Katsaus Laukaan
Hevosystäväinseuran
toimintaan sadan vuoden ajalta.
L a u k a a n H Y S 10 0 v u o t t a
P e rim ä tie to je n m ukaan Laukaassa on jä rjeste tty ravi- kilpailuja jo 1800-luvulla. Viralliset muistiinpanot ajoittuvat ravihar- rastuksesta vuoden 1902 lop
puun. Tällöin 30. Joulukuuta 1902, yli 20 miestä päätti hankkia sii- tosoriin. Mukana kokouksessa olivat mm. E. Jalkanen, Nestori Tam-menoksa, Mikko Riipinen, Aksel Monthan ja Aatu Kantola.
Perustettava yhdistys oli Laukaan Oriyhdistys.
Vaatim ukset oriille olivat seu- raavat; säkäkorkeudeltaan vähin
tään 153 cm, väriltään mieluiten rautias sekä ruumiin muodoiltaan tä yttä ä K-S H ippoksen v a a ti
m ukset. O riilla a s tu te tta is iin pääasiassa jäsenten tammoja, mutta kohtuullinen määrä voi
taisiin astuttaa myös ulkopuo
listen tammoja. Vakuutus pää
tettiin ottaa kotimaisesta vakuu
tusyhtiöstä, arvoltaan 800 mk ja vuosimaksu 40 mk. Oriin hoito
m aksuksi laitettiin 1 mk / vrk.
Hevosen hankintaan otettiin lai
naa Laukaan Säästöpankista 560 mk. Hankittu ori oli nimeltään Norja.
Mutta oriin hankinta ei ollut täysin onnistunut, koska pöytäkirjoissa mainittiin sen myynti. Syynä oli, että hevonen ei suostunut val- jastukseen. Kevään aikana v.
1905, sillä astutettiin 24 tammaa.
V. 1906 ori myytiin Mikkelissä A.
Piipelle 800 mk:lla. Oriin pito lie
nee o llu t ta p p io llis ta , koska yhdistyksen toiminta oli väsäh
tänyt, mutta ei loppunut.
V u o n n a 1935 lö y d e ty is tä pöytäkirjoista käy ilmi, että seura oli va ih ta n u t nimeä, Laukaan H e vo sys tä v ä in s e u ra k s i ja oli myös sillä nimellä rekisteröity.
1930- luvulla seuran toiminta oli taas alkanut. Toim innassa oli tu o llo in m u ka n a mm. M ikko R iip in e n , H e ikki P a rkko n e n , Hannes Hirvinen, Matti Moisio, V e ikko K a n to la s e kä Esko Tammenoksa.
Vuonna 1936 keskusteltiin taas s iito s o riin h a n kin n a sta , sekä jä ä ra v e is ta , jo tk a a je tta is iin
Vuojärvenjäällä. Ravit järjestettiin ja voittajia olivat mm. ori Apu, ori Punasukka, ruuna Joikka sekä tamma Vappu.
Maaliskuun lopulla 1936 ostettiin ori E.T Vakaa. Taas otettiin lainaa Säästöpankilta, nyt 10 000 mk.
Loput rahoituksesta järjestivät J.M Riipinen ja N. Tammenoksa.
Ori oli J.M Riipisen hoidossa ja v a k u u te ttu K e krissä , 20 000 mk:lla.
Vuoden 1937 yhdistyksen to i
minnassa kiinnitettiin aivan eri
koista h u o m iota e lä in s u o je lu työhön. Seura sai myös raha- lahjoituksia kiertopalkintoihin.
1938 Vuojärvellä ajetuissa ra
veissa oli naistenajo, voittaja oli hevonen Hursko ja ajaja neiti Lilli
Lannanajotatkoot vuodelta 1920-luvulta.
Lemolasta.
Vasemmalla Tuokalan isäntä
34 Kotiseutulehti
K a n d e rb e rg J y v ä s k y lä s tä ja toinen Lenitar ja emäntä Kerttu Vesander Laukaasta.
Sotavuosien aikana seuralla oli myös toimintaa, vaikka sota vei
kin toimeliaita seuran johtokunnan jäseniä mm. Esko Tammen
omistaja oli Uuno Peura, Kärk
kään talosta, Laukaan asemalta.
Kauppahinta oli 65 000 mk. Oriin hankinta oli kannattava yhdis
tykse lle . Ori astui p ö ytäkirja- tietojen mukaan 1936 - 1938 vuosien aikana 138 tammaa. Ori jä tti jo ita k in ju o ksija - --- jä lkeläisiä, nopein oli
Junkkari 1.36.
Paavo Riipinen ja Mutti Vuojärven jäällä.
Kuva on vuodelta 1957.
tot ja tappiot päätettiin jakaa. Katsojia oli yli 800 henkeä, hevosia 18 . Seuran johtokunnassa vaikuttivat 1940 - 1960 lu v u illa s e u ra a v a t henkilöt: Matti Moisio, Paavo Tam m enoksa, Veikko Kantola, Evert Puhakka, Uuno Peura, Toivo Ä ik ä s , sekä seuran pitkä aikainen johto kunna n jäsen ja puheenjohtaja Paavo Riipinen.
1946 jä r je s te ttiin kaksipäiväiset jääravit V u ojä rvellä, yhdessä Laukaan M a a n m ie s- seuraliiton kanssa. Voi-
Jääraveja pidettiin 1940 - 1960 lu v u lla L a u ka a n eri k y lillä innokkaasti useita talven aikana.
T a lkoolaisia riitti yötä päivää radan tekoon. Ravien jälkeen pidettiin vielä iltamat mm. Saralin- n assa . Tam m a- ja v a rs a - n ä y tte ly itä p id e ttiin K a n k a a n p ä ä s s ä ja ku n ta la n kentällä.
1950 - 1960 luvulla tapahtunut m a a ta lo u d e n nop ea k o n e e l
listuminen, vähensi uhkaavasti hevoskasvatusta. Tähän seuran jäseniä käskettiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota.
v.1955 seuran johtokuntaan tuli mukaan pitkäaikainen, toimelias hevosisäntä, Paavo Vesterinen.
Haasteajoissa Laukaan joukkue v o itti H a n k a s a lm e n H e vos- y s tä v ä in s e u ra n ra v e is ta k u l
takellon v. 1958. Kello päätettiin laittaa kilpailtavaksi laukaalaiselle nopeimmalle hevoselle, kolmesta voitosta poikki.
V 1959 seuran sihteeriksi tuli Tenho Leppänen, hän hoiti seuran kirjalliset asiat yli 30:nen vuoden ajan.
oksan ja Mikko Riipisen. Lau
kaasta lähti hevosia myös rinta
malle. Kuntalan kentällä ja Järvi- linnassa olivat hevosten o tto
paikat. Suomessa ennen sotaa oli yli 300 000 hevosta, niistä seuraavien viiden vuoden aikana lähes kolm asosa joutui rin ta malle. Lautakunnat ta rkistivat h e v o s e t; 5 -1 5 vuotiaat, työhön kouliintuneet, vankka- ja terve- jalkaiset, hyvä kavioiset, yli 148 cm korkeat, selväpäiset. Kan- takirjahevoset jätettiin mielellään ottam atta. Sota vaati osansa laukaalaisista hevosistakin.
E.T Vakaa päätettiin myydä. Uusi Kuva vuodelta 1928. Puli ja Vilho Häkkinen puunajossa.
Laukaan Joulu 35
Parhaalle m etsäajurille jä rje s tettiin kilpailu. Tuloksissa huo
mioitiin yhdellä hevosella ajettu puutavaran määrä vuoden aikana sekä hevosen hoito ja käsittely.
Samassa kokouksessa v.1960 päätettiin antaa palkinnoksi par
haalle laukaalaiselle kotonakas- vatetulle ja kantakirjaan merkitylle hevosen omistajalle 5 000 mk.1- 2 ja 3 -v u o tia a lle , kotonaka s- vatetun varsan omistajalle 1 000 mk. Hevoskasvatusta elvytettiin.
Kasvatustukea maksettiin vielä 1970-luvun alussa, toki vain 20 - 60 m k / h e vo n e n . J ä ä ra v it järjestettiin nyt Leppäveden ja Val
kolan Maamiesseuran kanssa.
Metsäajurit jotka palkittiin olivat Aimo Kauranen Äijälästä, Veikko Kekki Valkolasta ja Johannes Pulkkinen Laukaan asem alta.
Puutavaraa keräsi myös seura, Jyväskylässä 1962 järjestettävien kuninkuusravien vuoksi, reilun 120 000 mk edestä. Summa oli lienee suurin K-S:ssa, yhden pitäjän osalta.
Vuonna 1963 oli laukaalaisen hevoshistorian yksi kohokohta.
Paavo Riipisen omistama ja Lauri Malisen ohjastama tamma Eri- Hotti seppelöitiin Turussa ravi- kuningattareksi. Ainoa laukaa
lainen kuningatar! Samana vuon
na keväällä, Paavo Vesterisen omistama ruuna, Toimitus, juoksi Vuojärven jäärataennätyksen 1. 31,7. Enimmäinen kansain
välinen ravimaailman kosketus tapahtui samoihin aikoihin. Seu
ran jäsenet, Paavo Vesterinen ja Paavo Riipinen osallistuivat Mos
kovassa ravikilpailuihin. Laukaan hevoset Erimus ja Mutti, joutuivat ju o k s e m a a n lä m m in v e ris te n kanssa, tu lo ksista ei löytynyt
tietoa.
L a u ka a n k u n n a n h a llitu s sai k irje lm ä n Laukaan H evosys- täväinseuralta v. 1963. Kirjelmän sisältönä oli kehoitus, että kunan tö issä olevat hevoset v a k u u te tta is iin m a h d o llis e n ty ö ta p a tu rm a n v a ra lta . S a m o ih in aikoihin teki eläinlääkäri Brian Holcomb esityksen, että Laukaan pitäjän kaikki hevoset m ado- tettisiin urpumatoja vastaan. V.
1964 m adotusoperaatio toteu
te ttiin , y h d e s s ä K-S H e vos- ja lo s tu s liito n kanssa. Seuran kustannuksella madotettiin 677
h e v o s ta , eli 90 % p itä jä n hevosista. Samalla todettiin , että laukaalaiset hevoset ovat melko vanhoja. 10 -20 vuotiaita oli peräti 55 %. M a d o tu s o p e ra a tio oli ainutlaatuista koko Euroopassa.
V1964 seuran toimintaan tulivat mukaan Osmo Itäranta ja Viljo
Häkkinen, jotka ovat edelleen erittäin aktiivisiä Laukaan Hevos- ystäväinseuran johtokunnanjä- seniä ja talkootyön tekijöitä.
H evoskurssit jä rje s te ttiin Vih- tavuoren Ahlbacassa 28- 29.4 1964. Esitelm än pidosta va s tasivat eläinlääkäri Brian Hol- com be ja k o n s u le n tti S im o R istonm aa, ke n g itystä opasti Matti Göös, Muuramesta.
E nsim m äinen läm m inveristen sarja oli Vuojärven jääraveissa 1967. Yksi sarja riitti kattamaan rodun kaikki edustajat.
Ku n i n ku us ravi matkat järjestetti i n
Ouluun 1969 ja Vaasaan 1971.
Muitakin retkiä järjestettiin mm.
Ypäjän Hevosjalostuslaitokseen.
Killerjärvelle valmistuvaa Keski- Suomen ravirataa ra h oite ttiin m itta v a lla p u u n k e rä y k s e llä v.1973. Laukaan keräämää puu
tavara oli 1554 kuutiojalkaa, mistä Raviharrastus on ollut vilkasta Hevosystäväin seuran alkuajoista lähtien.
Tässä Porukka 7.6.1970 Käpylässä. Ohjastajana Laukaan Hevosystäväin seuran puheenjohtaja Osmo Itäranta.
36 Kotiseutulehti
rahaa saatiin 4662 mk. K-S:n Raviradan osakkeita Laukaan Hevosystäväinseura osti nimel
lisarvoltaan, 3500 mk edestä.
Mikä oli suurin määrä K-S hevos- ja lo s tu s liito n jä s e n s e u ro is ta . Tänä päivänä osakkeiden määrä on 190 ja nimellisarvo markoissa 9 5 0 0 .M a akun ta k e s k itti ravi- kilpailut K illerjärvelle. Laukaa lu o p u i jä ä ra v e is ta a n . Täm ä hiljensi seuran toimintaa.
1970 - 1980 -lu v u illa seuran toim issa olivat mukana Paavo Riipinen, August Kokko, Vilho Anttonen, Tenho Leppänen, Paa
vo Vesterinen, Osmo Itäranta, Mauno Marttila, Viljo Häkkinen, Veijo Riipinen ja Martti Liim a
tainen.
1980 lu vu n lo p u lla se u ra n toim intaa tuli mukaan nainen, Terttu Koukka. Johtokunnan jäse
nenä ja puheenjohtajana jatkaen,
hän sai aikaa omalla hevoshar
rastus innokkuudellaan toiminnan nousun seurassa. Kuninkuus- ravimatkoja järjestettiin uudelleen sekä erilaisia kursseja, joiden a ih e in a ovat o lle e t keng itys, s u o m e n h e v o n e n , hevo se n ruokinta ja hieronta jne. Jäsen m ä ä rä ka s v o i m u u ta m a s ta kymmenestä yli sadan. Seuraan ku u lu m in e n k iin n o s ti hevo s- ihmisiä.
90 -luvun alusta seura alkoi palkita laukaalaisia voitokkaimpia lämminverisiä ja suomenhevosia.
Viisi vuotiaiden suomenhevosten
derbyyn lahjoitettiin kiertopalkinto.
Arvokas pokaali on ollut palkin
tona ensimmäisen kerran v.1904.
Sen jälkeen se oli kiertänyt Keski- Suomen pitäjäin välisenä palkin
tona, m utta Laukaa voitti sen itselleen ja nyt se kiertää viisivuo
tiaiden suomenhevosten muka
na. Derby ajetaan vuosittain Kil- lerillä.
Valtakunnalliset hevosenviikot kuuluivat myös seuran toim in
ta a n . J ä rje s te ttiin k u lk u e ja a v o im e t o va t ta lle illa , sekä erilaisia hevosaiheisia tilaisuuksia K u n n ia k irja lla H ippo s m uisti seuraa, a ktiivise sta o s a llis tu misesta hevosviikoille.
Talkootyön arvostus tuli esille uudelleen 1990- luvulla. Tällöin m yös L a u ka a n H e v o s y s tä väinseura aloitti Killerillä jatkuvan ta lk o o to u h u n , k a to k s ie n s ii
vouksen ja järjestysmiesvuorot sekä muutakin työtä tilanteen mukaan. Nimikkoraveja , seura se kä la u k a a la is e t y rity k s e t a lk o iv a t p itä ä K ille rillä . R a n ta lo is s a ja pikkujouluissa seuran jä se n e t saivat vie ttää vapaamuotoista yhdessäoloa.
L a u ka a nou si ra v im a a ilm a n kartalle v. 1996. Tällöin, osittain laukaalaisomistuksessa oleva ori Viesker, voitti kuninkuuden Mik
kelissä. Kaikenkaikkiaan Viesker on seppelöity kuninkaaksi viisi kertaa. Tunnettuja muita laukaa- laisa suomenhevosia ovat mm.
Vokker, Aroniitti, Pulssi, Virka- mus, E ri-U lp u se kä nop ein laukaalaissyntyinen ori Poika- Vinkaus , jonka ennätys on 1.
21,7. Myös laukaalaiset lämmin- v e ris e tk in ovat s a a v u tta n e e t
mainetta valtakunnan tasolla.
Varsojen kasvatusta ja näyttelyyn osallisumista elvytettiin valitse
m a lla s e u ra lle ku m m iv a rs a . V.1998 kum mivarsaksi valittiin Teuvo Kivivuoren ori Hollari, joka on Hovi-Arin jälkeläinen. Varsa palkittiin Killerillä näyttelyn par
haana.
Vuosi 2000 toi tullessaan uudet Varsojenkasvatusta on myös aktiivisesti elvytetty. Tässä Vipkiker 2 kk:n
ikäisenä.
Laukaan Joulu 3 7
luvut. Viesker alitti 1. 20 ajan Mik
kelissä h einäku ussa v. 2002.
Ainoa suomenhevonen joka sen rajan on alittanut.
Laukaa on hevospitäjä ollut kautta aikojen. Tällä hetkellä Laukaassa käyskentelee n. 400 hevosta ja ponia, joidenkin tilastojen mukaan vieläkin enemmän. Pitäjän alu
eella on useita valmennustalleja ja ra v iu rh e ilu n h a rra s ta jia . R a t
sastuksen harrastajia palvelee mm. Laukaan Ratsastuskoulu.
Jäsenmäärä on kohonnut lähes 170:neen. Mukana on raviurheilun a m m a ttila isia ja - harrasta jia, ratsastajia, hevosen om istajia, pelaajia sekä muitakin hevosten parissa viihtyviä ihmisiä. Johto
ku n n a ssa to im iv a t p u h e e n johtajana Osmo Itäranta, vara- puh.johtajana Eino Puttonen, Viljo Häkkinen, Sirpa Pietiläinen, Kalervo Jussila sekä varajä
seninä Teija Pirhonen ja Eeva N a u kkarine n, sih te e rin te h tävissä.
Y h te istyö VVanhan Laukaan Kotiseutuyhdistyksen kanssa on tuonut Kalluntalon museo- kylään uuden kokkitallin. Talli pyhitetään laukaalaisille hevosil
le, Laukaan H e vosystäväin- seuran 100-vuotistaipaleen kun
niaksi.
S e u ra n i 0 0 -v u o tis ju h la lä h tö ajettiin Killerillä tänä vuonna 21.
Heinäkuuta. Lähdön voittaja tuli
Laukaasta, Kankaan Väkkärä.
Hevosen omistaa Irmeli Jussila ja vo ito n o h ja sti A nssi N iin inen . N im ikko lä h d ö t ovat kuulu n e e t seuran toimintaan useana vuon
na.
Tänä vuonna 2002 vietäm m e Laukaan H evosystäväinseuran 100-vuotisjuhlavuotta. Pitkä taival hevosten parissa on takanapäin ja edessä uudet ohjakset. Toivom
me, että kehitys hevostaloudessa on m yönteinen. Y hteinen m ie
lenkiintomme on kuitenkin tärkeä, HEVO NEN.
Laukaassa 7. 9 2 00 2 Laukaan H Y S 100 vuotta, Peurunka
Eeva Naukkarinen
Laukaalaiset hevoset voivat tyytyväisinä katsoa tulevaisuuteen. Hommat ovat hyvissä käsissä.
3 8 Kotiseutulehti
