Laukaan viljamakasiini- jäänne pitäjänhallinnon ajalta · DIGI

Teksti: Pentti K ok k o

L au k aan v ilja m a k a siin i - jä ä n n e p itä jä n h a llin n o n ajalta

Maalaiskuntien itsehallinnon historia - Kuokkanen:

Laukaan historia III

Pitäj änmakasiinit

P itä jä n m a k a siin it syn ty iv ä t v a r o k e in o k s i u sein to istu v ia k a t o ja v a sta a n se k ä m e rk a n tilistisen ta lo u s p o litiik a n v a a tim u ste n p o h ja lt a . N iih in o li k o o tta v a v ilja a , jo t a h u o n o n s a d o n sattuessa lain attiin ja tä llö in en si sija ssa sie m e n e k s i. A s ia o li e sillä j o 1 6 0 0 -lu v u n p u o le lla .

V u o d e n 1756 v a ltio p ä iv illä teh tiin p ä ä tö s p itä jä n m a k a s iin ie n p e r u s ta m ise k si, ja tätä p ä ä tö stä n o u d a tta e n m o n iin p itä jiin p e ru ste ttiin k in m a k a siin i n im e n o m a a n v u o s in a 1757 -5 8 .

P itä jä n k o k o u s v alitsi m a k a siin in h o ita ja n , jo n k a tu li esittä ä m a k a siin in tilit p it ä jä n k o k o u k s e lle . T o is in p a ik o in p yrittiin to te u tta m a a n jo h t o k u n t a jä r je s t e lm ä ä . S en p u h e e n jo h t a ja n a o li k ir k k o ­ h e rra . M a k a s iin in h o ito o li n im e n o m a a n 1 7 0 0 -lu v u n p u o le lla s illo is e lle p itä j ä n h a llin n o lle v a ik e a teh tä v ä . U se a ssa p itä jä ssä ju u ri m a k a s iin in h o id o s ta a lk o iv a t v u o s ik y m m e n iä k e stä n e e t kiistat.

E n sik sik in p itä jä n ta lo llisia o li v a ik e a sa a d a su o ritta m a a n p ä iv ä ty ö t ja tu o m a a n m a k a siin in ra ­ k e n n u k s e lle h e id ä n o s a lle e n tu lle e t r a k e n n u s ta r v ik k e e t. P itä jä n m a k a siin iin liitty m in e n k a tso ttiin v a p a a k si s o p im u k s e k s i, jo n k a u lk o p u o le lle sa a tto i jä ä d ä . P itä jä n k o k o u k s e t y rittiv ä t k y llä sa a d a v ir k a -a p u a m a a h e rra lta , että tä m ä p a in o sta is i h a lu tto m a t su o ritta m a a n o su u te n sa .

M y ö s m a k a siin ie n h o id o n ja h a llin n o n jä r je s tä m in e n tu o tti su u ria v a ik e u k sia . M a k a siin in h o i­

t o o n täy ty i sa a d a k ir jo itu s - ja la sk u ta ito in e n sä ä ty lä in e n , ja tä m ä h e rä tti n im e n o m a a n L ä n s i- S u o m e ssa ta lo n p o ik ie n k e s k u u d e s s a e p ä lu u lo ja ja o li o s a lta a n riid a n aih e.

M a k a siin ie n h o it o a k o s k e v a t kiistat v e iv ä t siih e n , että 1 7 0 0 -lu v u n lo p u lla m a k a siin it o liv a t r a p ­ p io lla . E rä ä n ä ra p p e u tu m is e n sy y n ä v ir a n o m a is e t n ä k iv ä t s e n , että n e o liv a t p it ä jä n k o k o u k s e n h o id o s s a .

1 8 0 0 -lu v u n p u o le lla m a a h e rra t u u d e lle e n k e h o ttiv a t p itä jiä h u o le h tim a a n m a k a siin e ista . V u o n ­ n a 1810 h allitu s ju lk a is i k u u lu tu k se n , jo s s a k e h o te ttiin e lv y ttä m ä ä n m a k a siin ie n to im in ta a .

V u o n n a 1857 v a ltio v a lta p u u ttu i m a k a siin ia sia a n . T ä llö in a n n ettiin a se tu s, jo s s a v e lv o itta v a s s a sä vyssä jo k a is e e n p itä jä ä n m ä ä rä ttin m a k a siin in y h te y te e n p e ru s te ta v a k si e rik s e e n s ie m e n jy v ä s tö ja e rik s e e n h ä tä a p u jy v ä s tö . T ä m ä n jä lk e e n m a k a s iin e ja p e ru s te ttiin u s e im p iin sella isiin p itä jiin , jo t k a v ie lä o liv a t ilm a n .

M a k a s iin in h o ito o li p itä jä n h a llin n o n v a ik e im p iin k u u lu v a . T ä ssä k o h d e n s a a tto i m o n e s s a p itä ­ jä ssä o lla k o k o n a is e n v u o s is a d a n a ja n ja tk u v a a e p ä se lv y y ttä ja h a n k a u sta . S iin ä n ä k y iv ä t p it ä jä n ­ h a llin n o n m a h d o llis u u d e t. K ru u n u n e d u s ta ja t p u u ttu iv a t sitte n k in v a rsin v ä h ä n p itä j ä n m a k a sii­

n ie n h o it o o n .

LA U K A A N VILJAMAKASIINI MUSEOKSI 20 VUOTTASnTEN

Vanhan Laukaan kotiseutuyh­

distys on hallinnut kirkonkylän viljamakasiinia jo

20

Yhdistys pyysi viljamakasiinia museotarkoituksiin vuonna 1950.

Manttaalikunnan kokouksessa vuoden lopussa hoitokunta val­

tuutettiin osoittamaan kotiseutu­

yhdistykselle makasiinin yläker­

rasta tilat museoesineille.

N eljän vuoden kuluttua maka­

siinin toiminta lopetettiin k o k o ­ naan ja makasiinirakennus mää­

rättiin luovutettavaksi kotiseutu­

yhdistykselle museoksi. L u ovu ­ tusehtona oli, ettei rakennuksen ulkonäköä saa muuttaa.

Kirkonkylän viljamakasiini on peräisin vuodelta 1860. Sitä ed el­

tänyttä viljamakasiinia ei ole pys­

tytty paikallistamaan Sysmäläisen mäeltä.

Vakinaisen makasiinin kirjurin jouduttua konkurssiin, hoiti tä­

män poik a, "entinen ylioppilas”

Bror W olm ar Schönem an tehtä­

viä kolmatta vuotta ennen kuin pitäjänkokous vuonna 1866 ryh­

tyi täyttämään paikan vakinai­

sesti. Schönem an valittiin kirju­

riksi äänin 15-7, vaikka mm. ni­

mismies vastusti valintaa pon n ek ­ kaasti. Syynä vastustukseen oli, ettei Schönem an ollut kolm een vuoteen toimittanut tilejä tarkas­

tettavaksi. Asiasta valitettiin ku­

vernöörille, mutta turhaan.

K k:n makasiinin kirjureina toi­

mivat vuosisadan lopulla Sch öne­

man 1866-67, G eorg Ruth 1887- 90, R ob ert Eklund 1890-93 ja Kristian R önnm an (R oin ila) 1893-.

Kirjurin virassa jatkui vuosi­

sadan vaihteen jälkeen R oinilan aloittama kanttoriperinne, sillä tehtäviä hoiti Martti Jussila 1940- 41 ja uudelleen 1945-48. V ä livu o­

sina 1942-44 oli kirjurina opettaja Olli Voutilainen.

PALKASTA K IN AA

Kirjur Schönem an pyrittiin vaihtamaan vuosina 1875-1876 uuteen m ieheen, koska kunta-

30

Laukaan pitäjänmakasiini rakennettiin 1860. Pitäjän kirkkoherrana oli silloin Kari Isak Wallenius. Kuvan omistaa Kotiseutuyhdistys.

Viljamakasiini toimii nykyään esinemuseona. Tässä esitellään pellavan käsittelyä.

Kuvan omistaa Kotiseutuyhdistys.

laisten mielestä hän sai liian suur­

ta palkkaa. K untakokous valtuut­

ti vuonna 1886 talollinen Herman Sakarin anomaan kirjurin palkan alentamista, koska makasiini oli tällä välin jakaantunut m oneen osaan: Hankasalm i, Ä änekoski ja M oisio.

K uvernööri määräsi välipää­

töksellään laatimaan uuden o h je ­ säännön. T y ö h ö n valittiin talolli­

set A . R uth, K. R utanen, A . Peura, M . R iipinen ja Kalle K or­

honen. Saman vu od en joulukuus­

sa päätettiin siem en- ja apuvaras- ton tasaamisesta.

K untakokous hyväksyi 28.3.

1887 ohjesäännön, jon k a senaatti vahvisti. Se ei poikennut olennai­

sesti jo vakiintuneesta käytän­

nöstä. Viljam akasiinilla oli jo h ­ tokunta, jo h o n kuului esimies ja neljä jäsentä. K untakokous valitsi heidät kerrallaan kolm eksi vu o­

deksi. Johtokunnan apuna oli kirjuri ja kaksi mittamiestä.

MAKASIINI APU N A N ÄLKÄVUOSINA

Makasiinin apua tarvittiin näl­

kävuosina tuon tuostakin. Paana- lan ja Niem isjärven asukkaat pyysivät elokuussa 1872 k oroton ­ ta lainaa raesateen 7.7. aiheutta­

m ien vahinkojen vuoksi. Kunta­

laiset myönsivät k orottom an lai­

nan, jo k a oli maksettava takaisin vu oden 1874 loppuun mennessä.

Viljam akasiinin varoja käytet­

tiin m yös yleishyödyllisiin tarkoi­

tuksiin. Kun kirkonkylän poika- koulun opettaja siirrettiin Ä ä n e ­ koskelle, päätettiin vuonna 1884 kuntakokouksessa, että kirkon­

kylän makasiinista otettaisiin 50 tynnyriä rukiita ja 25 tynnyriä o h ­ raa sekä Ä än ek osk en viljam aka­

siinista seitsemän tynnyriä viisi­

toista kappaa rukiita ja kolm e tynnyriä

22

tajan palkkaamiseksi.

V uon n a 1890 kuntakokous päätti ottaa viljamakasiinista 300 tynnyriä ohraa Laukaaseen p e­

rustettavan säästöpankin p o h ja ­ rahastoksi.

A nkara kato koetteli vuonna 1892 m yös Laukaata. V u od en sato oli ainoastaan pu olet edelli­

sen vuoden sadosta ja vilja oli kaiken lisäksi h uonoa.

MAKASIINILLE H AARAO SASTOJA

Kirkonkylän viljamakasiinin uusi ohjesääntö vuodelta 1907

mahdollisti makasiinin haara­

osastojen perustamisen. Syntyi L ievestuoreen haaraosasto. A i­

kaisemmat hankkeet olivat joh ta­

neet erillisten makasiinien syn­

tyyn. Ä änek osk en viljamakasiini perustettiin 1871, mutta sen ja kirkonkylän makasiinin vilj avarat jaettiin vasta viisi vuotta m y ö­

hemmin eli samaan aikaan kun Niemisjärvi ja Paanala saivat osuutensa liityttyään Hankasal­

m een. M oision viljamakasiini- hanke oli esillä 1875, mutta jak o tapahtui vasta kolm e vuotta m yö­

hemmin.

HALLINNASTA KIISTAA

Laukaan kunnanvaltuustossa kiisteltiin k ok o 1920-luvun loppu lainamakasiinin hallinnasta ja välillä käytiin kaikissa m ahdolli­

sissa tuomioistuimissa. Lopulta makasiini tuomittiin sen osakkai­

den hallintaan. T oin en osapuoli ajoi makasiinia manttaalinomis- tajien hallintaan.

Viljamakasiinin viimeiset sään­

nöt on vahvistettu lääninhallituk­

sessa vuoden 1938 lopussa. Sään-

Jatkuu sivulla 54

31

VVanhan Laukaan

Laukaan v ilja m a k a siin i...

tö je n mukaisessa käytössä maka­

siini oli talvisotaan saakka. V ilja ­ varasto lopetettiin 1941 elettäes­

sä elintarvikesäännöstelyn aikaa.

Varastossa olleet viljat myytiin kansanhuoltom inisteriölle ja va­

roilla hankittiin

10

jaa viljelijöiden yhteiseen käyt­

töö n . Makasiinin kupeelle raken­

nettiin erillinen lajittelurakennus, jossa viljaa lajiteltiin vuoteen 1951 saakka.

kennus kunnostettu lämpimiksi varastotiloiksi. Kirkkovenetalas uusittiin viime kesänä kivijalkaa m yöten, samoin kirkkovene niin, että se on jälleen tarvittaessa soutukelpoinen.

Kiinteistöjen korjaam inen on jatkuva huolen aihe kuin myös näyttelyesineiden kunnostaminen ja huolto.

Yhdistyksen taloudellisena tu­

kena on ollut Laukaan Joulun julkaisu sekä kotiseutuyhdistyk­

sen adressit.

Osa Valtakunnallisten K oti­

seutupäivien ohjelm asta esitettiin viime vuonna täällä Laukaassa.

Päivien teem ana oli "R akennettu ym päristö” .

Tänä päivänä meidän on lu o­

tava katseemm e tulevaisuuteen.

O n luotava ympäristömme sellai­

seksi, että viihdym me täällä ja voim m e kutsua paikkaa missä asumme kotiseuduksi. Se antaa meille jokaiselle haasteen elää

kotiseutum me parhaaksi. Sitä mitä ympärillämme tapahtuu, on meidän valvottava ja toimittava yhdessä. M eillä on olem assa kylä­

yhteisöt ja yhdistykset ja erilaiset järjestöt, jotka voivat puhaltaa kotiseutuhenkeä yhdessä toim ien.

Wanhan Laukaan Kotiseutu­

yhdistyksen 35-vuotiskausi on päättymässä. Syksyllä se on astu­

massa uuteen aikaan: se haastaa kaikki laukaalaiset järjestöt toi­

mintaan kotiseutuaatteen uudeksi tulemiseksi. Viihtyisä ympäristö, missä asun, on kotiseutuni. Pää­

tän Laukaan onnitteluadressin säkeisiin, jotk a on lainattu eräästä Ilmari Pimiän (K ivennapa) ru­

nosta:

Missä kuljen, mitä teen, sinne seutuun suviseen aina aatos siirtyy.

Ja se kultakuvineen silmihini piirtyy.

54