• Ei tuloksia

Juha Sekki etsii aiheet luonnosta · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Juha Sekki etsii aiheet luonnosta · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Juha Sekki etsii aiheet luonnosta

Siinä missä keskisuomalainen m ai­

sema yhtyy Pohjanm aahan, voi taval­

linen ihminen havaita vain suota, vai­

vaiskoivua, pieniä metsäpuroja ja kaukana taustalla tum m aa metsää.

Ohi m atkaava ihminen voi päätellä, että luoja ei ole ollut kovinkaan run- saskätinen näitä seutuja ja sen asuk­

kaita kohtaan. On totta, että aineelli­

nen varaus näiltä seuduilta puuttuu, m utta vapaalle taiteilijalle näm ä koh­

teet voivat olla todellisia nautinnon lähteitä.

Tällainen kylä löytyy K arstulan ja Soinin rajalta Vahangalta. Kylän maisemaan liittyvät paikoin läheisesti myös järvet ja Vahankajoki. Taaem ­ pana myöskin M ustanpuron halla- suot. Näistä luonnon elem enteistä pi­

tää karstulalainen nuori taiteen har­

rastaja Juha Sekki (24).

M aalaamiensa taulujen välityksellä Juha haluaa ilm aista kuinka kaunista luonto hänen kotiseudullaan on.

Vaikka emme tunnekaan taiteen sääntöjä, niin Juhan tauluja katselles­

sa tuntee pitävänsä niistä. T aulut ovat kauniita. Ibsen on joskus sano­

nut, että kauneus on "lantti jonka ar­

vo riippuu ajasta ja paikasta” . Syksyisen päivän kääntyessä il­

taan, kävimme tapaam assa Juha Sek­

kiä hänen kodissaan Vahangalla. T a­

lossa sai vaikutelman, että koko perhe äiti, isä ja sisaret olivat lämminhenki- sesti m ukana Juhan harrastuksessa.

Pyörätuolissa istuva perheen äiti kertoi, että vasta viisi vuotta sitten Juha aloitti m aalaustyöt.

”Se oli niin, että Arja ja M arjut sai­

vat joululahjaksi vesivärit”, muisteli

perheen äiti. Am m attikoulusta lom al­

la ollut Juha alkoi kokeilla värejä. Jo ensimm äiset m aalaustyöt olivat äidin mielestä niin kauniita, että hän halusi ne säilyttää. Sisartensa innoittam ana Juha maalasi lisää. Silloin 19 vuotias Juha kävi Seinäjoen am m attikoulussa kaksivuotista kirvesmies linjaa. Pian hän hankki öljyvärit, pensselit ja kan­

kaat. Pyhänseudut hän kotona m aala­

si tauluja.

Nykyisin Juha toimii Karstulan kunnan nuorten kerhonohjaajana.

Varsinaista taidealan koulua Juhalla ei ole takanaan, m utta aivan selvää on, että m ainittu am m attikoulu on li­

sännyt hänen taitojaan myös m aalaa­

miseen. M olemmissa on kyse luomis­

työstä.

Taide kuuluu tavallaan ihmisen pe­

rustarpeisiin. Se on henkinen asioiden havaitsem istapa.

Juha Sekin tauluja on ollut esillä K arstulan nuorten taidetapahtum an yhteydessä, joulumessuilla ja täm än vuoden alkupuoliskolla Osuuspankis­

sa pidetyssä taidenäyttelyssä, missä hän sijoittui koko kilpailussa neljän­

neksi ja maalaustöissä toiseksi.

Karstulan kulttuurilautakunta osoitti Juhalle 2-vuotta sitten tunnus- tusstipendin.

Sukulaiset ja tuttavat ovat kilvan vieneet pojan taulut. "N iitä on viety Amerikkaan, Australiaan, Sveitsiin ja Ruotsiin”, kertoi Leila-äiti. Eräs tau ­ lu kuvasi Vahankajokea ja sen varres­

sa olevaa saunaa. "Lomalaiset veivät sen Ruotsiin ja sitä taulua on ollut oi­

kein ikävä”, jutteli Antti-isä. Juhan taulut kuvaavat kotoisia maisemia.

Taiteilijan mielikuvitus kykenee nii­

hin luomaan myös omia yksityiskoh­

tia. Luonnollisesti kotiseudultaan poism uuttaneilla on kiintymys tu t­

tuun maisemaan. Näin taiteilijan ja vastaanottajan ajatukset käyvät yk­

siin.

Itseopiskelu on hyvänä apuna täs­

säkin asiassa. Kysymykseen mitä nuori taiteen harrastaja odottaa tule­

vaisuudelta Juha vastaa selkeästi:

"Selvää on, että jatkan harrastustani.

Jos mahdollista, pyrin myös alan kou­

luihin. Vaatim uksethan ovat kovat m utta yrittää täytyy”.

Juha Sekillä on luomishalua, hän etsii omaa tyyliään ja taitojaan. Nuo­

rena hänellä on mahdollisuudet kehit­

tyä ja edetä taiteilijan työssään.

H istoria o soittaa e ttä taiteilijota syntyy. V oim akkaim m in ovat k an ­ sallisen kulttuurin p erinteet innoit­

tan eet Aksel G allen -K allelaa (1865 -1 9 3 1 ) H än m aalasi henkilökuvia ja m aisem ia k au k aisista k orpikylistä.

Suurim m an innoituksensa hän löysi K a le v a la sta . Hugo Sim berg (1873 -1 9 1 9 ) oli G allen-K allelan oppilas, m u tta loi myöhemmin kokonaan oman tyylin sä. Kuuluisiin ta ite ili­

joihimme suom alaisen m aisem an k u v aajan a kuuluvat P ek k a Halonen (1 8 6 5 -1 9 3 1 ) ja Ju h o R issanen (1873 -1 9 5 0 ). R issanen oli luonnonlahjak­

kuus. H än teki p a rh a a t teoksensa heti u ran sa alu ssa.

Sekin kodissa on esillä useita Juhan maalaam ia tauluja. Tilauksiakin on.

Juha on m aalannut myöskin lehtem ­ me kansikuvan.

TL 32

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Viime aikoina Larkka on taas voinut iloita lempikasvinsa menestyksestä, kun Raisio on tuonut markkinoille camelina- Keijun ja Makuisa-tuotteet. Myös Raision

[r]

[r]

Esineistö on sijoitettu Paavon museoon niin, että aiheet ja esineet m uodostavat kokonaisuuksia, jo t­.. ka kertovat eri aikakausista ja am ­

Hän halusi saada v ertaistaan seuraa, istuutui vastap äätä olevalle penkille ja aloitti keskustelun udellen, m istä oli m atka ja m inne oltiin menossa, m ikä

Valtion maiden käytön, luonnonsuojelun ja yhteiskuntavastuiden sekä valtion merialueiden hallinnan lisäksi Metsähallituksen vastuulle on siirretty näin myös

Lappi kummastelee miten voimme soveltaa (Tahvonen, Salo ja Kuulu- vainen 1998, Tahvonen ja Salo 1999, Tahvonen 1998) tiettyä ”hyötymallia” vain huomauttamalla, että se

Sen sijaan pituusbonitetilla 24 jäätiin selvästi taulukkoarvojen alapuolelle: ennen harvennusta ero oli keskimäärin 16 m 3 /ha, viisi vuotta lievän harvennuksen jälkeen 21 m 3 /ha