Kiveä monessa muodossa Vakka-Suomen päivillä · DIGI

MenkatpnpSononit

Tiistaina 11. heinäkuuta 1995

Vehmaalla viime viikonloppuna

Kiveä monessa muodossa Vakka-Suomen päivillä

Vehmaan Vakka-Suomen päivät kylpi mukavassa ke- säsäässä. Kaksipäiväinen ta­

pahtuma Vehmaan Rautilan maastossa veti yleisöä vii­

konloppuna paikalle kiitet­

tävästi.

Päivien teemana oli veh- maalaisille läheinen kivi ja kivityö ja niinpä kiveä olikin esillä monessa muodossa.

Vakka-Suomen päivillä te- kemistä riitti runsaasti. Ym­

päristö on ihanteellinen, sillä Rautilasta löytyy hevosia ja lampaita.

Vesille mielivät pääsivät näppärästi ajelulle puuve­

neellä ja janoa saattoi sam­

muttaa päivien nimikko-olu­

ella: ”Balmoral Redillä”.

Rautilan M artat puolestaan vastasivat maittavasta ruo­

asta.

Paikalle oli saapunut sekä kesäasukkaita että vakka- suomalaisia ja katsottavaa- han riitti.

Kiviseminaarissa pohdittiin kivitaidetta

Päivät avasi Vehmaan kun­

nanjohtaja Raimo Kainu.

Lauantaipäivää vietettiin ki­

viseminaarissa, jossa asian­

tuntijoina olivat kuvanveis­

täjä Helena Pylkkänen, tai­

dekriitikko Riitta Komamo sekä kiviliikkeen edustaja Jouko Rautanen. Seminaa­

rissa pohdittiin mm. sanka- ripatsaiden historiaa.

- Kansalaissodan muisto­

merkit ovat miehekkäitä, voitonsymboleita, kun taas talvi- ja jatkosodan muisto­

merkeissä on usein sureva naishahmo, jonka sylissä on kuollut lapsi, kertoi -.'sodan erilaisista muistomerkeistä Riitta Komamo.

Valokuvanäyttely Veh­

maan kivityön vaiheista oli­

vat koonneet Sirpa Ikala- Suomalainen. Anne Vilmin-

ka ja Kimmo Peltonen.

- Meillä oli näyttely Veh­

maan kirjastossa viime kesä­

nä ja kevättalvesta näitä näyttelyissä olleita kuvia suurennettiin. Kotiseutuyh­

distyksen Olavi Larjamalla oli runsaasti kuvia, joista va­

likoimme parhaat, kertoo Anne Vilminka.

Näyttelyn kuvat ovat vai­

kuttavia palasia Suomen his­

toriasta. Hitlerin kivet- otsi­

kon alla olevat valokuvat kertovat Hitlerin voiton merkiksi tilaamien kivien vaiheista.

Nämä Hitlerin kivet tilat­

tiin Vehmaalta. Saksan kär­

sittyä tappion kivet joudut­

tiin luovuttamaan Neuvosto­

liitolle, joka käytti ne Mos- kovajoen tukipilariksi.

Vanhanajan kivenhakkuunäytös

Yksi mielenkiintoisimmista työnäytöksistä oli Pertti Sjöblomin kivenhakkuunäy­

tös. Hakkurin taito on kato­

ava ammatti, joka mm. ras­

kaudessaan hakee vertais­

taan.

-A loitin kiven hakkaaja- na vuonna 1955 ja tein työtä alalla yli 30 vuotta. Nyt elä­

kepäivinäni en enää ole kiviä hakannut, mutta hyvin on näköjään muistissa pysynyt, mietiskeli Sjöblom näytök­

sen jälkeen.

Aimo Valtosen selostuksel­

la yleisöllä oli mahdollisuus seurata kivenvalmistuksen vaiheita. Näytöksessä esitel­

tiin kivenhakkaajan työkalu­

ja: mm. piikkiä, ristipäätä ja kanttirautaa. Hakkuri Sjöb­

lom hakkasi ensih isolla riS- tipäällä kiveä. Sen jälkeen hän siisti pukkelilla jäljet samansuuntaisiksi kiven- hakkuutyö jatkui ns. kantin- suoristuksella ja lopuksi vir­

heet siistittiin.

- Nykyään kiven valmistus hoituu ilmakäyttöisillä veh­

keillä, mutta joskus tämä oli käsityötä. Aikoinaan tällä menetelmällä monikerroksi­

sia, kuvailee Valtonen.

Pelkästään yhden kiven huolelliseen valmistukseen menee reilu tunti, joten van­

hojen kivitalojen rakentami­

seen käytettyä aikaa voi vain arvailla.

- Tämä työ oli raskasta koska vasara ei kivestä kim- poa, se on nostettava aina lyönnin jälkeen ylös, kuvai­

lee Valtonen, joka oli itsekin kivialalla yli 40 vuotta.

Vakka-Suomen päiviin kuului myös mielenkiintoi­

nen käynti Uhlun louhoksel­

la, jossa yleisö pääsi näke­

mään kivityön nykypäivää.

Matkaan kuului myös käynti Vehmaan kivityömuseossa.

Työtään esitteli myös my- nämäkeläinen Juhani Virta­

nen. Hänen työhönsä kuuluu kaikki raakakiven hionnasta aina kiillotettuun koruki- veen. Virtasen yritys valmis­

taa myös hiontakoneita ja - tarvikkeita sekä antaa hion- takursseja

- Aloitin työn kolmisen vuotta sitten. Konepajan johtajasta tuli hetkessä kivi- työläinen, muistelee Virta­

nen vaiheitaan.

Työtä on ollut riittävästi, sillä vain harvalla on yhtä laaja työnkuva.

Sunnuntaina ohjelmassa oli lasten musiikkisatu, jossa esiintyivät Tuomas Lampela ja kumppanit Turun kau­

punginorkesterista. Vanhan ajan kivikirveen hiontaa esitteli Markku Ikäheimo Turun maakuntamuseosta esitteli mumaistekniikkaa.

Ugin, Laitilan ja Virmon pelimannien musisointia kuultiin myös sunnuntaina.

Vehmaan kivityön vaiheista kertovaa valokuvanäyttelyä oli ollut puuhamassa Anne Vilminka.

Näyttelyjen päivät

Nimekkäiden

taiteilijoiden teoksia

Yleisöä Vehmaalla oli lauantaina mukavasti.

Vakka-Suomen päivillä tai­

de nousi vahvasti esiin.

Näyttelyitä oli maatalousop­

pilaitoksen tiloissa, Vikais- ten koulutilalla ja Vikaisten ateljeessa.

Esillä oli monipuolista ja korkealuokkaista taidetta tunnetuilta taiteilijoilta ja näyttelyt olivat erittäin on­

nistuneita. Näytteillä oli niin maalauksia, veistoksia kuin korujakin.

Rakkaus luontoon ja ihmiseen

Vikaisten taiteilij asuvun yh­

teisnäyttelyssä oli esillä vai­

kuttavia teoksia veljeksiltä Jussi, Voitto ja Olavi Vikai- selta. Mukana näyttelyssä oli;

myös Jussi pojan, Juhanin, teoksia.

Vikaisten taiteilijoita töitä yhdistää näkyvä rakkaus luontoon ja ihmiseen. Téok- set ovat vaikuttavia tulkinto­

ja maisemasta ja ihmisyydes­

tä.

Pertti Sjöblom näyttää, miten kivestä syntyy rakennusmateriaalia. Selostajana toimi Aimo Valtonen.

$ Jussi '-Vikaisen veistokset ovat vaikuttavia. Ateljeeta­

lon ulkorakennuksessa ole­

mat patsaat on aseteltu har­

monisesti ja rakennus henkii

^arvokkuutta ja kauneutta.

E sillä on lähiseutujen Uu­

denkaupungin, Kalannin ja Laitilan sankaripatsaat sekä lukem attom ia pienempiä töi-

„tä, kuten Fransiskus Assisia- lainen, jonka Jussi Vikainen

«ieki vuonna 1974 kipsistä, ff Vikaisen pronssityöt ovat

herkkiä, kuten myös aiheet imm. ”Emo”. Jussi Vikainen tuli tunnetuksi myös mita­

lie n taitavana tekijänä. Jussi lVikaisen käsissä syntyneitä m italeita ovat mm. Manner-

••heim -60 ja Turku-Lening- rad -65.

S: Voitto Vikaisen työt ovat

^puupiirroksia. Työt ovat ivahvoja kuvauksia, joista piänen mieltymyksensä ra- ji kennustaiteeseen tulee hyvin I esiin. Vikainen on käyttänyt i: kahta vaikuttamiseen täh- täävää menetelmää. Toinen ' on usean päällekkäisen pai- nannan tulos, toinen on yh- p della värillä katettu pinta.

I Olavi Vikaisen luomiskau- si alkoi vasta 1960-luvulla..

| Sitä ennen Olavi Vikainen

; oli tullut tunnetuksi oivalli­

s e n a piirtäjänä mm. ”Kurre”

i oli hänen tekemänsä sarja-

\ kuvahahmo. Hänen käsis- j. tään olivat syntyneet useat muutkin leikkisät sarjaku-

| vat, joihin liittyi pieniä ru- nonsäkeitä. Nämä ilmeik­

käät hahmot miellyttivät se-

| kä lapsia että aikuisia.

I Olavi Vikaisen työt erottu­

vat mm. värien käytöltään

»muiden veljesten töistä.

, Maalauksissa etsitään mai-

| semi e n eri vivahteita. Hänen f töissään korostuu rakkaus

|luontoon mm. 1977 valmis­

t u n u t ”Ojaniittu” ja 1993 5 syntynyt ”Sateen jälkeen sel­

je n e v ä ä ” ovat meheviä luon- i tokuvia.

t Jussi Vikaisen poika, Ju- i hani Vikainen, on tullut tun- netuksi monipuolisena ja tai­

te ilija n a . Häneltä ovat syn-

;;tyneet niin m italit kuin puu- jji piirrokset.

I Parhaimmillaan Juhani i Vikainen on juuri puupiir- , roksissa. Varsinkin hänen ihmiskuvansa ovat samalla kertaa voimakkaita ja herk-

< kiä. Ilmaisukeinoinaan Ju­

Kampaamoon

murtauduttiin Ugissa

Alinenkatu 5:n liiketalossa sijaitsevaan kampaamoon murtauduttiin viime viikonlopun aikana. Tästä Tuo- kilan talossa sijaitsevasta kampaamosta anastettiin mm. pohjakassa, puhelinvastaaja sekä erilaisia hius- tenhoitoaineita.

Myös Pietolankatu 13:n pesutuvassa kävi viikonlo­

pun aikana varkaita, jotka veivät mukaansa pesuko­

neen kolikkolaatikon.

Laitilasta varastettu auto löytyi Ruskolta

Maanantain vastaisena yönä Laitilan keskustasta va­

rastettu punainen Saab 9000 -merkkinen henkilöauto löytyi maanantaina Ruskolta ”riisuttuna”. Auto, jon­

ka rekisterinumero on SFS-189, varastettiin Välimet- säntie 9:n autokatoksesta.

Laitilan poliisi pyytää mahdollisten silminnäkijöi­

den apua varkauden selvittämisessä. Laitilan poliisin puhelinnumero on 56660.

Mökkimurrot

jatkuneet Kustavissa

Mökkimurrot varsinkin Kiistävin Kaurissalossa jat­

kuvat edelleen. Poliisi sai viikonvaihteessa jälleen lu­

kuisia ilmoituksia mökeillä viime viikon aikana käy­

neistä kutsumattomista vieraista.

Kesähuviloista on anastettu kaikkea mahdollista tavaraa laidasta laitaan.

Myös Uudenkaupungin Pyhämaassa on liikkunut varkaita. Kammelan yhteisrannasta anastettiin viime viikon keskiviikon ja perjantain välisenä aikana Lohi -merkkinen soutuvene airoineen. Vene on väriltään valkoinen ja siinä on punaiseksi maalattu ulkopohja.

hani Vikainen on käyttänyt Viivaa ja muotoja.

Kivestä syntyy kaunis taideteos

Vakka-Suomen päivien tee­

maan sopivia kivitöitä oli esillä myös maatalousoppi­

laitoksen tiloissa. Loimaalai­

set Elina ja Petteri Kinnunen toivat näytteille upeita koti­

maisista kivistä tehtyjä ko­

ruja, joita oli myös myynnis­

sä. Upeat kivikorut syntyvät mm. graniitista, eri värisistä kvartseista, sprektoliiteista ja maasälvistä.

-Innostuimm e joskus 1980-luvun alussa, kun olim­

me käyneet ”kivikoulun”

Lappeenrannassa, kertoo Elina Kinnunen.

- Pidämme aina yhden isomman näyttelyn vuosit­

tain. Meillä on oma ateljee Loimaalla, joten emme pal­

jon kiertele, esimerkiksi ki­

vimessuilla emme käy ollen­

kaan.

Vehmaalle pariskunnan houkutteli Juhani Vikainen ja Kinnuset lähtivät mat­

kaan mielellään, sillä päi­

vien teema sopi hyvin heidän koruihinsa.

Vehmaalta he kiirehtivät Liperiin, jossa avataan pa­

riskunnan näyttely.

Kiviseminaarissakin esiin­

tynyt kuvanveistäjä Helena Pylkkänen oli tuonut näyt­

teille mm. upean veistoksen nimeltä ”Hirvi”. ”Herneet” oli puolestaan nimenä pyöreillä veistoksilla, joista yksi oli tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Herneitä oli teh­

tynä myös mm. dioriitista ja marmorista.

Taiteilija Jarkko Roth oli suunnitellut myös Vakka- Suomen päivien nimikko- oluen etiketin. Lisäksi hänel­

lä oli oma näyttely, jossa esi­

teltiin presidentti Mauno Koivistosta tehtyjä lyijyky- näluonnoksia sekä kolmea dioriittiharjoitelmaa, joista syntyi Koiviston henkilömi- tali.

Ari Virtasen veistokset oli­

vat 1990-luvun tuotoksia.

Mustasta ja punaisesta gra­

niitista tehdyt veistokset ku­

vaavat herkkiä ja arkojakin aiheita. ”Viimeinen matka”

ja ”Lepäävä” ovat kosketta­

via veistoksia.

Jarkko Rothin lyijykynäpiirroksista syntyi myöhemmin presi­

dentti Mauno Koiviston henkilömitali.

Jussi Vikainen teki monia sankaripatsaita, joista yksi on Kalan­

nin hautausmaalla oleva patsas.

Simo Virtanen on ollut puuhaamassa muiden Rautilan-Irjalan yhdistyksen jäsenten kanssa Vakka-Suomen päivien nimikko-

/ v i n o n m v v i i t l li