia kiintoainetta. Turun merialueelle tulevasta fosfori- kuormituksesta noin 48 % ja typpikuormituksesta noin 42 % oli pe- räisin Aurajoesta.

Airiston veden laatu on vähitellen heikentynyt. Veden yleinen käyttö- kelpoisuus oli vuonna 2004 heikompi kuin kahtena edellisenä vuon- na. Erinomaisia alueita ei ollut, mutta Airisto sai luokituksen hyvä.

Pohjoissalmen länsiosa oli luokitukseltaan tyydyttävä ja itäosa vält- tävä.

Kalasto

Aurajoessa on runsas ja monipuolinen kalasto. Sen yleisimpiä kala- lajeja ovat särki, pasuri ja salakka vuodenajasta riippuen. Halisten- kosken alapuolella on tavattu kaikkiaan 36 kalalajia sekä ympyräsui- siin kuuluvat nahkiainen ja pikkunahkiainen. Uhanalaisuusarvioinnis- sa silmällä pidettävistä lajeista Aurajoessa esiintyy nahkiainen ja vimpa. Vuonna 2004 Turun–Naantalin merialueella tehdyssä tutki- muksessa merialueen kalalajisto oli melko samanlainen kuin vuonna 1999. Ainoastaan kiiskien ja kuhien lukumäärä oli kasvanut ja ahven vähentynyt. Särkikalojen lukumäärä ei ollut muuttunut merkittävästi.

Pohjaeläimistö

Turun merialueen velvoitetarkkailuun on sisältynyt neljän viiden vuo- den välein toteutettava pohjaeläintutkimus. Vuoden 2000 tutkimuk- sessa Aurajoen vallitsevina lajeina olivat likaantumista ilmentävät Limnodrilius hoffmeisteri -harvasukasmadot. Aurajokisuun tutkimus- asemalla oli havaittu kuusi pohjaeläinlajia, kun keskimäärin koko tut- kimusalueella lajiluku oli vaihdellut kahdesta yhteentoista. Aurajo- kisuun pohjan tila luokiteltiin vuonna 2000 likaantuneeksi, kun se vuoden 1995 tutkimuksessa oli luokiteltu puolilikaantuneeksi. Tutki- musalueella pohjan tila oli kuitenkin lievästi parantunut päästölähtei- den läheisyydessä. Sen sijaan avoimilla merialueilla kuten Airistolla pohjan tila oli heikentynyt.

Vesialueen käyttö

Aurajoessa ei harjoiteta ammattikalastusta, mutta Pansion eristys- penkereen läheisyydessä Ruissalon alueella on myönnetty kalastus- lupa yhdelle kalastajalle. Virkistys- ja kotitarvekalastus on suunnitel- lulla ruoppausalueella Aurajoen alajuoksulla hyvin vähäistä. Kalas- tusta harrastetaan enemmän Turun keskustasta Halistenkoskelle ulottuvalla virkistyskalastusalueella. Pansion eristyspenkereen lähei-

syydessä vapaa-ajan kalastus on todennäköisesti yleisempää kuin Aurajoen alajuoksulla.

Turun kaupungin vierasvenesatama sijaitsee Aurajoen ruoppausalu- eella, minkä vuoksi väylällä on kesäkuukausina vilkas huvivenelii- kenne. Lisäksi on rahtilaivaliikennettä ja vilkasta saaristoalus- ja ris- teilyliikennettä.

Aurajoki on tärkeä virkistysalue keskellä Turun kaupunkia. Joen mo- lemmilla rannoilla on satamaan asti ulottuvat jalkakäytävät ja pyörä- tiet. Joen varressa on myös Ruissalosta Liedon Nautelankoskelle ulottuva Aurajoen valtakunnallinen pyöräilyreitti. Aurajoessa on myös melontareitti. Aurajoella on merkitystä myös Turun kaupungin mat- kailuelinkeinolle.

Arvio hankkeen vaikutuksista

Sedimenttien poistaminen vähentää Aurajoen pilaantuneisuutta.

Pohjaan sedimentoituneet haitta-aineet voivat ilman ruoppausta vai- kuttaa useita vuosia haitallisesti vesiympäristöön.

Ruopattaessa sedimenttiä sekoittuu veteen ja aiheuttaa veden sa- mentumista, mitä kuitenkin vähentää tiiviin ruoppauskauhan käyttö.

Valtaosa suspendoituneesta materiaalista sedimentoituu muutamas- sa päivässä ja vesi selkiytyy yleensä 1–3 vuorokaudessa. Aurajoen vesi on luontaisestikin sameaa. Veden happipitoisuus alenee ruop- pauksen yhteydessä, mutta oletettavasti ei haitallisesti ja veteen va- pautuneet ravinteet kohottavat väliaikaisesti osaltaan vähäisesti ve- den tuottavuutta. Ruoppauksen yhteydessä veden TBT-pitoisuudet saattavat tilapäisesti nousta sedimentin sekoittuessa veteen. Ruop- pauksesta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä muutoksia veden laa- tuun. Ruoppaus muuttaa pohjan olosuhteita ja vaikuttaa siten pohja- eläimistöön. Pidemmällä ajanjaksolla pohjaeliöstön olosuhteet para- nevat ja lajisto voi jopa monipuolistua.

Aurajoella ei harjoiteta ammattikalastusta eikä ruoppausalueella vir- kistyskalastusta. Ruoppauksesta ei ole haittaa myöskään Aurajoen muulle virkistyskäytölle. Ruoppauksesta voi aiheutua tilapäistä ja vähäistä haittaa Aurajoen veneliikenteelle, mutta ruoppaus suorite- taan varhain keväällä tai myöhään syksyllä, jolloin veneliikenne ei ole vilkkaimmillaan.

Ruoppauksen suorittamisesta voi aiheutua ajoittain meluhaittaa Au- rajoen rannalla oleviin toimisto- ja asuinrakennuksiin. Ruoppaukses- ta aiheutuva melu ei todennäköisesti eroa alueen liikenteestä, teolli- suudesta ja satamatoiminnasta aiheutuvasta taustamelusta.

Arvio hankkeen vaikutuksista suojeltaviin kohteisiin

Ruoppaus ei merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja. Väliai- kainen veden samentuminen tai veden laadun vähäiset muutokset eivät vaikuta Ruissalon Natura-alueen eläinlajistoon tai luontotyyp-

peihin. Ruissalon Natura-alueen lähellä sijaitsevan Pansion eristys- pengeraltaan ruoppauksesta ja täyttöpenkereen rakennustöistä ei tutkimusten mukaan aiheudu välittömiä tai välillisiä Ruissalon Natu- ra-alueen eliöstöä tai luontotyyppejä heikentäviä vaikutuksia.

Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista

Ruoppaus on tarpeen Aurajoen palauttamiseksi suunniteltuun liiken- nesyvyyteen alue kerrallaan ja laiturien edustojen ennallistamiseksi alkuperäiseen vesisyvyyteen.

Hankkeesta ei aiheudu huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa eikä va- hinkoa yksityisen kalastusoikeuden käyttämiselle eikä se estä tai vaikeuta vesilain 11 luvun 3 §:n 7-kohdassa tarkoitettua kalastusta.

Hankkeesta ei aiheudu vahinkoa yleiselle edulle eikä haittaa yksityi- sille kiinteistöille tai niiden asukkaille. Toiminnasta ei arvioida aiheu- tuvan korvattavaa haittaa.

Tarkkailu

Alustavan tarkkailusuunnitelman mukaan veden laatua tarkkaillaan kolmesta näytepisteestä ruoppaustöiden aikana. Näytepiste V1 si- jaitsee 200 m:n etäisyydellä ruoppausalueesta pohjoiseen, näytepis- te V2 sijaitsee 200 m:n etäisyydellä ruoppausalueesta etelään ja näytepiste V3 sijaitsee Aurajoen suuaukolla noin 200–2 000 m:n etäisyydellä ruoppausalueesta. Ensimmäinen vesinäyte otetaan en- nen ruoppaustöiden aloittamista, minkä jälkeen vesinäytteitä otetaan kahden viikon välein ruoppaustyön aikana. Viimeiset vesinäytteet otetaan noin kahden viikon kuluttua ruoppaustöiden valmistumises- ta. Näytepisteistä V1 ja V2 otetaan vesinäytteet sekä metrin syvyy- deltä veden pinnalta että metrin syvyydestä pohjasta. Näytepisteistä V1 ja V2 otetuista vesinäytteistä tutkitaan joka kerta sameus, koko- naisfosfori ja -typpi. Joka toisella näytteenottokerralla tutkitaan lisäk- si raskasmetalleista Ni, Cu ja Hg, PAH- ja PCB-yhdisteet sekä TBT.

Näytepisteestä V3 tarkkaillaan vain veden sameutta. Lisäksi sameut- ta tutkitaan jatkuvatoimisella mittalaitteella koko suunnitellulta noin 2 km pitkältä ruoppausalueelta.

Näytteitä otettaessa tehdään havainnot näytteenottohetken sää- olosuhteista. Samentumisen alueellinen leviäminen määritellään sil- mämääräisesti ja tarpeen mukaan näkösyvyysmittausta apuna käyt- täen. Näytteiden analyysitulokset toimitetaan viikon kuluessa ana- lyysien valmistumisesta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Tu- loksista laadittava yhteenvetoraportti toimitetaan Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Alustavaa tarkkailuohjelmaa muutetaan tarvittaessa haki- jan ja valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla.

ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Kuulutus

Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Turun kau- pungissa 24.9.–24.10.2007 välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämi- seen hakemuksen johdosta viimeistään 24.10.2007.

Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet

1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on todennut, että ruop- pausaluekartan ja sedimenttien analyysitulosten perusteella pilaan- tuneimmat pohjasedimentit (allas 8 ja altaan 11b itäpää) jäävät ensi- vaiheessa ruoppaamatta, eivätkä siis päädy Pansion eristysaltaa- seen. Tästä saattaa aiheutua pilaantuneiden pohjasedimenttien kul- keutumista normaalia enemmän Aurajoesta satama-alueelle ja pää- väylään.

Ympäristökeskuksen mukaan hakijalle voidaan myöntää lupa Aura- joen alajuoksun kunnossapitoon ruoppaamalla vain sillä alueella, jo- ka ei sisälly Satamalla jo olevaan merialueen kunnossapitoa koske- vaan lupaan (Länsi-Suomen vesioikeuden päätös nro 17/1998/4).

Hakemussuunnitelmassa kunnossapitoruoppaukset ulottuvat meri- alueelle. Ympäristökeskus on katsonut, että merialueen raja on ha- kemussuunnitelman ruoppausaluekartassa nro GEO 904 (15.8.2005) olevien alueiden 8 ja 9 lounaan puoleisten rajojen suun- taisena joen poikki alueen 10 läpi jatkuva linja. Tämä Aurajoen ala- juoksun kunnossapitoa koskeva aluerajaus on tarpeellista yksiselit- teisesti merkitä lupapäätökseen.

Ympäristökeskuksen mukaan lupa voidaan myöntää enintään vii- deksi vuodeksi, koska pilaantuneiden sedimenttien tutkimuksessa ja haitallisuuden arvioinnissa, lainsäädännössä sekä ruoppaus- ja läji- tystekniikoissa ja niitä koskevissa ohjeistuksissa saattaa tapahtua muutoksia, joita ei tässä vaiheessa voida riittävästi ottaa huomioon.

Ympäristökeskus on lisäksi todennut, että ruoppausmassamäärä 300 000 m³itd ei ole realistinen, kun otetaan huomioon ruoppausten rajoittuminen jokiosuudelle, viiden vuoden ajanjakso ja hakemus- asiakirjoissa olevan tutkimusraportin "Aurajoen vaikutukset Turun edustan vedenlaatuun 30.4.2003 ja 16.4.2004" johtopäätökset.

Ympäristökeskus on esittänyt seuraavia lupamääräyksiä:

– Tarvittavilla uusilla eristysaltailla on käyttöönotettaessa oltava vesi- lain ja ympäristönsuojelulain mukaiset luvat.

– Hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia vesistöön Lounais- Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkai-

luohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vä- hintään kuukautta ennen töiden aloittamista.

– Töiden aloittamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle.

– Vuosittaisista ruoppauksista on etukäteen ilmoitettava ympäristö- keskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä selvitys ruopattavien masso- jen laadusta.

– Ruoppauksen ja läjittämisen edistymisestä on pidettävä pöytäkir- jaa, johon merkitään kulloisenkin ruoppauskohteen sijainti (koor- dinaatisto), ruoppausmassamäärä proomuittain ja massojen sijoitus- paikka. Pöytäkirja on toimitettava valvontaviranomaisen käyttöön sen sitä pyytäessä.

– Työt on suoritettava siten, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen on vähäistä.

– Proomukuljetukset on tehtävä siten, ettei ruoppausmassoja pääse kuljetuksen aikana valumaan mereen.

– Töiden valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais- Suomen ympäristökeskukselle.

2) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus on todennut, että ruoppausalueelle ja Halistenkoskelle istutetaan vuosittain kalan- poikasia. Vaeltavat lohet ja meritaimenet nousevat merestä jokeen syys–marraskuussa. TE-keskuksen mukaan lupa ruoppauksiin voi- daan myöntää edellyttäen, ettei kalanistutuksille eikä kalojen nousu- vaellukselle aiheuteta haittaa. Ruoppauksia ei saa tehdä huhti–

toukokuussa eikä syys–marraskuussa. Hakijan on tarkkailtava ruop- paustyön vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen TE- keskuksen hyväksymällä tavalla. Hakijan maksettavaksi on määrät- tävä 2 000 euron suuruinen kalatalousmaksu niiltä vuosilta, joina lu- van mukaisia ruoppaustöitä tehdään.

3) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toden- nut, että hakemuksen mukainen ruoppaus on Itämeren tilan paran- tamiseksi Turun ja Helsingin kaupunkien tekemän sitoumuksen mu- kainen toimenpide. Ruoppauksen tarkoituksena on poistaa Aurajoen likaantuneita pohjasedimenttejä.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on edellyttänyt lupapäätöksessä otettavaksi huomioon, että ruoppaus tehdään ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tek- niikkaa (BAT) hyödyntäen. Silttiverhon käytön mahdollisuus on selvi- tettävä. Silttiverhon käyttöä tukee myös se, että ruopattavat alueet ovat melko pieniä ja rajattuja. Aurajoen suuresta virtauksesta johtu- en ruoppauksen yhteydessä vesimassaan mahdollisesti sekoittuvat lika-aineet pääsevät kulkeutumaan pitkälle Turun edustan merialu- eelle.

Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ja TE-keskus istuttavat Aurajokeen vuosittain kaloja (meritaimen, merilohi ja siika) pääasi- assa maaliskuun lopusta toukokuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksol- la. Istutuspaikkoina ovat yleensä olleet Nautelankoski, Halistenkos- ken alapuoli, Martinsillan pieli ja Suomen Joutsenen lähistö. Ruop- pausta suoritettaessa olisi pyrittävä huolehtimaan siitä, etteivät ka- laistukkaat joudu altistumaan ruoppauksen aikaiselle samennukselle ja myrkyille.

Ruoppauksesta on tehtävä vuosittain ympäristönsuojelulain 60 §:n mukainen ilmoitus (ns. meluilmoitus) Turun kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle. Asutuksen läheisyydessä ruoppaustöitä voi- daan suorittaa klo 7–22 välisenä aikana. Alustavan tarkkailuohjel- man mukaisista vesinäytteistä on TBT:n lisäksi tutkittava ainakin tri- fenyylitinapitoisuus (TPhT) ja mahdollisesti myös muita orgaanisia tinayhdisteitä kuten dibutyylitina (DBT) ja monobutyylitina (MBT).

Vuosittain ennen töiden aloittamista Turun kaupungin ympäristön- suojeluviranomaiselle on tehtävä ilmoitus, josta käy ilmi ruopattava alue sekä ruopattavan sedimentin haitta-ainepitoisuudet ja loppusi- joituspaikka.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

4) Museovirasto on todennut hankkeen käsittävän alueen, jossa on jo satojen vuosien ajan ollut vanhaa asutusta ja vesiliikennettä. Ky- seessä on kunnossapitoruoppaus, jota on tehty samalla alueella ai- emminkin, minkä vuoksi ei ole kuitenkaan todennäköistä, että hank- keella olisi vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön.

Museoviraston mukaan lupa hankkeelle voidaan myöntää edellyttä- en, että mikäli hanketta toteutettaessa tavataan sellaisen veneen tai aluksen hylky tai hylyn osa, jonka voidaan olettaa olevan uponneena yli sadan vuoden ajan tai muita vanhoja ihmisen tekemiä vedenalais- rakenteita, löydöstä välittömästi ilmoitetaan Museovirastolle.

Hakijan selitys

Turun Satama on todennutLounais-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen ruoppauksen sallimisesta vain sillä alueella, joka ei sisälly Turun Satamalla jo olevaan merialueen kunnossapitoa kos- kevaan vesioikeuden 19.3.1998 antamalla päätöksellä nro 17/1998/4 myöntämään lupaan ja alajuoksun kunnossapitoa koskevan aluera- jauksen merkitsemisestä lupapäätökseen, että nyt käsiteltävän ha- kemuksen kohteena on Aurajoen pilaantuneiden pohjasedimenttien ruoppaaminen nykyaikaisella tavalla ja koko ruopattava alue kuuluu jo nyt Turun Satamalla olevaan ympäristökeskuksen mainitsemaan lupaan. Hakemuksen liitteenä on ollut selityksen liitteen mukainen kartta, joka kattaa koko Turun Sataman hallinnoiman alueen. Aura- joessa tämä alue ulottuu mereltä katsoen Martinsillalle saakka. Lou- nais-Suomen ympäristökeskus on vaatinut määriteltäväksi selkeää

teoreettista rajaa meri- ja jokialueelle. Turun Sataman mukaan tällai- selle keinotekoiselle rajalle Turun Sataman hallinnoiman alueen keskelle ei ole perusteita, sillä sataman merelliset toiminnot ulottuvat aina Martinsillalle saakka. Myös meren pohjassa kulkevat virtaukset ulottuvat pitkälle Aurajokeen. Ei ole myöskään mitään selkeitä perus- teita sille, että Aurajoen puhdistaminen paloiteltaisiin lupapäätökses- sä osiin. Aurajoen kunnossapitoruoppaus on selkeä kokonaisuus, joka on perusteltua käsitellä yhdessä lupapäätöksessä. Turun Sata- man mukaan ympäristökeskuksen vaatimus aluejaosta tulee hylätä perusteettomana.

Ympäristökeskuksen vaatimukseen luvan rajoittamisesta enintään viideksi vuodeksi Turun Satama on todennut, että viisi vuotta on riit- tämätön aika mittavan kunnossapitoruoppauksen toteuttamiseksi sii- tä syystä, että ongelmallisille massoille ei ole vielä riittävästi sijoitus- tilaa. Pansion pengeraltaan täyttämiseksi pilaantuneilla massoilla on vireillä lupahakemus, mutta Pernon väylän pilaantuneet ruoppaus- massat vievät altaan kapasiteetista suurimman osan. Seuraavaksi sijoituspaikaksi on suunniteltu satama-altaan pohjukkaan rakennet- tavaa laituriallasta, jonka suunnittelu on vasta käynnistynyt ja lupa- hakemus saadaan vireille aikaisintaan vuoden 2008 keväällä. Nämä sijoituspaikat eivät vielä riitä Aurajoen ongelmallisille massoille ja uusia sijoituspaikkoja tutkitaan jatkossa. Peruslähtökohtana on, että pilaantuneet ruoppausmassat voidaan sijoittaa asianmukaisen luvan saaneeseen sijaintikohteeseen. Uusien paikkojen luominen kestää niin kauan, että luvan tulisi olla voimassa 10 vuotta. Lisäksi Turun Satama on todennut, että ruopattavat massat analysoidaan vuosit- tain etukäteen ja tulosten perusteella voidaan ottaa huomioon mah- dollisten uusien määräysten vaatimukset.

Turun Satamalla ei ole ollut huomautettavaa ympäristökeskuksen esittämiin lupamääräyksiin.

Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus 2) on vaatinut, että työt tehdään siten, ettei kalaistutuksille eikä kalojen nousuvael- lukselle aiheuteta haittaa ja ettei ruoppauksia tehdä huhti–

toukokuussa eikä syys–marraskuussa. Turun Sataman mukaan tä- mä tarkoittaa, ettei ruoppausaikaa jäisi käytännössä lainkaan, koska kesäaikana joen virkistyskäyttö on huomattavaa ja talvella ruoppa- uksia ei voida tehdä. Turun Satama on esittänyt, että ruoppausajaksi määriteltäisiin ajankohta 1.9. alkaen talven tuloon saakka kuitenkin enintään maaliskuun loppuun saakka. Turun Sataman käsityksen mukaan samentuma on mahdollisimman vähäistä eikä kalan nousu jokeen vaikeudu, kun ruoppaus tehdään nykyaikaisella ns. ympäris- tökauhalla. Perusteita erillisen kalatalousmaksun määräämiselle ei hakijan mukaan ole olemassa.

Turun Satama on todennut Turun kaupungin ympäristö- ja kaa- voituslautakunnan 3) vaatimukseen silttiverhon käytön mahdolli- suuden selvittämisestä, että silttiverhon käytön mahdollisuus voi- daan tutkia aluekohtaisesti ruoppaukseen ryhdyttäessä ja selvittää yhteistyössä valvovien viranomaisten kanssa, mutta joen vilkkaan lii-

kennöinnin sekä ajoittain vuolaan virtauksen vuoksi silttiverhon asentaminen saattaa olla mahdotonta. Hakijan mukaan ympäristö- kauhan käyttö vähentää oleellisesti saostumia.

Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan muistutuksesta.

Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Museoviraston 4) lausunnosta.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu

Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle luvan altaiden 1–14 ruoppaamiseen Aurajoen alajuoksulla hakemukseen liitetyn ja myö- hemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti tämän päätöksen lu- pamääräysten tarkentamalla tavalla Turun kaupungissa.

Ympäristölupavirasto hylkää Turun Sataman hakemuksen Aurajoen ruoppaamisesta muilla suunnitelman mukaisilla ruoppausalueilla.

Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lu- pamääräyksiä.

Lupamääräykset

1) Luparatkaisussa mainitut altaat ruopataan 15.8.2005 päivätyn piirustuksen GEO 904, ruoppaukset, ruoppausaluekartta 1:4000, mukaisesti.

Ruoppausmassoja ei saa läjittää vesialueelle. Ruoppausmassat on sijoitettava paikkaan, jolla on asianmukainen lupa kyseisten masso- jen sijoittamiseen.

2) Työt on suoritettava 1.9.–31.3. välisenä aikana niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesiympäristölle ja sen käytölle sekä käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisim- man vähäistä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti.

Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu veteen kuljetuksen aikana.

Hakijan tulee selvittää alueella mahdollisesti olevat johdot ja kaape- lit. Työ on toteutettava näitä vaurioittamatta.

Ruoppausalue on merkittävä Merenkulkulaitoksen ohjeiden mukai- sesti. Mahdolliset esteet merenkululle tai vesiliikenteelle tulee ilmoit- taa Merenkulkulaitokselle ja paikallisesti kuulutuksin.

3) Ruoppauksista ja massojen sijoituksesta on vuosittain laadittava suunnitelma aikatauluineen. Suunnitelma on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja annet- tava tiedoksi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Selvitys edellisenä vuonna ruopatuista massoista ja niiden sijoituk- sesta on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Tu- run kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain tammi- kuun loppuun mennessä.

4) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppauksen vaikutuksia vesiympä- ristöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais-Suomen työvoima- ja elin- keinokeskuksen hyväksymällä tavalla.

Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeino- keskukselle viimeistään kuukautta ennen ruoppaustoimenpiteiden aloittamista.

5) Tarkkailujen tulokset ja raportit on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes- kukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tark- kailusuunnitelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydet- täessä annettava myös asianosaisten nähtäväksi.

6) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia töitä tehdään maksettava vuosittain tammikuun aikana 500 euroa kalatalousmaksua Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuk- selle käytettäväksi ruoppauksen vaikutusalueen kalastolle ja kalas- tukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu on suo- ritettava kuukauden kuluessa töiden aloittamisesta.

7) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaiselle oikeuden- omistajalle, ellei toisin sovita.

8) Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olen- naisilta osin loppuun kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa raukeaa.

9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lou- nais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle ja Merenkulkulaitokselle.

10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjal- lisesti Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ym- päristökeskukselle, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selle ja Merenkulkulaitokselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä tehtyjen ruoppausten sijainnin osoittava kartta.

Korvaukset

Kalatalousmaksusta on annettu määräys lupamääräyksessä 6). Ka- latalousmaksu huomioon ottaen hankkeesta ei lupapäätöksen mu- kaisesti toteutettuna ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan kor- vattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellai- nen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annet- taessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmene- tyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viran- omainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ym- päristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin hake- musasioista on vesilaissa säädetty.

Perustelut

Ruoppaushanke on tarpeen mataloituneen Aurajoen ja jokisuun edustan syventämiseksi vesiliikenteen edellytysten parantamiseksi.

Kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella.

Vesilain 1 luvun 19 §:n perusteella asia on käsitelty vesilain mukai- sena ottaen vesilain 2 luvun 1a §:n perusteella soveltuvin osin huo- mioon ympäristönsuojelulain säännökset.

Ruoppausmassat sisältävät haitallisia aineita ja ovat osittain pilaan- tuneita tai osittain mahdollisesti pilaantuneita. Ruoppausmassoja ei läjitetä mereen. Ruoppaus aiheuttaa veden samentumista ja kiinto- aineksen ja sedimentin sisältämien muiden aineiden kulkeutumista jokiveden mukana. Tästä ei kuitenkaan aiheudu vesialueen käytölle kalataloutta lukuun ottamatta ennalta arvioiden merkittävää haittaa.

Ruoppaustöiden ajoittuessa osittain vaelluskalojen nousuaikaan töis- tä aiheutuu häiriötä kalojen nousuvaellukselle. Kalataloudelle aiheu- tuvan haitan estämiseksi on annettu lupamääräys 6).

Lupapäätöksessä tarkoitetut ruoppausmassat sijoitetaan hakemus- suunnitelman mukaan Pansion eristyspengeraltaaseen. Kaikki mas- sat eivät mahdu Pansion eristyspengeraltaaseen. Niille hankitaan hakemuksen mukaan toinen sijoituspaikka ja sille erikseen asianmu- kainen lupa. Turun Satamalla on ympäristölupavirastossa vireillä ympäristölupahakemus pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittami- seksi Pansion eristyspengeraltaaseen ja toiminnan aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta (dnro LSY-2007-Y-113). Ympäristölu- pavirasto toteaa, että massojen sijoittamiseksi eristyspengeraltaa- seen tai muualle maa-alueelle on oltava lainvoimainen lupa, jota lu- van saajan on noudatettava. Nyt annettavassa lupapäätöksessä on kysymys ruoppauksesta eikä tässä päätöksessä ratkaista ruop- pausmassojen lopullista sijoituspaikkaa.

Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset edel- lytykset luvan myöntämiselle luparatkaisusta ilmenevässä laajuu- dessa ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveys- haittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityis- ten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristös- sä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luon- nonsuojelulain tai jätelain vastainen.

Hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Ruissalon lehdot (FI0200057) Natura 2000 -alueen niitä luonnonarvoja, joiden suoje- lemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon.

Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.

Lupaa ruoppausten suorittamiseksi ei myönnetä hakemuksen mu- kaisille muille kohteille, koska ruoppauskohteita ja ruoppauksen vai- kutuksia ei voida tässä vaiheessa riittävästi arvioida. Kun otetaan huomioon ruoppausmassojen haitta-aineita koskevan tietämyksen ja ruoppaustekniikan nopea kehitys, ei lupaa voida myöntää riittävästi yksilöitynä kuutta vuotta pidemmälle jaksolle. Ruoppaustyöt on pyrit- tävä suorittamaan tietyn kohteen osalta mahdollisimman yhtäjaksoi- sesti haittojen vähentämiseksi. Vesilain 2 luvun 12 §:n mukaan ra- kennustyöhön on ryhdyttävä ympäristölupaviraston määräämässä enintään neljän vuoden ajassa päätöksen lainvoimaiseksi tulemises- ta uhalla, että lupa on muutoin katsottava rauenneeksi.

Lainkohdat

Vesilain 1 luvun 19 §, 2 luvun 1a ja 22 §, 6 §:n 2 momentti ja 4 lu- vun 6 §:n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 44 ja 46 §

Töidenaloittamislupa

Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle luvan aloittaa tämän lupapäätöksen mukaiset työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tule- mista.

Perustelut

Aurajoen ensimmäisen vaiheen ruoppaukset ovat tarpeen joen vesi- liikenteen turvaamiseksi vuonna 2009 pidettävissä suurten purjelai- vojen Tall Ships´ Race -kisoissa, joissa Turun satama toimii isäntä- satamana. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja töiden aloittaminen voi tapahtua aiheutta- matta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan.

Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jäl- keen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan.

Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 § Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista

Ympäristölupavirasto ottaa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 1) esityksen lupamääräyksiksi huomioon lupamääräyksissä 1), 2),3), 4), 9) ja 10). Luvan rajaamisesta koskemaan vain varsinaista joki- aluetta ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksen mukainen alue kuuluu Sataman hallinnoimaan alueeseen ja kunnostusruopattavat massat on tarkoitus sijoittaa muualle kuin mereen. Nyt puheena ole- va kunnossapitoruoppaus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joka on tarkoituksenmukaista käsitellä samassa lupapäätöksessä.

Enemmän lausunnon antaminen esityksestä ja ympäristökeskuksen vaatimuksista niiltä osin, kuin ympäristölupavirasto on hylännyt ha- kemuksen, ei ole tarpeen.

Ympäristölupavirasto toteaa Varsinais-Suomen työvoima- ja elin- keinokeskuksen 2) vaatimukseen ruoppausajankohdasta, että lu- pamääräyksen 2) mukaan työt on suoritettava 1.9.–31.3. välisenä aikana niin, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä vesiympäristölle ja sen käytölle sekä käyttäen sellaisia työ- menetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Ympäristölupavirasto katsoo, että töiden mahdollisimman yhtäjaksoinen suorittaminen edellyttää riittävän pitkää ajanjaksoa ruoppauksen suorittamiseksi. Ympäristö- lupavirasto ottaa TE-keskuksen vaatimuksen kalataloudellisesta tarkkailusta huomioon lupamääräyksessä 4) ilmenevällä tavalla.

Ympäristölupavirasto katsoo, että 500 euron vuotuinen kalatalous- maksu on riittävä, kun otetaan huomioon, että hakemus on hyväksyt- ty vain osittain. Kalatalousmaksusta on annettu määräys lupamäärä- yksessä 6).

Ympäristölupavirasto toteaa Turun kaupungin ympäristö- ja kaa- voituslautakunnan 3) vaatimukseen silttiverhon käytöstä, että joen vilkkaan liikennöinnin sekä ajoittain vuolaan virtauksen vuoksi siltti- verhon käytöstä ei anneta velvoittavaa lupamääräystä. Silttiverhon käytön mahdollisuus on kuitenkin tarpeen mukaan otettava huomi- oon kuten lupamääräyksessä 2) on työmenetelmistä sanottu. Ympä- ristölupavirasto ottaa lautakunnan vaatimuksen ruoppausilmoituksen tekemisestä huomioon lupamääräyksessä 10) ilmenevällä tavalla.

Ympäristölupavirasto toteaa Museoviraston lausuntoon 4) yli 100 vuotta uponneena olleen veneen tai aluksen hylyn tai hylyn osan tai muiden vanhojen ihmisen tekemien vedenalaisrakenteiden ilmoitta- misesta Museovirastolle, että muinaismuistolain 3 luvun 20 §:n mu- kaan tällainen hylky tai sen osa on rauhoitettu ja siitä on soveltuvin osin voimassa, mitä kiinteästä muinaisjäännöksestä säädetään. Lu- van saajan on noudatettava voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Korvattava päätös

Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 19.3.1998 anta- man päätöksen nro 17/1998/4 siltä osin kuin päätöksessä on kysy- mys ruoppausalueista, joiden ruoppaamiseen on tällä päätöksellä myönnetty lupa.

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksen käsittelymaksu on 8 140,50euroa.

Perustelut

Asian vaatima työmäärä on ollut asetuksessa esitetyn taulukon mu- kaista työmäärää suurempi, joten maksu peritään 35 % taulukon mukaista maksua (6 030 euroa) korkeampana.

Sovellettu oikeusohje

Ympäristöministeriön asetuksen ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) taulukon mukainen maksu määräytyy ase- tuksen liitteen maksutaulukon kohdan ruoppaus tai vesialueen täyttö (yli 200 000 m³ktr) mukaan.

MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Liite Valitusosoitus

Leena Simpanen

Tapio Kovanen Heikki Penttinen

Anne Valjakka

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen.

Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka.

AV/sl

VALITUSOSOITUS

Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta va- litetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän pää- töksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy19.5.2008.

Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinym- päristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuoje- luviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- valittajan nimi ja kotikunta

- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttu- vat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi- tys asiamiehen toimivallasta

Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liittei- neen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä mää- räajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki

puhelin: 020 490 121 (vaihde)

telekopio: (09) 726 0233

sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden- käyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.