Pen tti P oh jon en
Eetu Hyvämäki -
herkästi tunteva runoilija ja lämminhenkinen kirjoittaja
O lem m e u sein v aim oni k an ssa ih m e
telleet, m iten m oniin erilaisiin ihm isiin o le m m e sa a n e e t S a a rijä rv e llä lähes 4 0:n vuoden aikana tutustua. P idäm m e sitä eläm än rik k au ten a. P u h u taa n k ir
ja h arv in aisu u k sista. M iksei v oisi p u hua m yös ihm ish arv in aisu u k sista, ih
m isistä, jo ih in katsoo m ielellään y lö s
päin, ihm etellen heid än k ykyjään, e ri
ty isesti lu o m isv o im a a n sa . N iin kuin nyt täm ä Eetu! T äm ä E etu H yväm äki.
T u tu stu im m e E etu H y v äm äk een ja h änen p u o liso o n sa A iliin heidän o lle s
saan o p ettajin a H einäm äen k oululla, jo n n e h e m u u ttiv a t K a n n o n k o sk e n K äräjäm äen k o u lu lta v. 1954. E etu oli o p e tta ja n a m u u ta m ia v u o sia j a A ili eläk k eelle jä ä m ise e n sä v uoteen 1967.
H einäm äki on o llu t E etun eläm än kesk u sp aik k a, syntyi siellä 9.9.1909, oli o p ettajan a j a L akom äen n u o riso seuran in n o k k aan a o sa llistu jan a j a nyt on k esäp aik k a siellä, v aik k a ta lv et 25 eläk ev u o d en aik an a on asunut E sp o o s
sa.
V iim e so d a t E etu H y v äm ä k i oli ensin talvisodan ajan aliupseerina o sa l
listu e n m m . K an n a k sen s u u rh y ö k
k äy k se e n , N iin is a lo n u p se e rik o u lu v u o n n a 1940 j a ja tk o s o d a s s a K rh- jo u k k u e e n jo h ta ja n a , v alistu su p seeri- na, p u h d ety ö k esk u k sen jo h ta ja n a , d i
visio o n an ad ju tan ttin a p ää asiassa saa- rijärv isten , v iitasa arelaisten j a k onne- v e tiste n k a n s sa sa m o issa jo u k o is sa . N ä in ä a ik o in a sy n ty iv ä t so ta ru n o t, jo is ta esim e rk k e jä leh d essäm m e tu o n
nem pana. O lavi P aavolainen toim itti v.
1943 ru n o an to lo g ian sa T äältä jo stak in , jo s s a o vat E etu H y v äm äen ru n o t Y lö s
n o u sem u s ja K evät k orsu k y lässä. T u n netuksi tuli tietysti m yös K iilan (11.
D) kunniam arssi, jo n k a sävelsi T oivo K ärki. K irjo itu k sia m yös " S o ta sa v o t
ta” -teoksessa.
K irjo ittam in en on m ielestän i E etu H y v ä m ä e llä o llu t a in a h a rra stu s, ei k o sk aan rah a n k iilto silm issä te h täv ä ä työtä. T äm ä h arrastu sm aisu u s tek i h ä n estä S aa rijä rv e n K irja llisu u sk e rh o n ah k eran o sallistujan. H än sai Jaakko P euron la h jo ittam a n k u n n iap alk in n o n , k o sk a oli k y m m en en v uoden aikana u seam m in kuin k ukaan m uu o sa llistu n u t sekä runo- että su o rasan aisiin k il
pailuihin.
E etu H y v äm äen tu o tan to on m o n i
p u o lista j a la a ja -a la ista . N ä y te lm istä kotiseu d u n asioihin p ere h ty m istä ov at v aa tin e et ennen k aik k ea M ah lu n n u o riso seu ran esittä m ä M a h lu n m a ita m a i
nitaan sarja K u lh an lin n aa ja M ahlun- m aata, M ah tim ieh iä jo nousee M ahlun pojista. M uista n äy telm istä m a in itta
koon T aistelev at m etsot, O ik ea aarre, V aik ea asia.
S a m a a tu tk im u sty ö tä o v a t v a a ti
neet p e rso o n a llin e n S aarijärv en S ääs
töpankin 100-vu o tish isto riik k i j a S aa
rijärven kirjassa o leva S aarijärven n u o risoseurojen alk u v aih e ita k o sk ev a k ir
jo itu s.
R u n o m ittaa E etu H yväm äki on k ä sitellyt perinteisesti. S otarunojen lisäk
si hän on k irjo ite llu t isä n m a a llisiin , m aak u n n allisiin j a p aik allisiin ju h liin j a ju lk a isu ih in . O n urh eilu k en tän vih- kiäistä, S aarijärv en laulua, P elto k y län k oulun v ihkiäistä, M ah lu n n u o riso se u ran juh laa.
L y y riset tu n n e lm a ru n o t ov at niitä, jo is sa E etu H yväm äki so taru n o jen li
säksi tuntee m ielestäni syvim m in. M i- käpäs m uu kuin lu o n to vuoden aik o jen v a ih te lu issa j a ih m ism ie len liik k ee t v o isiv at häntä k ie h to a eniten. K un olen elänyt lukiessani se lla iset k uin K orven ikävä, M a rrask u u n laulu, P o rrasp u u , A itta, V iim einen kukka, olen kok en u t n iissä m ollisäv y isy y ttä, m ik ä h eijastu n ee sota-ajan k o k em u k sista.
T ässä leh d essä on m a in ittav a tie tysti laaja k o k o elm a jo u lu u n liitty v ää runoutta. Jo u lu terv eh d y s, S aarijärv e- läinen jo u lu lau lu , K atselen jo u lu p u u ta, T ä n ä jo u lu n a , K otin i jo u lu . K oti jo u lu y ö ssä, Jo u lu leg en d a, Jo u lu n p o r
tilla sisältävät m yös kaipaavaa, m u is
televaa, sitä, m itä m e kaikki. S itä L a p suuden j a K odin Joulua.
S uurin osa E etu H yväm äen tu o ta n n o sta on ju lk a istu eri leh d issä, e rity i
sesti n u o riso se u ro je n ju lk a is u is s a j a vuosik y m m en ten ajan S am possa.
E etu H y v äm ä en tu o ta n n o n y h te y d e ssä on m a in ittav a en tin e n o p p ila s A n n a Pollari, jo k a on k erä n n y t kai su u rim m an osan ju lk a istu sta aineistosta.
S am oin useam pia näy telm iäk in , vaik- Lakoniäen ns:n talo (n. 5 km eteenpäin P yhähäkin parkkipaikalta), jossa nykyisin
toim ii A nna Pollarin pitopalvelu ja kahvio. Se oli aikoinaan Eetu H yväm äen näytel
m ien esityspaikka ja läheinen hänelle eikä ihm e, kun oli vaim onsa tavannut ensi kertaa rakennusvaiheen aikana hirsien väleihin käytettyjen sam m alien keräystal- koissa.
7
ka E etu H y v äm ä ellä oli se tapa, että hän kirjoitti kunkin esittäjän osan eri p ap e rille , m in k ä vuoksi k o k o am in en on osin jo p a m ahdotonta.
K aikki k äy tö ssä o llu t ain eisto on A n n a P ollarin kerääm ää, m istä le h tem me kiitos hänelle.
Heinäm äen kotiseutunainen A nna Pollari, kuvassa oikealla, kutsui m eidät H yväm ä
kien kanssa iltapäiväkahville elokuussa. Eetulla kädessään sidottuina Saarijärven Joulut, joihin hän on kirjoittanut m elkein jok a vuosi, viim eksi tänä vuonna 83- vuotiaana "M uistonsirpaleita itsenäisyytem m e alkuvuosilta".
A nna P ollari on te h n y t tä tä kokoa- m isty ö tä v u o sik a u sia j a h änen h a a v ee
naan on nähdä E etu H yväm äen näytel- m ät, runot j a su o rasa n aiset tek stit jo s- A ili H yväm äki k us sam ojen kan sien sisässä.
1 9 59-TO: Suvanto - SafcKob-TaTpIi
V iayln" aoU i S & « « C s
—»Su»
»Otövlnd
l\<oir»Vo]2»
Tulet* JM
S uur m i£)tl
(ToV?V>2»r«
[Tuulos
rXU'trv^r}
Höh-W»v»4s Uu^uj*rV'^
a
J L &ILOT.WANFCI.TO
lT>-
U
aut»
/pss&tt.
K Ä äoiiiirvi
,K# •l<anna$jViipuri(Phanfai3 1944
" “■■»(korvessa nuotion paikkaa on »10011}
m atkalla "Äänisen-- u lapan luo.
l i i t u a e n n e n p ö lfe e m a io n la sik s i k u n siin te li S y v ä r in
vuo---*
EeU Hwyinr>Sl«i /Tpivo kartei •• h illa a pötkien
as* *
\&n mzrm
1
M onelle saarijärveläiselle sotaveteraanille ovat tuttuja tienoot, joista Eetu H yväm äki piirsi v. 1982 karttapiirroksen jo u lu ter
vehdykseksi Anna Pollarille. "Kuinka m onta teltanpohjaa, korsua... kenttäpostikirjettä ym . noihin päiviin ja vuosiin m ahtui."
