Raisio tiedottaa 1980, no 4. · DIGI

RAISIO

TIEDOTTAA

N:o 4 JOULUKUU 1980

Ryhm äjulkaisu

HEI , HYVÄÄ JOULUA VAAN . KAIKKI RAISIOLAISET!

Me täältä Venheen päiväkodista lähetämme teille kaikille oi­

kein paljon jouluisia terveisiä.

Me piirsimme Teille kuviakin, Joulusta ja muusta.

Täällä päiväkodissa on mukava olla, kunhan kaupungin isät ja äidit antaisivat meille Jouluksi pikkaisen enemmän lunta, että saisimme laskea pulkalla mäkeä ja tehdä oikean Lumiu­

kon.

f

*

J Raisio Tiedottaa -lehti toivottaa

* kaikille raisiolaisille oikein Hyvää Joulua ja

parasta mahdollista Uutta Vuottal981

R A I S I O

T I E D O T T A A

M:o 4 JOULUKUU 1980

Vastaava toimittaja:

Kauko Kruskopf

Toimitusneuvosto:

Eero Mäkipää pj.

Perttu Koillinen Kauko Kujanpää Markku Lehtokari Martti Linja-aho Julkaisija:

Raision kaupunginhallitus

Plari Oy n offsetrotaatiopaino Laitila 1980

Raisio Tiedottaa -lehden jakelusta 1981

kiinnostuneita raisiolaisia järjestö jä pyydetään tekem ään kirjalliset tarjouksensa 15.1.1981 mennessä os. K aupun­

gintalo, 21200 Raisio. Kuoreen tunnus Raisio Tiedottaa -jakelu 1981. Lehti tulee ilmestymään helmi-, touko-, elo­

ja joulukuussa ja jakelum äärä on noin 7.500 kpl.

TOIMITUSNEUVOSTO

KIRJASTO TIEDOTTAA:

K IRJA STO N A U K IO LO A JA T LISÄÄNTYVÄT A U K IO LO A JA T 2.2.1981 ALKAEN

PÄ Ä K IRJA STO

Liikekeskus, puh. 783900, virka-ajan jälkeen 783253 A rkisin 12— 19, lauantaisin 10— 14

KAANAAN SIVUKIRJASTO

P uh. 783900, virka-ajan jälkeen 783253 KUNINKAANOJAN SIVUKIRJASTO M a to 16— 19

VANHAINKODIN KIRJA STO P uh. 783662

M a 11— 15, to 13— 15 SA IRA A LA N KIRJA STO

P uh. 782311

T i l i — 15, to 10— 12

K IR JO JA -K O TIIN -PA LV ELU liikuntaesteisille puh.

783900/350.

TERV ETU LO A KIRJA STO O N !

Raision Ammatillisessa Kurssikeskuksessa

a lka a vuoden a lu s s a seura avia kursseja:

TOIMISTOTYÖNTEKIJÄN KURSSI 6 kk 5.1.1981

SIHTEERIKURSSI 6 kk 26.1.

KONEKIRJOITTAJAN KURSSI 6 kk 2.2.

PÄÄTTEENKÄYTJÄJÄN KURSSI 6 kk 23.2.

ATK-YLEISKURSSI INSINÖÖREILLE 3 kk 23.2.

TEKSTIIUMYYJIEN JATKOKURSSI 3 kk 19.1.

M YYM ÄLÄKASSANHOITAJIEN KURSSI 6 kk 2.3.

K u rsse ille hakeudutaan työvoim atoim iston kautta.

O s a o p e tu k se sta tapahtuu k u rssik e sk u k se n järjes­

tä m issä työharjoittelupaikoissa ja m yym älöissä.

KURSSIKESKUS

p u h . 782244

TEKNINEN VIRASTO TARJOAA VUOKRATTAVAKSI

UIMAHALLIN KAHVIOTILAT

varustettuna olevilla kiintokalusteilla ja laitteilla.

V uo kra -a ika on 5 vuotta ja vuokra m aksetaan 11 kuu­

kaudelta vu o d e ssa . V uo kra a n sisä lty y korvaus kah- viotilojen läm m ityksestä, s ä h k ö stä se k ä o sitta ise s­

ta siivo u kse sta .

Suljetut k uukausivuokratarjou kset on jätettävä Rai­

s io n te kn ise lle lautakunn alle osoitettuna 31.12.1980 m e n n e s s ä te kn isen viraston kirjaam oon, os. Alhais- tentie 5, 21200 R A IS IO . Kuoreen m erkintä ” Kahvioti- lojen vu okratarjous” .

Listätiedot uim ahallilta, puh. 782677.

Raisio-Seura r.y. on luovuttanut käyttööm m e ylläolevan jouluisen kuvan ja to iv o ttaa sen m u­

kana kotiseutuhenkistä jo u lu a kaikille raisiolaisille. A htilan kiinteistö, jo n k a paikalle on har­

jakorkeuteensa kohonnut Raision uusi kaupungintalo, oli R aision kunnan keskeisim piä j a pal­

veli raisiolaisia vuosisadan vaihteesta aivan 1970-luvun loppupuolelle erilaisissa tehtävissä, pääosin kau p p atalo n a. F rans W . Salo hoiti om aa k au ppaansa vuosina 1934— 1955, jo lta ajalta on kuvam m e, todennäköisim m in toisen m aailm ansodan jälkeiseltä aja lta . Jäljellä on vain kuvam m e kuusi, jo h o n toivoisi tulevina jo u lu in a kiinnitettävän valokynttilät m uistoksi ja kunnioitukseksi m enneiden polvien uurastukselle ja Raision kunnallisille j a taloudellisille pe­

rinteille.

Raision kaupungintalon rakennushanke

SU U N N ITTELU

Raision kaupungintalon .suunnittelu käynnistettiin hal- Iintokorttelin arkkitehtikilpai­

lun ratk ettu a elokuussa 1978.

M ainitun kilpailun voitti A rk­

kitehtitoim isto A rto Sipinen Ky Helsingistä, jo k a valittiin ansioittensa perusteella myös kaupungintalon I-vaiheen ra- kennussuunnittelijaksi. Kau­

pungintalon julkisivum ateriaa­

liksi on valittu poltettu punatii­

li, jo h o n liittyvät messinkiset m etalliverhoukset ja luonnon- värinen p u u . R unkorakenne on paikallavalettu pilarilaatta- järjestelm ä, jo k a on perustettu osittain paalutuksen j a osittain m oreeni- ja kalliopohjan va­

raan.

R akennuksen tilavuus on 31.500 m J, bruttopinta-ala 8.520 m 2 ja kerrosala 6.460 m 1.

R akennukseen tulee sijo ittu ­ m aan kaupunginhallinnon keskus-, raha-, sosiaali- ja ter- veytoim istot, tekninen virasto, kokous- j a sosiaalitiloja, k ah v io /ru o k ala sekä poliisin ja nim ism iehen kanslian tilat.

S U U N N IT T E L IJA T P ääsuunnittelija A rkkitehti­

toim isto A rto Sipinen Ky, R akennussuunnittelu Insi­

nööritoim isto Kalevi N arm ala Ky,

Sähkösuunnittelu Insinööri­

toim isto K unto L ehto Oy, Julkisten tilojen akustiikka arkkitehti A lpo H alm e,

Sisustussuunnittelu A rkki­

tehtitoim isto A rto Sipinen Ky Suunnittelu on tap ah tu n u t Raision kaupungin teknisen lautakunnan alaisuudessa. R a­

kentam isen valvontaan kau­

punginhallitus on asettan u t 7- jäsenisen rakennustoim ikun­

n an, p u h een jo h tajan a E ero M äkipää.

RA K EN TA M IN EN

U rakkasopim ukset allekir­

jo itettiin 13.12.1979. K aupun­

gintalon urakoitsijoina ovat toim ineet seuraavat urakoitsi­

ja t:

— rakennusurakka,

A Puolimatka O y 14,97 mmk

— ilmastointiurakka, Suom en Puhallln-

tehdas O y 2,52 mmk

— putkiurakka, Oy

Starckjohann & C o A b 1,24 mmk

— sähköurakka,

M yn ä sä h kö K y 1,96 mmk Urakat yhteensä 20,69 mmk Suunnitteluun j a rak en n u tta­

ja n kuluihin on arvioitu tarvit­

tavan 2,8 mm k.

Sam anaikaisesti on p äätetty h ankkia kaupungintalon sekä kaupungin m uiden laitosten puhelinliikenteeseen prosesso- rio h jattu puhelinvaihde Sie­

m ens osakeyhtiöltä. V aihde on varustettu ohivalinnalla ja sen koko on 40/400. H ankinnan arvo o n n . 0,9 mm k.

Y m päristötöiden k u stan n u k ­ siksi on arvioitu 1,5 m m k j a ne teh d ään kaupungin om an a työ­

nä. H ankkeen kokonaiskustan­

nuksiksi m uodostuu näinollen n. 26 m m k.

A IK A TA U LU

R akennushankkeen m a a n ­ rakennus- j a lo u h in taty ö t al­

koivat 12.12.1979.,

Ensim m äinen rakenteisiin liittyvä betonointi suoritettiin 6.2.1980.

Peruskiven m uuraus suori­

tettiin 7.3.1980.

Julkisivum uuraukset ja vesi- k atto ty ö t saatiin päätökseen 3.11.1980.

K aupungintalon rakentam i­

sen työllistävä vaikutus ym pä- ristötöineen on n . 100 m iestyö­

v u o tta, työm aan keskim ääräi­

nen m iesvahvuus on ollu n. 85 m iestä.

T yöm aan vastaavana m esta­

rina toimii rkm A rm as K urvi­

nen.

R akennus valm istuu suunni­

telm ien m ukaisesti 31.5.1980

A V A R A S S A J A K O K O R A K E N N U K S E N K O R K U IS E S S A A U L A T I L A S S A esitteli m aah erra A itio lle k a u p u n g in ta lo n rak en n eratk aisu ja su u n n itte lija ark k i­

teh ti A r to S ip in e n (lo in e n v a s .) , jo s ta o ik e a lla U lla B erg m a n , S a m u li P o rsa n g er, R a u n o Saari j a E ero M ä k ip ä ä .

Raision uuden kaupungintalon

harjannostajaiset 14.11.1980 Uudenvuoden vastaanotto-

tilaisuus 31.12.1980

klo

23.45-0.45 Raision torilla

T ila is u u d e s s a R a isio n V P K :n torvisoittoa, k a u p u n g in edustajan tervehdys se k ä 1/2 tun­

tia tanssia.

U U S I K A U P U N G IN T A L O — R A IS I­

O N S U U R IN Y K S IT T Ä IN E N T A L O - R A K E N N U S H A N K E . T y ö t a loitettiin 1 2 .1 2 .1 9 7 9 , p eruskiven m uuraus 7 .3 .1 9 8 0 , h arjan n ostajaiset 1 4 .1 1 .1 9 8 0 , v a lm is 3 1 .7 .1 9 8 1 j a vih k i­

äiset sy k sy llä 1 981. K u vassam m e k a u ­ p u n g in ta lo S eu ra k u n ta ta lo lta n ä h ty n ä . P ien et k u vat h a rjak aisp äivän ä 1 4 .1 1 . lä n si- ja p o h jo isp u o le lta .

M a rra sk u u n 14. päivä 1980 k irja ta a n R aision k au p u n g in his­

to ria a n k a h d e sta k in sy ystä. Silloin v ietettiin a rv o k k a a n kutsuv ie­

ra sjo u k o n läsnäollessa ra k en tajien perin teistä ju h la a , h a rja n n o s- ta ja istila isu u tta R aisio n u u den k a u p u n g in ta lo n rak en n u sty ö ­ m aalla . T oin en h istoriallinen asia on se, e ttä k au p u n g in talo n r a ­ k en n u sh an k e on m itta su h te ilta a n su u rin y k sittäin en talo rak en - n u sh an k e, m itä R aision k au p u n g in alueella on k o sk aan tehty.

P ä h k in ä n k u o re ssa tä rk e ä t n u m e ro tied o t o v at: tilavuus 31500 m 3, b ru tto p in ta -a la 8520 m z, k erro sala 6460 m 2 ja k o k o n a isk u sta n ­

nu kset n o in 26 m iljo o n a a m a rk k a a . K au p u n g in talo n ra k e n ta m i­

sen ty ö llistäv ä v a ik u tu s o n n . 100 m iesty ö v u o tta ja ty ö m a a n k es­

k im ääräin en m iesvahvuus o n ollu t n. 85 h enk eä. R aision k a u ­ pungin to im isto jen lisäksi rak en n u k seen sijo ittu u valtio n v irasto ­ j a , nim ism iehen kanslia j a poliisin to im in ta tila t. R ak en n u ssu u n ­ n i t t e l u n a on to im in u t su u n n ittelu k ilp ailu n v o itta n u t A rk k iteh ti­

to im isto A rto Sipinen Ky H elsingistä. P ä ä u ra k o its ija n a toim ii R ak en n u sto im isto A .P u o lim a tk a Oy j a ty ö m aan vastaavan a m estarin a rak en n u sm estari A rm as K urvinen.

R A K E N N U S H A N K K E E N E S IT T E L Y N su o ritti r a k en n u sto im ik u n n a n p u h een jo h ta ja E ero M ä k ip ä ä , R a k en n u sto i­

m isto A . P u o lim a tk a O y:n p u h een v u o ro n esitti jo h ta ja R aim o P u o lim a tk a ja ty ö n tek ijä in k iito k set p ä ä lu o tta m u sm ies

M artti U u si-S ep p ä lä . E E M E L I & K N I h a u sk u tti h arjan n ostajaisväk eä m m . u u d en u u tu k a isilla ku ple­

teilla a n .

H arjannostajaistilaisuudessa pidettiin p ro to k o llaan kuulu­

vat tärk eät puheet. Raision kaupungin ed u stajat, raken­

nustoim ikunnan j a kaupungin­

hallituksen p u h eenjohtaja Eero M äkipää j a kaupunginvaltuus­

to n p u h een jo h taja R auno Saari selostivat rakennushankkeen vaiheita j a tau statieto ja j a kiit­

tivät rak en n u ttajan puolesta ty ö ntekijöitä, u rakoitsijoita, suunnittelijoita ja rah o ittajia.

Jo h ta ja R aim o Puolim atka kiitteli puolestaan urakoitsijan ed u stajan a Raision kaupunkia, alaurakoitsijoita, työ n jo h to a j a työntekijöitä ja p äälu o tta­

m usm ies M artti U usi-Seppälä esitti työntekijäin kiitokset har-

jakaistilaisuuden järjestäm ises­

tä.

O m an suolansa tilaisuuteen toivat harjakaistilaisuuden o h ­ jelm an su o ritta ja t, Eemeli lau ­ luineen j a kaskuiluineen j a h ä ­ nen säestäjänsä Reino M arkku­

la, jo k a hänkin osoittautui ai­

kamoiseksi vitsimieheksi.

Jokaisen raisiolaisen osuus 1500 mk

V ertailun vuoksi to d etta­

ko o n , että uuden kaupunginta­

lon rakennushankkeen koko­

naiskustannusten vaikutus olisi ilm an lainoja j a jak so ttelu a eri vuosien osalle vuoden 1980 ta ­ lo u s a rv io s ta noin 20 % j a veisi koko pääom aosuuden. K ustan­

nusvaikutus jo k aista raisiolais­

ta kohden on noin 1.500 m k.

P u h een jo h taja M äkipää to- tesikin helposti heräävän kysy­

m yksen näin suuren hankkeen ta r k o itu k s e n m u k a is u u d e s ta . Päätöksen tekijät ovat tark an harkinnan tuloksena toden­

neet, että tällä toim enpiteellä pystytään raisiolaisille a n ta ­ m aan parem paa j a tehokkaam ­ paa palvelua. Nykyisin h ajal­

laan olevien eri hallinnonalojen palvelupisteiden keskittäm inen sam an k aton alle ja sam alla kaupungin työntekijöille p a ­ rem pien työskentelyolosuhtei­

den luom inen heijastuvat var­

m asti m yönteisesti asiakaspal­

veluun.

H A R J A N N O S T A J A IS T IL A IS U U T T A k u n n ioitti lä sn ä o lo lla a n m m . m aaherra P a a v o A itio . K u vassam m e o ik . kirkkoherra A n tti H a a v io , m aah erran sihteeri U lla B ergm an , k au p u n g in v a ltu u sto n p u h een jo h ta ja R a u n o S a a ri, m aaherra P a a v o A itio ja k a u p u n gin h allitu k sen p u h een jo h ta ja E ero M ä k ip ä ä , vasem m alla terveyslau tak u n n an p u h een jo h ta ja A im o H ö lttä , ta lo u sp ä ä llik k ö T a rja L ou h e- la in en , k au p u n g in jo h ta ja S a m u li P o rsa n g er, ta lo u sjo h ta ja V eijo T am m in en P u o lim a tk a O y , jo h ta ja H eik k i M alk a T urun S u o m a la in en S ä ä stö p a n k k i.

Paavo Tulonen Antti Malmberg

Aila Salmento Risto Muinonen

SUOMEN KRISTILLINEN LIITTO 2

Ilkka Hanski Pentti Lehvonen Ville Aakula

Risto Ahonen Jonna Susi

Raija Routio Reino Merikallio

KESKUSTAPUOLUE 3 LIBERAALINEN KANSANPUOLUE 2

Seija-Liisa Junkkala

Annikki Lehto Maija Haavisto Erkki Myllymäki

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE 12

Rauno Saari Anneli Kivijärvi Maija Näveri Jorma Einonen Pentti Eino E Laaksonen Antero Luhtala

RAISION KAUPUNGINVALTUUTETUT 1 9 8 1 -1 9 8 4

KANSALLINEN KOKOOMUS 12

Pia Lindroos Terttu Leppänen Raimo Sulonen

Pertti Mäkelä Teuvo Telari

SUOMEN KANSAN DEMOKRAATTINEN LIITTO 11

Reino Koivisto Jarmo Kallio Aarre Lehtonen Sirpa Ruisniemi Pirkko-Liisa Jokinen

SUOMEN MAASEUDUN PUOLUE 1

Eero Mäkipää Eero Joensuu

Aarno Enlund

1980 KUNNALLISVAALIEN TULOKSEN VAHVISTAMINEN

Ä 0n vahvistanut ja 20. päivänä lokakuuta 1980 suoritetun kunnallisvaalin tuloksen j a todennut, että Raision kaupungin­

valtuustoon on valtuutetuksi vitosiksi 1981— 1984 valittu seuraavat henki-

V altuutettujen varajäseniksi on samaksi ajaksi valittu seuraa­

vat henkilöt:

VAALILIITTO I:

KANSALLINEN KOKOOMUS r.p., LIBERAALINEN KANSAN­

PUOLUE r.p., KESKUSTAPUOLUE r.p. ja SUOMEN KRISTILLI­

NEN LIITTO r.p.

VAALILIITTO I:

KANSALLINEN KOKOOMUS r.p., LIBERAALINEN KANSAN­

PUOLUE r.p., KESKUSTAPUOLUE r.p. ja SUOMEN KRISTILLI­

NEN UITTO r.p.

Reino Merikallio R isto Muinonen Anna-Maija Vanto Auli Raunio Maija Haavisto A ila Salm ento Jyrki Siura Antti Malm berg Paavo Tulonen R isto Ahonen Erkki Myllym äki Ahti Sainio Raija Routio Annikki Lehto Ville Aakula Jorm a S u si Seija-Lilsa Junkkala Ilkka Hanski Pentti Lehvonen

Äänim ääräVertausluku

erityisnuorisonohjaaja 208 4.247,00

toimitusjohtaja 188 2.123,50

kasv. yo. 186 1.415,67

lehtori 144 1.061,75

kotitalousopettaja 137 849,40

erikoissairaanhoitaja 133 707,83

rehtori 131 606,71

metsänhoitaja 120 530,88

vanh. konstaapeli 112 471,89

yliluutnantti 106 424,70

maanviljelijä 106 386,09

maanviljelijä 100 353,92

perhepäivähoitaja 99 326,69

terveydenhoitaja 99 303,36

oik. yo. 95 283,13

insinööri 92 265,44

toimistonhoitaja 85 249,82

Insinööri 84 235,94

osastopäällikkö 77 223,53

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p.

R auno Saari Anneli Kivijärvi Maija Näveri Jorm a Einonen Marja Aram o

Pentti Eino E Laaksonen Antero Luhtala

Teuvo Telari Pertti Mäkelä Terttu Leppänen Raim o Sulonen Pia Lindroos

valtiotieteen maisteri 339 2.805,00

lääkäri 169 1.402,50

soslaalitarkkailija 127 935,00

osastopäällikkö 119 701,25

ekonomi 109 561,00

toimistopäällikkö 94 467,50

työnjohtaja 76 400,71

metallimies 67 350,63

sähköasentaja 57 311,67

kanslisti 56 280,50

rakennusm estari 55 255,00

päiväkodinjohtaja 55 233,75

'SUOMENTCÄNSÄN DEMOKRAATTINEN LIITTO rTpT

Reino Koivisto toimitsija 144 2.472,00

Jarm o Kallio levyseppä 134 1.236,00

Aarre Lehtonen toiminnanohjaaja 123 824,00

Sirpa Ruisniem i toimistotyöntekijä 118 618,00

Pirkko-Llisa Jokinen trukinkuljettaja 116 494,40

Eija Nurmi myyjä 111 412,00

Olavi Ääri vanhem pi konstaapeli 103 353,14

Paula Aali opiskelija 103 309,00

Eero M äkipää isännöitsijä 95 274,67

Markku Alajärvi aluesihteeri 93 247,20

Eero Joensuu telinekorjaaja 85 224,73

SUOMEN MAASEUDUN PUOLUE r.p.

A a rno Enlund liikkeenharjoittaja 233 398,00

VANHEMPAINILLAT VAISAARESSA

PERUSKOULUN YLÄASTEELLA, LV 1 9 8 0 -8 1 9. luokka-asteen oppilaiden huoltajille

A i k a : 7.1.1981

P ä ä a i h e : Keskiasteen koulutuksen esittelyjä ha­

kum enettely 6. luokka-asteen oppilaiden huoltajille

A i k a : 11.2.1981

P ä ä a i h e : Työskentely ja toiminta koulussa, vie­

raiden kielten ja matematiikan opiskelu 8. luokka-asteen oppilaiden huoltajille

A i k a : 11.3.1981

P ä ä a i h e : Ammatinvalinnan opetus ja ohjaus, op­

pilashuolto ja se n tukipalvelut 7. luokka-asteen oppilaiden huoltajille

A i k a : 1.4.1981

P ä ä a i h e : Opinto-ohjelman valinta 8. ja 9. luokkia varten. Valinnaisaineiden esittely ja va­

lintamenettely, liikunnan ja taideainei­

den opiskelu

Pääaih een lisä k si sisä lty y ohjelm aan koulun k asvatu s- ja opetustyöhön, opp ilasku n n an toim in­

taan, kouluneuvoston työhön se k ä koulun m uuhun toim intaan liittyviä aiheita.

Jo u k o M oisala apul.rehtori

Eila Laitala-Kimppa Ilmi Rekola Rainer W esterlund Juha Heikkilä Ritva Toivola Veikko Harjunkoski Pentti Erik E Laaksonen Ritva Rennes '

Juhani Reimari S im o Turklin Martti Linja-aho Inkeri Arstila Matti Martikainen Kauko Karvanen Martti Mellanen Sakari Lojander So ini Bäcklund Ritva A lasm aa Leena Kortesalo Ka uko Hörkkö Pekka Varho C la u s Henrichs Risto Salonen Kaija Keskitalo Heim o Pönkä Perttu Koillinen Jorm a Olli Ritva Erkkilä Sylvi Haikka Jorm a Jäntti Kirsti P aasio M argit Tuominen Lauri Salm i Markku Santala Jyrki K ö s si Pekka Sipp o la Leena K a n g a s Anne-M aria Kauppila

Äänim ääräVertausluku

jaostopäällikkö 74 212,35

emäntä 72 202,24

lääket. lis. 71 193,05

rakennusmestari 64 184,65

lehtori 60 176,96

varatuomari 58 169,88

vanh. konstaapeli 55 163,35

kotiäiti 55 157,30

varatuomari 52 151,68

liikennöitsijä 51 146,45

maisteri 51 141,57

hamm aslääkäri 48 137,00

kirjailija 46 132,72

paikallisjohtaja 44 128,70

laskentapäällikkö 43 124,91

suunnitteluinsinööri 42 121,34

rehtori 41 117,97

osastoavustaja 41 114,78

ammatlnopettaja 39 111,76

opettaja 36 108,90

proviisori 3 5 . 106,18

dlpl.insinööri 34 103,59

liikennöitsijä 34 101,12

merkonomi 32 98,77

tullivalvontatarkastaja 31 96,52

toiminnanjohtaja 31 94,38

käräjätuomari 31 92,33

toimistonhoitaja 30 90,36

emäntä 29 88,48

prosessim les 29 86,67

opiskelija 29 84,98

lastenhoitaja 29 83,27

lääket. lis. 28 81,67

huoltopäällikkö 25 80,13

lääketieteen opiskelija 23 .78,65 .

rak.insinööri 23 77,22

yo.merkonomi 23 75,84

myyjä 22 74,51

SUOMEN SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE r.p.

Heikki Älli liikkeenharjoittaja 54 215,77

Marjatta Kontula lehtori 50 200,36

Markku Lehtokari fll. maist. 45 187,00

Viena Rantanen johtava hoitaja 43 175,31

Heli Alankoja opiskelija 41 165,00

Ka uko Kruskopf kulttuurisihteeri 41 155,83

Terttu Hiltunen ekonomi 39 147,63

Taina Porsanger terveydenhoitaja 36 140,25

Kalevi Varpi rakennusmestari 36 133,57

Leevi Lehtonen rehtori 35 127,50

Ulla-Maija Alankoja toimistoapulainen 34 121,96

Heimo Hellsten keskusvarastonhoitaja 34 116,88

Antti Ijäs ohjaam om ies 32 112,20

Matti Ihander paloeslm les 31 107,88

Ulla Kivioja valt. kand. 31 103,89

Jarkko Räsänen ohjaaja 31 100,18

Toivo Kivipelto talousjohtaja 31 96,72

A nne Aaltonen toimistoharjoittelija 30 93,50

Eelis Saarre kiinteistönhoitaja 30 90,48

Kaija Kilpinen ompelija 29 87,66

Vilho Rissane n mittariasentaja 26 85,00

Eero Aanila maalari 26 82,50

Ka uko Kujanpää muurari 25 80,14

Erkki Rantala autonkuljettaja 25 77,92

SUOMEN KANSAN DEMOKRAATTINEN UITTO r.p.

Reim a Salonen myyjä 75 206,00

Hilkka Karppinen ompelija 72 190,15

Annikki Salonen tukkumyyjä 66 176,57

Christer Grönlund elintarviketyöläinen 64 164,80

Jorm a Virtanen piiritoimltslja 62 154,50

R auno Rantanen teknikko 60 145,41

Olavi Laakkonen tuotantomies 45 137,33

Katja Mäntylä opiskelija 42 130,11

Jo uko Kahila seostaja 41 123,60

Raim o Karimäki levyseppä 37 117,71

Eino Koivikko terveystarkastaja 32 112,36

Eino Korpela maalari 31 107,48

Juha Mäkitalo opiskelija 29 103,00

Uuno Rantakaari kirvesmies 24 98,88

Paavo Penttinen kiinteistönhoitaja 21 95,08

Raim o Suom inen putkiasentaja 21 91,56

Olavi- Hölttä varatuomari 18 88,29

U uno Alho teknikko 17 85,24

En sio Kautiainen kiinteistönhoitaja 17 82,40

Joel Hallikainen varastom ies 16 79,74

Vappu Lehtonen ompelija 16 77,25

Ritva Marjunen siivooja 15 74,91

SUOMEN MAASEUDUN PUOLUE r.p.

Mirja Kuismin-Nurm i Matti Lilja

yrittäjä konstaapeli

49 41

199,00 132,67

Kauko- lämmi- tyksestä

S uom en energiapo­

liittisessa ohjelm assa / l / on aktiivisen ener­

giap olitiikan tav o it­

teeksi asetettu energi­

a n säästäm in en ja k o­

tim aisen energian li­

sääm inen.

K au p u n k iliiton en ergiap oliittisen p o n n en m u k aan ” k au p u n k ien en erg ia ­ p o litiik a n ta v o itteen a o n energian riit­

tä v ä saanti k o h tu u llisin ku stan n u k sin , säästäm in en ja en ergian jä rk ev ä käyt­

t ö . K aup unk ien tu lee o tt a a e n tistä su u ­ rem pi v a stu u en erg ia p o litiik a sta alu eel­

la a n . S ä h k ö n j a lä m m ö n yh teistu o ta n ­ to o n tai erilliseen lä m m ö n tu o ta n to o n p erustuvaa k a u k oläm m itystoim in taa tu lee laajen taa v ain a lu eilla , jo is s a se o n k a n san talou d ellisesti k an n attavaa.

K A U K O L Å M M IT Y K S E N P A R E M M U U S

k iin teistö k o h ta iseen läm m ityk seen näh d en p erustuu siih en , e ttä eri p o ltto ­ ain eid en j a eri tek n iik o id en m u o d o sta ­ m a tu o ta n to - j a jak elu järjestelm ä v o i­

d aan o p tim o id a p ääom ak u stan n u sten j a k äyttök u stan n u sten o sa lta ratk aise­

vasti laajem m issa p u itteissa k u in yk sit- täisläm m ityk sen k yseessä o lle n . L isäksi k esk ittäm isen etun a saavu tetaan jo u s ­ tava siirtym ism ah d ollisu u s eri p o ltto a i­

n eisiin ja site n lu o d a a n edellytyk set lä m m ö n to im itu k sen ed u llisu u d elle ja varm u u d elle m y ö s m u u ttu vissa tilan­

teissa.

K a u k o lä m p ö o n läm m ity sm u o to m u iden jo u k o ssa . S itä ei o le p a k k o v a ­ lita ja k an salain en v o i h u o leh tia lä m ­ m ityk sestään m o n ella m u u llak in ta v a l­

la . Sen v u o k si k a u k o lä m m ö n h in ta on

p eriaatteessa m ääräytyn yt sen

m ark k in a-arvon m u k a a n . T o isin sa­

n o e n se o n k u lu ttajalle h iem an edulli­

sem p a a k u in o m a n läm m ityslaitok sen h a n k k im in en . K auk oläm p överk k ojen la a ju u s taas o n m ääräytyn yt sen m u ­ k aan , e ttä lä m p ö la ito k sen v ie lä kan­

n a tta a to im itta a lä m p ö ä tä h ä n hintaan v erk o n k au k aisim m alle ku lu ttajalle.

Jo k a in en ö ljy n h in n a n k o ro tu s m erkit­

s e e täm än rajan siirtym istä etääm m äk- si.

K a u p u n gin valtu u ston 1 8 .8 .1 9 8 0 h y­

v ä k sy m ä ja 1 1 .9 .1 9 8 0 v o im aan tullut R a isio n kau p u n gin k a u k o lä m p ö ta riffi o n seuraava:

K A U K O L Ä M M Ö N N O R M A A L IT L IIT T Y M IS M A K S U T P IE N T A L O IL L E T IL A V U U S 0 — 6 0 0 M ’ , V O IM A S S A 1 1 .9 .1 9 8 0 A L K A E N

K u lu ttaja m a k sa a k a u k o lä m p ö ö n liitty essä ä n . L iittym ism ak su n suuruus m äärätään seu raavasti:

R a k en n u k sen k u u tio tila v u u s L iittym ism ak su

0 ...6 0 0 m ’ 11.500

L iittym ism ak su u n v aik u ttava rak en n u stilavu u s m u o d o stu u läm m itettävis­

tä rak en n u sk u u tio m etreistä , jo t k a lask etaan R T -k ortin n :o 120.11 m u k aan . E d elläesitetty liittym ism ak su v a sta a niid en v ah vistam isen aja n k o h d a n hin­

ta ta so a .

J o s k a u k o lä m p ö la itteid en h a n k in to jen h in ta ta so olen n a isesti m u u ttu u , v o id a a n ed ellä m a in ittu ja m ak su ja ta rk istaa ja m u u tta a ed elly ttä en , e ttä val­

tio n h in ta v ira n o m a iset n e h y v ä k sy v ä t tai ellei sella isia v ira n o m a isia o le tai n e eiv ä t tälla isia h in to ja k ä sittele, e ttä tarkistu ksissa ja m u u to k sissa so v elle­

taan k u stan n u stason k eh ityk sen e d elly ttä m iä , k äytän n ön talou seläm ässä yleisesti n o u d a tetta v ia p eriaatteita. S ov ellu tu k sessa m ah d ollisesti syntyvät erim ielisyyd et alisteta a n p u o lu eetto m a n a sian tu n tijan ratk aistavak si.

K A U K O L Ä M M Ö N N O R M A A L IT L IIT T Y M IS M A K S U T V O IM A S S A 1 1 .9 .1 9 8 0 A L K A E N

K uluttaja m ak saa k a u k o lä m p ö ö n liitty essä ä n . L iittym ism ak su n suuruus

3 ,0 x V )m k 2 ,5 x V )m k m äärätään seu raavasti:

R akennu ksien tilavu u s L iittym ism ak su

0. . .10.000 m* 1.465 x k x ( 4 .0 0 0 + 10.000...2 0 .0 0 0 m* 1.465 x k x (1 6 .5 0 0 + 2 0 .0 0 0 ...3 0 .0 0 0 m* 1.465 x k x (2 6 .5 0 0 + yli 3 0 .0 0 0 m* 1.465 x k x (3 4 .0 0 0 + k = 1 .5 , V = ra k .tila v .

L iittym ism ak su u n v aik u ttava rakennu stilavuus m u o d o stu u lä m m itettä v is­

tä rak en n u sk u u tiom etreistä, jo t k a lask etaan R T -kortin n :o 120.11 m u k aan . R ak en n u k sissa, jo issa o n u u sista a su in k errostaloista p o ik k ea v a läm m ön - k u lu tu s, k äytetään m u u n n ettu a ra k en n u stilavu u tta. N ä itä rak en n u k sia o vat m m . liik e-ja p alvelu rak en n u k set, p ie n ta lo t, teo llisu u s-, vara sto -sek ä ju lk iset rak en n u k set. M u u n n ettu rak en n u stilavu u s saad aan ja k a m a lla läm m ön tar­

p een h u ip p u teh o lu vu lla 2 9 W /m * (2 4 k c a l/h m*).

E d elläesitetyt liittym ism ak su t vastaavat n iid en v ah vistam isen a jan k oh d an h in ta ta so a .

J o s k a u k o lä m p ö la itteid en h a n k in to jen h in ta ta so olen n a isesti m u u ttu u , v o id a a n ed ellä m a in ittu ja m ak su ja tarkistaa j a m u u tta a ed elly ttä en , että v a l­

tio n hin taviran om aiset n e h y v ä k sy v ä t, tai ellei sella isia v ira n o m a isia o le tai n e eiv ä t tälla isia h in to ia k ä sittele, että ta rk istu k sissa ia m u u to k sissa so v elle ­ taan k u sta n n u sta so n k eh ity k sen ed e lly ttä m iä , k ä y tä n n ö n ta lo u selä m ä ssä

yleisesti n o u d a tetta v ia p eriaatteita. S o v ellu tu k sessa m a h d o llisesti syn ty v ä t erim ielisyyd et alisteta a n p u o lu eetto m a n a sian tu n tijan ratk aistavak si.

K A U K O L Ä M P Ö E N E R G IA N N O R M A A L IT A R IF F I V O IM A S S A 1 1 .9 .1 9 8 0 A L K A E N

Perusm aksu

P eru sm ak su n su u ru u s m ä äräytyy ku lu ttajan ra k en n u stilavu u d en p erus­

te e lla . R ak en n u stilavu u s m u o d o stu u lä m m itettä v istä rak en n u sk u u tio m et­

reistä, jo t k a la sk eta a n R T -k o rtin n :o 120.11 m u k a a n . R a k en n u k sissa , jo is s a o n u u sista a su in k errostaloista p o ik k e a v a lä m m ö n k u lu tu s, k ä y tetä ä n m u u n ­ n ettu a rak en n u stilavu u tta. N ä itä rak en n u k sia o v a t m m . liik e- j a p alvelu ra­

k en n u k set, te o llisu u s-, vara sto - sek ä ju lk iset ra k en n u k set. M u u n n ettu raken­

n u stilavu u s sa a d a a n ja k a m a lla lä m m ö n ta rp een h u ip p u teh o lu v u lla 2 9 W /m * (2 5 k c a l/h m*)..

P eru sm ak su m äärätään seu raavasti:

1 0 .0 0 0 m*

1 0 .0 0 0 m*

1 .465 x k x (6 0 0 + 0 ,5 x V )m k /v 1 .465 x k x (2 6 0 0 + 0 ,3 x V )m k /v k = 1,5 V = ra k .tila v .

E d elläesitetyt m a k su t v a sta a v a t n iid en va h v ista m isen a ja n k o h d a n h in ta ta ­ s o a .

J o s k a u k o lä m p ö la itteid en h a n k in to jen h in ta ta so o len n a isesti m u u ttu u , v o id a a n ed ellä m a in ittu ja m a k su ja tarkistaa ja m u u tta a ed e lly ttä en , e ttä v a l­

tio n h in taviran om aiset n e h yväk syvät ta i, ellei sella isia v ira n o m a isia o le tai n e eiv ä t tällaisia h in to ja k ä sittele, että ta rk istu k sissa j a m u u to k sissa so v elle ­ taan k u stan n u stason keh ityk sen e d elly ttä m iä , k ä y tä n n ö n ta lo u selä m ä ssä yleisesti n o u d a te tta v ia p eria a tteita . S o v e llu tu k se ssa m a h d o llise sti syn ty v ä t

erim ielisyyd et alisteta a n p u o lu eetto m a n a sia n tu n tija n ra tk a ista v a k si.

K ulutusm ak su

K ulutusm ak su m u o d o stu u vesim ä ä rä m a k su sta ja lä m m ö n k u lu tu sm a k su s- ta . V esim ääräm ak su m äärätään k u lu ttajan la itteid en k au tta k iertän een k au - k o lä m p ö v esim ä ä n m u k aan ja lä m m ö n k u lu tu sm a k su k ä y tety n lä m p ö en erg i­

an m u k a a n .

K u lu tu sm ak su n suuruus:

a ) V esim ääräm aksu 0 .0 1 2 x H m k /k a u k o lä m p ö v esi-m * b ) L ä m m ö n k u lu tu sm a k su 1,5 x H m k /M W h

H :n arvo o n rask aan p o ltto ö ljy n M W h -h in ta v a r a sto ssa . K ulutusm ak su (vesim ääräm aksu + lä m m ö n k u lu tu sm a k su ) la sk eta a n k a h d ek si k u u k a u d ek ­ si kerrallaan ed ellisen la sk u tu sk a u d en a ik a n a o ste tu n p o ltto ö ljy n k esk im ä ä ­

räisen h in n an p eru steella ja pyö ristetä ä n ylö sp ä in s ite n , e ttä H o n ta sa n ja o l- lmK äyuövllos^ al5kaa hein äk u u n 1 p ä iv ä n ä ja p ä ä tty y seu ra a v a n k esä k u u n 30 PäJos" on y liv o im a isen esteen vu ok si p a k k o k ä y ttä ä p o ltto ö ljy n asem asta m u ita p o ltto a in e ita , lä m p ö k esk u k sella o n o ik eu s la sk e a k u lu tu sm ak su to d e l­

la k äytettyjen p o ltto a in eid en hin to jen m u k aan sek ä otta m a lla h u o m io o n kat- tila h y ö ty su h tcid en alen em in en j a lisään tyn eet k ä y ttö k u sta n n u k set.

V a n h o ja k iin teistö jä liitettäessä k au p u n gin valtu u ston p ä ä tö k sen m u k ai­

sesti h u o m io id a a n p oisjäävän k a ttilalaitok sen jä ljellä o le v a k ä y ttö ik ä site n , e ttä m yö n n etä ä n liittym ism ak su sta alen n u sta seu raavasti:

K a ttilalaitok sen ikä a lle 5 v 5— 10 v 10— 15 v 15— 2 0 v yli 2 0 v

a len n u s % 60 50 40 30 20

O H J E IT A R A IS IO N K A U P U N G I N K A U K O L Ä M P Ö V E R K O S T O O N L IIT T Y M IS E K SI

1. R aision k a u p u n g in v altu u sto o n hyväksynyt 15.8.-77 k a u k o lä m p ö - ta riffin , läm pösopim ukscn se k ä liittym is- j a lä m m ö n to im itu seh d o t.

2 . L äm p ö in sin ö ö ri P e n tti S u o m in en tek ee py y d ettäessä kauko läm m ity k sen k u sta n n u sarv io n . K ustannusarvion la a tim ista v arten p itä ä k iinteistön o m ista ja n a n ta a seu raav at tied o t:

— k iinteistön nim i j a osoite

— k au p u n g in o sa, k o rtte li j a to n tti

— liitettävien ra k e n n u sta n lu k u m ä ä rä

— a su n to je n lu k u m ä ä rä

— läm m itettäv ä rak en n u stilav u u s (esim . rak en n u slu v asta)

— v u o tu in en p o ltto ain een k u lu tu s (v an h a kiinteistö)

3 . K iinteistön h alu tessa liitty ä k au k o läm p ö v erk o sto o n , te h d ä ä n läm p ö so p i- m us-

L äm pö so p im u k sen m u k a a n R aision k a u p u n g in k a u k o lä m p ö la ito s m yyjä­

n ä to im itta a k u lu tta ja lle (kiinteistö) lä m p ö ä so p im u k sessa m a in itu in e h ­ d o in v esik au k o läm p ö v erk o sta.

4 . H yvissä a jo in ennen k au koläm m itykseen liitettäv än k u lu tta ja n läm m itys- laito k sen asennus- ta i m u u to stö ih in ry h ty m istä o n k o lm e s a rja a sitä k o s­

kevia p iiru stu k sia to im ite tta v a läm p ö laito k selle ta rk a stu s ta v a rte n . P ii­

ru stu k se t tulee la a tia L äm pöyhdistys R .y . k u lu tta ja k o m ite a n 1978 teke­

m ien o h jeiden 7 .1 . m ukaisesti.

5 . K iinteistön o m ista ja n tulee su o ritu tta a k u sta n n u k sellaan o m a n to n ttin sa alueella liito sjo h to ja v a rte n rak en n u stek n illiset työt k u te n kaivaus, p e ru s­

tu s , tä y ttö , seinien lävistys j a p aik k a u s läm p ö laito k sen o h je id e n m u k ai­

se sti. L ä m p ö la ito s ra k e n ta a liitty m isjo h d o n läm p ö laito k sen hyväksy­

m ä ä n läm m ö n lu o v u tu sp aik k aan sa a k k a k u lu tta ja n rak en n u k se ssa . T ä ­ h ä n p a ik k a a n läm p ö laito s a se n ta a m ittau sk esk u k sen , jo h o n k u u lu v a t k u ­ lu tta ja n liitty m istä v a rte n tarp eelliset laitteet.

6 . L ä m p ö m ä ä rä m itta ria v a rte n tulee k iinteistön o m ista ja n a s e n n u tta a k u s­

tan n u k sella an m a a d o ite ttu liito srasia 220 V sä h k ö v e rk k o o n liittä m istä v a rte n läm p ö laito k sen o so itta m a a n p a ik k a a n . R y h m ä jo h to tä h ä n liito sra- sia a n o n tu o ta v a s u o ra a n sä h k ö p ä ä k e sk u k se sta j a se o n v a ru ste tta v a sine­

tö itä v ä llä v aro k k eella. P ie n ta lo je n liito k set te h d ä ä n o h eid en liitteen m u ­ kaisesti.

7 . M ittau sk esk u sh u o n e o n p id e ltä v ä lu k ittu n a . H u o n e tta ei sa a k ä y ttä ä va­

ra sto p a ik k a n a tai m u ih in a s ia a n k u u lu m a tto m iin ta rk o itu k siin . H u o n ees­

s a tulee o lla la ttia k a iv o tai m u u lä m p ö la ito k se n h y v äk sy m ä vedenpoisto- m ah d o llisu u s. H u o n een v alaistu k sesta j a siivoam isesta h u o leh tii k u lu tta ­

j a . . . . . .

8. M ittau sk esk u sh u o n e o n m ik äli m a h d o llista v a ru ste tta v a o m alla u lk o - o v ella. U lk o a m ittau sk esk u k see n jo h ta v ie n o v ien lu k o t o n s a n o ite tta v a R aision L äm p ö la ito k sen sa rja a n (T u ru n L u k k o O y). V aihtoehtoisesti R aision k a u p u n g in K au k o läm p ö laito s to im itta a k u lu tta ja lle avain säilö n (p u tk ilu k o n ), jo h o n p a n n a a n m ittau sk esk u sh u o n ee seen jo h ta v ie n ovien av aim et. A vainsäilön a se n ta a k u lu tta ja läm p ö laito k sen ed u sta ja n kan ssa so p im aa n sa p aik k aan .

9. L ä m p ö la ito s su o ritta a k u lu tta ja n p y y n n ö stä k ä y ttö ö n o tto ta rk a stu k sc n , j o k a o n edellytyksenä läm m ö to im itu k sen alo ittam iselle. K ä y ttö ö n o tto ta r- k a stu s voi k o sk e a vain o sa a laito k sesta.

10.L äm p ö laito s su o ritta a k u lu tta ja n p y y n n ö stä lo p p u ta rk a stu k se n , k u n ty ö o n täysin valm is. U u d israk en n u k sissa o n lo p p u ta rk a stu s su o rite tta v a e n ­ n e n rak en n u k se n lo p p u k a tse lm u sta . L o p p u ta rk a stu k se ssa tulee k u lu tta ­ ja n j a asennusliikkeen e d u s ta ja n o lla läsn ä.

L Ä M PÖ SO PIM U K SIA J O 124

R a isio ssa o n te h ty lä m p ö so p im u k sia k iin te istö je n k a n ssa tä h ä n m en n essä 124, j o is ta k a u k o lä m p ö v er k o sto o n o n liitetty n ä 9 5 .

K aik k i tä m ä n h etk en k a u k o lä m m ö n ra k en ta m in en tä h tä ä s iih e n , e ttä R a i­

s io lla o n 1982 sy k sy y n m e n n essä , kun lä m m ö n to im itu s Im atran V o im a sta a lk a a , 17 M W :n lä m p ö k u o r m a . O le m m e s ito u tu n e e t o sta m a a n m äärätyn v e ­ sivirran T S K :n ra k en ta m a a n lä m m ö n lu o v u tu sp iste e sc e n a sti. 1982 o n ta rk o i­

tu s m y ö sk in ra k en ta a v e rk o sto a s ite n , e ttä v a n h a liik ek esk u s, K eo n a lu e sek ä V en h e o n m a h d o llista liittä ä k a u k o lä m m ö n piiriin .

Su urin ra k en ta m isk o h d e v u o d en 1982 jä lk ee n o n v e rk o sto n rak en tam in en liik ek esk u k sesta H u lv ela n j a T o ra v u o ren k a u tta P e tä sm ä k ee n .

K o sk a k a u k o lä m p ö k a iv a n to ja tu le e o le m a a n v a sta isu u d essa k in k o tim a ise­

m issa m m e a ih eu tta en p ie n tä h a itta a liik en te elle, to iv o n k ä rsivällisyyttä ja m y ö tä m ie lisy y ttä ed elleen to im in ta a m m e k o h ta a n ra k en ta essa m m e k a u k o ­ lä m p ö ä o s a n a k o k o k an san p a rh a a k si.

P e n tti S u o m in en lä m p ö in sin ö ö r i

Yksityisteitä koskeva avustukset

A vustukset Raision kaupungin alueella olevien yksityistei­

den k unnossapitoon, perusparannuksiin ja päällystäm isiin varatuista m äärärahoista ovat haettavina 31.03.1981 kello 12.00 m ennessä.

A nom uskaavakkeita saatavana kaupungin teknisestä viras­

to sta. V uonna -80 avustusta saaneille tiekunnille postitetaan kyseiset kaavakkeet. A nom ukset liitteineen on palautettava tielautakunnalle alla m ainittuun osoitteeseen.

T arvittaessa avustusten hakuun liittyviä ohjeita an taa ra­

kennusm estari Veikko T ikkanen, kaupungin tekninen virasto os. A lhaistentie 5, 21200 R aisio, puh. 786322/141.

R aisiossa 28.11.1980 T IELA U TA K U N TA

Viranhaltijoille kiitoksia

Kiliin j a N allin H u o lto O y:n ed u stajat luovuttivat osasto­

päällikkö M auno A nttilalle v ( o i k . ) j a läm pöinsinööri Pentti

Hiili

Suom iselle kukkalaitteen kii­

tokseksi teknisen viraston kone- ja L V I-osastolta saam as­

taan hyvästä asiakaspalvelusta läm pöyhtiön kaukoläm pöön liittyessä j a valtioavun hakem i­

sessa.

Kaupunginjohtaja Porsanger:

Palvelujen kehittämistä suosiva budjetti

— Vuoden 1981 talousarvio m ahdollistaa Raision kaupun­

gin palvelusten j a kunnallisen toim innan sisällön kehittäm istä edellisiä vuosia laajem m in, to ­ teaa kaupunginjohtaja Samuli P orsanger. Vaikka budjetin laatim inen olikin työlääm pi kuin viime vuonna, m m . hal­

lintokuntien ehdotukset jo u tu i­

vat läpäisem ään suunnittelutoi­

m ikunnassa ja kaupunginhalli­

tuksessa entistä kriittisem m än seulan, ei lauta- ja jo h to k u n ­ tien esityksiin jo u d u ttu teke­

m ään suuriakaan m uutoksia.

T ärkeä osuutensa on tässä kau­

pungin toim inta- ja talous­

suunnitelm alla, jo n k a to teu tta­

m isohjelm an 1981— 1985 en­

simmäisen vuoden toim inta- ja rakennekaavailut on miltei sel­

laisenaan voitu o ttaa talousar­

vioon.

K aupunginjohtaja P orsan­

ger on tyytyväinen kaupungin investointitoim intaan, jo k a on 22,3 % koko budjetista, kun

kaupunkien keskivertona on noin parikym m entä prosenttia.

Lainojen osuus, 17,2 % on suurehko j a tulee korkeim m il­

laan olem aan v. 1982, m u tta al­

kaa sen jälkeen laskea tasaises­

ti. Vuoden 1981 lainantarve on 'käy tän n ö ssä jo neuvoteltu ja laskelm at voidaan tältäkin osin todeta realistisiksi.

Suurin investointi on ilman m uuta uuden kaupungintalon rakentam inen, m ikä parantaa ratkaisevasti kaupungin palve­

lu ja tulevina vuosikym m eninä.

N uorison harrastustoim intaa palveleva tek o jäärata on talvi- liikunnan osalla myös ratkaise­

va parannus. Investointikoh­

teista lähem m in toisessa yhtey­

dessä tehdessämme.

M aapolitiikan hoidossa on kaupunginjohtajan mielestä Raisiossa onnistuttu hyvin.

T o n tteja on tarjolla sekä teolli­

seen että asuinrakentam iseen.

H aunisten teollisuusaluetta voidaan tehtyjen m aakauppo­

jen ja kaavoituksen avulla laa­

je n ta a ja uusia teollisuusalueita tulevat olem aan Paikkarin kaupunginosassa Iso-Vuoren teollisuusalue, Vatselan teolli­

suusalue ja tulevaisuudessa myös Kustavin- ja Raum antien väliin rakentuva varsin m ittava teollisuuden tarpeita varten va­

rattava alue.

Uusia asuntoalueita ovat He- pokankare, jo n k a 35 tonttia koskien on jä te tty peräti 120 anom usta. T ikanm aan suun­

nassa ja tk u u rakentam inen ja vuoden 1982 asuntolainoituk­

seen pääsee m ukaan myös To- ravuori. M uita pienrakenta- m istakin palvelevia alueita ovat m m . V uorenpää, H uhkon alue ja vanhat asuntoalueet, joissa tiivistäm ällä saadaan aikaan runsaastikin uusia tontteja.

K aupunginjohtaja P orsan­

ger katsoo siis luottavasti Rai­

sion tulevaan kehitykseen, jo s­

sa myös liikepalvelujen osalta on käynnissä laaja uudisraken­

nustoim inta.

Miten toteutus

työterveyshuollossa?

.Työterveyshuoltolaki tuli voim aan 1.1.1979. L akia on sovellet­

tava työssä, jo ssa ty ö n tan taja on velvollinen n o u d attam aan työ­

turvallisuuslakia (299/58) tai laivaturvallisuuslakia (345/67). Lain m ääräykset koskevat kaikkia ty ö n an tajia riip p u m atta siitä onko ty ö n an tajalla työntekijöitä yksi tai useam pia. T y ö n an tajan tulee järjestäessään työterveyspalveluja käy ttää työterveyshuollon am ­ m attihenkilöstöä.

T y ö n an taja voi valita kol­

m esta vaihtoehdosta työter­

veyspalvelujen hankkim iseksi:

1. T y ö n an taja hankkii tarvit­

taessa palvelut terveyskeskuk­

selta (kunnan terveyskeskus).

2. T y ö n an taja jä rje stä ä ta r­

vitsem ansa työterveyshuolto- palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa (tullee h a r­

voin kysymykseen pienillä työnantajilla).

3. T y ö n an taja hankkii tarvit­

sem ansa palvelut m uulta työ- terveyspalvelujen antam iseen oikeutetulta laitokselta tai hen­

kilöltä O ääkintöhallituksen hy­

väksym ät).

M ikäli ty ö n an taja järjestää työterveyshuoltopalvelut m uul­

ta palvelusten tu o tta ja lta kuin kunnan terveyskeskukselta tu ­ lee järjestelystä ilm oittaa ter­

veyslautakunnalle.

Lain nojalla annetussa val­

tioneuvoston päätöksessä (Ase­

tuskokoelm a N o 1009/78) m ääritellään, e ttä työterveys­

h u o lto a to teu tetaan eri toim ia­

loilla porrastetusti.

Kaikilla toim ialoilla työnan­

ta ja n on pitänyt jä rje stä ä eri­

tyistä sairastum isen vaaraa ai­

heuttavissa töissä työpaikkasel­

vitykset ja työterveystarkastuk­

set kuten aikaisem m inkin.

T yöterveyshuoltolain m ukaan alkaen 1 p n ä tam m ikuuta 1979.

Ensim m äiseen toim ialaryh­

m ään kuuluvien työnantajien tuli alkaen 1.8.1979 ryhtyä toi­

m enpiteisiin m iltä työterveys­

h u oltopalveluna toim ittavalta

yksiköltä ty ö n an taja hankkii palvelut.

Vastaaviin toim enpiteisiin olivat toiseen toim ialaryhm ään kuuluvat ty ö n an tajat velvolli­

sia ryhtym ään alkaen 1.8.1980 ja ryhm än kolm e työnantajat alkaen 1.8.1981. Ensimmäises­

sä vaiheessa, vuoden kuluessa siitä, kun on ryhdyttävä työter­

veyshuoltolain tarkoittam iin toim enpiteisiin kuuluvat m m . seuraavat tehtävät työterveys­

huoltoon:

— tarvittaessa terveystarkas­

tukset työhön tultaessa,

— riittävien tietojen antam i­

nen työn terveysvaaroista ja ohjaus niiden välttäm i­

seksi

— ensiapuvalm iuteen liittyvä toim inta

L aajentuen suoritettavat toi­

m enpiteet toim ialoittain edellä sanotusta siten, että kaikki la­

kisääteiset työterveyshuoltotoi- m enpiteet kaikilla toim ialoilla o n järjestetty 31.3.1983 m en­

nessä.

Työsuojeluviranom aisen val­

vontatehtäväksi on laissa m ää­

rätty valvoa, että ty önantajat täyttävät velvollisuutensa jä r ­ jestää työterveyshuoltopalve­

lut.

K ansaneläkelaitos korvaa työnantajille 60 °7o työterveys­

huollon kustannuksista.

Lopuksi san o ttak o o n , että yrittäjien ja om aa työtään teke­

vien työterveyshuollosta ja pal­

velujen tuottam isesta on sää­

detty erikseen.

U rho A lho

T yösuojelutarkastaja

Yksinkertainen onni

ELVI SINERVON RU N O JA VELLAMO M ATTILAN TULKITSEM ANA.

Joulu k u u n toisena päivänä saivat raisiolaiset tu tu stu a 1912 syn­

tyneen suom alaisen runon ja proosan herkän ja sam alla rehellisen taitajan Elvi Sinervon runom aailm aan. Lausuntataiteilija Vella­

m o M attila tulkitsi hienovaraisen koruttom asti läm m öllä ja si­

säistäen Sinervon runoista kootun kolm enkym m enen runon k o ­ konaisuuden YK SIN K ERTA IN EN O N N I. R unoilta alkoi M aam m o R unontekijän laululla ja rakkaudesta ja päättyi sa­

m an lyyrisen viisaushahm on vanhana m u tta yhä eläm ää ym m är­

tävänä tekem ään vierailuun viisaan neuvon kaivolla. Väliin m ahtui koko inhim illinen eläm ä, ihm inen luonnon j a inhimilli­

sen yhteiskunnan tietoisesti ja tiedottom asti toim ivana luovana o sana. Vaisaaren koulun kirjastossa pidetyn runoillan päätteek­

si k irjastolautakunnan puheenjohtaja Y rjö N uutinen ja kirjas­

to n h o itaja Kristiina L aam anen kukittivat R aisiossa ensi kertaa vierailleen kotkalaisen lausuntataiteilijan. R unoillan järjestelyis­

tä vastasivat Raision kaupungin kirjasto- ja k u lttuurilautakun­

n a t. T o d ettak o o n vielä, että ohjelm an oli koonnut ja esityksen valm istam isessa avustanut Ritva H olm berg.

3 0 .1 0 .1 9 8 0 va lettiin en sim m äin en o sa K esarannan ku rssik esk u k sen m ajoitu sra­

k en n u k sen so k k e lista . K uvassa kärryn ed essä Pertti S u h o n e n , b eto n ia la p io im a s­

sa M a u n o K o sk i ja a u to n la valla R e ijo J ärvin en .

Käytä oikein lääkäripäivystystä

Raision terveyskeskuksen lääkäripäivystys toim ii ym päri vuorokauden. Päivystystoi­

m inta tap ah tu u arkipäivisin L ääkärikeskuksessa klo

8.00—20.00 ja toim ii ajan v a­

rauksella sam an p äiv än aik a n a . • P ätvystyk SferT h~ö!TSväf R aision om at Jääk ärit vuorotellen. Yö­

päivystys Raision sairaalassa alk aa klo 16.00 j a ja tk u u seu- raavaan aam uun klo 8.00 asti.

T äm ä osa päivystystä toimii jo - notusperiaatteella. Raision sai­

raalassa päivystävä lääkäri huolehtii myös sairaalan p o ti­

laista, m inkä takia päivystys- vastaanotolle tulevat jo u tu v at joskus odottelem aan osastolle työskentelem ään jo u tu n u tta lääkäriä. Päivystävinä lääkä­

reinä vuorottelevat Raision ter­

veyskeskuksen ja sairaalan se­

kä N ousiaisten lääkärit.

M olem m at päivystysvastaan- o to t o n tarkoitettu kiireellisen lääkärinavun tarpeessa oleville, äkillisesti sairastuneille. Jo n o ­ tusta j a ruuhkautum ista ja odottam ista ei aina voida vält­

tä ä , m u tta niitä voidaan var­

m asti vähentää yhteisvoimin, kun ei kuorm iteta päivystys- vastaanottoa sinne kuulum at­

tom illa tapauksilla. Älkääm m e hakeutuko päivystävälle lääkä­

rille hoidattam aan pitkään ja t­

k u n u tta oiretta ja vaivaa, uusi­

m aan ehkäisypillereitä tai pyy­

täm ään todistuksia, hoidetaan näm ä asiat norm aalin ajanva- rausvastaanoton puitteissa.

Olisi myös suotavaa käyttää päivystävää lääkäriä enempi päiväsaikaan. Päivällä o n tar­

vittavat laboratorio- ja rö n t­

gentutkim ukset välittöm ästi saatavissa, yöllinen l ä ä k ä r i ­ käynti jo h ta a ehkä vain uuteen käyntiin päivällä kun em. tut­

kim ustuloksia on saatavissa.

Hyvin järjestetty lääkäripäi­

vystys lisää meidän kaikkien turvallisuudentunnetta. Yhteis­

pelillä asiat tälläkin kohdin su­

ju v at parem m in ja kaikkien yh­

teiseksi parhaaksi.