Nätti-Jussi · DIGI

Nätti-Jussi

Maailman mahtavuus on asia, jota miljoonat havittelevat, mutta vain harvat sen saavuttavat. Nyt esittelen teille miehen, vanhan Pohjolan jä t­

kän, Nätti-Jussin, jolle ei mikään ole mahdotonta. Esimerkki: Kerran met- säkämpällä väiteltiin siitä, kuka jä t­

kistä on käynyt kauimpana pohjoi­

sessa. Eräs jätkistä intoili käyneensä niin kaukana, että taivas miltei hipoi maata. - Oli niin matalaa, että piti kontata. - Näitkös siellä edessä m i­

tään? uteli Nätti-Jussi. - Ei näkynyt kuin yksi pieni musta piste. - Joo, se piste olin minä. Sytyttelin siellä re­

vontulia, sanoi Jussi.

Jussi Vihtori Nätti syntyi Karstu­

lassa 31.8.1890. Hänen isänsä oli myös metsä- ja uittotyöläinen ja kutsuttiin nimellä Nätti-Äijä. Äidin nimi oli Maija. Miten perhe muutti pohjoi­

seen, siitä on monenlaisia tietoja. Jo­

ka tapauksessa se tapahtui Jussin ol­

lessa vielä lapsi. Syntymästä saakka oli hänen toisen jalkansa terä käänty­

neenä taaksepäin. Vanhemmat eivät olleet välittäneet korjata asiaa. Niin­

pä kun Jussin jäljet olivat lumessa, ei koskaan tiennyt, minne päin hän oli mennyt. Ulkonaisesti hän oli melko pieni mies, mutta teki koko elämänsä kovia metsätöitä valittamatta.

Kahdenkeskisissä keskusteluissa Jussi jutteli aivan normaalisti tavalli­

sista asioistaan, ei mitään noihin le­

gendaarisiin tarinoihin viittaavaa.

Nuo tarinat tulivat esille miessakissa.

Miehenä hän oli rehti ja rehellinen.

Hän ei halunnut kenellekään pahaa.

Rehellisellä työllä hän hankki aina leipänsä. Hän piti itseään pohjoisen jätkänä. Hän ei tavallisessa eläm äs­

sään ollut mikään kuuluisa, vaan hy­

vin tavallinen ja vähään tyytyväinen luonteeltaan. Hän otti elämässä päi­

vän kerrallaan. Tultuaan Ruotsista evakosta hän oli kertonut, että mei- nasivat tehdä hänestä herran, antoi­

vat puvun, kravatin ja nappaskengät.

Ei Jussi niissä viihtynyt, taisi lahjoit­

taa ne pois.

Nätti-Jussi tuli kuuluisaksi erittäin hyvän kertomataitonsa ansiosta. Ker­

tomuksissa ei ollut sisältönä yksino­

maan tapahtumien sanallinen kulku, vaan niihin liittyi aina joustava esi­

tystapa, mitä ei läheskään kaikilla juttujen kertojilla ole. Jussi ei kos­

kaan väittänyt kertom aansa todeksi tai valheeksi. Hän vain kertoi, ja jäi kuulijan omaksi asiaksi, miksi hän sen uskoi. Hän piti usein jännitykses­

sä ennen kuin laukaisi tilanteen. Kos­

kaan hän ei nauranut kertomilleen

jutuille eikä kerrannut niitä useista pyynnöistä huolimatta. Hienostunut hän myös oli. Hän harvoin kertoi ri­

voja juttuja. Jos jutut joskus olivat­

kin hieman kaksimielisiä, hän sovitti kertomansa niin, että yhtä hyvin lap­

sikin voi ne kuunnella, ja aikuinenkin ehkä vasta perästäpäin huomasi ju ­ tussa muitakin vivahteita.

Jussin kertomukset saivat usein al­

kunsa toisten puhellessa miessakissa.

Siinä Jussi istui muiden mukana.

Niinpä hänkin saattoi sitten ruveta kertom aan muiden mukana jotain, mikä liittyi äskeisen juttelijan ker­

rontaan. Hän kertoili harvasanaisesti osaten panna painon sille sanalle, mille se kuului. Kun kertomus jatkui, ja huippukohta läheni, ääni hiljeni, hän nousi seisaalleen ja puhumatta mitään käveli uunin luo. Kävelles­

sään hän kaivoi piippunsa taskus­

taan, vetäisi puukon tupestaan ja ka­

risti piipun tuhkat lieteen. Sitten hän kaivoi puukolla piipusta perskat, jot­

ka kopisti kämmenelleen. Tässä vai­

heessa kertomus jatkui. Kun hän oli päässyt siihen kohtaan, jolloin hän sanoisi yhdellä kertaa kertomuksensa lopputuloksen, hän laukaisi sen tule­

m aan ja samalla heitti pitkällä kädel­

lään piipunperskat poskeensa ja kä­

veli takaisin istumapaikalleen. Tässä vaiheessa hän saattoi usein mennä jonkun istujan luo ja sanoa: "Anna piippuun. . .” Jussi sai aina kerto­

muksillaan kuulijakunnan hiljene­

mään. Tauon aikana ei kukaan rikko­

nut hiljaisuutta. Hänellä oli siihen luonnonlahjat. Kukaan ei häntä ollut koskaan opettanut kertomaan.

On paljon ihmisiä, jotka ovat yrit­

täneet jäljitellä Jussia ja kirjoittivat ja kertoivat juttuja, usein vääristel­

len niitä. Jussin tilille on pantu paljon sellaista, mitä hän ei ole koskaan sa­

nonut. Nätti-Jussin maine liiottele- vana jutunkertojana alkoi levitä jo kolmekymmentäluvulla ympäri Lap­

pia ja vuosi vuodelta vain kasvoi. Vii­

sikymmentäluvulla Jussi oli jo saanut eräänlaisen Väinämöisen aseman pohjoisessa: hänestä puhuttiin, hänen juttujaan kerrottiin ja niille nauret­

tiin. Sadattuhannet pohjoisen asuk­

kaat ovat ainakin kuulleet hänestä ja kymmenettuhannet ylpeilevät sillä, että ovat joskus Nätin tavanneet. Hä­

nen ympärilleen muodostui suurmie­

hen mainekehä.

Pohjoisessa kerrotaan juttua Nätin ansioista tukkihommissa: Kerran hän vei savottatilinsä pankkiin Rovanie­

melle. Rahaa oli niin paljon, ettei ku­

Jo k aisella p itä jällä on halu e t­

siä m erkk ihenk ilö, jo n k a y m p ä ­ rille voi sitten koota k a ik en la ista ta p a h tu m a a k o tiseu tunsa tu n n e ­ tuksi tek em iseksi. N u rm ijä rv e llä on A leksis Kivi, K u ortaneella Heikki K lem etti ja V iita sa arella H enrik G abriel P o rth a n . K a rs tu ­ lalla se voisi olla N ä t t i -

J u s s i .

kaan jaksanut laskea. Säästökirjaan merkittiin, että 'Nätillä on eniten’

Kun asiakas sitten nosti miljoonan, oli merkintä yhtä yksinkertainen:

'Nätti otti vähän’. Ei ollut kiinni ra ­ hasta sillä kerralla.

Nätti-Jussi oli innokas kortinpe­

laaja, kuten jätkät yleensä. Monet on ne kortinpeluusakit, jotka ovat hytky­

neet naurusta Nätti-Jussin jutuille Myös viinan käyttö kuului vapaa- aikoihin. Paljon oli juttuja Rovanie­

melle tehdyistä ryyppyreissuista. Nii­

tä sitten savotoilla aina kertoiltiin.

Jokainen pani parastaan. Muistin menetyksessä tehdyt jutut olivat mehukkaimpia. Niinpä Nätinkin ker­

rottiin eräältä Rovaniemen reissulta palattuaan todenneen: ” 01i kaam ea herätys. Molemmissa kainaloissa oli kuollut poliisi.”

Nätti-Jussi on mies, jonka eläm än­

kaari ei suinkaan ollut yhdentekevä.

Sen ajan savotoilla ei ollut mitään viihdytysohjelmia. Sen puutteen Nätti-Jussi korvasi suurelta osalta omilla vapaaehtoisilla ohjelmilla.

Missä Jussi oli, siellä ei ollut ikävys­

tyttäviä iltoja. Hänen esityksensä oli aikalaistensa kertoman mukaan pa­

rem paa katseltavaa ja kuunneltavaa kuin mitkään nykyajan show’t.

Nätti-Jussi kuoli Rautiosaaren sai­

raskodissa 4.8.1964. Hautajaiset pidet­

tiin Palosalmen metsätyömiesko- dissa. Se täyttyi hautajaispäivänä se­

kä suurista metsäherroista että vaa­

timattomista työmiehistä, jotka suu­

resti kunnioittivat poissiirtynyttä.

Viirinkankaalla Palosalmen m etsä­

työmiesten yhteisellä hautausmaa- alueella on Nätti-Jussin leopaikka.

Kymmenisen vuotta sitten Rovanie­

mellä perustettiin erityinen Nätti- Jussi-seura. Se on ottanut tehtäväk­

seen taltioida Nätti-Jussin kaskuja.

Tämän työn tulosta on nekin jutut, jotka on tässä kerrottu. Me täällä Karstulassa elämme metsien ym pä­

röimänä. Metsistä saa moni meistä toimeentulonsa joko välittömästi tai välillisesti. Mikä olisikaan sopivampi tunnushenkilö kotipaikkakunnallem­

me kuin Nätti-Jussi, metsätyömies, jutunkertoja, ihmisen ym m ärtäjä.

Eroaisimme varm asti eduksemme pitäjien tunnushenkilöiden massasta.

Koonnut TERVARI