Uudenkaupungin
"Sanakirja”
Koonnut He l me r W i n t e r
^■j.
Uudenkaupungin
» O 1 ♦ ♦ ”
oanakirja
Koonnut H e l m e r W i n t e r
t i l i ' "
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
Viime aikoina on pontevasti ruvet
tu valmistelemaan S u o m e n mu r - t e i d e n s a n a k i r j a a , jonka ai
neiston kokoamiseksi parastaikaa ve
detään erikoista, lopullista ^Sana- nuottaa”, kuten lehdistöstä olemme havainneet. Ennakkotiedoista pää
tellen mm. Vakka-Suomen seudut ovat ^toistaiseksi vetäneet vähän ”ve- siperänuottaa”, vaikka täkäläinen murre kuuluu Suomen kielen mie
lenkiintoisimpiin. Parannus olisi vielä mahdollinen ja tarvittavia sanalippuja sekä keräysohjeita on saatavissa Suomalaisen Tiedeakate
mian keräilytoimistosta, Fabianin
katu 3*3 Helsinki.
Jos ”uurenkaupun;kilaiset” innos
tuisivat tähän hyvään yritykseen voisimme omin voimin näin saada kokoon oman ”Uurenkaupunki Suk- -keli Sanoi”Jkokoelman, josta tule
ville uuskaupunkilaisille olisi hyö
tyä ja iloa vastaisuudessakin, kun edelleen työskentelemme ”Uuren- kaupunki pualest ain ja joka pa-ikas, misä suinki voit” eli Kiltojen peri
aatteen muikaan.
Ajatellessani keräystyön tehosta
mismahdollisuutta tuli mieleen mah
dollisuus, että U:gin Sanomat, jotka aina suopeasti ovat suhtautuneet kotokaupunlkia edistäviin yrityksiin, painattaisi eräänlaisen mallisanas- ton, johon lukijat voisivat tehdä tar
peellisiksi havaitsemansa lisäykset tai muutokset. Sanasto (noin (900 sa
naa) olisi aakkosjärjestyksessä pai
nettuina vain vihkosen joka toiselle sivulle, jolloin vierisivulle jäisi tyh
jä ä tilaa lisäyksiä varten. Näin jär
jestettynä työ ei olisi kenellekkään vaivaksi ja vihkoset säilytettäisiin sitten Uudenkaupungin Muistoarkis- tossa, johon sivumennen sanoen on
‘kertynyt jo kolmattakymmentä mie
lenkiintoista juttua tuleviin aikoi
hin säilymään.
iMallisanaston painamiseen U:gin Sanomat uhraisi aluksi pari alaker
taa, jotka sitten eripainos vihkoina olisivat (halukkaiden saatavina "arkis
tonhoitajalta” H e l m e r W i n t e- r i i t ä (os. Turku Linnankatu 5 A 19)
”iSukkeli sanoi”-kokoelma voisi ra
kentua seuraa van pohjasanaston ympärille:
A. aanata, ”aapopiipo”, ahter, ah- terkulmane, ahterpeil, akita, akitaat- tor, alitaulkJkomat, alos, alstant, alt- (kulmatte, alumaine, alvari, alvolkaat, angeleegiste, antta ylä, antäkning, auksoon, aunikoita.
B. baadhuane, baadkaar, bjuud- ning, bruur, buffa.
,E. ehdasta, ehta, ehtoetu, ehtoline, eine, elfenbeeni, enskaste, ereskäyp, eritotte, etu- eli ristimänimiä (mei
käläisessä muodossa).
'F. faarelmaine, faart, fapriik, falla- ta, fallesman, falskata, falskmynttär, fank, fati, fiikun, fiirata, fiilur, fiol, firablata, firapeli, firatta, firattanu, firinä, fiskaall, fiäter, fjäntel, flaat, flattuskaine, flaku, flakutta, flat- kutta, flett, fliit, fliiitota, flikkane, floompuuk, flota, flunder, fluur, Elä
jättä, fläsk, foksterkoer, formlakk, formu, fraht, friiata, friimerk, frisk, friskata, friskiste, . frou, frööken, fuhtene, funteerata, fuurman, fyrrä-
_ 2 —
klimpsopp, klinkkarviru, klipata, klipotta ja klapotta, klippar, kloip- roida, klookku, klopp, kloset, klon- kutta, klumm, klunk, klunkata, klutata, klutt(u), kluttaskella, klyykka, klyysi, klänningvärk, klä- pätä, klääpitä, knaaber, knaft, knall, knapaus, knapphandelsman, knupp, knyytt, knäävel, kohelo, kollista, kohjo, koipeliin, koippe, kokko, kok- poik, koljaitt, kolko, kolleroida,, kol- lerpeil, kollerpytt, kolikatt, kolli, kollotta, komelja, komeljanttar, kommervenk, komproita, konk, konkkaronkka, konst, konsument, kont, kontpual, kooho, koppavaine, kori, korttelkunt, korutta, korventta, kottkärr, kotur, koulkläpp, kraaku, kraana, kraapasta, kraappi, kraa- tar, krai, kraivel, krakovjakik, krans, krapa, krapu, kravirant, krek- kal, krökkaloida, kretasnekka, kret- liin, kriffelkint, kriivar, krikotta, kriksu, kriksunpaana, ikrill, kromo, krookasta, kroop, kronttmänttenes, kropeloida, kropone, kropp, krouv, krotata, kruipelo, kruntkivi, krunt, krupu, krupuspiittar, kruuk, kruuk- maakar, kruusata, kruuv, kryhä, kryky, krymppäntty, krysätä, kryyr, kräks, kränä, kräälk, kuhnur, kulata, kunikstool, kupiikki, kuritta (suk
kia), kurnuit, kuskata, kuulustella, kuur, kuuro kaaro, kyhnyttä, kyrs, kyrätä, kytätä, käntty, kärppesäs, kärrätä, käsitys, köljätä, könilöyly, köksä,
,L. laager, laattio, 1 allit, laihtar, lamppanjpapeni, lamppasapar, lam- pur, lamssi, langonk, larink, lasarett, lassatta, lauteerata, lavasta, lee, lee- vänpala, lehter, leiksuta, leipressu, lekker, leppentty, leukavas, liasu, lii-
— 4 —
kanimiä U:ssa. (pritt, pohro, klomp- par, klemppar, mohkar, vehkar), lii- rum, ilinda, linnink, lippikala, lirutus, litviik, liäm, loot, loraus, lort, losata, luanata, luantkappal, luato, luat-
■laine, luatsolderman, luurata, luu- vart, luuvata, lykattu, lyssättä, lyst- huane, lyställä, lärv, lättmatruus,, lölläk, löyströi, löysätä, löök, lööperi,
M. maajuss, maankyläläine, maar, maikk, makkarmaakar, mako, malör, mare, marenaur, mariprettu, matas,.
matmuur, matta, mattenahk, malat, meinata, meinink, meklar, mennä- (viikoll), messink, mestarstykk, mettmiäs, mialttune, misstaak, mittu- maarja, moinata, moks, monument, mookar, mops, mooretter, motkotta^
mott, imuff, mukul, mukulmaine, mulliikoida, muljata, muljatella, m ul
kata, mulliruakk, mullune, myns- tykk, munterink, mynsträtä, mynti, myrk, mäki, märäntyny, mörköä mööpel,
iN. nalkutta, nappaus, natuli, nel- jästys, nenäklasi, nikkar, nikkar- versta, niristä, noikata, nokk, nok- kastokkar, norone, nuuka, nuusktoo- sa, näpsäste, näsisst, nästuuk, nörkö,
O. ofert, öhkane, ojakonn, oilder- man, olimar, onka, onkpann, onne- leht, oodekolonk, ookata, oolanteri, orneerata, orpan, orter,
P. paarlast, paapuuri, paasata, paat, pahanhengen puukhollar, pa- hankurene, pahasuap, pahnpää, pa- kar, pakattu, pakkhuus, pakkloora, palkkenkiäl, palkoline, pankrot, panksuun, papeross, papuruak, parmr parmasmittar, parakraaf, paraplyy, parasoill, parikaas, parkiku, parsel, pasata, paseraskella, paseru, pask, paskpoliis, passel, passelias, patin,
pehmi, pelitoosa, pelivärk, pelman, periikmaakar, peränkattoja, perätä, pia-aikka, pii, piil, piisata, piitas, pihätto, pikent, pilivinni, pisi, pis- laaki, pitkpiimäne, plaan, plaasihol- ma, plakkar, plank, plankata, pla
rata, plass, plassu, plaitkahousu, pleik, pleikkanttu, pliitin, pluus, plyyklott, pläkslaakar, plänkfyyr, pläsi, plätt, plöröks, pojankoll, po- kafta, pokkasikella, polett, poloitta, poltimpuu, poltimpall, pon'ksuur, pook, pookstaav, pooshaka, porjar, poisto, portkong, posetiivar, postel- joon, potfoor, pott, potlerus, poukat- ta, poukroita, prakki, pramraak, prarikkor, prankuline, prasu, preiv, prenik, priis, priistank, prilli, prits, program, prohtata, proom, prosess, protista, protkotta, protokolla, praa- kaskella, pruukata, pruun, pruutta, pruuttasyyn, pruuvaskella, pruuv, pruutta, pruuttasyyn, pruuvaskella, pruuvryttär, prutku, pruuvata, pry- ki, prykä, prykäskellä, pryssoker, pryynätä, pränkätä, prännmestar, prännvaht, pränsthaka, prämkätä, prätkyttäjä, prääklaut, prääkätä, pualetoine, pualviti, puar, puasu, pufett, puhalusröör, puket, puks- prööt, puksu, pulin, pullikoida, pual, pumprusitink, pums, punt, purk, puti- miäs, putka, putti, puukhollar, puu- laak, puuris, pärjätä, pärk, pärmän- tätä, pärrätä, päärlemu, pyh'ke, pykä
lä, pyärtän, pöhkö, pökk, pörö, R. rakkar, ransuun, raum, redar, reelink, reera, reklement, reoho, repareerata, revär, revärs, riahanttu, riaho, riask, riipiraapi, rikerata, rink, rio, rippiskoul, risäft, riuskas, rivioma, roikotta, roit, romm, rond, roolkata, iruurman, rotevas, rottfällä,
— 6 —
ruafclyst, ruakota, ruakotoine, ruar, ruatvaevane, runnota, rustata, ruum, ruurata, ruurpinna, ruur, ryjä, ryms- .sy, rynkätä, rytislk, räiknätä, räntätä, räppälä, räyhätä, räät, räätik, röhk, röpetter, rööhästä, rööhäys,
S. saal, saappankuva, saarnas- tual, säästäne, .sailor, salamitte, salu- siin, samppankali, santarm, sassi, saupaat, seil, selkruat, sentraal, sik- kon, simp, sinerattu, sirik, sisikunt, sisulus, sitteks, iskamfiilattu, skoo
lata, slaafrok, slangfyärär, sleepis, sliip, sliipat, slöiju, snöörliiv, soasta, .sohasta, sohraus, sokkerskool, son- nusta, soopankeittäjä, soos, söpöttä, sortteerata, sovasta, spanjalaine, .steedata, isteederska, stormar, stry- kätä, situursteedaus, styyrpuur, suk- kdl, sumuruuppar, suamettarelaine, sussu, susipeli, susiteet, suurus, suut
ta, svaabel, svarvata, syltty, syynätä, syyrväst, syäkär, syämärherr, syä- tinkäine, säijärkell, sänt, särrätä, .säsär, sääker, sääkrätä, säälitä,
T. taffel, takserata, taksvärik, tampuuk, tampur, tankkestellar, tapiseerata, tapp, tappelpäss, ta,pul, tass, tast, tatsuun, tattar, taulvärk, tekkentty, tianata, tiilpruuk, tiika- trapp, tikett, tikk, tiltti, timper, tint, tisleerata, tisurpolis, tohno, tohkesas, toi, toisellkymmenell, tollukk, tolpp, topattu, torm, tortilla, toto, trahta- ment, trahtöör, trankk, tranktynnyr, tranuta, trapp, trasumolla, tratt, tra- va-ta, trekol, trekosmestar, trenk, triiv, triivkimpp, trilla, tropata, tropp, troppu, troska, truiskaus, truiskuta, trump, truut, trykk, tryskj tryykästä, träll, tualu, tuhto, tullar, tumlar, tupettu, tupla, tupp- luur, tupspäine, tuuert, tuikata, tuu
— 7 —
rata, tuutink, tykätä, tynnyrpiip, tyrppäntty, ,tyyk, tyykpakk, tyyny- vaaru, tyyrman, täkk, täkätä, täj-link, tälläskellä, tämmätä, tänumink, tänt- röidä, tänäpe, täristellä, töpötellä, tö- röttä, törö,varvas,
'U. ukas, ulh, ulkko, ullantunu, ulosteoi, upra, uunpannkakk, uu- potta, uurenkaupunkilaine, uurmaa- kar, uursehtata,
V. vaattenpual, vaevane, vaevata, vahrata, vaht, vahtmestar, vaimväki, valkki, valkkantunu, valuvaara, valkkilaev, Valtonen, valune, vart, varv, vasssokuu, verikorva, verka, veska, viindruuva, vikate, villa, vinkkel, virutta, visakloss, viti, väh- rätä, värk, värteerata,
Y. yntenäs, ykskorvane, yks- tromppune, ylönpalttine, ylösostaja, ylösrakentavaine,
Ä. äij, äkseerata, äll, änkäitä, ämm, ämpärpori, äppelsiin, äräne, ärättä, ässäsäss, äyskär, äyskättä,
Ö. öksytä, öövervalt, öörfiil.
— 8 —
Jos te, hyvä uurenkaupunkilaise, eres joku tahrositt asia ettippäi aut- ta ja teili olis tommone sanavihk, nii
1) ensmäitteks kirj oitasit siihen kanttehen oma nimen ja osotten ja merkkasitt kosk olett ja kui kaua kaupunkiss asunn.
2) veräsitt viivan taikk krääki semmose sanan pääll, ko teijä miä- lestän oo out, taikk väär, taik hullu- muatone.
3) siihen tyhjäll sivull merkkasit kunkin kirjame kohral sama-alkussi uussi, sanoi, ko ova unhottunu luette- lost poies. Niit suutta paljonki olla,
‘mutrt sitä par emi meijä sukkela sana saarasis säilymä. Nii et kiitos vaa ja
4) lähetäsitt vihkon takasi Helmer Winteril ^Muistoarkistot” varte.
Os. Turku, Linnankatu 4 A 19.
Terveyksi kotokaupunkki.
H. W.
— 9 —
Uudenkaupungin kaupunginkirjasto
U U S I K A U P U N K I 1960 -Uudenkaupungin Sanom alehti-ja Kirjapaino Oy.
