K IV I JA M U L T A -V E H M A A N K U L T A A
KIVI JA MULTA
-VEHMAAN KULTAA
Vehmaan kivityön vaiheita
Ju lk a is ija :
V e h m a a n K o tiseu tu y h d isty s
T o im itu sk u n ta:
S irp a I k a la -S u o m a la in e n O lav i L a rja m a
H arri S u o m a la in e n
P a i n o p a i k k a :
V a k k a - S u o m e n K irja p a in o Oy
L ä h te e t:
-p ain etu t
Perälä: V e h m a a n h isto ria V a k k a - S u o m e n S a n o m a t 3 8 /1 9 5 6 S u o m e n K iv ite o llisu u d e n arkistot E. L e h d o n K iv iliik k een arkistot - p a in a m a tto m a t
O lav i L a rja m a n haastatteli M. A. E sk o la n kirje A im o 3 Leila L e h d o n valokuvakokc
VEHMAAN KIRJASTO 92.81 PK A
KIVI ja multa - Vehmaan kultaa
VEO18332
92.81 KIV 18332 KIVI JA MULTA Vehmaan kultaa
3o3b 3 ; i />ö
VE018332
Kivinen vuosisata
qz$) iav
% V * t ■*+ . r * i
AtS3z.
Vehmaan louhim o 1920-luvulla.
Skotlantilainen linna ja Vehmaan kivi
K
iv ite o llis u u s on v u o s is a d a n alu sta lä h tien o llu t m a a ta lo u d e n jä lk e e n V e h m a a n tä rk e in elin k e in o a la . S itten v u o d e n 1901, jo l l o i n E n n y is is s ä tehtiin k iv iy h tiö n e n s im m ä in e n v araus, on teo llisu u d e n a la k o k e n u t m o n ta m urrosta, n o u s u a j a laskua. V u o n n a 1938 työskenteli noin 300 v e h m a a la is ta kiviteo llisu u d en piirissä, j a v ielä niinkin m y ö h ä ä n kuin 1965 sai 25 prosenttia ty ö v o im a sta elantonsa kivestä.N y t e le tä ä n s e e s te is e m p iä aikoja. S k o tla n tila is e n B a lm o ra lin linnan m u k a a n n im e n s ä sa a n u t v a k k a s u o m a la in e n p u n a in e n graniitti m u o d o s ta a k u iten k in e d e l
leen v a h v a n p o h ja n kiviteollisuudelle, j o n k a m erk ity s j a p a in o a rv o k o k o y h te is k u n n alle n y k y is in on toki to in e n ku in 20- tai 30-luvulla.
Härkävankkureista yhdistelmärekkoihin
U
h l u , K i i m a , R i s t i m ä k i , P u s k i n m ä k i , T u m m a n m ä k i , H u u k k a l a n m ä k i , T o m m i l a n m ä k i , K irk k o m ä k i j a K iim k a llio m u id e n m u a s s a ovat p a ik k o ja , j o i s s a on tehty j a osin e d e lleen te h d ä ä n v e h m a a la is ta kiv ity ö n historiaa.Sitä on tehty m m . S uom en Kiviteollisuudessa, Granitissa, L ehdon Kiviliikkeessä, T u o k k o la n K iv iliik k eessä, P o h jo la O y:ssä, S u o m i-Y h tiö ssä , G. L ehtosella, S u o m e lan K iv iliik k e e s s ä j a V e h m a a n Kivi O y:ssä. O s a y h tiö istä to im ii e d e lle e n täydellä te h o lla , o m i s t a j a t v a in o v a t v o in e e t v a ih tu a v a k k a s u o m a l a i s i s t a k i v im ie h is tä italialaisy h tiö ik si.
V u o s i s a d a n k u lu e s s a o n siirrytty h ö y r y k a u d e s ta a to m ia ik a a n . K iv ity ö k a lu t j a - m e n e t e l m ä t o v a t m u u t t u n e e t s e n m u k a i s e s t i . K u l j e t u k s e s s a o n s i i r r y t t y h ä r k ä v a n k k u r e is ta 2 2 -m e trisiin y h d is te lm ä p e rä v a u n u ih in , jo i d e n k a n ta v u u tta eivät t a h d o s i l l a t k a a n k e s t ä ä . V a k k a - S u o m e s s a t a p a h t u n u t k i v e n l a i v a u s j a r a u ta tie k u lje tu k s e t elä v ä t vain v a n h o is s a v a lo k u v is s a j a yhä h a rv e n e v a n jo u k o n m uistoissa.
Y ksityinen ennen yleistä
V
e h m a a n kivi, sen lo u h in ta j a j a l o s tu s o d o tta a siis h isto ria n k irjo itta ja a n sa . T ä m ä teos ei m illä ä n m u o to a pyri o l e m a a n ed es o sa sitä. Siinä m issä h is to riankirjoitus p o h ja u tu u virallisiin d o k u m e n tte ih in , perustuu täm ä teos j a siinä kerrotut tapahtum at pitkälti muistitietoon, osin suulliseen perim ään. Kiviteollisuudensuuret linjat o v a t s a a n e e t v äisty ä k iv ity ö m ie h e n m u is to je n tieltä.
Siinä m is s ä h is to ria n k irjo itta ja on k iin n o s tu n u t n iistä te k ijö istä , j o t k a j o h t i v a t ensim m äisen höyrykäyttöisen a m p u m a re ik ä k o n ee n käyttöönottoon V e h m a a lla v u o n na 1924, k iin n o sta isi tä m ä n te o k s e n te k ijö itä v ä h in tä in y h tä p aljo n , m itä S a k e u s V u o r i , t u o n e n s i m m ä i s e n h ö y r y k o n e e n k ä y t t ä j ä , a j a t t e l i t a r t t u e s s a a n s e n h allin ta la itte isiin .
K irjo itu k se t on j u lk a is tu V a k k a - S u o m e n S a n o m is s a k e v ä ä n 1995 aik an a. T o i vottavasti tä m ä teos o s a lta a n e d e s a u tta a j a k e h ittä ä V a k k a - S u o m e n k o tis e u tu v ä e n j a p a ik a llis le h d e n v älistä y h te is ty ö tä j a k a n s s a k ä y m is tä .
Suom en G raniitti Oy:n kivim iehiä. K uva on otettu U udessakaupungissa 1920- tai 1930-luvulla.
Eetu Lehto
Lehdon K iviliikkeen perustaja Eetu Lehto aloitti kivityöm iehen uransa hakkaajana.
H änen erinom aisista hakkurintaidoistaan kertoo osaltaan Lokalahden kirkkom aalle p y sty te tty Yrjö K askisen m uistopatsas, jo n k a sanotaan olevan p a rem p i kuin taitei
lija M unsterhjelm in tekem ä kipsim alli.
Kivityön taitaja
O
rivedellä helm ikuussa vuonna 1884 syntynyttäE etu L e h to a on p id etty y h te n ä v e h m a a la is e n k i v i t y ö n j a - t e o l l i s u u d e n u r a n u u r t a j i s t a . K iv ity ö ta id o n j a - te k n iik a n lisäksi h ä n o m a s i sek ä keksijän että liikem iehen avuja. E etu L e h to oli k a n sa n m ie s isolla K:lla.
E etu L e h to m u u tti U u te e n k a u p u n k iin v u o n n a 1904 j a ty ö sk e n te li S u o m e n K iv ite o llis u u d e n p a l v elu k se ssa v u o te e n 1914. L e h to o soittautui erittäin t a i t a v a k s i h a k k u r i k s i j a e t e n i s i t t e m m i n työnjohtajaksi.
V u o n n a -14 hän perusti U uteenkaupunkiin o m an kiv iliikkeen, m utta siirtyi kuusi vuotta m y ö h e m m in ta k aisin K iv ite o llisu u d e n p a lv e lu k s e e n , nyt V e h m aan V in k k ilä n to im ip iste e n k o n tto rin jo h ta ja k si.
P a rin v u o d e n k o n tto r in jo h ta ja k a u d e n j ä l k e e n perusti L e h to v u o n n a 1922 y h d e s s ä ty ö to v e rie n s a kanssa yrityksen, jo n k a nim eksi tuli Kiviliike Lehto
& k u m p p a n it. V u o n n a 1924 yritys siirtyi p e lk ä s
tään Eetu L e h d o n h a llin taan j a sai n im e k s e e n E. L e h d o n K iviliike.
Yli 300 työntekijää
V
aik k a S u o m e n K iv ite o llisu u s oli alo itta n u t graniitin lo u h in n a n V e h m a a lla jo v u o n n a 1900 v o id a a n E etu L e h to a p itää y h te n ä V e h m a a n k iv ite o llis u u d e n u ran u u rtajista. H ä n e n j o h t a m a n s a yritys oli a ik a n a a n S u o m e n s u u rin y k s i tyinen k iv ialan yritys, j o k a työllisti p a rh a im m illa a n yli 3 0 0 ty ö n tek ijää.Osakeyhtiöksi yritys muutettiin vuonna 1947, jolloin nimeksi tuli Lehdon Kiviliike Oy. Eetu toim i y h tiö n to im itu s jo h ta ja n a aina v u o te e n 1952 asti, m is tä e te e n p ä in h änen p o ik a n s a ja tk o iv a t y rity sto im in ta a .
E etu L e h to teki useita o p in to m a tk o ja u lk o m a ille , m m . E n g la n tiin , R a n s k a a n j a Y h d y sv a lto ih in , j a h ä n e llä oli m o n ia lu o tta m u s to im ia sek ä e lin k e in o e lä m ä n että s e u ra k u n ta h a llin n o n saralla. T a lo u s tire h tö ö rin a rv o n im e n hän sai v u o n n a 1954.
M u tta K iv ity ö n v e te ra a n it m u is ta v a t v u o n n a 1956 k u o lle e n L e h d o n e n n e n m u u ta taita v a n a k iv e n h a k k a a ja n a j a k a n s a n m ie h e n ä .
Lokalahden kirkkom aalla oleva jääkärivänrikki Y rjö K askisen hautam uistom erkki on L eh d o n h a k k a a m a , j a on sanottu sen olev an p a re m p i kuin John M u n s te rh je lm in te k e m ä k ipsivalos. M ie sfig u u ri on hakattu h a r m a a s e e n g ra n iittiin käsin ilm an m in k ä ä n la isia k o p io iv ia a p u v älin eitä.
Eetu Lehto.
Eetu Lehto ja tyttärensä Inkeri L ehto Vaasan vapaussodan m uistom erkkiin ku u lu van leijonapatsaan äärellä V inkkilässä vuonna 1937.
"Johtajat istuvat ylhäällä"
K
iv ity ö n lisäksi oli L e h to h y v in k iin n o s tu n u t k o n e ista , n iiden k o rja a m ise sta , s u u n n i t t e l u s t a j a k e h i t t e l y s t ä . P a r e m m i n hän v iih ty i h a a la rit p ä ä llä ä n ö ljy iste n k o n e id e n k im p u s s a kuin kravatti k a u la ssa k o n tto ritu o liIla. Näin ta pahtui m yös helsinkiläisarkkitehti Sirénin tullessa vierailulle L ehdon kiviliikkeeseen.A rk k ite h ti k y sy i p ih a lla m o o tto rin k im p u s s a h ä ä rä ä v ä ltä m ie h e ltä y rity k sen j o h t a j a a , j o h o n sai v a s t a u k s e n , e t t ä “ t u o l l a y l h ä ä l l ä n i i t ä o n u s e i t a k i n ” . K o n tto r ir a k e n n u k s e n y lä k e rra s ta arkkitehti k u ite n k in o h jattiin takaisin kon etta k o r ja a v a n E etu L e h d o n puheille.
M itä h u o n o m m in y rity k s e llä m e n i j ä m itä e n e m m ä n v a stu k sia e teen kasaantui, sitä e n e m m ä n k e rro ta a n E etu L e h d o n h y m y ille e n . V a rs in a is e k s i k o etin k iv e k si, k iv iliik k e e n k o h ta lo n k iv e k si m u o d o stu i 60 tonnia pain av an ns. Riikan kiven k u lje tus L a tv ia a n . S iitä e n e m m ä n s e u ra a v a s s a osassa.
Riikan kivestä satoja työpaikkoja
K ivi louhittiin L ahdingon Tum m anm äestä vuonna 1933. R aakakiven m itat olivat noin 480x440x140cm, painoa oli noin 60 tonnia. K uljetus tapahtui kuvassa näkyvien rullina toim ivien p oikkihirsien avulla.
Täm ä kuva p o h d itu tti p itkä ä n kivim iehiä j a kotiseutuihm isiä. Kuva on lähetetty Latviasta Lehdon K iviliikkeeseen, jo tta kiven koko voitiin tarkistaa. H alkeam asta huolim atta graniittijärkäle m ahtui kuvanveistäjä B aum aniksen m ittoihin.
Riikan kivi toi satoja työpaikkoja
to n n in p a in o is e n g ra n iittijä rk ä le en k u lje tta m in e n L atv ian p ä ä k a u p u n k iin V J V y R iik a a n oli s u u ru ra k k a , j o s s a oli paljon pelissä. M o n ie n v a ik e u k sie n j ä l ke e n k u lje tu s o n n istu i, m ik ä vei L e h d o n K iv iliik e ttä j a o saltaan koko V e h m a a n k iv ite o llisu u tta kohti uutta n o u su a j a synnytti j o p a satoja uusia ty ö p a ik koja.
N ä in a rv io i e d e s m e n n y t v e h m a a la in e n k iv ity ö m ie s A a rn e L a a k so , j o k a toim i
ty ö n jo h ta ja n a R iik a n k iv e n k u lje tu k s e s s a L a h d in g o n T u m m a n m ä e n l o u h o k s e lta U h lu n seisakkeelle e lo k u u ssa v u o n n a 1933. M u tta en n en yli kaksi viikkoa k e s tä n y t
tä k u lje tu sta oli tehty p a ljo n v a lm is te le v a a työtä.
Runoilija ja itsenäisyysmies
R
i i k a n k iv i o li a i h i o , j o s t a l a t v i a l a i n e n k u v a n v e i s t ä j ä B a u m a n i s te k i k a n s a llis ru n o ilija J a h n is R ainisin ( 1 8 6 5 -1 9 2 9 ) m u is to m e rk in . J a h n is R ainis oli k irja llis u u s tie te ilijö id e n m u k a a n k iistatta L atv ia n m e rk ittä v in ru n o ilija j a e h k ä m y ö s L atv ia n m erk ittä v in kirjailija. M u tta sen lisäksi hän oli m y ö s t o im ittaja j a its e n äisy y staistelija, j o k a S ip e ria n k a r k o itu k s e n s a j a S v eitsiin s u u n t a u t u n een p a k o n s a j ä l k e e n ehti to im ia itse n ä ise n L atv ia n k a n s a llis te a tte rin j o h t a j a n a j a o p etu sm in iste rin ä .
R a in isin m u is to m e r k k ia ih io n h a n k in n a n la tv ia la is e t a n to iv a t h e ls in k ilä is e n v ien tiliik k e e n o m ista ja n V a ld e m a r T e fk e n te h tä v ä k s i, j o k a tunsi E e tu L e h d o n . L e h d o lle kiv en lö y tä m in e n j a k u ljetu s sitten an n ettiin k in . U r a k a n hin ta ei ole tie d ossa, m u tta j o p e lk ä s tä ä n k iv e n k o o n p e ru s te e lla sen o n a rv io itu o lle e n varsin korkea.
Halkeama kivessä
K
iven m itat olivat 4,8 m x 4,4 m x 1,5 m. Sen lö y täm in en V e h m a a lta m u o d o sti j o o m an vaikeutensa, j a kun se lopulta L a h d in g o n T u m m a n m ä e s tä löydettiin, tuli vaikeuksia sen k o k o n aisen a irtisaamisessa. K iv essä todettiinkin halkeam a, j o n k a j o h d o s t a L a tv ia a n lä h e te ttä v ä ä a ih io ta oli p ie n e n n e ttä v ä .Eetu L ehto otti yhteyttä R iikaan p eläten aihion käy n een liian pieneksi. L atv iasta läh ete ttiin V e h m a a lle m ito itu k s in v a ru s te ttu v a lo k u v a R a in is in m u is to m e r k in k ip siv a lo k se sta , j o k a osoitti, että T u m m a n m ä e n j ä r k ä le on riittävän suuri.
M ain itu n v a lo k u v a n a lk u p e rä ä p o h tiv a t 60 v u o tta m y ö h e m m in p itk ään j a h a r taasti V e h m a a n k iv ity ö n h isto ria a n p e re h ty n e e t O lavi L a rja m a j a A im o V a lto n e n , lopulta jä r k e e n k ä y p ä selitys k u v a lle siis k u ite n k in löytyi.
"Hyvä kun ei takaisin tullut"
G
ran iittilo h k a re k u lje te ttiin tu k e v ie n tu k k ie n av u lla ru lla a m a lla rad an v a r teen. M a tk a a n sisältyi m o n e n la is ia o n g e lm ia , aina l o h k a re e n p id ä ttä m is e s tä jy r k ä s s ä a la m ä e s s ä v e to -o jan y lity k se e n , j o s s a pelättiin tu k k ie n k a tk e a v a n . R u n sa a n k ilo m e trin m a tk a n ta itta m in e n kesti kaksi v iik k o a, j o n a a ik a n a työtä v alv o iv at Eetu L e h to itse sek ä A a rn e L aakso. L e h d o n jo u d u t t u a e rään p ä iv ä n o l e m a a n p o is s a ty ö m a a lta , jo u t u i L a a k s o se u ra a v a n p ä iv ä n ä m y ö n tä m ä ä n ty ö n v a i
k e a k si, sillä kivi ei o llu t m e n n y t kuin kaksi m etriä etee n p ä in . L e h to katsahti ty ö n jo h ta ja a n s a j a tokaisi: "— H y v ä kun ei s en tään takaisin tullut."
R iik a n k iv e n r u lla a m in e n saatiin v alm iik si siten, että lastaus r a u ta tie v a u n u u n alk o i U h lu n s e is a k k e e lla 18. e l o k u u ta v u o n n a 1933 k e llo 18. K o s k a m itään la s ta u s r a id e tta ei ollut, jo u d u t t i i n U u d e n k a u p u n g in liik e n n e h o ita m a a n siten, että to in e n j u n a ajoi T u r k u — U h lu n v äliä j a toinen U h lu — U u s ik a u p u n k i väliä. M a tk u s tajat j a ta v arat v a ih to iv a t j u n a a la s ta u s p a ik a lla , m ik ä aiheutti jo n k i n v erran närää erity ise sti V R :n h e n k ilö k u n n a n k e sk u u d e s s a . N ä m ä k u n jo u t u i v a t k a n ta m a a n mm.
le h m ä n r u h o n p u o lik k a ita ju n a s t a to iseen.
Riikan kiveä siirretään tykinkuljetuslavetille 15. elokuuta 1933. N ostokraanan alla selin jo h ta ja Eetu L ehto p itkä ssä takissaan.
Nosto kesti 27 tuntia
K
iven n o sto ty k in k u lje tu s la v e tille k ä s ik ra a n o je n av u lla kesti v u o ro k a u d e n . L asta u k se sta m u o d o stu i suuri y le isö ta p a h tu m a , j o t a tultiin k a u e m p a a k in se u ra a m a a n . J u n a k u lje tu s ta v a lv o m a a n E e tu L e h to lähti t y ttä re n s ä S y lv in k a n s sa.M a tk a v a u h ti ei p ä ä tä h u im a n n u t, s illä V R oli a s e tta n u t e n i m m ä i s n o p e u s - ra jo itu k se k si 15 k ilo m e triä tu n n issa , a s e m ie n k o h d a lla 5 k i lo m e tr iä tu n n issa.
M a tk a n te k o kesti n eljä tu n tia T u r u n s a ta m a a n , m is s ä v a s ta s s a oli u u d e t v a ik e u d e t.
S a ta m a n s u u r im m a n n o s tu rin n o s to k y k y oli v ain 5 0 to n n ia, j o t e n m a t k a a oli j a t k e tta v a C ric h to n - V u lc a n in te lak alle A u r a jo e n lä n sira n n a lle , j o s s a oli 125 to n
nin nosturi. E iv ä tk ä v a ik e u d e t su in k a a n p ä ä tty n e e t täh än , sillä v a sta u s e a n y r ittä m is e n j ä l k e e n lö y d e ttiin alus, j o n k a k a p te e n i j a o m is ta ja t s u o s tu iv a t k u lje tta m a a n 60 to n n in ra h d in p o ik k i Itäm eren .
M in k ä n im in e n alus kiv en m ä ä rä s a ta m a a n s a vei, se tieto otetaan k iito llis u u d e l
la vastaan.
Uhlun seisakkeella tapahtunut lastaus kesti 27 tuntia, jo n a aikana n orm aali ju n a liikenne oli keskeytetty.
L atvian ka nsallisrunoilija Jahnis R oinisin m uistom erkki on hakattu Lahdingon Tum m anm äen pun a iseen graniittiin. R ainis oli runoilija, kirjailija, toim ittaja ja itsenäisyystaistelija, jo k a sittem m in toim i itsenäisen Latvian opetusm inisterinä.
Hitlerin kivet
Saksalaisten sokeaa uskoa Kolm annen valtakunnan asevoim ien voittam attom uuteen kuvaa se, että vielä 24. toukokuuta 1944 kävivät saksalaisupseerit V inkkilässä tarkastam assa N iirnbergin voitonrakennukseen tilattuja k iv :ä.
K olm annen valtakunnan voitonkivet M oskovan metroon
E
i niin p a h a a , ettei j o t a i n h y v ä ä k in , s a n o iv a t v a k k a s u o m a la is e t kiv im ich et sa k s a la is te n te k e m ä s tä k iv itila u k s e s ta 194 0 -lu v u n alussa. N ä m ä ns. Hitlerin k iv e t ta k a s iv a t ty ö llis y y d e n v e h m a a la is is s a k iv iliik k e is s ä j a m a h d o llis tiv a t m o n e n rin ta m a m ie h e n ty ö k o m e n n u k s e n k o tise u d u lle . K iv e t p ä ä ty iv ä t ra u h a n te o n j ä l k e e n M o s k o v a n m e tro ty ö m a ille sek ä M o s k v a - jo e n r a n ta p e n k e re is iin .H itle rin j o u k k o j e n v y ö r y e s s ä h alk i E u r o o p a n alettiin S a k s a s s a s u u n n ite lla k o l
m a n n e n v a l t a k u n n a n v o i t t o a s y m b o l o i v i a m o n u m e n t t e j a e ri k a u p u n k e i h i n . N i i r n b e r g i i n r a k e n n e t t a v a n v o i t o n r a k e n n u k s e n , D a s D e u t s c h e S t a d i o n i n s u u n n itte lu te h tä v ä s tä vastasi k a n sa llisso sia listise n S a k sa n j o h t a v a arkkitehti ja v a r u s te lu m in is te ri A lb e rt Speer.
Y h d e k s i m a te ria a lik si S p e e r valitsi graniitin, j o t a ei S a k sa sta löydy. N ä y te k iv iä o te ttiin S u o m e n lisäksi m y ö s N o rja s ta j a R u o tsista , m u tta S p e e r m ieltyi V e h m a a n p u n a is e e n , B a lm o ra l Rediin.
■ ■•AV
Ns. H itlerin kiviä ehdittiin Vehm aalla valm istaa yh teen sä 20 000 tonnia. R auhan
sopim uksen m u kaisesti kivet siirtyivä t N euvostoliiton om aisuudeksi, j a osa niistä p ä ä ty i M oskovan m etron rakennustarpeiksi.
Puristuslujuus niitattiin
E
n n e n v a r s i n a i s t e n r a k e n n u s k i v i e n h a k k a a m i s t a t o i m i t e t t i i n S a k s a a n s i v u s ä r m ä l t ä ä n n o i n 5 0 s e n t t i m e t r i n m i t t a i s i a g r a n i i t t i k u u t i o i t a p u ris tu s lu ju u d e n m ittaam isek si.V e h m a a la is e lle k iv elle m itattiin h y v ä t arvot, j a niin 6 0 0 0 0 to n n in ta rv itta v a s ta k o k o n a i s k i v i m ä ä r ä s t ä 2 0 0 0 0 t o n n i a t i l a t t i i n V e h m a a l l a l o u h i m o t o i m i n t a a h a rjo itta v ilta S u o m e n K iv ite o llisu u d e lta , E. L e h d o n K iv iliik k e e ltä , G ra n itilta , P o rin K i v e k k ä i l t ä s e k ä k iv iliik e S o m m e r ilta . K iv iä tila ttiin k o l m e n k o k o is in a : 1 2 5 x 5 8 x 4 0 (v iim e in e n luku on a rv io o h e is e s ta k u v a s ta ) se n ttim e triä j a 1 2 6 x 6 8 x 4 0 ( v iim e in e n luku on arv io ) se n ttim e triä sek ä 3,6 -4 ,2 to n n in p a in o is in a s u u re m p in a jä r k ä l e i n ä .
Saksalaistarkastus T:salon Hilloisissa
K
u ljetus lo u h im o ilta V in k k ilä ä n tap a h tu i h ä k ä p y tty a u to illa , j o t k a teh o ltaan eiv ät olleet p a rh a ita m a h d o llisia . O m a t “ v a iv a n s a ” ty ö n e d is ty m is e e n a ih e uttivat m y ö s sa k sa la iste n y llä ty s ta rk a s tu k s e t ty ö m aille.T ila a ja valvoi h y v in tarkasti se k ä ty ö n la a tu a että la a d ittu a a ik a ta u lu a , j a täh än liittyen tehtiin y lläty sta rk a stu s m m . T a iv a s s a lo n H illo iste n l o u h im o o n k e v ä tta lv e l
la v u o n n a 1942. T a r k a s tu s ajoittui m itä h a r m illis im p a a n a ja n k o h ta a n , sillä ty ö m i e s t e n r u o k a t u n t i t a u k o t u p a n a p i d e t y s s ä R u o h o s e n t o r p a s s a o li p ä ä s s y t v e n ä h tä m ä ä n p itk äk si, kun jo s t a i n oli saatu v iin a a ajan m u r h e ita lie v ittä m ä ä n .
K u n sa k s a la is ta rk a s ta jie n au to n n äh tiin tu le v a n lo u h im o a lu e e lle , s ä n tä s iv ä t kaikki ty ö m a a lle j a o liv a t k ovasti a h k e rin a jo t a i n te k e v in ä ä n . P o ra n lyönti t a p a h tui tu o h o n aik aan k o n e e lla , m u tta k u n eräs ty ö m ie s ei e n s ih ä tiin s o p iv a lta n ä y t t ä vää ty ö m a a ta itselleen k ek sin y t, alkoi hän k äsin le k a lla ly ö d ä k iv ip o ra a . Ja löi tieten k in k äte e n sä , j o s t a tuli ru n sa a sti verta.
M a h d o llis e n ty ö tu rv a llis u u te e n liitty v än h u o m a u tu k s e n lisäksi ei s a k sa la isilla k u ite n k a a n m u u ta h u o m a u te tta v a a ollut.
Maksu heti tarkastuksen jälkeen
K
o l m a n n e n v a lta k u n n a n s o k e a a v o ito n u s k o a to ise ssa m a a ilm a n s o d a s s a k u vaa h yvin se, että v ielä 24. to u k o k u u ta 1944 k ä v iv ä t sa k s a la is e t u p se e rit V in k k ilä s s ä t a rk a s ta m a s s a D as D e u ts c h e S ta d io n iin h a k a ttu ja v a lm iita k i viä, jo t k a tod ettiin en silu o k k a isik si.U r a k k a s u m m a t m a k s e ttiin su o rite ttu je n ta rk a s tu s te n p e r u s te e lla a in a sitä m u kaa, kun kiv iä valm istu i. K u n k iv e t o liv a t v a lm iik si p in o ttu n a V in k k ilä s s ä , oli siis
k o k o u r a k k a s u m m a m a k s e ttu , v a ik k a y h tä ä n k iv e ä ei oltu to im ite ttu Saksaan.
K iv e t olivat k u iten k in saksalaisten o m istu k sessa, j a kun S u o m e n j a N e u v o sto lii
ton s o lm im ie n r a u h a n e h to je n m u k a a n k aikki S u o m e s s a o le v a sa k s a la is o m is tu s — niin V a n a ja n lin n a ku in V in k k ilä s s ä k u lje tu sta o d o tta v a t H itlerin k iv e tk in - siirtyi n e u v o s to liitto la is te n o m is tu k s e e n , alkoi k iv ie n k u ljetu s V enäjälle.
Saksalaisupseereita Lehdon Kiviliikkeessä Vinkkilässä toukokuussa 1944. Eetu Lehto kolm antena vasem m alla.
Betonirautaa rakennuksille
H
i t l e r i n k i v e t k u l j e t e t t i i n r a u t a t e i t s e v u o s i n a 1 9 4 6 - 4 7 M o s k o v a a n n e u v o s to v a lm is te is illa 60 to n n in teliv au n u illa. K u h u n k in v a u n u u n lastattiin 4 0 to n n ia kiviä, v a ik k a V R a s e tta m a p a in o ra jo itu s oli 30 to n n ia j a vaunut m e lk o h u o n o k u n to isia .T e l i v a u n u je n siv u tu e t k y tk e ttiin to isiin sa läp im ita lta a n no in sen tin p ak su ise lla ra u ta la n g a lla , j o t a oli u seita k y m m e n i ä m e tre jä liikaa. T ä tä y lim ä ä rä is tä m a te ri
a a lia ei k u i te n k a a n M o s k o v a a n to im itettu , v aan se löysi p a ik k a n s a v a k k a s u o m a - laisten k iv im ie s te n o m a k o tity ö m a ilta : b e to n ira u d a s ta oli tu o llo in h u u ta v a pula.
M o s k o v a s s a H itle rin k iv e t k ä y te ttiin m m . m e tro n s e in ä m ä ra k e n te is iin sekä M o s k v a - jo e n silto je n j a p e n k e r e id e n r a k e n n u s k iv ik s i. A m m a ttin s a o s a a v a t p a ik a l
liset o p p a a t o v a t tä m ä n m y ö s o s a n n e e t v a k k a s u o m a la is ille turisteille kertoa.
Saksaan m enevät kivet kuljetettiin louhim oita Vinkkilään häkäpyttyautoilla. K ivet hakattiin kolm een eri kokoluokkaan, jo ista suurim m at p a in o iva t 3,6-4,2 tonnia.
N osto tapahtui käsikraanoilla.
Buick myytiin Helsingissä
H
itlerin k iv iin liittyy m y ö s v e h m a a la is itta in o n n e k k a a s ti p ä ä tty n y t a jo n e u v o n p a k k o l u n a s t u s . S o t a - a i k a n a S u o m e n a r m e i j a ta r v its i k ä y t t ö ö n s ä u s e ita y k s ity is k ä y tö s s ä olleita ajo n e u v o ja . P a k k o lu n a s tu s la u ta k u n ta oli n ä in o lle n is k e n y t s ilm ä n s ä E e tu L e h d o n B u i c k - h e n k ilö a u to o n , j o t a p id e ttiin e n im m ä k s e e n ta llissa.P a k k o lu n a s tu s la u ta k u n n a n e d u s ta jie n tu lle ssa a u to a v a a tim a a n , k erto i E e tu t o tuuden m u k a ise sti auton o le v a n tallissa, j o n k a o v en e teen oli k asa ttu H itlerin kiviä.
— T u o lla se on , m u tta ei sitä sieltä p o is saa e n n e n k iv ie n k u lje tu s ta S a k sa a n . P a k k o lu n a s ta ja t läh tiv ät pois tyhjin to im in . S e u r a a v a n a p ä iv ä n ä k iv e t siirrettiin siv u u n j a B u ick ajettiin H e lsin k iin m y y tä v ä k si.
Uhlun pysäkillä
V eh m aan U hlun s e isa k k e e lla on h a r h a a n jo h ta v a nim i. L a h d in g o n ky lä ssä sija itseva lta seisakkeelta j a ylikä ytä vä ltä on m atkaa Uhluun useita kilom etrejä.
N im i lienee annettu Uhlun louhim on perusteella.
Kraanamasto Uhlusta Hilloisiin
E
n n en m o o tto r ia jo n e u v o je n y le is ty m is tä teh tiin k iv ite o llis u u te e n liitty v ät m a a n tie k u lje tu k s e t h e v o sp e lillä . Paitsi k iv iä k u lje te ttiin m y ö s lo u h in n a s s a ta rv itta v ia k o n e is to ja j a laitteita, j o i s t a m itta v im p ia oli no in 12 m e trin m i t ta inen rask aasti ra u d o ite ttu k ra a n a m a s to , j o k a k e v ä tta lv e lla 1942 m o n ie n v a i k e u k sien s a a tte le m a n a k u lje te ttiin V e h m a a n U h lu s ta T a iv a s s a lo n H illoisiin.S uom en Kiviteollisuuden silloinen ty önjohtaja Ilmari N u rm i antoi kuljetusurakan v asta 17-v u o tiaille v e h m a a la is e lle Erkki N ie m e lle j a ta iv a s s a lo la is e lle P e k k a Tuusalle, jo tk a toki olivat k o k e n e ita hevosm iehiä. V a n h e m m a t k iv im ieh et kuitenkin ep äiliv ät k u lje tu k se n o n n is tu m is ta , sillä k r a a n a m a s to oli erittäin p a in a v a sekä p itu u te n sa että siih en a s e n n e ttu je n v in s s in k iin n ity s la itte id e n j o h d o s ta .
Helut jarruiksi
U
h k i s s a k ä y t e t t y m a s t o k a a d e t t i i n j a n o s t e t t i i n k a r j a l a i s m a l l i s e e n eturekitakarekiyhdistelm ään, jo tk a reet jo u d u ttiin lastin pituuden vuoksi a se n ta m a a n p o ik k e u k s e llis e n etäälle toisistaan. A iso je n v ä lissä suoritti r a s k a i m man työn T u u s a n s u o m e n h e v o n e n .— H e v o s ia m e illä oli k o to n a ru n saasti, j a m u is ta a k s e n i se oli P olle, j o k a sillä k erralla oli ajossa, m u is te le e P e k k a T u u s a L a h d in g o n y lik ä y tä v ä llä yli 53 v u o tta myöhemmin.
Erityisesti v a n h e m m a t k iv im ie h e t p e lk ä s iv ä t a l a m ä k io s u u k s ia , j o n k a j o h d o s t a rekeen lastattiin n eljä paria 5/8 tu u m a n v a h v u is ia j a k o lm e m etriä p itk iä h e lu ja eli kettinkejä. K o sk a tieolot olivat v u o n n a 1942 tyystin toiset kuin n y k y ä ä n jo u d u ttiin kuljetus su o ritta m a a n U h lu s ta L a h d in g o n k a u tta V in k k ilä ä n j a e d e lle e n P uotilan k au tta T a iv a s s a lo n J ä rv e n p e r ä ä n j a H illoisiin.
Jo M a n te rk a is te n m ä e s s ä lä h e llä U h lu a k iin n ite ttiin h e lu t e tu re e n ja la s te n y m p ä r i l l e j a T u m m a n m ä e n l a e l l a m y ö s t a k a r e e n j a l a k s i i n . P o ja t i s t u i v a t k ra a n a m a sto n päälle, o h ja k se t vedettiin tiukille j a m a tk a T u m m a n m ä e n p äältä alas kohti ta so riste y stä alkoi.
Polle sai kyytiä
V
a ik k a P olle oli s u o m e n h e v o s e k s i is o k o k o in e n , oli k u o r m a n p a in o niin suuri, että h e lu ista h u o lim a tta vauhti k asv o i v a a ra llise n k o v ak si. P e k k a T u u s a j a Erkki N iem i m u is te le v a t t a p a h tu m a a j a p itä v ä t s u o ra n a is e n a ih m e e n ä , ettei Polle s e k a a n tu n u t ja lk o i h i n s a j a j ä ä n y t k u o r m a n alle. T u m m a n m ä e s t ä k u ite n k in selvittiin v au h d ik k a a sti, m u tta toisin kävi U h lu n pysäkillä.Ilm e is e s ti U h lu s s a ta p a h tu v a n k i v e n lo u h in n a n v u o k si oli L a h d in g o n k y lässä sijaitseva p y sä k k i h a rh aan jo h tav asti n im etty U hluksi, j o n n e m a tk a a ta soristeyksestä on u seita k ilo m e tre jä . R a u ta tie kulki tu n tu v asti m a a n tie tä y le m p ä n ä , j a k u o rm a jä m ä h t i k e s k e lle y lik ä y tä v ä ä . K ello läheni 16:ta m ik ä sai po jat en tistä k iiv a a m m in h o p u t t a m a a n P o l l e a j a ty ö n t ä m ä ä n k u o r m a a e te e n p ä in : k lo 16.10 lähti j u n a V in k k ilä s tä k o h ti T u rk u a , j a a jo m ie h e t h a rk its iv a t j o P o lle n irro tta m is ta valjaista.
— M ite n k ä y m a tk u s ta jie n , j o s j u n a tö rm ä ä ra sk a a s e e n k u o rm a a n , k y se liv ä t T u u s a j a N ie m i toisiltaan.
H ädässä on apu lähellä
K
un hätä on suurin, on apukin lähellä, se sanonta toteutui nytkin. V ehm aalainen O s k a r V a rjo saapui h e v o s in e e n ra h tiajo sta H u u k k a la n su u n n a lta j a “O k e ” y m m ä rs i heti u h k a a v a n tilanteen.— N y o lippap paika. J u n a lähte j u u r V in k k eläst.
V a rjo n h e v o s e n v e tä m ä s tä e tu re e s tä löytyi p a k su kö y si, j o k a sidottiin Pollen k u o rm a a n , j a y h te is v o im in kaksi h ev o sta j a k o lm e m iestä saivat k u o rm a n liikkeelle j a yli ra d a n vain h e tk e ä e n n e n k u in j u n a näk y i su o ran päässä.
S y d ä n jä n n i t y k s e s t ä p a m p p a ille n j a t k o i k a k s ik k o m a tk a a , p erille ei k u o rm a a sinä p ä i v ä n ä saataisi, se v a rm istu i illan j o a lk a e s s a p im etä. E rk k i N ie m i meni k o tiin s a V e h m a a n m e ijerin seu tu v ille, j a T u u s a lle k iv iy h tiö h a n k k i y ö k o rtteerin V in k k ilä n U otin m atk u sta ja k o d ista . S a m a lla soitettiin T a iv a s s a lo o n T u u s a n kotiin, j o s t a a a m u lla ajoi Y rjö V iro la in e n h e v o s in e e n apuun.
Puolentoista
vuorokauden reissu
V
a ik k a p ah in o s u u s k u lje tu k s e s ta oli tak an a, riitti v a ik e u k s ia s e u raav allek in p äiv älle. V in k k ilä s tä k a ra v a a n i su u n tasi m a tk a n kohti P u o tila a j a edelleen J ä r v e n p e rä ä , jo s s a on jy r k k ä H a n k k ila n mäki. N yt ei tarvittu helu ja m a tk a n te k o a ja r r u tta m a a n , v aan pitoa h e v o ste n jä ä h o k k e ih in — j a kuin ih m een kau p alla sitä m y ö s riittävästi löytyi.K o s k a m a tk a n te k o oli h id a sta j a rask asta, piti niin h e v o ste n kuin m iestenkin v ä lillä lev ätä j a h a u k a ta apetta. P erillä H illo isissa o ltiin k in vasta illan h ä m ä r ty essä. L in n u n tie tä V e h m a a n U h lu s ta on T a iv a s s a lo n H illo isiin m a tk a a 15 k ilo m e t
riä. V u o d e n 19 4 2 o l o s u h t e i s s a t a i t t u i tu o ta i v a l r a s k a a n k u o r m a n k a n s s a p u o le s s a to is ta v u o ro k a u d e s s a .
Karjalankivi
Pieniä ruhjeita K arjalaan jä ä n eid en m uistom erkki ulosajossa sai, näyttävät ta p a h tum assa m ukana olleet E rkki N iem i (vas.) ja Ilkka A altonen. M uistom erkin teksti on lainattu J.L. R unebergin Vänrikki Stoolin tarinoista: "TäälV olette vaikk' onkin hauta siellä".
M uistokivi ojan kautta M ynäm äen kirkkomaalle
• •
Ä
lk ö ö n p o lk u ru o h o ttu k o tällä paikalla, otsikoi 13. k e s ä k u u ta 1956 ilm esty n y t V a k k a - S u o m e n S a n o m a t u u tis e n K a rja la a n j ä ä n e i d e n v a in a jie n m u is to m e r kin p a lja s tu s tila is u u d e s ta M y n ä m ä e s tä . N y k y is in v a llitse v a n ns. a v o im e n ja s e n s a a t io h a k u is e k s ik in m a in itu n tie d o n v ä lity k s e n a ik a n a olisi ta p a h tu m a s a rja n o ts ik k o v o in u t k u u lu a seu raav asti: “ K u o lo n u h re ilta v älty ttiin — K a rja la n k iv i M y n ä m ä k e e n o j a a n a jo n k a u tta ”M y n ä m ä e n K arjalaiset olivat te h n e e t so p im u k s e n m u is to m e rk in v a lm is ta m is e s ta v e h m a a la is e n T u o k k o la n K iv iliik k een kanssa. Patsaan suunnittelijaksi kutsuttiin ta iteilija Ju ssi V ik a in e n , j a k ip s im a llis ta sen h ak k a si V e h m a a n p u n a is e e n g ra n iit
tiin v in k k ilä lä in e n Ju ssi A a lto n e n — ta rk k a n a j a ta ita v a n a tu n n ettu k o k e n u t k iv i
mies.
B enz-m erkkinen kuorm a-auto Vinkkilän asem alla 1920-luvulla. Vaihdetanko on auton ulkopuolella, jo u situ sta ei takana ole, ja renkaat ovat täyskum iset.
Viimeistely vei aikaa
M
y n ä m ä e n k irk k o m a a lla ta p a h tu v a k s i v ih k im is - j a p a lja s tu s p ä iv ä k s i oli s o vittu k e sä k u u n toinen su n n u n tai eli 10.6.1956. Jo stain sy y stä tila u k se n v a lm is tu m in e n oli k u ite n k in v iiv ä s ty n y t siin ä m ä ä rin , e ttä v ielä la u a n ta in a 9.
k e sä k u u ta kivi oli V in k k ilä n v erstaalla.
L u ja s s a u s k o s s a siitä, että veistos a jo issa v alm istu isi lähti n eljä T u o k k o la n k iv im ie stä la u a n ta ia a m u n a M y n ä m ä e n kirk o lle p a tsa a n alu sk iv iä a s e n ta m a a n . P u o len p äiv än aik aan Ju ssi V ik a in e n suoritti ns. lo p p u s ila u k s e n j a sig n e e ra si työn.
M u tta Ju ssi A a lto se n silm ä ä ty ö n jä lk i ei v ielä ty y d y ttä n y t.
A lu sk iv en asentajat saivat ty ö n sä ripeästi valm iiksi, o d o tteliv at k u lje tu k se n s a a p u m ista j a alk o iv a t p äiv ä n v e n y e s s ä j o v ä h ä n h e rm o s tu a k in . V ie lä e n e m m ä n taisi h e rm o stu a k irk k o ta rh a n p u u ta rh u ri, j o k a m u l t a k u o r m a n s a k a n s s a o d o tti k ä r s i m ä t tö m ä n ä tilaisu u tta p ä ä s tä siistim ä ä n p a tsa a n y m p ä ristö ä .
Kello 18 aikaan lau antai-iltana oli Jussi A alto n e n te k e m ä ä n s ä tyytyväinen. Näin k u v ailee V a k k a - S u o m e n S a n o m a t n:o 3 8 /1 9 5 6 K arja la a n j ä ä n e i d e n m u isto k iv e ä :
“Patsaan y lä o s a s s a on v a a le a m m a s ta k iv e stä te h ty n ä ristiin n o ja a v a n a in e n j a täm än alap u o le lla s a m a s ta k iv e s tä K arja la n v a a k u n a ” .
Kiire kostautui
T
ä m ä “ v a a le a m p i y lä o s a ” lastattiin a lk u illa sta T u o k k o la n F o rd s o n k u o rm a - a u to o n , j o t a lähti a ja m a a n S anteri K ivijärvi. O h ja a m o o n h ä n e n v ie re lle e n hy p p äsi Jussi A a lto n e n j a kiven k u p e e s e e n au to n lavalle k ap u si Ju ssin v e lje n p o ik a , 16-vuotias, n y k y isin L aitila ssa a su v a Ilkka A alto n en .
K ello oli paljon, kiire p ainoi p äälle j a Santeri p ainoi k a a s u p o ljin ta sen m u k a i sesti. Ja se oli h ie m a n liikaa.
Laittisten k y lä n jä lk e e n alkoi m etsä ta iv a l, j a m u tk a is e lla tie o s u u d e lla suistui F o rd s o n v a s e m p a a n ta ittu v a s s a k a a rte e s s a ulos tien o ik e a s ta re u n a sta . A u to s u is tui p ö h e ik k ö ö n j a kivi lensi lavalta sy rjä lle e n tu k e v a n m ä n n y n k ylkeen.
U h k a a v a sti tilan te e sta selv ittiin s u h te e llise n väh in v a m m o in , sillä m e ts ik k ö ö n le n tä n e e ltä Ilkka A a lto se lta m urtui “ v a in ” o ik e a n j a l a n sääriluu. K a u k a n a ei ollut sekään m ahdollisuus, että hän olisi j ä ä n y t fysiikan lakien m u k aan m atk aa ja tk a n e e n p a tsa a n alle.
Jussi A alto n e n pysäytti p a ik alle o s u n e e n h e n k ilö a u to n , j o n k a k y y d is s ä Ilkka- po ik a pääsi kotiin j a lääk ärin hoito o n . Itselleen Ju ssi sai o n n e tto m u u s p a ik a lle sa a p u n e e s ta to ise sta a u to s ta k y y d in M y n ä m ä k e e n a p u a h a k e m a a n .
G A Z -m erkkinen venäläinen kiviauto, jo ta 1950-luvulla huoltavat Toivo Örn (vas.), Ju ssi N ym an j a H ugo Lehto.
Auto ojassa, patsas maassa
A
lu sk iv e n asen tajat, jo i s t a yksi oli v e h m a a la in e n Erkki N iem i, j a s e u ra k u n n a n p u u ta rh u ri o liv a t p itk in p ä iv ä ä ih m e te lle e t ta p a h tu m ie n k ulkua. T ila n n e k u ite n k i n s e lk e n i, k u n J u ssi A a l t o n e n to in e n o h i m o v e rta v u o ta e n saapui k o la rip a ik a lta se lo n te k o a an ta m a a n .
Ilk k a A a lto se n sa a v u ttu a kotiin V in k k ilä ä n lähti san a o n n e tto m u u d e s ta p u h e li
m itse l e v iä m ä ä n j a tiedon sai m y ö s M y n ä m ä e n p a ts a s to im ik u n n a n p u h ee n jo h ta ja , k a p te e n i evp. O la v i V a n a m o , j o k a e n n ätti k iv im ie s te n luo heti Jussi A a lto se n j ä l k een. V a n a m o n tila n n e tie d o tu s oli h u o m a tta v a s ti ly h y ts a n a is e m p i ku in Jussin:
— A u to o n o jassa, j a p a tsa s m a k a a m aassa.
P aik alle h ä ly te tty T u o k k o la n K iv iliik k e e n j o h t a j a O s k a r A a lto n e n otti o h ja t k ä siinsä j a lähti h a k e m a a n a p u a m y n ä m ä k ilä is e ltä a u to ilija V iljo S aisto la lta . S in ä aikana kirkon y m p ä ris tö s s ä käyskenteli h e rm o s tu n u t ry h m ä, jo h o n kuului ev p -u p se e - ri, s e u ra k u n n a n p u u ta rh u ri j a n eljä k iv im iestä. V iid es k iv im ie s, Ju ssi A a lto n e n yritti k e v e n tä ä tu n n e lm a a :
— S äilys se n tä ä n kivi ehjänä.
Veivasi kuin kahvimyllyä
A
uto ilija S a isto la saapui kirkolle, j a niin alkoi m a tk a k o la rip a ik a lle . Santeri K iv ijä rv e n o h ja s ta m a au to h in attiin ensi töiksi ta k a isin tielle, sen jä lk e e n p eruutti S a isto la a u to n s a p atsaan viereen, j a ry h d y ttiin u u s in ta la s ta u k s e e n . A u to n kippi k allistettiin ylös j a lavan j a t k e e k s i a setettiin tu k e v a t lankut, j o i d e n päälle p o ik ittain pantiin p y ö rö p u ita rulliksi sa m a lla , k u n p a tsa s k alliste ttiin l a n k kujen varaan. M ie s v o im in ty ö n n e ttiin kivi j y r k ä s s ä k u lm a s s a lav an p u o lelle, ja S aisto la hy p p äsi k ä y n n is tä m ä ä n k o n e tta j a la s k e m a a n kippiä. V aan a u to p a ei käynnistynytkään.V o im a t alk o iv a t lo p p u a niin a k u sta k u in m ie h istä k in , j o t k a t y ö n s iv ä t v astaan, j o tta kivi ei olisi ru lla n n u t ta k aisin alas. M ik ä n e u v o k s i?
5 0 - lu v u n k u o rm a - a u to is s a oli veivi, j o k a m a h d o llis ti m o o tto rin k ä y n n is ty k s e n ilm an säh k ö starttia. T ä llä ta v o in ta p a h tu v a k ä y n n is tä m in e n oli k u ite n k in erittäin rask asta j a vaati s u u re t voim at.
— Jussi A alto n e n oli v a h v a kuin k arhu j a veivasi m o o tto ria kuin k a h v im y lly ä , m uistelee Erkki N iem i ta p a h tu m ie n kulkua.
Ja kun m o o tto riin saatiin riittävästi k ierroksia, k ä y n n isty i a u t o j a kippi saatiin alas. Kivi j a k iv im ie h e t olivat lavalla, m a tk a M y n ä m ä k e e n saattoi ja tk u a .
"Juhlavat kehykset"
K
un kivi oli p esty h io m a p ö ly s tä j a L aittiste n m u tk is ta m a tk a a n ta rttu n e e sta suo m u d asta, nostettiin se alustalleen. N oin y h d e n aikaan s u n n u n ta ia a m u y ö n ä pääsi k irk k o m a a n p u u ta rh u ri le v ittä m ä ä n m u lta k u o r m a a n s a .V aloisa kesäyö siivitti kiv im iesten k o tim atk aa, j o k a päättyi kellon lä h en n ellessä kahta. M itä lienevät v a im o t a jatelleet o d o te lle ssa a n m ie h iä ä n kotiin j a k u u lle ssa a n lopulta lähes u s k o m a tto m a n se lo s tu k s e n ? E ik ä ed es viin a haissut!
“V e h re ä lu o n to j a ih a n a n kau n is, a u r in k o in e n p ä iv ä loi tila is u u d e n y m p ä rille ju h la v a t k e h y k s e t” , k e rto o k e s ä k u u n 13. p ä iv ä n ä 1956 ilm e s ty n y t V a k k a - S u o m e n S a n o m a t K a rja la a n jä ä n e id e n m u is to m e rk in p a lja s tu s tila is u u d e s ta .
H is to ria n k irjo itu k s e n virallisten d o k u m e n ttie n ta a k s e j ä ä m o n ta tarinaa.
Rautateitse Uhlusta Kumiruonaan
K uka on aikoinaan tilannut M ietoisten K um iruonan rannassa lepäävän seitsem än tonnia p ainavan jä rk ä le e n ? Sitä ei tiedetä, m utta jo h o n kin tiettyyn kohteeseen kivi on tilattu, koska se on m ittoihinsa piikattu, sanoo vehm aalainen kivityön veteraani A im o Valtonen.
Seitsemän tonnin kivi teki turhan m atkan
M
ietoisten K u m ir u o n a n r a n n a s s a o le v a osin s a m m a lo itu n u t yli 7 to n n in g ra n iittijä rk ä le k e rto o k a ru a k ieltään siitä, m iten h a n k a la a oli v u o s is a d a n alu ssa kivien kuljetus lo u h o k s e lta tilaajalle. N e ljä m e tr in e n kivi on saanut levätä r a n ta p e n k e re e llä k o k o itsen äisen S u o m e n o le m a s s a o lo n ajan. E n s im m ä in e n j a oletettav asti v iim e in e n r a u ta tie k u lje tu s V e h m a a n U h lu s ta K u m ir u o n a a n päättyisikäli o n n e tto m a s ti, että kivi ei k o s k a a n o ik e a a n o so itte e s e e n p ä ä ty n y t.
H ä rä t j a h e v o s e t k u u lu iv a t j ä r e ä n lu o k a n k iv e n k u lje tu s k a lu s to o n e n n e n k u o r m a-a u to je n y le isty m istä . Ja e n n e n 19 2 0 -lu v u n p u o liv ä lis s ä v a lm is tu n u tta T u rk u - U u s ik a u p u n k i-ra ta a o liv a t p u r j e - j a sitte m m in h ö y ry la iv a t k iv ite o llis u u d e n k ä y t t ä m iä pitkien v ä lim a tk o je n rahtivälineitä. L a s ta u s s a ta m ia on V e h m a a n j a M ie to iste n r a n n o illa ollut p u o le n k y m m e n tä , j a — s a m o in kuin n y k y iste n ru o ts in la iv o je n k o h d alla — sa m a lla laitu rilla eiv ät k ilp a ile v a t y h tiö t m a h tu n e e t la sta a m a a n .
Viipurin asema hakattu M ietoisissa
S
uo m en K iviteollisuus hoiti la iv ak u ljetu k set K u m iru o n a n kautta, G ranit Oy:n s a ta m a sijaitsi m u u ta m a n k ilo m e trin p ä ä ssä M ie to is te n P y h ä ra n n a s s a . N ä iden lisäksi su o ritettiin la iv a u sta V e h m a a n N u h ja la n ra n n a n e d u s ta lla sija it
sevissa K erton sa a re ssa j a P ih lajak arissa.
K o sk a A a rla h d e n vedet olivat j o v u o s is a d a n a lu ssa v errattain m atalat, la sta t
tiin kivet M ie to isissa p ro o m u ih in , jo tk a k u ljettiv at ne k a u e m p a n a redillä odottaviin aluksiin. V e h m a a n N u h ja la ssa kiviä kuljetettiin h ä rk ä v a lja k o lla j a h e v o sp elillä r a n taan, jo s ta ne talv ella j ä ä tie tä pitkin hilattiin P ih la ja k a riin , j o n k a " s y v ä s a ta m a a n " , sam o in kuin K erton s a a re e n k in , p ä ä siv ä t s u u re tk in laivat.
M ain itu t sa ta m a t eiv ät toki olleet p e lk k iä la sta u sp a ik k o ja , vaan n iissä s u o rite t
tiin m y ö s k iv e n h a k k a u sta . M m . V iipurin ra u ta tie a s em a ra k e n n u k s e n kivet on h a k a t
tu U h lu n R istim ä e n k iv e stä M ieto iste n P y h ä ra n n a s s a , m issä K u m ir u o n a n tavoin lu k u isa j o u k k o v a lm iik si ty ö ste tty jä g ra n iittijä rk ä le itä e d e lle e n m u is tu tta a m e n neestä eilisestä.
Kallis kivi unohdettiin
K
uka tilasi K u m iru o n a n 7 -to n n ise n p u n a g ra n iittilo h k a re e n j a m ikä oli sen m ä ä r ä n p ä ä v ajaat sata v u o tta sitten?— Sitä ei tiedetä. M u tta se on varm aa, että kivi on jo h o n k in tiettyyn k o h t e e
seen tilattu, k o s k a se on m itto ih in sa piik attu , sa n o o v e h m a a la in e n k ivityön v e te raani A im o V a lto n e n K u m ir u o n a n rannassa.
K o s k a kivi oli h ä r k ä v a lja k o lle liian ra sk a s v ed e ttä v ä , p ä ä ttiv ä t n e u v o k k a a t k iv im ie h e t k u lje tta a sen rau tateitse. K o s k a ra u ta tie y h te y ttä U h lu sta K u m iru o n a a n ei ollut p ää te ttiin se rak en taa. Ja k o s k a 4,5 k ilo m e trin m ittaisen radan r a k e n t a m i nen lo u h o k s e lta la iv a ra n ta an olisi ollut s u h te e tto m a n kallista, päätettiin sitä ra k e n ta a vain no in 50 m etrin pätkä.
T y ö n tö - eli p a a k s a u s k a n k ie n av u lla p u n n e rsiv a t m iehet vau n u n päälle asetettua k iv e ä v a ja a n 50 m etrin p ä tk ä n , j o n k a j ä l k e e n rata p u rettiin takaa j a rakennettiin u u d e lle e n e tu p u o le lle . U h lu n j a K u m ir u o n a n välin en e n s im m ä in e n rau ta tie m a tk a kesti kaksi viik k o a. Ja sen p ite m m ä lle k iv ito im itu s ei p ää ssy tk ä ä n .
S u o ra k a ite e n m u o to in e n kivi oli ta rk o itu s n o sta a p r o o m u u n laiturilla olleen k ä s ik ä y ttö is e n no stu rin avulla. M u tta 7 0 0 0 kiloa oli tälle n osturille m o n is ta y rity k sistä h u o lim a tta liikaa, j a kivi sai j ä ä d ä ra n ta p e n k a lle o d o tta m a a n k ä y ttä jä ä n sä , j o t a ei v ie lä k ä ä n ole löytynyt.
K erton saaresta kiviä 60-luvulla
M
ikä sitten oli lopullinen syy m atkan k esk e y ty m ise e n ? On vaikeaa uskoa, että k iv im ie h illä o lisiv at k onstit lo p p u n e e t kiv en la iv au k sessa, kun s en tään jo kaksi viikkoa oli m assiivista jä rk ä le ttä työnnetty poikki m aiden ja mantujen.K u m ir u o n a n kivi h e rättää m o n ta k y sy m y s tä , jo i h i n e h k ä saattaisi löytyä vastaus, j o s tie d e ttä isiin k iv e n tila a ja j a sen m ä ä rä n p ä ä.
Y lip ä ä tä ä n on e te lä is e s s ä V a k k a - S u o m e s s a , V e h m a a lla j a M ie to is is s a ta p a h tu n e e s ta g ran iitin la iv a u k s e s ta j ä ä n y t jä lk ip o lv ille y llä ttä v ä n v äh än d o k u m e n tte ja . E sim . V e h m a a n K o tis e u tu y h d is ty k s e llä ei ole ain u tta k a a n v a lo k u v a a sen e n e m p ä ä laiv o ista kuin la s ta u s s a ta m is ta k a a n . T o k i v a lo k u v a u s k o n e oli h a rv in a is u u s vielä 2 0 -lu v u lla , m u tta A im o V a lto se n m u k a a n v iim e ise t kiv et haettiin V e h m a s s a lm e n su u lla s ija itse v a sta K erton s aaresta talvella k u o rm a -a u to lla niinkin m y ö h ä ä n kuin 6 0-luvulla.
S iitä k in la s ta u k s e s ta oli m u o d o s tu a ik im u isto in e n , sillä vain h e tk e ä ennen l a s ta u k s e n a lk u a ehti s a a re s s a a s u n u t is ä n tä m ie s hätiin k e rto m a a n jä ä n olevan k y s e is e llä k o h d a lla ju u r i j a ju u r i au to n kan to in en .
V F W A ^ v:-'v
a
i* L i < .
Autokauteen 20-luvun lopulla
V
u o n n a 1924 v a lm is tu n u t T u rk u -U u s ik a u p u n k i -rata m ullisti k o k o V e h m a a n k u n n a n ra k e n te e n : ta lo u s k e s k u s siirtyi h ö y ry la iv o je n R a u tilasta veturien V inkkilään. S am alla se muutti kivenkuljetusm enetelm ät j a synnytti Vinkkiläänu se ita k iv i v e r s t a i t a j a j a l o s t u s l a i t o k s i a . E d e lle e n oli k u i te n k in k iv e t s a a ta v a lo u h im o ilta ra d a n v arteen , j a siinä ty ö s s ä siirryttiin h e v o s k a u d e s ta a u to k a u te e n 2 0 -lu v u n lopulla.
O s a e n tisistä h e v o s m ie h is tä h a v a its iv a t e rään a ik a k a u d e n p ä ä tty n e e n j a r y h ty i
vät auto ilijo ik si, m u tta m y ö s lu k u isat u u d e t y rittäjät ry h ty iv ä t k u lje tu s a la n y r ittä j i k s i . T u o k k o l a n K i v i l i i k k e e n j o h t a j a O s k a r A a l t o o s ti F o r d i n , j o t a ry h ty i s o m p a ile m a a n Y rjö K o sk in en . F o rd in valitsi m e rk ik s e e n m y ö s E d v a r d S u o m in e n , A k se l H ie ta k a ri sen sijaan p äästeli D o d g e lla a n j a E in o E ik k a la “L e t u k a l l a ” . M u ita v e h m a a la is a u to ilu n p io n e e re ja olivat m m . V ik to r H a lm e j a A lb in L a m m i, j o illa oli y h te in e n auto, sek ä V a ld e Isotalo, J o r m a L e h tiö j a E in o Pihlaja.
Mersussa täyskumirenkaat
E
nnen viim e sotia käyttivät kiviliikkeet e tu p äässä y ksityisten liikennöitsijöiden p alveluja. P o ik k e u k s e n teki L e h d o n K iviliike, j o k a kiinnitti p ä ä o m i a o m iin autoihin. V en n i L e h to s e n o h ja a m a s s a M e r c e d e k s e s s ä , s a m o in k u in V iljo T u i s k u l a n o m i s t a m a s s a R e p u b l i c i s s a oli t ä y s k u m i r e n k a a t e i k ä j o u s i t u k s e s t a tieto k aan . A jo m u k a v u u tta ei siten m ite n k ä ä n voi v e rra ta n y k y iste n m a a n tie ju n ie n p e h m e ä ä n h y tk y n tä ä n .K a ik e n lisäksi tiet o liv a t niin h u o n o s s a k u n n o s s a , e ttä tu rh ia re is s u ja ei tehty.
Siksi y lik u o rm a t o liv a t e n e m m ä n s ään tö kuin p o ik k eu s.
Vuonna 1900 to im in ta n sa a lo itta n ee lla Suom en K ivite o llisu u d ella o li kolm e kivenkuljetusalusta, jo is ta yh tiö kuitenkin luopui j o vuosisadan ensim m äisen ky m m enluvun loppuun m ennessä. K uvassa näkyvien s/s Stenin j a Sten II:n lisäksi k a lustoon kuului B alm oral-nim inen alus.
VEH M AAN LO U H IM O T: 1. U hlul, 2. Puskinm äki, 3. Uhlu 2, 4. Kreppulci, 5.
Tum m anm äki, 6. H uukkalanm äki, 7. Tom m ilanm äki, 8. P ohjolan m onttu, 9.
K ankkionm äen louhos, 10. Kiima, 11. K iim kallion louhos. LASTAU SPAIK AT:
1. Kumiruona, 2. Pyhäranta, 3. N uhjalanniem i, 4. K esto-saari, 5. Pihlajakari.
