URHEILUINNOSTUS SAAVUTTI MYÖS KEURUUN SATA VUOTTA SITTEN
rityisesti yleisurheiluväki eli vuoden 2012 aikan a ensin Hel
singin Euroopan m estaruushuu- m aa ja sitten Lontoon o ly m p iala is
ten taistelut. Sam alla m uisteltiin eri yhteyksissä aikaa sata vuotta sitten, jolloin Hannes Kolehm ainen sa n a n
m ukaisesti juoksi Suom en m a a il
m ankartalle vuoden 1912 o ly m p ia laisissa Tukholm assa.
Kilpaurheilu alkoi jo 1800-luvun puolivälistä
Erityisesti 1800-luvun loppupuolelta löytyy asiakirjoista maininta suomalaisten ja keuruu
laisten kilpaurheilusta. Keuruun ja Pihlajave
den historian kirjoittanut Teppo Vihola kertoo, että ilmeisesti Keuruulla järjestettiin Suomen ensimmäinen juoksukilpailu jo 1853. Nimis
mies G. Bergman organisoi kilpailun, jonka pääpaikkana oli Viikin kartano. Voittopalkinto oli yhtä upea kuin myöhemmin olympiavoitta
jille annettu palkinto; torpan paikka kartanon mailla.
Syntymäpitäjässäni Rautalammilla kirjoitti käräjäkirjuri, harras uskovainen, August Hytö
nen vuonna 1881: "Suomen kansa onkin jo ikään kuin raivossa turhien lihan juhlien ja kokousten pitämisessä. Niitä ovat hiihto, soutu, ampuma- ym. kokoukset, joissa Herran säätä
mät pyhäpäivät vietetään."
Keuruun kirkonkylän rannassa järjestettiin tiettävästi ensimmäiset ravikilpailut 1874 ja ensimmäiset luistelukilpailut 1887. Tyrnävällä oli järjestetty 1879 Suomen ensimmäiset "kil- pahiihtäjäiset" ja Keuruulla kilpailtiin Tarhian jäällä 1889. Keuruun seudun hiihdosta julkais
tiin tammikuussa 2012 Lauri Järvisen ansiokas kirja Anton Collin ja Matti Raivio - Uljaan urhei- lutarun Sankarit.
Tämä 352-sivuinen teos kertoo kaiken keu
ruulaisesta hiihtohistoriasta 1800-luvulta aina
1930-luvulle. Lopussa on myös muistoja Veikko Hakulisesta Haapamäellä. Erikoista oli Suur- Keuruun Sanomien uutinen 60 vuoden takaa, jolloin Hakulista juhlittiin Haapamäellä Oslon 50 kilometrin kultamitalista. Uutisen mukaan
"Hakulinen siirtynee jo ennen tulevaa hiihto- kautta Haapamäen Urheilijoiden jäseneksi".
Evon metsäkoulu kuitenkin kutsui miehen, ja seuraksi tuli Evon Metsä-Pojat.
Olympialiikkeen menestystarina alkoi sata vuotta sitten
Ranskalainen paroni Pierre de Coubertin herätti nykyaikaisen olympialiikkeen siten, että I olympiadin kisat pidettiin Ateenassa 1896.
Autonomisesta Suomesta osallistuttiin ensim
mäisen kerran olympialaisiin niin sanottuihin Ateenan välikisoihin 1906. Nelihenkinen jouk
kue menestyi erinomaisesti.
Tuloksena kaksi kultamitalia: Verner Weck- man painin keskisarjassa ja jyväskyläläinen Verner (Isä) Järvinen antiikin tyylin kiekonhei
tossa.
Seuraavissa olympialaisissa Lontoossa 1908 Verner VVeckman paini edelleen kultaa Yrjö Saarelan varmistaessa Suomelle kaksoisvoi
ton. Isä-Järvinen jäi nyt pronssille samoin kuin kevyen sarjan painija Arvo Linden.
Tukholman olympialaisista sata vuotta sitten katsotaan alkaneen olympialiikkeen menes
tys ja kasvu kohti nykyisiä valtavia mittasuh
teita. Antiikin olympialaiset muuten kiellettiin 300-luvulla jKr. osin pakanallisina menoina niiden paisuttua liikaa ja vedettyä mukaansa poppakonsteja ja doping-aineiden käyttöä.
Miten käy aikojen kuluessa nykyaikaisille olym
pialaisille?
Suomessa erityisesti Tukholman kisat saivat aikaan mittavan urheiluinnostuksen. Koska Suomi ei esiintynyt itsenäisenä maana, kan
nettiin avajaisissa naisvoimistelijoiden lippua ja päättäjäisissä marssittiin ilman lippua. Kisoihin osallistui peräti 165 suomalaista urheilijaa (18 johtajaa sekä 5 hierojaa). Tuloksena 9 kultaa, 54
Nuorisoseurat jär
jestivät 1920-luvulla kesäjuhlia ja urhei
lukilpailuja. Tässä Kisailijoiden urheil- joita Lintulan talon
pihassa Pohjois- lahden NS:n kilpai
luissa. Vasemmalla keskimatkojen juoksija Voitto Saa
rinen (m yöhem m in Sauri), seuraavana moniottelijana kunnostautunut Yrjö Sammallahti, pikajuoksija ja moniottelija Yrjö Saarinen ja oikealla seuran pitkäaikai
nen puheenjohtaja Paavo Karikko.
Edessä ahkera toi
mitsija ja voimiste
lija Aatto Raunio.
Keuruun urheilukentän vihkiäiskilpailujen tyylikkäästi pukeutunut toimitsijakaarti ja taustalla yhtä juhlavasti tummiin pukuihin pukeutunut kisayleisö.
55
Uraansa lopetteleva Hannes Kolehmai
nen osallistui vii
meisiin kisoihinsa Keuruun uuden urheilukentän vihki
äisissä kesäkuussa 1928. Tässä hän kantaa Suom en lippua urheilijari- vistön edessä Kisai
lijoiden silloisen varapuheenjohtajan ja perustajajäse
nen Yrjö Saarisen perässä.
8 hopeaa ja 9 pronssia (vrt. Lontoo 2 0 1 2 - ei yhtään kultaa).
Kuopiolainen Hannes Kolehmainen, le m pinim eltään H ym yilevä Hannes, juoksi viikon aikana alkukilpailuineen kuusi kisaa. Tuloksena oli kolm e henkilökohtaista kultaa, joukkueho- pea ja kaksi m aailm an ennätystä.
Hänen legendaarisin taistelunsa oli 500 0 m etrillä m aailm anennätyksen siihen asti om is
tanee n ranskalaisen sankarin Jean Bouinin kanssa. Klaus U. Suomela m uisteli juoksua runokirjassaan O lym piam uistoja seuraavasti (ly h e n n e lm ä ):
" Taas kaikki nään kun olisin jälleen siellä:
on liputettu juhlastadion,
on kansain valioita m aineen tiellä, käy kiihkon m yrsky yli katsomon.
Nyt alkoi jännittävä juoksu juuri, miesparvl reipas kilvan kiiruhtaa, ja rataa ympäröivä ihmis muuri,
tuon tuosta kiihtyin mielin meluun puhkeaa.
Vaan kello viime kierrosta jo soittaa, nyt alkaa taisto, alkaa tosi työ,
nyt vihdoinkin saa nähdä kumpi voittaa, yleisö nousee, joka sydän lyö.
Mut nähkääs Hannes! Pois on hym y lauha, pää painuu taakse, silmät säkenöi...
Jo jää Bouin, jo kätkee maalinauha - ja Ranskan ihmeen suomalainen löi."
Innostus synnytti myös urheiluseuroja
Urheiluseuran perustam isesta innostuttiin niin eri puolilla Suomea kuin Keuruutakin jo ensim m äisten hiihtokilpailujen jä lkeen 1889. Lajeiksi m ainittiin hiihdon lisäksi m äenlasku, luistelu ja soutu. Seura nukahti kuitenkin jo perusta
m isvuoden jä lk e e n . Toinen yritys tehtiin 1889, jolloin kaupanhoitaja Juho Liman viiden muun henkilön kanssa perusti urheiluseuran, joka myös sam m ui seuraavina vuosina.
Nuorisoseurat ja työväenyhdistykset o tti
vat 1 9 0 0 -lu v u n alussa toim intaansa urheilua.
Tosin Pohjoislahden nuorisoseuran pöytäkir
jassa m ainittiin noina aikoina, että "urheilua olisi koetettava suosia ja edistää, jo ta vastoin kilpailuja tällä alalla m oitittiin, katsoen terve- ysopilliselta kannalta ja kunnianhim on kiiho tta
mista karttaen. Päätettiin kuitenkin yksi kilpailu to im een pan n a."
Keuruun työväenyhdistyksen kesäjuhlissa oli jo vuodesta 1 9 0 4 alkaen ohjelm assa väliajalla urheilua: kuulantyöntöä, pituus -ja korkeus
hyppyä, kolm iloikkaa ja m yö h em m in pyöräi
lyä. Voim isteluseuran perustam isesta sääntöi
neen käsiteltiin Keuruun työväenyhdistyksessä vuosia. Esitykset aih eu ttivat erim ielisyyttä, sillä yhdistyksen jo h to m ie h e t eivät arvostaneet urheilua. Sosiaalidem okraattisen Nuorisoliiton sihteeri Väinö Vankkoja m uun muassa kirjoitti 1909 Työm ies-lehdessä, että "työväen liike 56
Suomalaisia yleis
urheilun huippuni
miä 1920-luvulta Keuruun kentällä sen ajan urheilu-ja verryttelyvaatteissa.
Vasemmalla Ilmari Helle, Arm as Kinnu
nen, Kultamitalimies Gunnar Höckertin nuorempi veli, Erik (Erkka) Vilen, Ville Ritola sekä Antero Kivi (juhlavaatteissa).
m e n e ttä ä jokaisen jäsenensä, joka yhtyy urhei
luun."
Hannes Kolehm aisen m enestys Tukholmassa 1 912 aiheu tti Keurusseudullakin innostusta urheiluseurojen perustam iseen eri kylille.
Syntyi m uun muassa Asunnan Vetelys, Heinäs- m äen Innostus, Salm enkylän M yrä, Valkealah- den Innostus, Kolhon Kiivas (M ä n ttä ja Vilppula kuuluivat tuolloin Keuruuseen) sekä M äntän V a lo ja H aap am äen työväenyhdistyksen Pojat.
Kisailijat ja Toverit perustettiin peräkkäisinä vuosina
M aailm ansodan alkam isesta huolim atta sai juoksua harrastanut asem am ies Nikolai Oksa
nen aikaan ystävineen Keuruun Kisailijoiden perustam isen syyskuun 13. päivänä 1914.
Ensim m äiseen jo htoku ntaan tuli lähinnä urhei
lijoita, joista luonnollisesti Oksanen valittiin puheenjohtajaksi. Johtokuntaan valittiin muun muassa voim istelija ja m oniottelija Toivo A.
Salo ja kestävyysjuoksija Toivo Airaksinen.
Perustam iskokouksessa olivat m ukana myös juoksua ja voim istelua harrastaneet veljekset V o itto ja Yrjö Saarinen (m y ö h e m m in Sauri).
Jussi Rainio totesi Kisailijoiden 60-vuotishisto- riikissa, että Kisailijat syntyi pelkästään urhei
lullisin perustein. Kolm annes perustajista ja kaksi ensim m äistä puheenjohtajaa (Oksanen ja Salo) olivat työväenyhdistyksen jäseniä. He
olivat m ukana, koska työväenyhdistyksen pii
rissä ei päästy eteen päin urheiluseuran perus
tamisessa.
Jyrki Sinervä toteaa kirjoittam assaan Keu
ruun Tovereiden 70-vuotishistoriikissa, että ty ö väestön vitsauksena oli runsas alkoholin käyttö, ja siksi urheiluseuran perustam ista tärkeäm pää oli työväestön asem an parantam in en ja rait- tiuskasvatus. Osin kadonneista pöytäkirjoista huolim atta voidaan vuoden 1 915 aikana todeta perustetuksi "Keuruun kirkonkylän Työväenyh
distyksen V o im is te lu -ja urheiluseura Toverit."
Hauskaa tässä hankkeessa oli se, että Kisaili
joiden toiseksi puheenjohtajaksi valittu suutari Toivo Arvid Salo oli perustamassa myös Tove
reita. Sinervä m ainitsee, että hän erosi sitten Kisailijoista. Jussi Rainio taas kertoo, että suurta erim ielisyyttä ero ei a iheu ttan ut, vaan Salolla oli hyvät suhteet Kisailijoihin ja hänet kutsuttiin m uun muassa seuran 40-vu otisjuhlaan kunnia- vieraana.
Näin kaksi pitäjäseuraa on to im in ut Keuruulla niin, että kahden kolm en vuoden kuluttua saa
daan juhlia m ole m p ien seurojen satavuotista toim intaa.
Kuvat Keuruun Kisailijoiden arkistosta.
Osmo Kärkkäinen
57
