Vakka-Suomen päiviä vietettiin viikonloppuna Vehmaalla Rautilan maaseutuoppilaitoksella. Päivien teemana oli kivi ja kivityö sekä Vihaisten taiteilijasuku. Ohjelmaan
sisältyi muun muassa kiviseminaari, taiteilijoiden ja kivikäsityöläisten näyttelyitä, työnäytöksiä sekä opastettu retki Uhlun louhokselle. Asiasta lisää lehden sisäsivuilla.
m i
d \ M
Vakka-Suomen päivien yhteydessä Vehmaan Rautilassa pidetyssä kiviseminaaris- sa kuultiin esitelmiä kivestä niin veistosnäkökulmasta kuin kiviteollisuudenkin kannalta.
Vehmaalaisen kivityömies Pertti Sjöblomin työnäytöksessä nähtiin, miten hakkurit entisaikaan muokkasivat kiven pintaa, työvälineinä muun muassa ristipää, pukkeli ja kanttirauta. Taustalla työtä selostamassa Aimo Valtonen.
Kiviteollisuus kaipaa
uusia yrittäjiä jalostukseen
Parhaimmillaan Veh
maalla 600 henkeä työllis
täneen kivialan työnteki- jäluvut ovat nyttemmin pienentyneet olematto
miin, vaikka Vehmaan pu
naisella graniitilla menek
kiä onkin. Nyt kaivattai- siinkin uusia yrittäjiä, jo t
ta jalostustoim inta saatai
siin taas käyntiin, todettiin Vehmaalla Vakka-Suo
men päivien yhteydessä lauantaina pidetyssä kivi- seminaarissa.
— Suomessa on vielä olemassa jalostustoimin
taa, j a jalostettavana on jopa ulkomaista kiveä.
Vehmaan kiviteollisuu- dessa kaivataankin nyt rohkeita, innovatiivisia yrittäjiä, jo tta jalostus- puoli. saadaan taas käyn
tiin, totesi tilaisuudessa Vehmaan kivi työn histori
asta kertonut Olavi Larja- ma.
Työtekniikan m uuttu
minen ja uusien koneiden' tulo on alan satavuotisen historian aikana aiheutta
nut monien ammattini- mien poistumisen koko
naan. Kivikauppa on Lar- jam an m ukaan myös aina reagoinut voimakkaasti suhdannevaihteluihin. Ja- lostuspuolen loppuminen on kuitenkin eniten näi- vettänyt kivialaa Veh
maalla.
Seminaarissa puhunut Jouko Rautanen Loimaan Kivi Oy:stä uskoo, että ympäristörakentamisesta löydetään kivenjalostuste- ollisuudelle uusia alueita.
Kivestä voidaan hyvin to
teuttaa esimerkiksi koko
naisia torialueita ja pat-
Vehmaan Uhlun louhoksen jätekivivuori on Vehmaan korkein kohta ja tarjoaa siten hienot näköalat. Kiertoajelulla kuultiin, että kasaan on koottu kiveä jossa on värivikoja tai juovia, jollaisia Vehmaan punaisessa graniitissa ei saa olla. Värivikainen graniittikin kelpoa käyttöön, sitä löytyykin esimerkiksi Turun Hansakorttelin lattiasta.
saskokonaisuuksia.
— Luonnonkivi antaa paljon mahdollisuuksia.
Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, m utta kunhan suunnittelua lisätään, niin varmasti kiven käyttö tu
lee lisääntymään, R auta
nen uskoo.
Loimaan Kivi Oy on pitkään tehnyt kaikki ju l
kiset kiviveistoksfet Suo
messa. Veistostyö pitää Rautasen m ukaan yrityk
sessä yllä suurta am matti
taitoa ja vanhaa käsityö
taitoa.
Vakka-Suomen päivien
kiviseminaarissa kuultiin myös esitelmiä kiviveistos- näkökulmasta.
Roomassakin taiteilija
na toiminut kuvanveistäjä Helena Pylkkänen esitteli diakuvien avulla hirven- pää- ja hevosenpääteos- tensa erilaisia tekoteknii- koita sekä veistostaidetta ja kivenlouhintaa Egyptis
sä ja Italiassa.
Kuvanveistäjä ja tai
dekriitikko Riitta Korma- no puolestaan esitteli dia
kuvin kivenkäyttöä suo
malaisessa taiteessa ylei
sesti.
Kivi teemana Vakka-Suomen päivillä
too.
Järk äleen tarkoitettua m ääränpäätä ei Larjam an tie
d o ssa ole.
Suuria k iv iä V ehm aalta on k u iten k in lähtenyt, esimerk
k in ä R iikaan m onum entiksi p ääty n y t 6 0 0 00 tonnin loh
kare, jo k a kuljetettiin kanke- am alla ja vinssaam alla tuk
kien p äällä U hlun seisakkeel
le rad an viereen, jo sta se kuljetettiin tykinkuljetusla- v etilla T u ru n satam aan.
Kivitöitä ja työnäytöksiä
N ykyajan kivikäsityöläisten luovuudesta j a taidosta ker
to iv at V akka-S uom en päivil
lä m y y ntinäyttelyt ja työnäy- tökset.
T öitään o liv at tuoneet esil
le taiv assalo laiset G ranikka, JJ G raniitti j a Jarkon Kivi sekä m ynäm äkeläinen Jalon Stone. K ivikäsityöläisten laa
ja s ta tuotevalikoim asta löytyi m uun m uassa koruja, kelloja, kynätelineitä, lam punjalkoja, k y nttilänjalkoja ja läm pöm it
tareita.
T y önäytöksenä nähtiin m uun m uassa vehm aalaisen kivityöm iehen Pertti Sjöblo
m in kivenhakkuunäytös, jo s
sa graniitin pintaan syntyi m yyntikelpoista pintaa van
hanajan hakkurien työväli
neillä.
Päivien ohjelm assa oli m yös m usiikkia. U udenkau
pungin, L aitilan ja V irm on pelim annien lisäksi kuultiin lasten m usiikkisatu, jo ssa T u run kaupunginorkesterin T u o m as L am p ela ja M arkus H am m arberg tutustuttivat lapsia m uun m uassa viulu- ja harppum usiikkiin herra T os
savaisen ja pikkukam elin E s- panjanm atkan m yötä.
Päivien tarjonnasta m ainit
takoon m yös nim ikko-olut B alm oral R ed, jo n k a etiketin on suunnitellut Jarkko Roth.
Montussa ja jätekivivuorella
Päivien ohjelm aan kuului m yös kaksi tutustum iskäyn
tiä U hlun louhim olla ja V eh
m aan kivityöm useossa. O p
p ain a to im iv at O lavi Larjam a j a A im o V altonen.
V ehm aalaisten m iesten riu sk u u d esta saatiin todistus ainakin sunnuntain kiertoaje
lulla, kun väärään paikkaan pysäköity henkilöauto siirtyi m uutam an m iehen nostovoi
m alla kiertoajelubussin tieltä pois.
K iertoajelulla kuljettiin nykyisin italialaisessa om is
tuksessa om istuksessa olevan U hlun louhim on pohjalta huipulle eli m ontusta jäteki- vivuorelle, jo k a V ehm aan k o rk eim p an a kohtana tarjoaa hienon näköalapaikan.
Vakka-Suomen päivillä esittäytyivät myös alueen kivikäsityöläiset. Kuvassa mynämäkeläisen Jalon Stonen Juhani Virtanen esittelemässä kivet hiontatekniikkaa.
K ivi ja kivityö olivat teemana viikonloppu
na Vehmaan Rautilas- sa pidetyillä Vakka- Suomen päivillä. Päi
v i l l ä julkaistiin V eh
maan kivityön histori
asta kertova teos K ivi ja multa - Vehmaan kultaa, nähtiin kivityö- läisten työnäytöksiä sekä käytiin opastetul
la retkellä Uhlun lou
himolla.
Päivien tervetuliaissanat lau
sunut V ehm aan kunnanjohta
ja R aim o K ainu totesi V eh
m aan saaneen päivien jä rje s
telyvastuun, koska haluttiin kunnioittaa V ehm aan 100- vuotista kivityöperinnettä.
Kainu totesi vakkasuom a- laisessa kulttuurityössä tar
vittavan uusia ideoita ja toi
voi V akka-Suom en päivien antavan virikkeitä kaikeni
käisille.
K ainun peräänkuulutta
m an kulttuurityöhön liittyvän om an m aan ja paikkakunnan arvon ym m ärtäm inen toteu
tui V ehm aalla kivityön ja kivitaiteen o salta kattavasti.
Päivillä ju lk aistiin O lavi L arjam an, H arri S uom alaisen ja Sirpa Ikala-Suom alaisen yhteistyön tulos, historiateos K ivi ja m ulta V ehm aan kul
taa.
V ehm aan kivien kulkua ym päri m aailm aakin kuvaa
va teos on koottu pääasiassa O lavi L arjam an kerääm än haastatteluaineiston ja koti
Vakka-Suomen päivien ohjelmasta ei puuttunut musiikkiakaan. Kuvassa Maaseutuoppilaitoksen pihanurmikolla Turun kaupunginorkesterin Tuomas Lampela ja Markku Hammarberg kertomassa ja soittamassa lasten musiikkisatua pikkukamelista ja herra Tossavaisesta.
seutuyhdistyksellä olleiden valokuvien perusteella. V alo
k u v ista oli koottu V akka- Suom en päiville m yös näyt
tely. T eoksesta on otettu 500 kappaleen painos.
— V ehm aalle syntym inen tiesi aikanaan pojalle varm aa kivim iehen uraa. T öihin
m entiin viim eistään heti kan
sakoulun päätyttyä ja työ opittiin kantapään kautta, O lavi L arjam a kertoo.
K äyttökelpoinen punagra- niitin eli kansainväliseltä n i
m eltään B alm oral R edin alue V ehm aalla on m elko suppea, noin 10-15 neliökilom etriä.
A ivan sam anlaista graniittia ei kuitenkaan L arjam an tieto
jen m ukaan ole m issään m uualla.
A lkuaikoina graniittia kul
jetettiin U hlusta härkävalja- kolla m uun m uassa K um i- ruonaan, jo sta ne lähtivät eteenpäin vesitietä.
K uljetusten ongelm alli
suudesta on K u m iru o n an ran nassa vieläk in m u isto n a 7000 kilon graniittijärkäle, jo ta ei pystytty nostam aan laivaan.
Järkäle oli kuljetettu K um i- ruonaan rautatiekiskojen avulla, jo h o n urakkaan m eni kaksi viikkoa, L arjam a ker-
Työt esillä ensi viikonloppunakin V. Kilven tyttärentytär:
Aikakaudet kohtaavat
Vikaisten yhteisnäyttelyssä
- Se oli nostalgista hom m aa, kun pystytin n äy ttely ä V i
kaisten talossa. Siinä aik a
kaudet kohtasivat, sanoo Ju hani V ikainen suvun yhteis
näyttelystä V akka-S uom en päivien yhteydessä. Jussi, Olavi, V o itto ja Juhani V ikai- sen työt o vat nyt en sim m äistä kertaa sam aan aikaan esillä Vehm aalla. T ätä ennen y h teisnäyttely on pidetty vain kerran, N aantalissa v uonna
1987.
T aiteilijaprofessori Jussi V ikaiselta v asta rem o n to i
dussa V ikaisten talo ssa on esillä pronssiveistoksia sekä mitaleja. O lavi V ikaisen työt kattavat pisim m än aikajak
son. S arjakuvat o vat 20-lu- vun lopulta, uusim m at öljy- värityöt viim e vuodelta.
V oitto V ikaisen väripuu- piirrokset o vat 70-luvulta.
H äntä voidaan sanoa täm än tekniikan uranuurtajaksi, ja hän on m yös kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu väri- puupiirrosm enetelm än h allit
sija.
Juhani V ikaisen puupiir
rokset ja iloisen lennokkaat m onotypiat o vat p arin viim e vuoden tuotantoa.
K ukaan m ain itu ista taitei
lijoista ei ole asu n u t V ikais
ten talossa, 'v äliin on jään y t
pari sukupolvea. T y ö t istuvat taiten san eerattu u n interiöö
riin erinom aisesti. Juhani V i
k aisen m u kaan näyttelyaikaa on jatk ettu yli V akka-S uo
m en päivien.
- Järjestäjien pyynnöstä näyttely on avoinna v ielä ensi viikonloppuna.
- Jos ajatellaan nyt esillä olevan porukan tuotantoa, niin yhteisiä ”vikaism aisia”
tekijöitä varm aan löytyy, vaikka m e em m e hirveästi ole toistem m e kanssa tekem i
sissä olleet. T oistaiseksi näitä yhteisiä piirteitä ei ole tutkit
tu.
Elina ja Petteri Kinnunen:
Esteettinen arvo ajaa rahallisen arvon ohi
- Kivi hivelee esteettistä sil- goi eri tavoin työstöön. Se ei hyvän näköinen, sanovat mää. Se ei ole y k siselittein en ole m eille e n ää tärkeää, m iten V akka-Suom en päivillä tuo- m ateriaali. Jo k ain en kivi rea- arvokas kivi on, kunhan se on tantoaan esitelleet loim aalai-
iven rahallinen arvo ei merkitse mitään, kunhan kivi on hyvän näköinen. Jospa se
> htuukin siitä, että meistä ei tullut rikkaita, aprikoivat loimaalaiset kiventekijät Elina i Petteri Kinnunen.
set kivitaiteilijat E lin a ja P et
teri K innunen.
K innuset tutustuivat 80- luvun alussa L appeenrannan käsi- ja taideteollisessa oppi
laitoksessa, m ikä oli ensim m äinen ja siihen aikaan ainoa kivialan oppilaitos Suom es
sa. V uonna 1987 taiteilijapa
riskunta perusti verstaan, va
lim on ja m yyntitilan E linan kotitilan L oim aan H uim in sa
neerattuun kivinavettaan.
- H aaveena m eillä on teh
dä ainutkertaisia uniikkiveis- toksia, m utta koska m e em m e ole apurahaputkessa, on teh
tävä m itä asiakkaat haluavat.
K iventyöstötekniikkahan on periaatteessa sam a, on sitten kyseessä pieni tai iso aihio.
V älineet vain m uuttuvat ki
ven koon m ukaan.
V akka-Suom en päiviä K innuset pitivät onnistunee
na kivitapahtum ana, joka erosi edukseen norm aalien kivim essujen m arkkinahu
m usta. K ivitöiden lisäksi Pet
teriltä oli esillä m yös viikin- kiaikoihin johdatteleva puu- m etalliveistos ”Sotaretki”.
- M inä teen m ielelläni m yös puutöitä, ja erityisesti veneet ovat m uodoltaan kiin
nostavia. V anhoista novgoro- dilaisista veneistä olen löytä
nyt sam oja m uotoja kuin vii- kinkiaikojen aluksista.
Kiven kova
vastus kehittää muototajua
Jussi Vikaisen pronssiveistoksia, Voitto Vikaisen väripuupiirros ja Juhani Vikainen Rautilan Vikaisten talossa. Yhteisnäyttely on avoinna myös ensi viikonloppuna.
- E nsi herätyksen kiveen olen saanut K ustavin ran ta
k allioista lapsuuteni kesinä.
K ivi on kaunista. K ivi antaa niin kovan vastuksen, että se väkisinkin k ehittää m uotota
ju a, sanoo V olter K ilven ty t
tärentytär, kuvanveistäjä H e
lena Pylkkänen.
K onservaattorin työn p e
rustaksi vaadittavan taide- koulutuksen P ylkkänen on m onien m uiden nim ekkäiden taiteilijoiden tapaan saanut T aideteollisen korkeakoulun iltalinjalla vuosina 1965-68.
Pylkkäsen m u kaan iltalinjan opettajana toim inut H eikki H äiväoja painotti erityisesti teknistä am m attitaitoa.
- K äytännössä se m erkitsi opiskelua am m attikivim ie- hen j a puusepän opastuksella.
H elena P ylkkänen on ollut konservoim assa m m . T aivas- salon ja Sauvon kirkkoja ja oli y h ten ä m uiden konser
vaattoreiden jo u k o ssa korjaa
m assa v uonna 1965 tapahtu
neen F iren zen tulvan vaurioi
ta. Päätös T aideakatem ian kouluun m en o sta kypsyi tuolloin Italian Firenzessä v uonna 1968.
- M in ä yksinkertaisesti päätin, että m enen T aideaka
tem ian kouluun.
T aideteollisen korkeakou
lun iltakoulussa Pylkkänen oli tehnyt sorsahahm on V eh
m aan punaisesta graniitista, varsinainen kivityön opiske
lu alkoi kuitenkin vasta -78.
- Sain hautakivitilauksen, jo n k a tein Suom en K iviteöl- lisuuden tiloissa V ehm aalla.
M inä innostuin kiveen, kun näin ne suuret kivikasat, jo tk a
V inkkilässä oli. P yysin saada jä ä d ä hakkaam aan ja sam aan hengenvetoon pyysin m yös opetusta. T ein V iitasaaren di- oriitista hirvenpään, jossa työssä m inulla oli opettajina K eijo Järv in en ja täällä V ak
ka-S uom en päivilläkin työ- näytöksen antanut Pertti Sjöblom .
H elena Pylkkänen on lap
sesta lähtien o llu t tietoinen m aailm an taiteesta. H än ei p idä k iv eä m itenkään suom a- laiskansall isena m ateriaalina.
- M utta raskasta sen työs
täm inen ainakin m inulle on.
H uolim atta nykyaikaisista laitteista, sen työstäm inen käy käsiin. T äm än johdosta työstän kiveä aina periodin kerrallaan.
K iven lisäksi Pylkkäselle m ieleinen m ateriaali on pronssi, jo n k a valutasoa hän on system aattisesti pyrkinyt m aassam m e nostam aan.
- A in a uudestaan ja uudes
taan jo u d u n ihailem aan itali
alaisten pronssivalutaitoa.
T osin h e o vat m eitä ajallisesti jo n k in verran edellä. H e peri
v ät taidon antiikin kreikkalai
silta.
- P ronssi ja kivi o vat kui
tenkin kaksi erilaista m ateri
aalia, jo illa voi ilm aista eri
laista ajattelua.
K iveä m ateriaalinaan käy
tävien taiteilijoiden on joskus sanottu selkeästi erottuvan m u ista taiteen tekijöistä. V ai
kuttaako kivi m yös taiteilijan psyykeeseen?
- T aidan olla jääv i vastaa
m aan. M itä m ieltä sinä olet?
HS
