OSUUSKAUPPA
toiminnan vuotta
1917-1977
Vakaita ja varmannäköisiä päättäjiä vuosikymmeniä sitten.
"Apajaa” eli näkymä Mynämäen keskustasta vuosisadan alkupuolella.
OSUUSKAUPPA APAJA 1917
-1977
sekä katsaus vuoden 1976 toimintaan
Laatinut Heimo Huj u
M yn äm äen Painotyö Ky — M yn äm äk i
YLEISTIETOA APAJAN TOIMIALUEESTA
Liikkeen toimialue käsittää Mynämäen, Mietoisten ja Karjalan kunnat, joista viim eksim ainittu sulautui emäpitäjäänsä Mynämäkeen vuoden 1977 alusta. Osuuskauppa Apajan keskustoimipaikka sijaitsee Mynämäen taajamassa valtatie 8 varrella noin 30 km Turusta pohjoiseen.
Toimialueemme ilman vesistöjä on 529 km2. Peltohehtaareja on runsaat 12 000 ja asukkaita noin 7500. Mynämäen taajaman asukasluvuksi lasketaan noin 2500. Se on hyvin virkeästi kehittyvä maaseutu taajama, mitä todistaa kertomusvuotena 1977 pidettävät asuntomessutkin. Emäpitäjäänsä liite tty Karjala on hyvin harvaan asuttua. Se jakaantuu viiteen eri kylään laajalla alueella niin, että sen tehokas kaupallinen hoito on hyvin vaikeaa.
Teollisuutta löytyy Mynämäestä Juko Oy, jonka valmistamat maatalouskoneet ovat tunnettuja maamme rajojen ulkopuolellakin, se työllistää noin 250, Silo Oy:n ompelimo, työllistää yli 100. Lisäksi on useita pieniä sahoja, myllyjä, puutyötehtaita ja kehruutehtaita.
Mainittava työnantaja on Mynämäen Maanrakennus Oy, joka työllistää yli 200. Sen vaikutus kuitenkin jakautuu hyvin laajalle alueelle.
Mietoisissa toim ii Kaunotar Oy:n ompelimo sekä Raision tehtaisiin kuuluva kemian alan tehdas. Siellä on myöskin valtion ylläpitämä maataloudellista koetoimintaa suorittava Lounais-Suomen Koeasema sekä sokeritehtaan omistama Ravean koetila.
Mynämäellä on yliopistoon johtava oppikoulu, kotiteollisuuskoulu, kihlakunnan arkisto, verovirastot, kuntainliiton terveyskeskus ja kunnalliskoti y.m. virastot ja laitokset.
VARHAISEMPI HISTORIA
Mynämäen seutu on jo kauan ollut asuttua, onhan Mynä- ja Laajoen suistot suoneet siihen hyvät edellytykset. Maanviljelyksen ohella on täällä voinut saada elantonsa myös metsästyksellä ja kalastuksella ja merenkulkuakin on voitu jossakin määrin harjoittaa. K otiteollisuutta on myös harjoitettu jo ammoisista ajoista lähtien. Kun ristiretket lännestä suoritettiin juuri näille rannikoille, on hyvin luultavaa että kristinuskoa oli jo niitäkin ennen täällä saarnattu ja että täällä jo silloin oli vastassa järjestäytynyt yhdyskunta. Kristillinen seurakunta mainitaan täällä olleen jo 1260 ja jolloin ilm eisesti nykyistä vanhaa harmaakivikirkkoamme alettiin rakentaa. Sen valmistuminen vei kuitenkin seuraavalle vuosisadalle. Lukuisat esinelöydöt ovat jälkipolville todistamassa menneen ajan elämästä ja yhteiskunnasta.
Todettakoon tässäkin yhteydessä, että täällä on edelleen useita tutkim attom ia kivikautisia ja nuorempia kalmistoja.
Valtionarkistoissa on isonvihan jälkeisiltä vuosilta säilynyt seuraava tullim erkintä: Mynämäeltä — Virmo — on tehty Turkuun 5 ja Naantaliin 9 matkaa, jolloin on viety mm. 9 tynnyriä nauriita, 3 kananpoikaa, 1 leiviskä voita, 2 vuohennahkaa, 13 pr. villasukkia, 6 kimppua tuohia, 7 puutiinua, 21 saavia, 12 pohdinta, 2 kannua viinaa ja 30 leiliä. Tämä antanee jonkinlaisen kuvan sen ajan vaihtotuotteista ja joista leili sittem m in otettiin myös Karjalan kunnan vaakunaan.
V. 1817 mainitaan Mynämäessä olleen 292 asuttua taloa ja 18 oli tyhjillään. Kotieläim istä luetellaan 228 hevosta, 648 härkää — näitä käytettiin vetojuhtina, 796 lehmää, 750 nuorta karjaa ja 2868 lammasta.
Tilaa kohti laskettuna oli siis 0,8 hevosta, 2,2 härkää, 2,7 lehmää, 2,6 nuorta karjaa ja 9,8 lammasta.
Ruista kylvettiin silloin 25 kappaa tynnyrinalalle. Siemen otettiin 90 prosenttisesti aina uudesta sadosta. Pelto antoi satoa 5 jopa 8 jyvää, mutta uudisviljelys 2-3 jyvää ja kuokkamaa 3-4 jyvää. Ilmeisesti happamuus oli silloin maiden kiusana.
1800-luvun alussa mainitaan pitäjän saaneen tuloistaan 30%
viljasta, 20% karjataloudesta, 20% puutavarasta, 5% viinasta ja 24%
kudonnaisista. Suhde lienee edelleen samansuuntainen, joskin tuotelaadut ovat muuttuneet.
Puromyllyt olivat tällöin yleisiä. Niitä mainitaan olleen Mynäjoessa peräti 34 ja Laajoessa 30. Lisäksi oli melkoinen määrä tuulim yllyjä.
Karhulan kylässä mainitaan olleen Jotelan vasarapajan, jossa valm istettiin mm. kuparipakotteita ja rautatuotteita. Se lienee perustettu 1690-luvulla. Myöhemmin — 1738 — mainitaan Kaivolan?
kylässä olleen verkakutomon, jonka om isti touhukas maanviljelijä Matti Gabrielson. Löytyy niitä samoja puuhamiehiä paikkakunnalla edelleenkin.
VÄESTÖ KEHITYS
Vanhemmalta ajalta ei ole käytettävissä tarkkoja väestölaskelmia.
Seurakuntien papit, joiden tehtävänä se oli, löivät usein tehtävänsä laimin ja joihin sitten piispantarkastuksissakin puututtiin. Joitakin viitteitä Mynämäen kehityksestä antaa kuitenkin seuraava:
1830 oli asukkaita 5100, joista Ruotsinkielisiä 7 ja molempia ymmärtäviä 70.
1920 4 785
1939 4 368
1950 5 088
1960 5141
1970 4 936
1976 4 947
Mynämäen väestöpohja ei siis ole suurestikaan heilahdellut. Sen sijaan Mietoisten ja Karjalan väestö on vähentynyt rajusti.
Mielenkiintoinen on maininta — 1834 — että rahasta 4% oli venäläistä paperirahaa ja 1% venäläistä hopearahaa ja peräti 75%
edelleen Ruotsin setelirahaa. Samassa yhteydessä Mynämäen historiassa mainitaan, että käytössä olisi ollut 20% Suomen rahaa, mutta oma raha tuli vasta 1860-luvulla. Lieneekö nämä sitten vanhoja Turussa painettuja seteleitä. Oli siinä silloin tavallisella Matti meikäläisellä tuum im ista kaupanteossa. Kahvi oli myöskin noihin aikoihin harvojen herkkua, koska mainitaan, että pitäjässä oli sitä nauttivia vain 30 ja joskus m uulloinkin kuin pidoissa lisäksi 50.
Rommia mainitaan vain yhden nauttivan säännöllisesti, mutta paloviinaa kylläkin nautittiin 4-6 kannua henkeä kohti vuodessa.
VARHAISEMPI KAUPALLINEN TOIMINTA
Suomessa ei maaseudulla ollut aikaisemmin, ehkä joitakin toripäiviä lukuunottamatta, minkäänlaista kaupallista toimintaa. Kaikki tällaiset oikeudet myönnettiin vain kaupungeille. V. 1870 kuitenkin vapautettiin ns. maakauppa, jolloin välittöm ästi ilmestyi maaseudulle mitä erilaisim pia kiinteitä kauppoja ja kulkukauppiaita.
Jonkinlaiseksi kaupan — vaiko pankin — alkumuodoksi on ehkä ajateltava lainajyvästötoimintaa, joka sai alkunsa 1800-luvun alussa ja jotka olivat hyvin tuottavia laitoksia, sillä korko keväästä syksyyn oli 4 kappaa tynnyriltä ja lisäksi 2 kappaa, jos maksu myöhästyi yli marraskuun. Tästä jäävillä varoilla voitiin tukea jopa köyhäin hoitoa.
Myöskin Mynämäkeen maakaupan vapautuminen toi välittöm ästi kauppatoimintaa. Mainitaan mm. Hjort niminen kauppias Uudessakar- tanossa ja Berg niminen Mäenkylässä. Myöhemmin heitä tuli useita lisää.
Myöskin kauppayhtiöiden ja yhteisostojen avulla pyrittiin kauppa- kiskontaa murtamaan, mutta kauppiaat katsoivat tällaista toim intaa kierosti ja se jäi esimerkiksi Mynämäellä hyvin vähäiseksi.
Osuustoiminta tuli kuvaan mukaan vuosisadan vaihteessa ja sai tuulta purjeisiin vuonna 1901, jolloin ensimmäinen osuustoim intalaki astui voimaan. Pellervo-Seura konsulentteineen oli ahkerasti asialla.
Myöskin Mynämäellä tiedetään pidetyn kokouksia näissä merkeissä.
Mynämäkiset eivät kuitenkaan kiirehtineet, mutta sen sijaan Mietoslaiset pistivät töpinäksi niin että maaliskuun lopussa 1906 aloitti Mietoisten Osuuskauppa toimintansa. Se perusti heti toisenkin myymälän ja vielä myöhemmin kolmannen Raukkaan kylään vuokrahuoneustossa. Olipa jo päätös perustaa jakelimo myöskin Lemmille, mutta vuosittain toistuvat liikkeenjohtajavaihdokset sekä
ilm eisesti viimeksi johtajana toimineen väärinkäytökset veivät pohjan taloudelta ja niin toim inta oli pakko lopettaa keväällä 1910, joskin asioiden selvittely kesti aina vuoden 1911 puolelle.
Myöhemmin perustettiin osuuskauppa myöskin Vehmalaisiin, joka sittem m in kaksine myymälöineen liite ttiin Mynämäen Osuusliikkee
seen vuoden 1925 lopulla varoineen ja velkoineen.
MYNÄMÄEN OSUUSLIIKKEEN PERUSTAMINEN
Osuustoiminnan liikkeelle lähtö meijerin muodossa oli Mynämäellä tapahtunut jo 1904. Osuuskauppatoiminta ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen. Pellervo Seura oli lähettänyt tänne luennoitsijoita, joista mainitaan Perniössä aikaisemmin opettajana toim inut Juho Torvelai
nen sekä Vehmaan Osuuskaupan johtaja Edvard Aaltonen sekä monet muut. Liekö Mietoislaisten kokemukset askarruttaneet mieliä. Kaikissa lähikunnissa toim i jo menestyksellinen osuuskauppa. Pellervo Seura oli haettanut ja hyväksyttänyt Mynämäen Osuusliikkeen säännötkin v.
1915. Kuitenkin vasta 1916 lopulla eräät henkilöt lasimestari K. A.
Laine kärjessä aloittivat tunnistelun osuuskaupan perustamiseksi tosimielessä. Alustavaa jäsenkeräystä suoritettiin ja 3/2. 1917 kunnanhuoneella pidetyssä kokouksessa siihen liitty i 21 jäsentä ja tehtiin perustamispäätös. Seuraava kokous oli jo 11.2, jolloin liitty i 20 jäsentä lisää. Jäsenkeräystä oli varmaan tehty väliaikanakin, koska kokouksessa manitaan olleen jo 61 jäsentä paikalla.
Ensimmäiseen hallitukseen valittiin lasimestari K. A. Laine, josta tuli pitkäaikainen puheenjohtaja, sekä puuseppä Kössi Mantere, joka toim i varapuheenjohtajana vuoteen 1937. Muut jäsenet olivat seppä Lauri Rautio, opettaja Aleks Linno, maanviljelijä Juho Majalainen, Vihtori Pietilä ja Pekka Sillanpää. He edustivat kaikkia kansalaispiirejä, joten liike perustettiin laajapohjaiselle vankalle perustalle, jota eivät myöhemmät suuntariidatkaan pahemmin raastaneet.
Rautio mainitsee 11.2. kokouksesta, että hallitus jo tällöin esitti rahoituksen järjestelynä jäsenten takausta ja suoraa lainaakin. Syntyi syvä hiljaisuus ja useat hiipivät ovensuusta ulos. Tällöin astui esiin Kustaa Suni Nihdeisistä ja lupasi puolestaan takausta ja lainaakin.
Useat seurasivat esimerkkiä/ja näin päästiin sanoista tekoihin. Ennen varsinaista kaupanteon alkua liitty i jäseneksi 170 henkilöä ja vuoden loppuun mentäessä 205. Myöhemmin jäsenmäärä jopa aleni, jatkuakseen sittem in tasaisena nousuna nykypäivän 2689 jäseneen, mikä on 36% alueen väestöstä.
Ensimmäinen osuusmaksu oli 15 mk, josta 10 mk piti maksaa heti ja loput 5 mk vuoden 1924 loppuun mennessä.
Perustam isilm oitus kihlakunnan kruununvoudille tehtiin 14.4.1917 ja liike m erkittiin kaupparekisteriin numerolla 36 240 ja josta oli
ilm oitus rekisterilehdessä 30.11.1917 numerossa 659.
Ensimmäiseksi johtajaksi hallitus valitsi Lennart Paavasen, joka oli aikaisemmin ollut vastaavassa tehtävässä Livonsaaressa ja Rymätty- lässä. Hän tuli toimeen toukokuun lopulla ja aloitti heti valmistelut toiminnan aloittamiseksi. Jo 11.2.1917 kokouksessaan oli hallitus ostanut kauppakiinteistön meijerikkö Suvannolta 7500 markan hinnasta ja jossa oleva isohko huone sisustettiin puodiksi. Kiinteistö sijaitsi nykyisen kaksikerroksisen kivitalon paikalla risuaidan takana ja paloi 1933.
Toiminta lähti käyntiin kesäkuun 1917 lopussa. 10-vuotisjuhlat on pidetty jo huhtikuun 24 päivänä 1927, mutta tämänhetkisen tietämyksen mukaan ehkä hieman liian aikaisin.
MYNÄMÄEN OSUUSLIIKKEEN HALLITUS VUOSINA 1917 - 1937
Hallitukseen kuului 7 varsinaista ja 3 varajäsentä.
Varsinaisina jäseninä ovat olleet:
Lasimestari Kaarlo A. Laine 1917 - 1931 15 v.
Puuseppä Kössi Mantere 1917 - 1937 21 ”
Seppä Lauri Rautio 1917 -
1924 - 1919
1937 17 ” Opettaja Aleks Linno 1917 - 1929 13 ” Maanviljelijä Juho Majalainen 1917 - 1926 10 ”
»> Vihtori Pietilä 1917 - 1936 19 ”
»> Pekka Sillanpää 1917 - 1923 7 ” Vuokraaja Kristian Seikkula 1919 - 1923 5 ” Apteekkari Arthur Ahlroht 1924 - 1937 13 ”
Tohtori Toivo Tyrni 1927 - 1937 11 ”
Maanviljelijä Frans Raivo 1930 - 1937 8 ”
!> Artturi Mäkilä 1932 - 1937 6 ”
n Niilo Mäkilä 1937 - 1937 1 ”
Puheenjohtajat
Lasimestari K. A. Laine 1917 - 1931 15 v.
Tohtori Toivo Tyrni 1932 - 1937 6 ”
Sihteerit
Seppä Lauri Rautio 1917 -
1924 - 1919
1937 17 v.
JÄSENISTÖ
Kuten edellä jo on selostettu, perustettiin Mynämäen Osuusliike aikana, jo llo in välittöm ästi tuli esiin ns. suuntariidat osuuskauppatoi
minnassa työväestön perustaessa oman osuuskauppajärjestön.
Apajan jäsenistössä oli runsaasti työväestöön kuuluvia niin perustajajäsenistössä kuin hallituksessa. Tiettävästi ei kuitenkaan vakavasti koskaan otettu esille siirtymistä toiselle linjalle ja useat silloin eronneet jäsenet palasivat takaisin. Ensimmäisenä vuotena liittyneistä mainitaan mm. 10 puuseppää, 6 nahkatyöntekijää, oli useita mylläreitä, kirvesmiehiä, kivityömiehiä, muurareita, seppiä ja s ilittä jiä jne. Toisaalta kuitenkin lienee enemmistö ollut m aanviljelijöi
tä ja torppareita tai heihin verrattavia. Oli myös apteekkari, nahkatehtailija, opettajia jne. Jäsen numero 1 oli lasimestari Kaarlo A«
Laine, josta tuli hallituksen ensimmäinen pitkäaikainen puheenjohtaja ja hän lienee muiden hallitukseen valittujen kanssa ollut alkuaikojen puuhamiehiä ja aloitteentekijöitä. Perustajajäseniä tai aloittam isvuo
tena liittyneitä ei en#ä liene elossa, viimeinen heistä opettajatar Aino Hirvola kuoli 30/3.1977. Alkuajoista ei ole käytettävissä tarkkaa jäsenluetteloa, koska kaikki asiakirjat tuhoutuivat Mynämäen suurpalossa 1933. Jäsenluetteloa on tehty sen jälkeen jäsenkirjoista, mutta ratkaisevat alkuvuodet puuttuvat suurelta osin.
JÄSENKEHITYS 10-VUOTISKAUSITTAIN
Vuosi
Juokseva jäsennumero
Liittynyt 10.
vuodessa
1927 596 596
1937 948 352
1947 2052 1104
1957 2847 795
1967 3892 1044
1976 5130 1238
Jäsenmäärä 497 736 1749 1265 1942 2684
Jäsenmäärän kehitys ei alkuvuosina näytä kovinkaan hyvältä.
Vuoteen 1919 se suorastaan aleni 187. Vähitellen kannatus alkoi vahvistua. Liike alkoi päästä jaloilleen, sivumyymälöitä perustettiin ja tavaravalikoimia laajennettiin. Kun lisäksi alettiin jakaa melkoista ostohyvitystä, alkoi kiinnostus kasvaa. Sodan kynnyksellä 1938 oltiin
Tästä on lähdetty (Osuuskauppa Apajan liikerakennus hirsisenä kuvassa vasemmalla) ja tähän on tultu. (Alakuvassa Sokos—Apaja nykyisessä muodossaan).
jo 773 jäsenen tuntumassa. Siirtoväen tultua jäsenmäärä lisääntyi ratkaisevasti. Tilastojen mukaan 1950 olisi jo saavutettu 2000 raja, mutta luvussa oli mukana yli 800 paperijäsentä, jotka v. 1957 suoritetussa tarkastuksessa poistettiin ja jäsenluvuksi jäi tällöin vain 1265. Siitä se on hiljalleen kasvanut nykyiseen vuoden 1976 lopussa merkittyyn 2648, joka on 36% väestöstä ja on näin laskien maan korkeimpia. On myös huomiotava, että alueen asukasluku on viimeisen 20 vuoden aikana vähentynyt yli tuhannella hengellä.
Erikoisesti on vähennys koskenut Mietoisten ja Karjalan alueita sekä Mynämäen syrjäkulmia.
Siirtoväki on erikoisesti mainittava innostuneena osuustoimintavä- kenä. Heidän panoksensa on Apajankin toiminnassa ollut aina näkyvä niin tavallisena asiakkaana, kuin jäsenenä jäsenkokouksissa, mutta myös luottam ushenkilöpaikoilla.
Lopuksi on todettava ja selvästi nähtävissäkin, että jäsen- ja asiakaskunta entistä tiiviim m in luottaa oman osuuskauppansa palveluihin. Olisi ehkä aikaa tyhjää kuvitella aluetta ilman Apajaa, niin näkyvästi se on kaikkien koettavissa kaikkina päivinä.
LÄHIKUVIA TOIMINNASTA 1917
— liike perustetaan ja avataan kesäkuun lopussa.
— ostetaan liikekiinteistö E. ja S. Suvannolta 7500 mk kauppahinnas
ta. Kauppaa seuraa mm. sähköjohdot lamppuineen, telefooni, 2 lei
purin trookia, leipälautoja ja peltejä sekä vesipumppu ja erilainen määrä leipomovalmisteita.
— vuokrataan liikehuoneusto Nihattulan myymälää varten, joka heti avataan.
— ensimmäiseksi johtajaksi tulee toukokuun lopulla Rymättylän Osuuskaupan johtaja Lennart Paavanen.
— pääliike avataan kesäkuun loppupäivinä.
1918
— kauppa joutuu heti alussa sodan tuom iin hankaluuksiin tavarapuli- neen. Mitään vakavampaa ei kuitenkaan sattunut ryöstöyrityksiä lu
kuunottamatta. Seppä Rautio kertoo itse seisoneensa rautakanki asenaan Nihattulan myymälän rapuilla ja torjuneensa ryöstöyrityk- sen. Hän oli muuten erittäin voimakasrakenteinen mies.
1921
— ensimmäinen johtajan vaihdos. Toimeen tulee nuori Emil Turkulai
nen.
— ostetaan oma hevonen, jota ajoi Kristian Seikkula.
— Kivikylän myymälä aloittaa toim intansa vuokrahuoneustossa.
1922
— Kivikylän myymälälle rakennetaan oma nykyinen kiinteistö Pietilän talosta ostetulle tontille.
1923
— Nihdeisten myymälää varten ostetaan Juha A irikilta tontti, jolle ra
kennetaan oma kiinteistö. Se ayataan vielä saman vuoden syys
puolella.
1923
— Hankitaan ensimmäinen 1,5 to umpikuminen kuorma-auto Man.
— Rautatie ulottuu jo Mynämäkeen saakka, Kuljetukset nopeutuvat ja paranevat ratkaisevasti.
— Liikkeenjohtaja vaihtuu jälleen. Uusi johtaja on Aatto Savonen, jon
ka toim iaika oli 15 vuotta ja jonka aikana liike lopullisesti saavutti vakiintuneen asemansa.
1925
— Vehmalaisten Osuuskauppa liitetään Mynämäen Osuusliikkeeseen.
Karjala tulee Suojoen ja Vehmalaisten myymälöineen liikkeen to i
m intapiiriin.
1926
— Man kuorma-auto vaihdetaan uuteen Chevrolet ilmakumi autoon.
Uuden hinta 34 500 ja vanhasta saatiin 7500 mk.
— Liikkeelle hankitaan myös ammattimaisen henkilöliikenteen vaati
mat luvat. Välitettiin lähinnä aseman liikennettä, mutta myöskin Turkuun heitä kuljetettiin.
1927
— Myynti ylittää 3 m ilj. mk ollen 3447471, lisäys 13,5%. Ylijäämä oli 76 022 mk eli 2,2%. Jäsenille palautetaan 2% kulutustavaroiden kä
teisostoista. Liikkeen rahastot ovat jo 318 760 mk, mikä vastaa kiin
teistöjen ja kalustojen kirjanpitoarvoa.
1928
— Nihattulan myymälälle rakennetaan uusi myymälärakennus se
m enttitiilestä. Se maksoi 68.000 mk.
— Asemalle rakennetaan varastorakennus sem enttitiilestä. Se maksoi 24 925 mk. Tämä rakennus purettiin perustuksen pettäessä 1973.
1929
— Lauttapään myymälä avataan vuokrahuoneustossa 15.5.
— Vehmalaisten myymälä korjataan ja rakennetaan uusi varastoraken
nus.
— Nihattulan myymälään hankitaan uusi kalusto.
— Epävarmoja saatavia poistetaan 4100 mk ja todetaan, että 3895 mk on vaikeasti perittäviä.
1931
— Lauttapään myymälää varten ostetaan Tienhaara niminen kiinteistö opettaja K. Anttilalta. Nämä kiinteistöt m yytiin sittem in Olavi Py
härannalle 1951.
— Hallituksen puheenjohtaja vaihtuu. Uudeksi puheenjohtajaksi vali
taan kunnanlääkäri Toivo Tyrni. K. A. Laineen puheenjohtajakausi kesti 15 vuotta.
1932
— Mietoisten kirkonkylän myymälä avataan E. Vuoristolta vuokratussa liiketalossa.
— Karjalankylään perustetaan myymälä mv. Artturi Mäkilältä vuokra
tussa juuri rakennetussa liiketalossa, joka sittem m in ostettiin omaksi 29/6.1936.
1933
— Helluntaiaattona 3/6. paloi Tursunperä melkein kokonaan. Osuus
liikkeen kaikki rakennukset niiden mukana. Vain pieni osa kauppa- varastoa saatiin pelastetuksi. Vakuutuksia saatiin kiinteistöistä 265 000 ja kauppavarastoista 300 000 mk.
— Uutta päätoimitaloa aletaan heti suunnitella. Se tehdään SOK:n pii
rustusten mukaisesti Sauvoon juuri valmistuneen osuuskaupan lii
ketalon mallin mukaan, johon hallitus kävi varta vasten tutustu
massa.
Urakka annettiin Turkulaiselle Rakennusliike Arvi Ahdille. Raken- nusvauhti oli kova niin että jo 10/12.1933 voitiin pitää avajaiset. Sa
manaikaisesti aletaan rakentaa varasto- ja leipomorakennusta, joka valmistuu vasta seuraavan vuoden puolella. Nämä rakennukset, jo i
ta myöhemmin on lisäilty ja muutettu, ovat edelleen täysipainoi
sessa käytössä. Varastorakennuksen urakoi Valtteri Nurmi Nihdei- sistä.
1937
— Liikkeenjohtaja vaihtuu. Johtaja Aatto Savosen 15 vuotta kestänyt toim ikausi päättyy. Uudeksi johtajaksi valitaan Mauno Vinko 17/8.
1937 alkaen. Hänen toimiaikansa kesti vain vuoden eli 25/9.1938 saakka.
— Päätetään ostaa Mynämäen-Mietoisten Maanviljelijäin Kauppa Oy ja sen Mynämäen asemalla sijaitsevat vilja- ym. varastorakennuk
set. Samalla liikkeen toim inim i päätetään muuttaa.
1938
— Osuuskauppa Apaja r.l. tulee uudeksi liikkeen toiminimeksi. Nimen keksijäksi ei kukaan ole ilm oittautunut. Tohtori Tyrni ja talousneu
vos Sillanpää kertoivat, että se vain tuli keskusteluissa esille ja hy
väksyttiin. Sitä ei edes ole merkitty pöytäkirjaan kuin jälkeenpäin tehtynä lisäyksenä. Nimi on perin sopiva, koska se paikallisessa murteessa tarkoittaa myös peltolakeutta.
— Hallintoneuvoston ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitaan perus
tajajäsen mv. Arvo Sillanpää, jonka toim iaika sitten kestikin 29 vuottaen vuoteen 1966. Tasavallan presidentti myönsi hänelle ta
lousneuvoksen nimen ja arvon v. 1960.
— Toim itusjohtaja vaihtuu jälleen. Toimeen valitaan nyt maatalous- osastonhoitaja Urho Aarnio, jonka toim iaika kesti 17/10.1942 saak
ka.
— Munnuisiin avataan myymälä vuokrakiinteistössä. V. 1941 sinne ostettiin oma tontti, mutta rakennustarvikepulan vuoksi itse raken
taminen siirtyi vuoteen 1948, jolloin se valmistui jouluksi. Myymä
lää on sen jälkeen kahteen otteeseen korjattu ja jouduttiin sulke
maan kannattamattomana marraskuussa 1976.
1939
— Tehdään päätös liittyä jäseneksi Pellervo Seuraan.
— Kuorma-auto päätetään vaihtaa uuteen Chevrolefn. Liikkeellä oli sodan alkaessa kaksi uutta kuorma-autoa. Niihin laitettiin puukaa- suttim et 1940, joista ensimmäinen Sysimerkkinen maksoi auton hinnan 41 000 mk ja toinen Kelomerkkinen enää vain 20 000 mk. Au
ton vaihtohinta muuten oli 40 000 mk.
— Karjalan Kalelaan perustetaan myymälä vuokratiloihin. Se avataan 14/4 ja tuli tuhosi kiinteistön 1943, jonka jälkeen sen toim inta pää
tettiin lopettaa.
1940
— Korvensuuhun perustetaan myymälä 2/12.1940. Sille ostettiin oma vuokratontilla sijaitseva kiinteistö. Tämänkin myymälän toim inta lopetettiin kannattamattomana vuoden 1972 lopussa.
— Valtuutetaan Arvo ja Pekka Sillanpää huutamaan Kosken Nahka- teollisuuden kiinteistöt 700 000 markan rajaan saakka. Jos mainittu kiinteistö liikkeellemme tulee, niin siihen avataan heti jalkineosas- to ja tehdasrakennukseen laitetaan oma sormikas ja aamukenkä- tehdas sekä lapikastehdas. Tätä kauppaa ei silloin syntynyt, mutta kiinteistöt ostettiin v. 1960.
— Kaikille sodassa oleville asevelvollisille päätettiin maksaa liikkeen puolesta palkkaa se ero, mikä sotilaspalkan ja heidän oman palk
kansa välille syntyy. Sitä tulevat saamaan Väinö Eskola, Kalle Kor
honen, Aarne Sankari, Eino Lehtonen ja Uuno Raunio.
1942
— Toim itusjohtaja vaihtuu jälleen. Toimeen valitaan toim itusjohtaja Valde Niemi Forssasta. Hänen toimaikansa kesti 31/12.1951 saak
ka.
1946
— Ostetaan 3/4 osaa Tapanisten Turvepehkuosuuskunnan osakkeis
ta. Tämä yritys menestyi heikosti ja se myytiin pois v. 1951.
1948
— Munnuisiin rakennetaan uusi myymälä- ja varastorakennus.
1949
— Lauttapäähän rakennetaan uusi myymälä- ja varastorakennus.
1950
— Vehmalaisiin rakennetaan uusi myymälä- ja varastorakennus.
— Kivikylään ja Nihdeisiin uudet varastosiivet.
1951
— Toimitusjohtaja vaihtuu. Uudeksi johtajaksi valitaan pääliikkeen rautaosaston hoitaja Esko Kivirinta. Hänen toimiaikansa kestää 15/9.1955 saakka.
1953
— Lemmille perustetaan myymälä vuokrakiinteistöön. Sen toim inta päättyi 1965.
— Tarvaisiin rakennetaan myymälärakennus ja samalla perustetaan uusi toimipaikka.
1954
— Huolille perustetaan myymälä vuokrakiinteistöön. Tämäkin toim in
ta päättyy jo 1966.
1955
— Toimitusjohtaja vaihtuu. Uudeksi johtajaksi valitaan Taivassalon Osuuskaupan johtaja Heimo Huju, joka ottaa toimen vastaan 1.12.
1955. Hänen toimiaikansa muodostui pisimmäksi tähän saakka päättyen 30/9.1976.
1956
— Laajoelta ostetaan kauppias Jusleniuksen perikunnan liikekiinteis
tö kauppavarastoineen. Toim inta alkaa kesäkuussa.
— Karjalan kylän myymälälle rakennetaan varastosiipi ja myymälära
kennus saneerataan.
— Tarvaisiin rakennettiin varastosiipi.
— Mietoisiin rakennetaan varastosiipi.
— Marttamaja päätetään 18/8 muuttaa bensiinin ja autotarvikkeiden myyntikioskiksi. Hoitajaksi otettiin oma mies, vaikka toim inta muuten oli edelleen rautaosaston alainen. Tästä voidaan katsoa Shell-aseman toiminnan alkaneen ja joka tähän päivään mennessä on kehittynyt suurasemaksi.
1957
— Kirkkomyymälä- ja baari perustetaan Mynämäen Osuuskassalta vuokrattuihin 195 m2 uudistiloihin. Kalustot sinne maksoivat 3,5 m ilj. mk ja vuokra oli aluksi 75.000 mk kk. Toiminta kirkkomyymä- län osalta päättyi 1965 ja baarin 1 /6.1964. Baari siirrettiin päämyy- mälän yhteyteen.
— Päätetään viljavaraston uusimisesta, siilotilojen lisäämisestä. Sin
ne hankitaan myös Agros kuivuri, Kronos automaattivaaka, Getinge esipuhdistaja sekä pölynpuhdistuslaitteet. S iilotilaa tehdään 108 m3.
— 21/5 hyväksytään käyttöönotettavaksi tj. Heimo Hujun suunnittele
ma liikemerkki. Sen O tarkoittaa osuuskauppaa, pelto tähkineen apajaa-peltoaukeamaa. Lisäksi APAJA nimi keskellä.
— Annetaan valtuudet myymäläauton hankkimiseen. Se tehdään Jun
nilan Konepajalla vanhalle Chevrolet alustalle.
— 26/3. asioitsija, seppä Lauri Rautio, hallituksen pitkäaikainen sih
teeri täyttää 80 v. Häntä muistetaan monimiehisen lähetystön voi
min ja lahjalla.
— 2/6. ostetaan Arvo Hirvolan perikunnalta Vähäsaaren tila siinä ole
vine rakennuksineen. Kiinteistö oli jo aikaisemmin ollut Apajalle vuokrattuna.
— 29/10. johtokunta päättää tarkistaa jäsenluettelot. Todettiin että päättyneen määräajan kuluessa oli koroitetun osuusmaksun suorit
tanut vain 994 jäsentä ja osittain maksettuja oli 261. Loput yli 800 olivat kuolleita, poismuuttaneita esim. siirtolaisia. Jäsenmääräksi jäi tällöin ainoastaan 1265.
— Päätetään sulkea myymälät kesälauantaisin jo klo 14.
— päätetään hankkia liput ja salot kaikkiin toim ipaikkoihin itsenäisyy
den 40-vuotisjuhlan kunniaksi.
1958
— Päätetään hävittää "Puu Seet” takapihalta.
— Nihattulaan rakennetaan uusi varastosiipi omana työnä.
— 21/11. avataan huoltoasema takapihalla suurin seremonioin.
Ensimmäinen pitkäaikainen hoitaja on Paavo Koskinen.
— 13/12. hankitaan Baariin televisio, vaikka varsinaiset lähetykset al
kavatkin vasta tammikuun alussa. Katseljoita tälle ihmelaitteelle riitti.
1959
— 1/2. aletaan henkilökunnan palkat maksaa säästökassan kautta.
— Vähäsaari päätetään korjata ja laittaa mm. keskuslämpö.
— 15/5. hankitaan Kirkkonummelta toinen myymäläauto käytettynä.
Se saatiin liikenteeseen 26/1.1960.
— 28/9. päätetään ryhtyä leipomon perusteelliseen uudistamiseen ja laajentamiseen. Vanhat puukäyttöuunit muutetaan kerrosarinauu- neiksi, laitetaan keskuslämpö vesijohtoineen koko taloon, sekä jäähdyttämö.
1960
— 1/8. ostetaan Karjalan kirkonkylästä Tienhaara niminen kiinteistö, johon vähäisin korjauksin avataan samanniminen myymälä 1.10.
1960.
— 12/10. hyväksytään yksim ielisesti johtokunnan tekemä kiinteistö
kauppa, jolla liikkeelle oli ostettu Koskelan tila 16700 m2 siinä ole
vine rakennuksineen.
1961
— Tavaratalon rakentaminen — 1200 m2 — annataan urakoitsija Arvo Virtasen tehtäväksi. Lämpö ja vesijohtotyöt suoritti Vesi-Raivo, sähköurakoinnin Mynäsähkö. Ilmanvaihtolaitteet to im itti Suomen Puhallin Oy ja peltityöt teki peltiurakoitsija Rantanen Turusta.
15/12. tavaratalo sitten avataan juhlallisesti. Onnittelijoiden jouk
ko oli runsas mm. johtaja Martti Mustonen SOKista, joka totesi nyt avatun hallin olevan suurimman tähänastisista maaseudulla.^
— Hankitaan 8 x 5 0 puhelimen automaattikeskus.
1962
— M ietoisiin rakennetaan uusi m yymäläkiinteistö.
1963
— Nihattulan ja Munnuisten myymälät peruskorjataan.
1964
— Hankitaan elektroonilaskulaitteilla varustettu kirjanpitokone.
1965
— Rakennetaan rauta-peltirakenteinen tasovarasto 640 m2 pääliikkeel
le ja asfaltoidaan piha-alueita 4500 m2.
— Kirkkomyymälä suljetaan 1 /6.
Kuvassamme osuuskunnan jäsenkuntaa 50-vuotisjuhlissa 1967
Osuuskunnan toiminta perustuu hyvin suurelta osalta siihen, että kannattajina on vahva jäsenkunta. Kuva on osoitus siitä, että Apajalla on paljon arvokkaita kannattajia jotka osallistuvat liikkeen toimintaan.
1966
— Ostetaan Tyynelä niminen maa-alue vastapäätä Kiusalaa.
— Lopetetaan Lemmin ja Huolin myymälät.
— Ostetaan haarukkatrukki maatalousosastolle.
— Asemalle rakennetaan rauta-peltirakenteinen tasovarastorakennus 800 m2 ja asfaltoidaan ympäristöä.
1967
— Viljavarastolle laitetaan 108 m3 s iilo tilo ja sekä toinen vastaanotto- kuilu elevaattoreineen ym. laitteita ja koneita.
— Otetaan osaa osuuskauppojen yhteisesti hankkimaan Taivassalon Helsingin rannan virkistyalueeseen.
— Itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi myydään Suomen lippuja erikoishintaan sekä istutetaan ns. kotikuusia kaikkiin Apajan to im i
paikkoihin sekä mm. Yhteiskoululle, K otiteollisuuskoululle ja Kun
nalliskotiin.
— 25/5. ostetaan Meeri ja Sulo Koskelta pääliikkeen alueeseen liitty
vät Haapaniemi ja Posti nimiset tilat.
— SOK-järjestön yhteinen tavaratalotunnus ” SOKOS” otetaan käyt
töön.
1968
— Leipomoon hankitaan kaksi uutta kiertoarinauunia.
1969
— Kivikylän myymälä peruskorjataan.
— Hankitaan uusi 500 h.laina-astiakalusto.
1970
— Rakennetaan uusi rauta-peltirakenteinen tasoviljavarasto 1450 m2.
Siihen voidaan varastoida 5 m ilj. kiloa viljaa. Hankitaan myös pneu
maattinen viljankuljetin.
— Leipomoa laajennetaan 250 m2 lisärakennuksella.
1971
— Nihdeisten myymälä lopetetaan 30/10 ja myydään Mynämäen Pai
notyölle.
— Tavaratalon laajennus 600 m2 -f kellarikerros aloitetaan marras
kuussa.
— 7/12. ostetaan ns. meijerin kiinteistö Maito-Auralta.
— Myymälänhoitaja Kalle Korhonen siirtyy eläkkeelle 30/9. Hän oli Apajan palveluksessa kaikkiaan lähes 44 vuotta.
1972
— Vehmalaisten myymälä lopetetaan 28/2
— 27/4 otetaan SOKOS-tavaratalon laajennusosa käyttöön. Avajais
päivänä kävi noin 3000 asiakasta ja kahvia keitettiin 180 litraa.
— Nihattulan myymälä lopetetaan 30/6.
— Meijerin asuntola vuokrataan kunnalle lasten päivähoitolaksi.
— 1/12 avataan peruskorjattu Laajoen myymälä.
1973
— 5/1. suljetaan Korvensuun myymälä.
— 16/1. siirtyy autonkuljettaja Eino Lehtonen eläkkeelle palveltuaan liikettä lähes 48 vuotta. Hänen palveluaikansa jäänee pisimmäksi pitkiin aikoihin.
1974
— Tarvaisten myymälä peruskorjataan.
— Shell-aseman laitteet ostetaan omaksi ja uusitaan laitteineen sekä laitetaan mittarikatos. Asfaltointia lisätään sekä pääliikkeellä että asemalla.
1975
— Tienhaaran 1974 alkanut myymälänrakennustyö saatetaan päätök
seen.
— Leipomo peruskorjataan. Uusitaan kalusto ja useimmat koneet lait
teineen.
1976
— 1/10. toim itusjohtajana 21 vuotta ollut talousneuvos Heimo Huju siirtyy eläkkeelle.
— Uudeksi toimitusjohtajaksi valitaan Viljo Koskinen Eurasta. Hän toim i siellä Lännen Osuuskaupan toim itusjohtajana.
— Munnuisten myymälä suljetaan marraskuun lopussa.
— Hankitaan uusi elektrooninen kirjanpito- ja laskutusautomaatti.
20
Hallintoneuvosto 1976 joulukuussa.
Johtokunta 1976
HALLINTONEUVOSTO
Vuoden 1938 alusta lukien tuli voimaan uudet säännöt, joissa mm.
liikkeen nimeksi tuli OSUUSKAUPPA APAJA r.l. Samalla muuttui myöskin hallintom uoto hallintoneuvosto — johtokunta pohjalle.
Ensimmäiseen hallintoneuvostoon tulivat:
Maanviljelijä Armas Aikkinen, Mynämäki 1938 - 1976 39 v.
>> Kosti Eura, ” 1938 - 1974 37 ”
99 Niilo Mäkilä 99 1938 - 1972 35 ”
Talousneuvos Arvo Sillanpää, i i 1938 - 1966 29 ” Kunn.hali.pj. Antti Juva, n 1938 - 1960 23 ” Maanviljelijä Artturi Mäkilä, Karjala 1938 - 1959 22 ”
” Yrjö Hirvola, Mynämäki 1938 - 1959 22 ”
Seppä Lauri Rautio, 99 1938 - 1957 20 ”
Maanviljelijä Einari Kivivuori, Mietoinen 1938 - 1955 18 ”
” Kaarlo Hämölä, Karjala 1938 - 1955 18 ” Koul. johtaja Nestori Mikkola, Mynämäki 1938 - 1954 17 ” Maanviljelijä Uuno Immala, Askainen 1938 - 1954 17 ”
99 Oskari Keskitalo, Mietoinen 1938 - 1953 16 ” Isännöitsijä Niilo Hietala, 99 1938 - 1951 14 ” Maanviljelijä Eemil Pyhäranta, 99 1938 - 1948 11 ” Nämä miehet tekivät kaikki toinen toistaan pisimmän päivätyön Apajan hallintoelim issä. Jo aikaisempaan hallitukseen kuuluivat Lauri Rautio 17, Artturi Mäkilä 6 ja Niilo Mäkilä 1 vuoden. Näin täydellisesti siis vaihtui hallinto.
Jälkeenpäin hallintoneuvostoon ovat kuuluneet valintajärjestyksessä seuraavat:
Maanviljelijä Albert Eeva, Mynämäki 1948 - 1965 18 v.
99 Kosti Junttila, Mietoinen 1949 - 1962 14 "
99 Artturi Koskinen, Karjala 1952 - 1966 15 ” Agronomi Bertta Koskinen, Mietoinen 1954 - 1958 5 ” Maanviljelijä Esko Junnila, Mynämäki 1955 - 1969 15 ”
M Eemeli Eeva, Jl 1956 - 1958 3 ”
Seminologi Heimo Pärkö, Karjala 1958 - 1960 3 ” Maanviljelijä Tauno Kaila, Mynämäki 1958 - 1964 7 ”
99 Reino Kilpinen, >» 1960 - 1965 6 ”
99 Aulis Heikkilä, Mietoinen 1962 - 1965 4 ”
99 Hugo Eeva, Mynämäki 1966 - 1974 9 ”
99 Jukka Ali-Sippola, Karjala 1960 - 1974 15 ”
99 Jalmari Vuola, Mietoinen 1966 - 1970 5 ” Maisteri Jaakko Lavaste, Mynämäki 1970 - 1971 2 ”
NYKYINEN HALLINTONEUVOSTO VALINTAJÄRJESTYKSESSÄ Maanviljelijä Teuvo Raimoranta, Mietoinen 1959 - 1977
” Mauri Valtanen, Karjala 1961 - 1978
99 A ntti Laaksonen, Mynämäki 1962 - 1979
99 Kaarle Vähä-Kouvola, 1965 - 1979
Metsäinsinööri Kaarlo Koski, 99 1966 - 1977
Seminologi Heimo Pärkö, 99 1967 - 1978
Maanviljelijä Jaakko Koskinen, Karjala 1967 - 1978
” Matti Hiivola, Mietoinen 1968 - 1979
99 Pertti Vuola, ” 1971 - 1979
Sahuri, mv. Niilo Martelius, Mynämäki 1972 - 1978 Maanviljelijä Pertti Mäkilä, > > 1973 - 1978
99 Jorma Eeva, 1975 - 1977
99 Antti Keskitalo, »» 1975 - 1977
Emäntä Maire Väinölä, Karjala 1975 - 1977 Agronomi Ritva Myllymäki, Mynämäki 1976 - 1979
Kuten hallintoelinten toim iluettelosta ilmenee, ovat monet heistä tehneet erittäin pitkäaikaisen ja merkittävän työn liikkeen hyväksi.
Erikoisesti seuraavat:
Lasimestari Kaarlo A. Laine, joka toim i hallituksen puheenjohtajana vuoteen 1931 eli 15 v. Hänen jäsennumeronsa on 1, joten olettaen hänen olleen ja toimineen aktiivisesti jo liikettä perustettaessa.
Seppä Lauri Rautio oli hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenenä vuoteen 1957 yhteensä 37 vuotta ja siitä sihteerinä näissä molemmissa elim issä 32 v. Hän oli henkilö, joka varmaankin tunsi liikkeen asiat m uita luottam ushenkilöitä paremmin. V. 1956 hän kertoi, että liike alkaa paisua pois hänen käsistään. Ennen hän oli laskenut mm.
inventointikirjat kaikki itse yksinään.
Tohtori, kunnanlääkäri Toivo Tyrni toim i hallituksen jäsenenä 11 v., siitä puheenjohtajana 6 v. ja sen jälkeen johtokunnan jäsenenä vuoteen 1965 eli yhteensä 39 vuotta. Hänen puheenjohtajakaudellaan sattui mm. Mynämäen suurpalo 1933, jolloin liikkeen melkein koko omaisuus paloi. A siakirjoista päätellen vain hänen vankkumattomalla luottamuk
sellaan asioiden menestymiseen voitiin rakentaa olosuhteisiin nähden se "mahtava” pääliikerakennus ja rakennukset, jotka yhä osaltaan ovat palvelemassa liikettä ja asiakaskuntaa.
Talousneuvos Arvo Sillanpää, joka oli perustajajäseniä, liittynyt 11.2.1917, tuli hallintoneuvoston jäseneksi 1938 ja valittiin heti sen puheenjohtajaksi. Hän hoiti erittäin menestyksellisesti tointa vuoteen 1966 eli 29 vuotta, jonka jälkeen hänet valittiin hallintoneuvoston kunniapuheenjohtajaksi.
Pitkän ja ansiokkaan päivätyön ovat tehneet myöskin Armas Aikkinen 39, Kosti Eura 37 ja Niilo Mäkilä 36 vuoden jäsenyydellään hallintoelim issä. Nämä ovat vuosia ja aikoja, joita on vaikea ylittää.
Erikoisesti on mainittava hallituksen ja hallintoneuvoston pitkäaikai
set puheenjohtajat. Nykyinen puheenjohtaja Antti Laaksonen on tehtävässään neljäs ja hänkin on ollut tässä vaativassa tehtävässä jo 11 v.
HALLINTONEUVOSTON SIHTEERIT 1938 - 1952 Seppä Lauri Rautio 1953 - 1955 Toim.joh. Esko Kivirinta 1956 - 1958 Toim.joh. Heimo Huju 1959 - Apul.joht. Erkki Hauhtonen
JOHTOKUNTA
Vuoden 1938 asetettuun johtokuntaan ovat kuuluneet seuraavat:
Kunn.lääk. tohtori Toivo Tyrni 1938 - 1965 28 v.
Maanviljelijä August Hiivola 1938 - 1962 25 ”
f J Kosti Junttila 1962 - 1965 4 ” Toim itusjohtaja Urho Aarnio 1938 - 1942 4 ”
n Valde Niemi 1942 - 1951 9 ”
»j Esko Kivirinta 1952 - 1955 4 ” Toim .joht.tal.neuv. Heimo Huju 1956 - 1976 21 ” Maanviljelijä Aulis Heikkilä 1966 -
»i Reino Kilpinen 1966 - Toim .joht. mv. Ilmari Sillanpää 1967 -
Apulaisjohtaja Erkki Hauhtonen 1969 -
Toim itusjohtaja Viljo Koskinen 1976 - 1/10 alk.
Johtokuntaan kuului 3 varsinaista ja 2 varajäsentä. Toim itusjohtaja on sääntömääräinen johtokunnan puheenjohtaja ja o n aina myös toim inut sihteerinä. Vuodesta 1956 on myös varajäsenet kutsuttu kokouksiin ja 1967 heidät valittiin varsinaisiksi ja varajäsenyys lopetettiin.
Varajäseninä ovat olleet:
Maanviljelijä Pekka Sillanpää 1938 - 1948
M Frans Raivo 1938 - 1946
Isännöitsijä Kaarlo Luoto 1947 - 1948 Maanviljelijä Jussi Henttula 1949 - 1950
»> Nikolai Lempinen1949 - 1955
Apulaisjohtaja Esko Kivirinta 1951 - 1951
” Uuno E. Heininen1953 - 1958 Toim .joht.m v. Ilmari Sillanpää 1956 - 1966 Apulaisjohtaja Erkki Hauhtonen 1959 - 1966
TILINTARKASTAJAT
Oskari Kanerva, opettaja 1924 - 1931 8 v.
Jalmari Kanerva 1924 - 1926 3 ”
Kustaa Pohjalainen, maanviljelijä 1927 - 1934 8 ” Pekka Sillanpää, >> 1931 - 1936 6 ” Kaarlo E. Arola, isännöitsijä 1932 - 1954 23 ” V. Klaavu, säästöpankinjoht. 1937 - 1943 7 ” Albert Salminen, ylikonstaapeli 1938 - 1954 1 6 ” Paavo Kallio, kunnansihteeri 1944 - 1955 1 2 ”
Mauno Luotonen, M 1955 - 1955 1 ”
Olli Koivisto, isännöitsijä 1957,- 62,65ja70 3 Erkki Kovero, maanviljelijä 1956 - 1971 ei 65 15 Mauno Virtanen, >> 1971 - 1971 1 ”
Antti Pietilä ” 1972 - 1973 2 ”
Matti Sipilä, Konsulentti 1972 1 ”
Nykyiset tilintarkastajat ovat:
Mauno Luotonen, kamreedi 1972 - Kaino A listalo, maanviljelijä 1974 - ja varatarkastajat:
Antti Pietilä, maanviljelijä 1972 -
Alkuvuosien 1917-1923 tilintarkastajista ei ole tietoa. Yleiskuvana saa sen käsityksen, ettei vakiintunutta tilintarkastaja-ainesta ole löydetty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Varsinkin 50- ja 60-luvuilla niiden valinnasta käytiin aina jopa äänestyksiä ja miehet vaihtuivat harva se vuosi. Liikkeelle olisi erittäin suotavaa, että samat kouliutuneet miehet voisivat olla jatkuvasti mukana tärkeässä tehtävässään.
Tilannetta kuitenkin parantaa se, että sääntömukaisena tilintarkasta
jana on SOK ja heidän määräämänsä, jollo in tilannetta seurataan jo pitkin vuotta tarkastuksin ja erilaisin tilastoin. SOK:n tarkastus koskee myöskin hallintoa ja sen sääntöjen mukaisuutta.
LIIKKEEN JOHDOSSA OVAT OLLEET SEURAAVAT:
LIIKKEENJOHTAJINA
Lennart Paavanen 1 9 1 7 -1 9 2 1 2 v.
Eemil Turkulainen 1921 - 1923 2 ” Aatto Savonen 1923 - 1937 16/8 15 ”
Vahdinvaihto. 1.10.1976 jäi Apajan pitkäaikainen toimi
tusjohtaja talousneuvos Hei
mo Huju eläkkeelle ja seuraa
jaksi hallintoneuvosto valitsi toimitusjohtajaksi Viljo Kos
kisen.
Antti Laaksonen, nykyinen hallintoneuvoston puheen
johtaja
TOIMITUSJOHTAJINA Mauno Vinko
Urho Aarnio Valde Niemi Esko Kivirinta Heimo Huju
17/8 1937 - 1938 25/7 1 v.
27/9 1938 - 1942 17/10 4 ” 18/10 1942 - 1951 31/12 9 ” 1/1 1952 - 1955 15/9 5 ” 1/12 1955 - 1976 30/9 21 ” 1/10 1976 -
Viljo Koskinen
Kuten luettelosta ilmenee, on liikkeellä jo yhdeksäs johtaja. Aatto Savonen ylti 15 vuoteen. Hän muutti täältä Naantalin Osuusliikkeen johtajaksi. Hänen aikanaan rakennettiin Mynämäen palon jälkeen 1933 se komea kaksikerroksinen liiketalo, joka yhä palvelee osaltaan asiakaskuntaa. Liitettiin Vehmalaisten Osuuskauppa, perustettiin Karjalankylän, Mietoisten ja Lauttanpään myymälät.
Valde Niemi hoiti taloa yli vaikean sota-ajan ja sen jälkeisessä sekavassa taloustilanteessa. Hänen aikanaan rakennettiin mm. uudet myymälät Vehmalaisiin, Lauttanpäähän ja Munnuisiin.
Heimo Huju, joka toistaiseksi on pitkäaikaisin johtaja, hoiteli taloa 21 vuotta. Tälle ajalle on sattunut liikkeen voimakas kehityksen ja rakentamisen kausi, mutta myös takapakkia on jouduttu ottamaan nimenomaan sivutoim ipaikkojen vähentämisen muodossa. Pääliike on laajennettu kaksi kertaa, rakennettu uusi vilja- ja raskastavaravarasto, uudet myymälät Laajoelle, Tienhaaraan ja M ietoisiin sekä ostettu lukuisia tontteja rakennuksineen ja korjattu uuteen uskoon kaikki toim ipaikat. Mahtuuhan näin pitkään toimiaikaan jo monenlaista taloudellista suhdannetta.
1.10.1976 otti toim itusjohtajan toimen vastaan Viljo Koskinen, joka tuli tänne Eurasta. Toivotamme hänelle menestyksellistä ja pitkää toim ikautta hänen vaativassa tehtävässään.
NAISTOIMIKUNTA
1940-luvun alussa alettiin naisten osuuteen osuuskauppatyössä kiinnittää entistä enemmän huomiota, mutta vasta 1942 se sai konkreettiset muodot, jollo in alettiin perustaa naistoim ikuntia hallinnon rinnalle tukemaan heidän työtään yhdyssiteenä kotien ja kaupan välillä niin aatteellisella, kuin kaupallisellakin rintamalla.
Osuuskauppa Apaja on yksi niistä harvoista kaupoista, joihin vuoden 1942 aikana tällainen toim ikunta sodan parhaillaan riehuessa, perustettiin. Naistoim ikunta piti ensimmäisen kokouksensa 26/5.
1942 ja paikalla olivat hallintoneuvoston valitsemina emännät Fiina Kuuskorpi Mietoisista, joka va littiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi, sekä emäntä Lempi Laaksonen M ietoisista ja emännät Eine Sillanpää
ja Enni Aakula Mynämäeltä sekä konsulentti Hilja Lahti SOK:sta ja johtaja Urho Aarnio.
Heti ensimmäisessä kokouksessa tehtiin tärkeitä päätöksiä.
Ehdotettiin johdolle, että hankitaan 2 perunajauhomyllyä ja 6 sarjaa leikkuukaavoja. Hallitus päätti hankkia ne välittöm ästi.
Naistoimikuntaan on vuosien aikana kuulunut koko joukko edustavia naisia eri aloilta. Puheenjohtajina ovat toimineet:
Emäntä Fiina Kuuskorpi, Mietoinen 1942 - 1949 8 v.
” Salli Keskitalo, ” 1950 - 1951 2 ” Rouva Kerttu Tyrni, Mynämäki 1952 - 1955 4 ”
” Martta Juva, ” 1956 - 1959 4 ”
Emäntä Eeva Laiho, Mietoinen 1960 - 1972 1 3 ”
” Eeva Kilpinen, Mynämäki 1973 - 1974 2 ” Agron. Ritva Myllymäki, >> 1975 -
Sihteereinä ovat olleet:
Emäntä Enni Aakula, Mynämäki 1942 - 1945 4 v.
Rouva Kerttu Tyrni, n 1946 - 1951 6 ”
Merkon. Anna-Liisa Hiivola, ” 1952 - 1972 21 ” Rouva Maija Kirvesoja, ” 1973 -
Kiitos puheenjohtajille ja sihteereille sekä kaikille naistoim ikuntatyös- sä mukana olleille paljon aikaa ja vaivaa vaatineesta vapaaehtoisesta työstänne.
20 vuotta palvelleet toimihenkilöt
Eino Lehtonen, autonkuljettaja 1,. 5.25 ■■ 25. 1.73 47,5 v.
Kalle Korhonen, myymäläesimies 21,.12.26 ■■ 30. 9.71 44 ” Paavo Koskinen, huoltoesimies 9 . 1.36 ■■ 30. 7.73 35,5”
Irene Haanperä, myyjätär 1,.12.33 ■■ 30. 4.53
4..12.57 -- 21. 12.75 34 ” Sylvi Koskinen, myyjätär 6..12.39 -- 31. 12.71 31 ” Taimi Järvinen, osastoesimies 1.. 6.43 -• 30. 6.71 27 ” Aarne Heino, leipurimestari 1.. 5.47 -■ 30. 6.72 24 ”
PALVELUKSESSA OLEVAT 20 vuotta palvelleet Anna-Liisa Hiivola, prokuristi
konttoripääll. 1. 6.1939 - 6.10.1942 - 16. 5.1955 - 14.10.1955 -
1. 5.1955 - 2. 5.1956 - 1. 7.1956 - 1. 8.1956 - 1. 9.1956 - Meeri Koskinen, mt.os. konttori
Matti Puukka, osastopäällikkö Arvo Kirvesoja, tavaratalopääll.
Jorma Koskinen, kuljetuspääll.
Inga Aalto, myymäläesimies Maila Koskinen, myymäläesimies Jorma Lindholm, myymäläesimies Pentti Oksanen, esimies
OSUUSKAUPPA APAJA 1976
1. Yleistä
Kulunutta vuotta voitaneen Osuuskauppa Apajan historiassa kuvata eräänlaiseksi välivuodeksi. Edellisen vuoden poikkeuksellinen kehitys
kausi tasaantui ja tavaramääräisessä myynnissä ei tapahtunut kehitystä. Pääasiallinen heikon kehityksen aiheuttaja oli viljakauppa, jonka myynnin arvo väheni lähes m iljoonalla markalla. Tämä luonnollisesti vaikutti myöskin tarvikekaupan massamäärien kehitty
miseen.
Liikkeen toim ialueella vuoden loppupuolella tapahtunut yleisen kilpailutilanteen muuttuminen antoi myöskin lisähaasteita Apajan tulevalle toiminnalle. Kilpailun kiristym inen vähittäiskaupan kentässä on tosiasia.
Liikkeen toimipaikkaverkossa tapahtui marraskuun lopussa yhden toimipaikan väheneminen Munnuisten myymälän toiminnan loputtua.
Muissa toim ipaikoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia, pienehköjä korjauksia lukuunottamatta, joita on suoritettu vuoden varrella useassa toimipaikassa.
Konttoriin hankittiin vuoden loppupuolella uusi toim istotietokone, jonka ohjelm ointi tapahtuu pääasiassa vuoden 1977 puolella. Uudella koneella hoidetaan koko liikkeen kirjanpito asiakaslaskutuksineen.
Samassa yhteydessä keskitetään kaikkien toim ipaikkojen laskutus ja saatavien valvonta konttorille.
1.10.1976 tapahtui Apajan historiassa merkittävä tapahtuma, liik keen toim itusjohtajan vaihto. 21 vuotta liikkeen toim itusjohtajana to i
minut talousneuvos Heimo Huju jäi pitkän päivätyön tehneenä eläk
keelle. Osuuskunta on kiitollinen nyt eläkkeelle jäävälle toim itusjohta
jalleen pitkästä ja hyvin suoritetusta työstä, käsittäähän se yli kolman
neksen koko Apajan toiminnan historiasta. Hallintoneuvosto valitsi uudeksi toim itusjohtajaksi Viljo Reijo K o s k i s e n Eurasta. Hän on to i
minut eri liikkeenjohdon ja liikkeenjohtajan tehtävissä vuodesta 1959, viimeksi Lännen Osuuskaupan toim itusjohtajana.
2. Jäsenistö
Jäsenien lukumäärä oli vuoden vaihteessa 2689 henkilöä ja heillä oli yhteensä 2722 osuutta. Vuoden aikana liitty i uusia jäseniä 66 ja erosi eri syistä 28, joten jäsenmäärän nettolisäys oli 38.
Jäsenten ammattiryhmitys 0. maanviljelijät
1. muut työnantajat ja yrit.
2. johtajat ja ylem. toimihenk.
3. toim ihenkilöt
4. maa- ja metsätalouden am, taitoiset ja erik.työntekijät
5. muut am.tait. ja erikoistuneet työn
tekijät 6—9. muut
Miehiä Naisia Yhteensä
689 487 1176
97 50 147
106 90 196
115 251 366
t ja
13 11 24
i-
316 207 523
66 191 257
1.402 52,2%
1.287 47,8%
2.689
3. Osuuskunnan kokoukset
Osuuskunnan varsinainen kevätkokous pidettiin Apajan Baarin tiloissa helmikuun 25. pnä 1976 klo 14.00. Läsnä oli 29 osuuskunnan jäsentä ja käsiteltiin 8 pöytäkirjaan merkittyä asiaa. Kokouksen puheenjohtajana toim i Kaino Alistalo ja sihteerinä Heimo Huju. Varsinainen syyskokous pidettiin samoissa tiloissa lokakuun 29. pnä klo 13.30. Läsnä oli 79 osuuskunnan jäsentä ja käsiteltiin 12 pöytäkirjaan merkittyä asiaa.
Kokouksen puheenjohtajana toim i Pirkko Köylijärvi Mietoisista ja sihteerinä Erkki Hauhtonen.
4. Hallintoneuvosto
Liikkeen hallintoneuvostoon kuuluu yhteensä 15 jäsentä, jotka valitaan 3 vuodeksi vuorovuosittain. Hallintoneuvoston puheenjohtajana on
toim inut Antti Laaksonen, varapuheenjohtajana Kaarlo Koski ja sihteerinä Erkki Hauhtonen.
Hallintoneuvosto on kertomusvuoden aikana pitänyt viisi kokousta ja käsitellyt niissä 40 pöytäkirjaan merkittyä asiaa.
5. Johtokunta
Johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä, jotka valitaan kukin vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan puheenjohtajana on toim inut 1.10.1976 saakka toim itusjohtaja Heimo Huju ja m ainitusta päivästä alkaen toim itusjohtaja Viljo Koskinen. Sihteerinä on toim inut apulaisjohtaja Erkki Hauhtonen.
Johtokunta on pitänyt vuoden aikana 14 kokousta ja käsitellyt niissä 120 pöytäkirjaan merkittyä asiaa.
6. Tilintarkastajat
Paikallisina tilintarkastajina toim ivat kertomusvuonna kamreeri Mauno L u o t o n e n ja maanviljelijä Kaino A l i s t a l o ja heidän varamiehinään m aanviljelijä Antti Pietilä ja työnjohtaja Arvo Rantanen.
SOK:n määrääminä ovat toim ineet: luottotarkastaja HTM Mauri Söderlund ja luottotarkastaja Peter Häggblom.
7. Eri toimikunnat 1976 Tavaratalotoimikunta Maalausurakoitsija Maanviljelijä Rouva Emäntä Opettaja
Klaus Saarinen Pentti Junttila Raili Verainen Eila Pyhäranta Airi Helkkula Leila Kauppila Martti Visasalo
Maataloustoimikunta Maanviljelijä
>i
n n
>»
> j
A pul.johtaja
Mauri Valtanen, puh.johtaja Oskari Punta
Lauri Laiho Kaino Alistalo Antti Pietilä Klaus Iso-Kouvola Erkki Hauhtonen, sihteeri
Naistoimikunta Emäntä
>>
Rouva Agronomi Emäntä
Maisteri Emäntä
Eeva Kilpinen Helvi Laaksonen Anja Sillanpää Eine Sillanpää Anita Vilola Maija Kirvesoja
Ritva Myllymäki, puh.johtaja Eeva Laiho
Jenny Pohjola Marita Korkka Tellervo Raimoranta Kerttu Junnila Maire Väinölä
Myymälätoimikunnat 083 Asema
Sahanomistaja Työmies Maanviljelijä Emäntä Maanviljelijä
Veini Haloila, puh.johtaja Vihtori Laaksonen Kosti Aura Elli Vainio Niilo Martelius
086 Kivikylä Maanviljelijä
li
Emäntä Maanviljelijä
Aimo Heino, puh.johtaja Leevi Katunpää
Pauli Vuotila Anja Mäkilä Ilta Suvanto Pertti Mäkilä
089 Tarvainen Maanviljelijä
Emäntä
Jorma Eeva, puh.johtaja Vieno Aikkinen
Reino Hynnä Markku Marttila Tyyni Junnila
092 Tienhaara Ylikonst.
Maanviljelijä
>>
Pankinjohtaja Emäntä Maanviljelijä A u toilija Maanviljelijä 093 Laajoki Maanviljelijä
n n
n
Tehtailija Emäntä
094 Karjala Maanviljelijä
n n
Emäntä
> >
096 Mietoinen Maanviljelijä
n
> 5 f >
Rouva
097 Lauttanpää Maanviljelijä
5 >
M
Emäntä Rouva
Jaakko Backman, puh.johtaja Albert Käiväräinen
Eero Heijari Kalevi Pajunen Saimi Karppinen Seppo Salonen Ismo Saarinen Mauri Valtanen
Voipa Luotonen, puh.johtaja Eino Ali-M attila
Kaino Seikola Jaakko Koskinen Aito Helin Antti Junnila Tuula Salminen
Jukka Ali-Sippola, puh.johtaja Kalle Hella
Antti Mäkilä Onni Kulmala Aino Lapila Maire Väinölä
Matti Hiivola, puh.johtaja Antero Hiippavuori Olli Jaakkola Lauri Laiho Martti Paukku Eeva-Liisa Pursimo
Jorma Iso-kouvola, puh.johtaja Lasse Lassila
Aulis Korkka Pertti Vuola Kyllikki Punta Aili Lemmetti Kaarina Kartio
8. Henkilökunta
Vuoden päättyessä oli henkilökunnan kokonaismäärä 102, joista osa-aikahenkilöitä 2. Edelliseen vuoteen verrattuna henkilökunnan määrä väheni 9 henkilöllä.
Ryhmiteltynä henkilökuntaa oli seuraavasti:
1. Johto- ja konttorihenkilöstö 10 2. Myyntihenkilöstö 58
3. Kuljetukset 9
4. Muut 8
5. ravintolahenkilöstö 6 6. Tuotantolaitokset 11
Toim itusjohtaja toim itusjohtaja Toim itusjohtaja Apulaisjohtaja Kirjanpitäjä Prokuristi Kassanhoitaja Prokuristi
Heimo Huju 1955 1955
1.10. saakka
Viljo Koskinen 1976 1976 1.10. alkaen
Erkki Hauhtonen 1959 1959 Anna-Liisa Hiivola 1942 1939 Leila Puukka 1975 1955 SOKOS-tavaratalo
Tavaratalopäällikkö Arvo Kirvesoja 1970 1955 Elintarvikeosasto Matti Puukka 1961 1955
Rautaosasto Heimo Sirola 1970 1962
Tekstiili Anja Koskinen 1971 1961
Jalkine Sirkka Aalto 1974 1963
Kemikalio Heili Lehtonen 1963 1959
Talous Helena Taponen 1973 1961
Baari Marketta Susi 1973 1973
Shell
Jakelu Jukka Aalto 1966 1963
Huolto Matti Elo 1974 1959
Leipomo Jouni Salmi 1973 1968
Myymäläauto 1 Harry Järvinen 1976 1976
Myymäläauto 2 Asko Saarinen 1973 1956
Kuljetukset Jorma Koskinen 1962 1955
Kananmunat Pentti Oksanen 1973 1970
Vastuunalaisissa tehtävissä olivat: vuodesta työhön
Myymälät
083 Asema Pirjo Aalto 1976 1972
086 Kivikylä Jorma Lindholm 1956 1956 089 Tarvainen Maila Koskinen 1972 1955
092 Tienhaara Enni Sankari 1973 1973
093 Laajoki Esko Heinonen 1973 1967
094 Karjala Mirja Ekfors 1976 1962
096 Mietoinen Kirsti Kuivalainen 1975 1975
097 Lauttanpää Inga Aalto 1972 1956
9. Myynti
MYYNNIN JAKAUTUMA KUNNITTAIN JA TAVARA-ALOITTAIN Mynämäki
— tavaratili
— myymäläautot
— viljakauppa
— kananmunat
19.200,554 300,350 3.838,101 2.409.963
Yhteensä 25.748,968 + 1.201,728 4,8%
Mietoinen
— tavaratili
— myymäläautot
— maat.tarv.
— koulutan/.
— viljakauppa
— kananmunat
2.158,518 210,000 440,000 21,808 1.640,000 677,109
Yhteensä 5.147,435 - 555,258 10,8%
Karjala
— tavaratili
— myymäläautot
— maat.tarv.
— viljakauppa
— kananmunat
2.026,650 302,520 190.000 260.000 665,648
Yhteensä 3.444,818 + 129,295 0,4%
KOKONAISMYYNTI TAVARARYHMITTÄIN
— tavaratili 24.850,400
— v ilja tili 5.738,101
— kananmunat 3.752,720
Yhteensä 34.341,221 + 775,765 2,3%
Myyntiosuudet kunnittain
1976 1975 1974 1973 1972
Mynämäki 75,0% 73,1 % 72,2% 70,7% 68,1%
Mietoinen 15,0 16,9 18,0 19,4 21,3
Karjala 10,0 9,9 9,8 10,3 10,6
10. Maataloustavarakauppa Yleistä
Apajan toimialueella voi maatalous kertomusvuonna kirjata itselleen todennäköisesti tyydyttävän vuosituloksen. Kasvinviljelytuotteitten osittaisia markkinointivaikeuksia on vuoden aikana ollut runsaasti.
Viljan osalta voidaan mm. todeta, että viimeiset viljaerät vuoden 1975 sadosta toim itettiin pois varastostamme vuoden 1977 toisella viikolla.
KeräilyIiikkeen varastointi jatkui siten poikkeuksellisen pitkään, aiheuttaen melkoisia varastointitappioita.
Alkuvuodesta ei liike pystynyt markkinoimaan juuri ollenkaan viljaa, varastojen ollessa täynnä ja rahoitustilanne kireä. Tämä tietysti aiheutti viljan markkamääräisen myynnin pienenemisen ja toisaalta myös vaikeuksia maataloustarvikkeiden myynnille.
Kananmunien tuotantomäärää pyritään valtiovallan toimenpitein vähentämään koko maassa. Liikkeemme ostama kananmunamäärä pysyi edelliseen vuoteen verrattuna lähes samana, markkamääräisen myynnin ollessa hieman edellistä vuotta suuremman.
Raskas konekauppa tuotti kertomusvuonna vaikeuksia. Osaltaan oli kysymys myöskin tavarapuutteesta, osittain ehkä ostovoiman puut
teesta.
Työkoneiden myynti kävi odotusten mukaisesti.
Tuota- ja tarvikekauppaa numeroina 1976
Ostettu viljaa kg — kg
%
mk + — mk %Vehnää Ruista Ohraa Kauraa Muita
3.491.024 299.308 1.763.838 1.830.421 148.191
— 343.845 -f 142.770 + 707.779 - 768.329
9,0 95,1 64,3 30,7
2.744.449—
277.675 + 1.210.969 + 1.155.945—
198.052
187.665 6,5 140.078 107,7 563.084 87,9 326.118 23,3
Ost.yht. 7.532.782 — 296.762 3,9 5.654.589 + 180.521 3,3 Kananmun.693.739 - 13.306 1,9 3.834.998 + 123.314 3,3 Maksettu tuotteista yhteensä 9.489.587 + 303.675 3,4
Maataloustarvikekauppa
Siemenviljaa 50.802 kg 74.564 mk
Muita peltok.stem. 5.698 38.775
Väkirehuja 2.086.040 2.651.693
Vit. ja kiv. rehut 193.155 97.643
Lannotteet 3.352.190 2.401.329
Maanpar. aineet 4.347.065 298.191
Turvevalm. 3.988
Traktorit varusteineen 446.842
Puimurit varusteineen 327.747
Muut maatalouskoneet 593.431
Metsätal. laitteet 47.151
Muut maatalousalan tavarat 296.750
Tarvikekauppa yhteensä 7.278.104
Tarvikekaupan osuus kokonaismyynnistä 21,4%
Tuotekaupan ” ” 27,9%
Maataloustavarakaupan osuus
kokonaismyynnistä 49,3%
11. Investoinnit
Huolimatta siitä, että koko toimintavuoden alkuosan pidättäydyttiin merkittävistä investoinneista, tehtiin vuoden loppupuolella kuitenkin ratkaisuja, jotka nostivat vuoden aikana suoritettujen kokonaisinves- tointien määrän 223.571,18 markkaan.
Merkittävimmät kohteet olivat Asema, Sokos ja Koskelan kiinteistöt.
Lisäksi suoritettiin täydennyskorjauksia Tienhaarassa, Mietoisissa, Lauttanpäässä sekä maatalousosastolla.
Kiinteistöihin kohdistuneet sijoitustoim et tekivät yhteensä 77.528,38 mk.
Kalustojen osalta merkittävin kohde oli uuden toim istotietokoneen hankinta. Lisäksi suoritettiin pieni kalustoinvestointi Laajoella ja korjattiin myymäläautoja.
Kalustoinvestoinnit olivat yhteensä 146.042,80 mk.
12. Omaisuusarvojen muutokset ja poistot
Alkuarvot Lisäykset poistot Loppuarvot Kiinteistöt 1.118.410:- 77.528,38 20.228,38 1.175.710 Kalustot ja
kuljetusvälineet 431.150 146.042,80 148.472,80 428.720 Kaikki yhteensä 1.549.560 223.571,18 168.701,18 1.604,430
TASE 31. 12. 1976 Vastaavaa:
Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset Myyntisaamiset
Ennakkomaksut Siirtosaamiset Muut rahoitusvarat
274.279,07 2.180.903,37 69.914,35 69.589,56
656.339,20 3.251.025,55 Vaihto-omaisuus
Tavarat ja valmisteet 3.026.690,88
3.026.690,88 Käyttöomaisuus ja muut
pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakenn, ja rakennelmat Kalusto- ja kuljetusväl.
Osakkeet ja osuudet
9 0 .5 0 0 ,- 1.175.710,- 428.720,- 420.670,-
2.115.600,-
mk 8.393.316,43
Vastattavaa:
Vieras pääoma L y h y t a i k a i n e n
Ostovelat 361.579,24
Siirtovelat 253.052,13
Rahoitusvekselit 700.000,-
Muut lyhytaik. velat 1.267.253,24 2.581.884,61 P i t k ä a i k a i n e n
Lainat rahoituslaitoksilta 1.709.913,81
Eläkelainat 630.355,-
Muut pitkäaik. velat 3.005.414,01 5.345.682,82
Oma pääoma Osuuspääoma Vararahasto Käyttörahasto Muu oma pääoma Ed.kaus.yli-/alijääm ä Tilikauden yli-/alijääm ä
53.456,22 245.948,85 160.146,52 1.218,30
4.979,11 465.749,- mk 8.393.316,43
TULOSLASKELMA 1976
Liikevaihto 30854.745,59 —
T avarat... — 27113.452,21 87,8 Varastojen m u u to s ... + — 543.840,45 1,8 Muuttuvat kulut yhteensä —26569.611,76 86,1
Myyntikate 4.285.133,83 13,9
P a lk a t... ..- 2.384.190,09 7,7 S o s ia a lik u lu t...— 520.965,39 1,7 Vuokrat ...— 1.317,85 Muut kiinteät k u lu t... ..— 753.002,31 2,4 Kiinteät kulut yhteensä — 3.659.475,64 11,9
Käyttökate + 625.658,19 2,0
Poistot rakennuksista ja rakennelmista .. — 20.228,38 0,1 Poistot kalustosta ja kuljetusvälineistä .. — 148.472,20 0,5
Poistot yhteensä
168.701,18 0,6
Liikeylijäämä 456.957,01 1,5
Korkotuotot ... ... + 143.599,42 0,5 Osinkotuotot ... ... + 11 - Muut t u o t o t ... ... + 66.660,52 0,2 Muut k u lu t... ... — 210.270,94 0,7 Muut tuotot ja kulut yhteensä ... 667.227,95 2,2
Korkokulut
—
579.200,68 1,9
Välittömät verot — 83.048,16 0,3
Tilikauden ylijäämä Hh_
4.979,11 Lisätietoja:
Pakolliset s o s ia a lik u lu t... 513.533,40 1,7 Jaettu ostohyvitystä (0 ,7 % )... 39.238,92 0,1
14. Tilivuoden tulos
Nyt päättyneen tilivuoden kestäessä ennusteltiin aivan oikein että hyvän vuosituloksen rakentaminen tulee olemaan vaikeaa. Vuoden kuluessa nostettiin voimakkaasti esille kysymykset kannattavuudesta ja rahoituksen turvaamisesta.
Nyt lopulliseksi muotoutunut tilivuoden tulos osoittaa, että ennusteissa on oltu oikeassa, tilivuoden tulos ei ollut edellisen vuoden luokkaa.
Yleisestä suuntauksesta poiketen, ehkä liikkeemme tulosta kuiten
kin voitaneen pitää vähintään tyydyttävänä. EVL:n sallim ista poistoista kyettiin liiketuloksen mukaan tekemään runsaat 60%. Tulos ei ole riittävän hyvä, mutta yleisen lamatilanteen vallitessa ymmärrettävissä.
Kokonaisuutena voidaan todeta, että Osuuskauppa Apajan asema alueensa merkittävimpänä vähittäisliikkeenä on säilynyt ja tästä on mahdollisuudet jatkaa myös tulevina vuosina.
15. Ylijäämän käyttö ja rahastot
Johtokunta ehdottaa, että päättyneen tilikauden ylijäämä mk 4.979,11 siirretään kokonaisuudessaan vararahastoon. Mikäli näin päätetään, tulevat osuuskunnan rahastot olemaan 1.1.1977:
Osuuspääoma 53.456,22 Vararahasto 250.927,96 Käyttörahasto 160.146,52
Muut 1.218,30 465.749 mk
465.749 mk Mynämäellä helmikuun 7. pnä 1977
OSUUSKAUPPA APAJA Johtokunta
Viljo Koskinen Ilmari Sillanpää Reino Kilpinen Aulis Heikkilä Erkki Hauhtonen
TILINTARKASTUSKERTOMUS
Osuuskauppa Apajan varsinaisen osuuskuntakokouksen lokakuun 24 päivänä 1975 valitsemina tilintarkastajina olemme suorittaneet osuuskunnan tilien ja hallinnon tarkastuksen vuodelta 1976.
Helmikuun 9.-11. päivinä suorittamassamme tarkastuksessa olemme tutustuneet tilinpäätöksen perusteisiin, tutkineet tili- ja pöytäkirjat sekä muita asiapapereita ja esitämme lausuntonamme seuraavaa:
