U u d e n k a u p u n g i n Satama
LYHYT SELOSTUS SEN KULKUVÄYLISTÄ JA S A T A M A R A K E N N U S S U U N N I T E L M A S T A
JU LK AISSUT
UUDENKAUPUNGIN RAUTATIE- KOMITEA
U usik au p u n k i, V akka-S uom en K irjap ain o 1919.
usikaupunki on syntynyt merikaupungiksi, ja sellaisena on sillä ollut yli kolmesataa vuotta kunniakas paikkansa maamme ulkomaisen liikenteen välittäjänä.
Luonnollisestikin saa kaupunki kiittää meri
kaupunki-merkityksestään hyvää satamaansa.
Uudenkaupungin satamaan on kohdistunut a i
koinaan ei ainoastaan vilkas Iähipaikkakuntain vaan myöskin laajan sisämaan kauppa. Täällähän kukoisti jo ammoisista ajoista saakka sellainen meriliikenne ja ulkomainen kauppa, että se kiin
nitti puoleensa hallituksen erinomaista huomiota ja aiheutti lopulta kaupungin perustamisen.
Kaupungin satama oli sen jälkeen vuosisatojen kuluessa merenkulkijain suosima, ja oli kaupun
gilla sangen vilkas liike aina siihen saakka, kun
nes naapurikaupungit etelässä ja pohjoisessa sai
vat itselleen rautatiensä, nuo uudemman ajan välttämättömät maa- sekä meriliikenteen im u
rit. Uusikaupunki oli tuolloin tuomittu jäämään syrjään huolimatta satamastaan ja kunniakkaasta menneisyydestään.
Tuo unohduksen ja taantumuksen aika on kuitenkin loppumaisillaan. Uusikaupunkikin saa vihdoin rautatiensä. Ja silloin se taas satamineen pääsee palvelemaan maan liikennettä ja näyttä
mään kuntoisuuttaan yhteishyvän palveluksessa.
Uusikaupunki varustautuukin, tietoisena vel
vollisuuksistaan, vastaanottamaan uutta aikaa,
mikä sen saattaa pitkäaikaisesta syrjäytetystä a s e mastaan nykyaikaisen, entisestään paljon kehitty
neemmän liikenteen palvelukseen merisatama- kaupunkina.
Mutta ennen näitten toimien esittelyä luokaam
me lyhyt silmäys kaupungin sataman luonnolta saamiin etuihin, mitkä ovat kaupungista tekemällä tehneet merikaupungin ja määränneet sille sellai
sena arvokkaan aseman maamme lounaisimpana kaupunkina.
Kulkuväylät.
Uudenkaupungin satamalla on kolme helppo
kulkuista väylää merelle:
Pohjoinen väylä johtaa Pohjanlahteen ohi Lyö- kin majakan. Täällä on Lyökin luotsiaseman luona syvä ja tilava varasatama. Väylällä voivat kulkea 24 engl. jalkaa syvässä kulkevat laivat, jollaisia luotsit ovat velvoitetut täällä ohjaamaan.
Läntinen väylä johtaa Kirstan salmen kautta Isonkarin (Enskär) majakan ohi Pohjanlahdelle.
Tätäkin väylää voivat nykyään kulkea 24 engl.
jalkaa syvässä kulkevat laivat. Väylä kuitenkin voidaan helposti syventää 27 jalk. vaativille lai
voille kunhan Kirstan salmessa hiekka- ja savi- pohjaa syvennetään 800 engl. jalan pituudelta, mikä työ on varsin helposti suoritettavissa.
Eteläinen väylä johtaa suoraan Itämerelle, er
kaantuen yllämainitusta läntisestä väylästä ennen Isonkarin majakkaa ja käyden Jurmon, Fiskön ja Måshagan kautta Degerbyn luotsi- ja tulliasemalle.
Tällä väylällä on vielä toinenkin rinnakkaisväylä,
suora ja syvä, siis laivakululle ehdottoman varma ja mukava. Tämä väylä käy edellämainitun itä
puolella, johtaen n. k. Vattuskiftetin ja Kökarin saariston kautta suoraan Itämeressä olevalle Bog- skärin majakalle.
Huomattavina väyläin etuina on mainittava paitsi niiden turvallisuutta myöskin se seikka, etteivät ahtojäät niillä estä liikennettä. Ja kun Pohjanlahtea sekä Itämertä yhdistävät merivirrat käyvät näillä väylillä Ahvenanmaan itäpuolella, estävät ne jäätä muodostumasta niin paksuksi kuin saariston itäosissa, jonne virrat eivät enää vaikuta. Väylät tästä syystä ovat aikaisin keväästä ja myöhään syksyisin jääesteistä vapaat, soveltuen myöshin talvilaivaliikenteelle varsin vähäisin auki- pitokustannuksin.
Uudenkaupungin satam a.
Kuten väylät on itse satamakin suojaisa ja siihen pääsy helppo. Lisäksi ovat sekä uiko- että sisäsatama syvät ja tilavat. Ulkosataman syvyys on 42 engl. jalkaa ja sisäsataman 24 engl. jalkaa.
Kumpaisessakin on pohja savea, joten syventä
minen käy helposti. Mitään jokea ei laske sata
maan, jossa mataloitumista siitä syystä ei tapahdu.
Suursatam an raken n ussu u nn itelm a.
Viittasimme jo edellä, että Uusikaupunki on ryhtynyt toimiin uuden vilkkaamman meriliiken
teen varalta, minä epäilemättä tuo tullessaan kau
punkiin rakennettava rautatie.
Sitä varten on kaupunginvaltuuston toimesta insinöörit A. Wesén ja G. Lindqvist valmistaneet perinpohjaisten satamatutkimusten jälkeen suur
sataman yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman, jonka toteutettua Uusikaupunki voi kunniakkaasti tyydyttää suurenkin meri- ja satamaliikenteen vaa
timukset. Kun kuitenkin sataman laajennus käy tarpeelliseksi kasvavan liikenteen mukaisesti, on sataman laajennustyötkin sovellettu sen mukaisissa eri osissa suoritettaviksi. Suunnitelma kokonai
suudessaan näkyy tähän liittyvästä piirroksesta, ja on sen kaupunginvaltuusto sellaisenaan hyväk
synyt toimeenpantavaksi.
Ensimäisenä rakennusjaksona eli -osana tulee nykyisen laivalaiturin itäpuolelle rakennettavaksi möljä B-A-C-D, pituudeltaan 260 metr. ja levey
deltään 70 metr., jonka kummallakin sivulla siis voi olla 7 metr. syvältäviä aluksia joko 2 kpl.
110 metr. pitkiä taikka 3 kpl. 80 mtr. pitkiä pe rä itäin. Altaan leveys on tässä 90 metriä.
Vesialue laituriviivan F —G ja Ison Vilissalon saaren vastaisen rannan välillä on 180 mtr. ja siis riittävä kaikkiin tarpeisiin, myös lastaukseen lai
voista lotjiin kahdessa rivissä tekemällä pollareita.
Europan uusimmissa satamissa kuten Stettinissä, Lyypekissä ja Hamburgissa ovat allasleveydet tässä mainituille aluksille 82— 100 metr.
Möljä rakennetaan suuntaan SW, joten mereltä tuleva aallokko sattuu laiturin pituussuuntaan eivätkä laivat joudu sen vaikutuksille alttiiksi.
Ruoppaus toimitetaan 7,3 metr. syväksi.
Itäiselle möljän sivulle tulee rakennettavaksi tulli ja pakkahuone kaksikerroksisena, ehkä kel
larikerroskin, sekä yksikerroksinen tavarakatos.
Laiturin toiselle sivustalle mahtuu ulkoilmassa säilytettäviä tavaroita.
Möljä varustetaan raiteilla ja nostoranoilla. Jo tällaisenaan tulee laituri riittämään jonkun aikaa, semminkin kun nykyinen laituri on edelleen käy
tettävissä matkustajaliikenteelle.
Puutavaravarastoille varataan paikkoja Suu- karin ympäristöllä, ensiksi alueet D E-G H-I, m yö
hemmin E-F-G. Varastotontteja raideyhteyksineen ja omine lastauslaitureineen voidaan täältä vuok
rata yksityisille. Laituriosa E-F jäisi kuitenkin yleistarpeisiin käytettäväksi.
Toisena rakennusjaksona rakennetaan rantalai- turi M L pitkin pohjoisaltaan pohjoista sivua sit
ten kun sataman suurentaminen käy tarpeelliseksi ja varsinkin jos jyväaitta ja mylly tulevat täällä kyseeseen. — Ja yhäkin tarpeen vaatiessa tulee
Kolmantena rakennusosana esille Hepokarin rantalaituri M-N täydellisine uudenaikaisine tava- rakatoksineen ja varastohuoneustoineen. — Myös
kin teollisuuslaitoksille on aijottu varata tontteja Hepokarin alueella.
Kun on luultavaa, että rautatieliikenteen avau
duttua täältä myöskin pohjoiseen ja sisämaahan liikenne satamassa yhä lisääntyy varsinkin p u u tavarain viennin suuntautuessa tänne, on siltäkin varalta satama-alueella varattu tilaa. Tällöin tulee käytäntöön Sorvakon alueet, minne varmaankin köysiradat taikka kaltevat lastausradat laitureille tulevat rakennettavaksi. Ja täältä voi liikenne
alue, yhä laajennuksen kyseeseen tullessa, ulon-
tarttua Isoon Vilissaloon, missa on laajat maa- alueet ja erittäin syvät rannat.
Mainittakoon vielä, että varastopaikka noin 5,000 tonnin kivihiilimäärälle on sijoitettu järjes- telypihan viereen, möljän alkupäähän. Kivihiilien purkaminen laivoista suoraan varastoon käy köy- siradan avulla. — Ja vihdoin on varattu tilaa rannikolla kalahallille, jos sellainenkin kävisi tar
peelliseksi, puhumattakaan paikallisen ruoka y.m.
tavarain liikenteestä, jolle on tilaa pitkillä ka u pungin laitureilla, ulottuen ne kaupungin keskus
taan saakka.
*
Kuten ylläolevasta lyhyestä kulkuväyläesitte- lystä sekä siihen liittyvästä satamasuunnitelma- piirroksesta nähdään, voi Uudenkaupungin sata
ma, joka on Pohjanlahden eteläisin satama, tarjota maamme liikenteelle
erinomaisen mukavakulkuiset, turvalliset, syvät, kauan sulina pysyvät ja kulku- tai ahtojäistä vapaat sekä Itämerelle suorimmat ja lyhyimmät kulkuväylät;
tilavat, syvät ja suojaisat laiturit sata-, maan saapuville ja siinä lastattaville tai lastiaan purkaville laivoille;
mukavan ja joka suhteessa halvan tava
rain käsittelyn sekä laivatessa että laivasta rautatievaunuihin siirrettäessä;
kylliksi tilaa liikenteen laajetessakin ja sen kehittyessä ei ainoastaan kotoista vaan
myöskin laajaa läpikulkuliikennettä varten.
Siis
etuja, joita täytyy pitääerittäin arvokkai
na ja ratkaisevina varattaessa ulkomaiselle kaupalle lounaisrannikollamme ajanmukaista satamaa.
Selvää myöskin on, että Uudenkaupungin erinomaiselle satamalle uusiaikaisine
laitteineen ja satamaratoineen on annettava ratkaiseva merkitys myöskin Turun- Uuden
kaupungin rataa jatkettaessa pohjoiseen suun
taan, koska sen kautta voidaan sekä
jois- että k e s k i - ja itä-Suomellekin tarjota oivallinen satama. Ja kun siitä aivan v ä
hällä vaivalla ja kustannuksilla voidaan saada myöskin talvi-satama laajalle alueelle suuntautuvalle liikenteelle, täytyy myöntää, että Uudenkaupungin satamalla on kaikki edellytykset kehittyä maamme suursatamaksi, johon suuntautuvain rautatieratain rakenta
mista olisi kaikin mahdollisin keinoin kii
ruhdettava.
