Raisio tiedottaa 1977, no 3. · DIGI

TIEDOTTAA

N:o 3 MARRASKUU 1977

J o u k ko ju lk a isu

YSTÄVYYTTÄ YLI RAJOJEN

Klnglsepp’ln kaupunginjohtaja Oleg Aleks Androvltsh Mihqjlov (oikealla j yhdessä Raision kaupungii^joht^ja Samuli Porsangerin kanssa Kingisepp’in valtuuskunnan vierailun aikana.26.'8.—30. 8. 1976. Taustalla Klngi­

sepp’in kaupungin tunnus.

Raision kaupungin kansainvälinen toim inta, joka aiemmin on tapah­

tunut satunnaisten tilaisuuksien ja tapaamisten yhteydessä kaupungin keskushallinnon ja hallintokuntien toimesta, kohdennettiin ja sille an­

nettiin vakiintuneet muodot vuon­

na 1975. 21. 4. 1975 solmittiin kaupunginvaltuuston päätöksellä ystävyyskaupunkisuhde ruotsalaisen Sigtunan kaupungin kanssa ja kuukautta myöhemmin 19. 5. 1975 solmittiin suhteet Neuvostoliittoon Kingiseppin kaupunkiin.

Sigtuna sijaitsee U ppsalan ja Tukholman välissä noin puolen tunnin ajom atkan päässä Tukhol­

masta. Kaupungin perusti Olavi Sylikuningas 1000-luvulla. Kau­

punki on pinta-alaltaan 327 km3 ja asukkaita runsas 27 000. K aupun­

ki on varsin mielenkiintoinen his­

toriallinen kohde, m utta tunnetaan myös vireänä koulukaupunkina.

Kingiseppin kaupunki on perus­

tettu vuonna 1384 ja sen vanha ni­

mitys oli Jam. Kaupunki sijaitsee Luga-joen rannalla Leningradin piirissä. Kaupungin pinta-ala on 3 000 km3 ja asukkaita yli 30 000.

Kaupungin suurim pana teollisuus­

laitoksena on fosforiitti- ja lannoi­

tetehdas, lisäksi kaupungissa on tekstiili-, kalanjalostus-, nahkaja- lostus-, metalli- ja metsänhakkuu-

tcollisuutta.

Keskeiseksi elimeksi ystävyys­

kaupunkisuhteita hoitamaan on kaupunginhallitus asettanut 13. 6. 1977 ystävyyskaupunkitoimi- kunnan. Toimikunnan jäseniksi valittiin:

Kauko Kujanpää, muurari Jyrki Siura, rehtori Ahti Sainio, maanviljelijä Teuvo Teläri, metallimies Rauno Rantanen, teknikko

Puheenjohtajaksi nimettiin jäse-' nistä Kauko Kujanpää os. Pette-•

rinpelto, 21200 Raisio, puh.

783 299. Toim ikunnan sihteerinä' toimii toimistosihteeri Aimo Ruis­

niemi, puh. virka-aikana ■ 783 900/202. Toimikuntaan valit­

tiin lisäjäseniksi Suomi-Neuvosto­

liitto Seuran Raision osaston edus-' tajana Uuno R antakaan sekä Poh- jola-Norden Raision osaston edus­

tajana Teuvo Laine. Ystävyyskau- punkitoimikuntaa edelsi kahden vuoden ajan ystävyyskuntatoimi- kunta.

Ystävyyskaupunkitoiminta Rai­

sion kaupungin hallinto-organisaa­

tion piirissä tapahtuu vuosittain hyväksytyn vaihtosuunnitelman ja sen toteuttamiseen varatun m äärä­

rahan puitteissa. Ystävyyskaupun- kitoimikunnalle hyväksytyssä toi­

mintasäännössä toimikunnan teh­

täväksi on mm. annettu edistää ja kehittää ystävyyskaupunkitoimintaa ja lisätä sitä koskevaa tietoutta se­

kä kaupungin hallinto-organisaa­

tiossa että kaupungin asukkaiden parissa.

Toim ikunnan tulee myös vuosit­

tain laatia ehdotus ystävyyskau­

punkiohjelmaksi, edelleen toimi­

kunnan tulee toimia yhteistyössä ja pitää yhteyttä kansainvälistä yh­

teistyötä varten perustettujen ystä-

•vyysseurojen Raisiossa toimiviin paikallisosastoihin. Toimikunnan tulee toim innassaan ottaa huo­

mioon Suomen haijoittam a viralli- . nen ulkopolitiikka ja toimia sen

mukaisesti.

•Ystävyyskaupunkitoiminta on lähtenyt alkuun hallinnollisella ta- splla virallisten valtuuskuntien vie­

railuina puolin ja toisin, tästä on

•edetty nuoriso-, kulttuuri- ja urhei- j totoimen alueelle sekä kaupungin omien hallintokuntien että raisio­

laisten järjestöjen toimesta. Ystä­

vyyskaupunkitoiminta on parhaim-

; millään kuitenkin silloin, kun se .on kaikkien kansalaispiirien ja kuntalaisten ulottuvilla ja kun sitä ovat toteuttamassa koulut, järjestöt ja yksityiset kansalaiset. Eläm änta­

v a k s i tulisi omaksua ystävyyssuh­

teiden vaaliminen ja kaikinpuoli­

nen kehittäminen.

Verrattomaksi avuksi yksityisille kansalaisille ja järjestöille ystävyys­

kaupunkitoim intaa suunniteltaessa ja harjoitettaessa ovat Raision kau­

pungissa toimivat kansainvälistä ystävyyttä edistävien seurojen osas­

tot:

— Suomi-Neuvostoliitto Seuran Raision osasto

Hilja Suominen, Aaponkuja 1, puh. 782 361

— Pohjola-Nordenin Raision osas­

to

Teuvo Laine, Kerrolantie, puh.

781 672.

Ystävyyskaupunkitoimikunta

ITSENÄISYYDEN 60-JUHLA VUODEN PAIKALLISET

TILAISUUDET RAISIOSSA

04. 11. klo 19 L okakuun vallankum ouksen 60-v. juhla Raision K auppaoppilaitoksella. N euvosto­

liittolaisen taiteilijaryhmän, raisiolaisten jä r­

jestöjen ohjelmaryhmien sekä nuorisosoitto­

kunnan esityksiä. A vauspuhe: kaupungin­

jo h ta ja Sam uli P orsanger, juhlapuhe: SN- Seuran to im itu sjo h taja E ero Salm i. Ju h lan järjestäv ät Kansallisen K okoom uksen, Kes­

kustapuolueen, S D P :n sekä SK D L:n R ai­

sion Kunnallisjärjestöt ja SN-Seuran Raision osasto.

03.— 1 0 .1 1 . ” N euvostonuoriso kom m unism ia rakenta- m assa” -näyttely Raision kirjastossa. Jä rje s­

tä ä nuorisolautakunta.

14.—3 1 .1 1 . Eestiläisen kirjallisuuden näyttely pääkirjas­

tossa sen aukioloaikoina. Jä rje stä ä k irjasto ­ lautakunta.

04. 12. klo 19 Juhlavuoden kirkkokonsertti Raision kir­

kossa. D ipl. lau laja M artti K orpela, laulu ja T u ru n varusk u n taso itto k u n ta. Järjestää R aision seurakunta.

"Ö o T ry .T fg P fT A Ib 'Y Y S P Ä K W N J U H P Ä C T if S tiU U P i1!...

klo 10 Jum alanpalvelus R aision kirkossa ja sen jälk een kunnianosoitus Raision h au tau s­

m aalla ja kirkkokahvitilaisuus S eurakunta­

talossa. Jä rje stä ä Raision seurakunta.

klo 13 Juhlatilaisuus Raision vanhainkodissa, lasten ohjelm aa, kaupungin edustajan tervehdys.

Jä rje stä ä R aision kaupunki

klo 15.30 Itsenäisyysjuhlakahvit Kauppaoppilaitoksella.

Järjestää Raision kaupunki,

k lo 16.00 Its e n ä is y y s p ä iv ä ju h la K a u p p a o p p ila ito k ­ s e n ju h la s a lis s a , ju h l a p u h u j a n a m a a h e r ­ r a Sylvi S ilta n e n . J ä r j . R a is io n k a u p u n k i 14.—20. 12. ” LU O T T A M U S” -elokuvan yleisöesityksiä:

14. 12. klo 19 K aanaan koulu 15. 12. 19 K uninkaanojan koulu 18. 12. 18 ja 20 Liikekeskuksen nuorisotila 19. 12. 19 Kuloisten koulu

Järjestäjinä nuorisolautakunta ja juhlatoimi- kunta.

Raisiolaisia kehoitetaan huom ioim aan myös M aakunnallinen itsenäisyyspäiväjuhla 6. 12. 1977 klo 13 Ikituurissa, T urussa.

Järjestäjin ä toim ivat lääninhallitus, T u ru n kaupunki sekä puoluepoliittiset piirijärjestöt.

RAISION KAUPUNGIN VIRASTOJEN AUKIOLOAJAT

arkisin 8.30— 12.00 j a 12.30— 16.00 tiistaisin 9.00— 12.00 ja 13.00— 17.00 lauantaisin virastot ovat kiinni

TÄSSÄ LEHDESSÄ mm:

KOULUASIAA RAITTIUSVIIKKO ILKIVALLASTA

sivut 4—5

sivu 2

sivu 6

Leirikesä 1 9 7 7

Kesärannan leiriläiset aamulla lipunnostossa.

Raision kaupungin nuorisolauta­

kunta jäljesti 8—11 vuotiaille rai­

siolaisille nuorille leirin Kesäran­

nassa 17—22. 6. ja 12—16 vuo­

tiaille Karhuluodossa 28. 6 .—7. 7.

Kesärannassa oli 48 leiriläistä ja

RAISION KAUPUNGIN RAITTIUSLAUTAKUNTA toim eenpanee raittiusviikolla seu raav at tilaisuudet:

P Ä Ä J U H L A

” Tupakatta iloisempi ilme”

T orstaina 3 .1 1 .7 7 klo 18.30 I h a l a n koulun juhlasalissa >

Tilaisuudessa mm. ” Lahjan tyttöjen” liikunta- ja ” Rasoden”

Iauluesityksiä, M arjaan a Salosen lausuntaa ja koululaisten ohjelm anum eroita, ” O let esim erkki” -aiheesta puhuu FM Kai Aarasola. Illan ohjelman aikana kaikkien osanottajien kesken otsikkoaiheinen tietoiskukilpailu, jossa palkintona p o l k u - , p y ö r ä .

NUORTEN TEATTERITUOKIO

T ilateatteri: R O M EO JA JU L IA , ohjaus j a sovitus K atri N ironen.

S u n n u n tain a 6 .1 1 .7 7 klo 17 Kauppaoppilaitoksen ju h la ­ salissa.

E teisaulassa raittiusveikkaus, palkintoina retkeilyvarusteita.

M olem piin tilaisuuksiin vapaa pääsy. TERV ETU LO A !

01. 11. klo 12 klo 18 02. 11. klo 18

RAITTIUSVIIKKO RAISIOSSA

V altakunnallista raittiusviikkoa vietetään 30. 10. 1977 alkaen tunnuksella O L E T ESIM ERK K I. -

V iikolla j a sen jälk een toim eenpannaan Raisiossa seuraavat raittiustilaisuudet:

30. 10. klo 19 Raittiustupajlta Soinilla,

K eskustapuolueen Raision naisosaston raittiusjaosto

Eläkeläisten raittiustilaisuus Liikekeskuksen nuorisotiloissa, Raision Raittiusyhdistys Nuorten raittiusilta Som pam ajassa, Raision seurakunnan jengityötoim ikunta Koko perheen illanvietto, LK P:n Raision os.

raittiusj. ja Raision m iniliberaalit O suus­

pankin kerhohuoneessa

03. 11. k lo 18.30 Raittiusjuhla Ihalan koulun juhlasalissa, Raision kaupungin raittiuslautakunta Nuortentempaus Liikekeskuksen nuoriso­

tiloissa, Raision R aittiit Porvarit

Raitdusviikon nuorten teatterituokio Kauppa­

oppilaitoksen juhlasalissa. Tilateatteri esittää näytelmän Romeo ja Julia. Raision kaupun­

gin raittiuslautakunta ja kulttuurilautakunta Lasten juhlaohjelma A m m attikoulun ju h la­

salissa. Lastenteatteri Vihreän Omenan esitys.

Raision Työväen R aittiusyhdistys j a raisio­

laiset pioneerijärjestöt

Kurssi nuorille pareille, vinkkejä ja asiatietoa kodinsisustuksesta ja perhe-elämästä. TTSprn Raision konttorin kerhohuone. Raision Rait­

tiusyhdistys

3 viikkoa kestävä tupakanvieroitus kurssi L K P :n Rais.os. raittiusjaosto. Kurssille voi­

d aan o tta a 15 ensiksi ilm oittautunutta.

Ilm oittautum iset Seija-Liisa Junkkalalle p u h . 787 584

K aikkiin tilaisuuksiin o n yleisöllä v apaa pääsy. Tilaisuuksien o h je lm a t o v at m ielenkiintoisia ja niihin liittyy tärk eää asia­

tie to a jo k aiseen kotiin vietäväksi. K a n n a t t a a t u l l a m u k a a n !

Raision kaupungin raittiuslautakunta ja raisiolaiset raittiusjärjestöt

kl o 19 06. f l . kl o 17

13. 11. kl o 14

16— 17. 11.

k lo 18.30—21

30. 10.—

7 ohjaajaa. Karhuluodossa oli 57 leiriläistä, joista 8 oli ruotsalaista, ja 9 ohjaajaa, joista yksi ruotsalai­

nen. Ruotsalaiset olivat tulleet Sig- tunasta, Raision ystävyyskaupun­

gista, Raisiolaiset j a ' sigtunalaiset- nuoret ystävystyivät pian ja leirin- loputtua oli haikeata erota, mutta osoitteita vaihdeltiin ja luvattiin’, kiijoiteQa.

Päivät aloitettiin aina jum palla' ja puurolla. Päiväohjelmassa oli.

valokuvasuunnistusta, pelejä, luon­

topolku, kuntopolku ja leirin lo’;

pussa oli jännittävä leirikaste<

Kesärannan leirillä oli ohjaajien ja leiriläisten välinen jalkapallo-ottelu^

jonka leiriläiset voittivat. Iltaisiin kokoonnuttiin nuotion ääreen lau-' lamaan, paistam aan m akkaraa tai lettuja ja esittämään hauskoja oh­

jelmia tai pidettiin disco.

Urheilutoimen haijoittelija Maurr Lunnamo kävi pitämässä leiriolym- pialaiset kumallakin leirillä. Kulj-' tuuri- ja raittiustoimen harjoittelija Jyrki Herala vei Kesärannan leiri­

läiset katsomaan M arkku Jaakkp- ' lan moottorisahatöitä KäkölääK \ Karhuluodossa hän piti alustuksen- musiikista Aarre Lehtonen kävi kertomassa Kesärannan Leiriläisille lasten festivaalista. Taiteilija Leena' * Partti oli kummallakin leirillä p i i ­ mässä taidetuokion leiriläisille.

Karhuluodon leirillä oli SpR jstik Eliise Oksanen pitämässä ensiapju- kurssin. Lauantai-illanvieton Kär- - huluodossa vetivät M artti Kivioja.’]

ja Seppo Meskanen.

Kesärannan leirillä oli aika käu- ‘ niit ilm at ja uimassa käytiin joka - päivä. Karhuluodon leiriä sateet- vähän haittasivat m utta se ei lanV - nistanut reippaita leiriläisiä. Eräs • sateinen päivä sai ohjaajat keksi­

m ään lauluja leiristä iltanuotiota varten ja näin syntyi mm. rapsodia

Karhuluoto. -

Nim. ”Ohjus”

r a i s i o l a i s n u o r i a

’ K I N G I S E P P I S S Ä

Raisiolaisten nuorten 46-henkinen' valtuuskunta vieraili Raision N eu-‘

vostol iittolaisessa ystävyyskaupuri»

gissa Kingisepp’issä 20.—23. 10.

1977.

Vierailun aikana Raisiolaisille vieraille esiteltiin laajasti Kingi*.

sepp'in nuorison elämää ja toimiri- taa. Ryhmän edustajat kävivät ke's-.

kusteluja Kingisepp’in ja Raision nuorisojärjestöjen välisten suhteiden*

edelleen kehittämisestä.

Raisiolaiset vierailivat myös Leningradissa jossa tutustuttiin mm. suureen rakennuselementti- * tehtaaseen. Tehtaan toimintaa ryh.- ; mälle esittelivät tehtaanjohtaja, ammattiliiton edustaja ja KOMSO-’’

MOL-järjestön edustaja.

Raisiolaiset nuoret (ryhmä koos- ' tui raisiolaisten vasemmiston nuori- - sojärjestöjen aktiiveista) pitivät m atkaa erittäin onnistuneena ja antoisana.

RAISIOLAISTAIDETTA KINGISEPPISSÄ

Raision kulttuurilautakunnan kokoama raisiolaisten am m atti- ja harras- ' t:\jalaiteiHjoiden kuvataidenäyttely avattiin 21. 10. 1977 Kingiseppin kau­

pungintalossa, josta se siirtyy vielä kaupungin toisessa osassa sijaitsevaan .kulttuuritaloon sekä myöhemmin vielä Leningradin Ystävyystalodn.

'M ukana on 45 työtä viidettätoista taiteilijalta sekä lisäksi 20 valokuva-

^suurcnnosta Raisiosta ja raisiolaisista. Avauksen suoritti Raision kulttuu­

rihallinnon edustajana kulttuurisihteeri Kauko Kruskopf, joka kuvassam­

m e esittelee varakaupurigii\johtida Zurkoville ja komsomolin 1. sihteerille

• Kuzinille taiteilija Elsa Salminiityn maalausta ”Arvonsa tunteva” . Heti

•avauspäivänä näyttely herätti suurta mielenkiintoa j a klngiseppiläisct to­

tesivat sen avulla voivansa entistä paremmin tutustua raisiolaisiin ystä­

viinsä.

LOKAKUUN 60.

VUOTISJUHLA 4 .1 1 .1 9 7 7

H H

K

n t a

o i

A . M » t>

ij/L M m k

NEUVOSTOTAITEILIJAT vatsastapuhid&t M aria ja Jevgeniä Donskqja kuuluvat alansa eturiviin ja esiintyvät Raisiossa Loka­

kuun vallankumouksen 60-v. juhlassa 4. 11. klo 19 Kauppaoppilai­

toksella. L ip p a a å 5 m k on saatavana mm. kaupungin nuorisotoi­

mistosta sekä järjestijjäyhtelsöiltä.

Raision ohikulkutien risteys avattiin jHkent^H y 5. 10. 1977.

Kuvassa m aaherra Paavo Aitio leikkaamassa siltaa ylittävää nauhaa.

V IK A IL M O IT U K S E T

Virastoaikana puh. 786 322 Muina aikoina

K ad u t j a tiet 782 251 Kaupungin kiinteistöt 783 135

782 405 V esihuoltoverkko 386 940 Jätevesien puhdistam o j a p u m p p aam o t 786 294

R A I S I O

T I E D O T T A A

N:o 3 MARRASKUU 1977

T o im itu s k u n ta : M a rja S a lm i (vast.) E ila S u o m in e n O s s i Pelttari E in o Laitinen

T o im itu s n e u v o s to : R a u n o Sa a ri pj.

C la u s H e n ric h s H ilk k a K arp p in en Perttu K oillin en R a u n o R an tanen

Ju lk a is ija :

R a is io n k a u p u n g in h a llitu s

Lounals-Suomsn Kirjapaino Oy Offsat-palno

Turku 1977

Raisio tiedottaa N:o 3 1977 — 3

KOTIPALVELU TOIMII

Kodinhoitotoiminta on lakisääteistä kunnallista sosiaalipalvelua. Toi­

m inta tapahtuu sosiaalilautakun­

nan alaisena kaupunginvaltuuston hyväksymän ja lääninhallituksen vahvistaman kodinhoitotoiminnan ohjesäännön mukaan.

Kodinhoitoapua antavat kodin­

h o ita ja tp a kotiavustajat. Kunnalli­

nen kodinhoitaja on saanut kaksi­

vuotisen ammattikoulutuksen ja kotiavustaja on käynyt 185 tuntia käsittävän kotiavustajakurssin.

Raision kaupungissa on 7 täytettyä kodinhoitajan virkaa ja 20 kotia­

vustajan tointa sekä kodinhoitotoi­

minnan ohjausta varten johtava kodinhoitaja.

Kodinhoitotoiminnan tarkoituk­

sena on ensisijaisesti huolehtia lap­

siperheistä silloin kun perheenäiti on tilapäisesti estynyt tehtäviään hoitamasta. Syynä voi olla äidin tai muun perheenjäsenen sairaus, ras­

kaus, liikarasittuminen tai muu näihin verrattava syy. Apua annet­

taessa otetaan kussakin yksittäista­

pauksessa huomioon avuntarpeen kiireellisyys ja välttämättömyys.

Kodinhoitoapua voidaan kuitenkin yhtäjaksoisesti antaa samalle per­

heelle vain kahdeksi viikoksi.

Mikäli avuntarve jatkuu voi sosiaa­

lilautakunnan yleinen osasto myön­

tää poikkeuksellisissa tapauksissa jatkoaikaa.

Kodinhoitajan tehtävänä on huo­

lehtia perheenäidin säännölliseen kodin- ja taloudenhoitoon kuulu­

vista tehtävistä tai avustaa niiden suorittamisessa. Hän huolehtii töis­

tä, jo tka ovat välttämättömiä kodin ja perheen talouden jokapäiväisessä hoidossa. Suurpyykki ja suursiivous eivät kuulu jokapäiväisiin kodin- hoitotehtäviin, eikä niitä sen vuoksi 0^e[M vartavast^fl-J . t i 1 an äi se n

kodinhoitajan suoritettavaksi. ■ Kodinhoitaja ei myöskään suorita varsinaisia am mattitaitoa vaativia sairaanhoitotehtäviä, vaikkakin h ä n - auttaa sairaan yleishoidossa sekä huolehtii siitä, että terveydenhoidon ammattihenkilön hoito-ohjeita nou-, datetaan.

Kotiavustajatoiminnan tarkoituk­

sena on huolehtia ensisijaisesti van- ■ huksista tilapäisesti tai tarvittaessa myös jatkuvasti. Kotiavustajat huo- I lehtivat vanhuksien ja sairaiden:

tarpeenmukaisista ruokatalous- ja ’ kodinhoitotehtävien suorittamisesta, hoidettavien puhtaudesta ja hyvin­

voinnista. He huolehtivat siitä, e ttä ' terveydenhoitoalan ammattihenki- - lön ohjeita noudatetaan ja jäljestä­

vät kodin olosuhteet sellaisiksi, että autettava yksin selviytyy silloin, kun kotiavustaja ei ole kodissa. ' Päivittäin on apua voitu myöntää - korkeintaan 2 tuntia hoitopaikkaa' kohden, koska avuntarvitsijoiden- ;

m äärä on suuri. «•-

Kodinhoitajan ja kotiavustajan var­

sinainen työaika on 80 tuntia k ah -1 • den viikon ajanjaksona. Työpäivän ■ alkamis- ja päättymisaika pyritään • sovittamaan asianomaisen kodin tarpeiden mukaan. Työntekijä saa-/

puu työpaikalleen sovittuna aikana *.

ja huolehtii siitä, että lapset tai' . m uut hoitoa tarvitsevat eivät hänen’

lähdettyään jä ä hoidotta tai ilman*, tarpeellista huolenpitoa. Poikkeuk- • sellisissa tapauksissa voi kodinhoi­

ta ja joutua yöpymään työperhees-:

sään, jos lasten- tai sairaanhoitoa * ei muutoin voida jäljestää. Viikon-’

loppuisin ja juhlapyhinä on kodin-, - hoitaja vapaa työstä. Työn laadun välttäm ättä vaatiessa voidaan ko- - dinhoitaja tällöinkin m äärätä o le -.’, maan työssä.

yaus kodinhoitajan tekemästä ko- dinhoitotyöstä on tällä hetkellä 0,60 mk—4,50 mk tunnilta ja ko­

tiavustajan työstä 0,50 mk—4,00 mk tunnilta. Perintä tapahtuu kuuden korvausluokan mukaan.

Näitä määrättäessä on huomioitu perheen suuruus ja samaan ruoka­

kuntaan kuuluvien henkilöiden vii- meksi toimitetussa kunnallisvero­

tuksessa maksuunpantu veroäyri­

määrä.

- ‘ Kodinhoitoapua voi tilata Rai­

siossa joko puhelimitse johtavalta kodinhoitajalta puh. 783 900/291 .tai käymällä henkilökohtaisesti kaupungin sosiaalitoimistossa (II kerros). Milloin tarve tiedetään etukäteen esimerkiksi apua tarvit­

sevan perheen äidin synnytyksen takia, on syytä tehdä tilaus ajoissa, k^ska kodinhoitaja voi muutoin ol­

la« jo varattu. Kaikille avuntarvitsi­

joille ei ole pystytty jäljestäm ään apua asiakkaan haluam ana ajan­

kohtana tai haluamaksi' ajaksi.

Täm ä on johtunut siitä, että ti­

laukset asetetaan kulloinkin kii- rjeellisyysjäijestykseen. Kuitenkin on pyritty siihen, että jokainen avuntarvitsija saisi tarvitsemaansa .kodinhoitoapua. V -nr",i i m i

Elatustuki — sosiaaliturvaa

Vastuu lapsen elatuksesta kuuluu lapsen vanhemmille. Se jonka huollossa lapsi ei ole, huolehtii täs­

tä elatuksesta maksamalla hänelle elatusapua. Elatusavun määrä vah­

vistetaan kirjallisella sopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Jos van­

hempi ei maksa sopimuksen tai tuomion mukaista elatusapua, lap­

sella on oikeus saada elatustukea.

RAISIOLAISET RAITTIUSJÄRJESTÖT

toim ivat ja vaikuttavat yhteistyössä kaupungin raittiuslauta­

kunnan kanssa esitellen ja korostaen tu pakasta, päihteistä ja alkoholijuom ista vapaan eläm äntavan m erkitystä k otona, työ­

eläm ässä, yhteiskunnallisessa toim innassa, kaikkialla.

T oim inta k a tta a kaikki ikäluokat ja väestöryhm ät.

Lähem piä tietoja antavat Raision kaupungin raittiustoim isto, puh. 783 900/226 sekä seuraavat raisiolaisten raittiusjärjestöjen vastuuhenkilöt;

R A ISIO N R A IT T IIT PO R V A R IT p u h een jo h taja P a h ta 2 as 30 Ilkka H anski 21200 Raisio R A ITTIU SY H D ISTY S SALAM A

p u h een jo h taja Y liopistonkatu 39—41 T au n o A irikkala 20100 T urku 10

puh. 783 934

puh. 27 051 R A ISIO N LIEKKI

p u h eenjohtaja Ja a k k o K aukonen

P irttik u ja 8 20270 Ihala

R A ISIO N TYÖVÄEN RA ITTIU SY H D ISTY S p u h eenjohtaja K unnankatu 17 as 35 E ino L aitinen 21200 Raisio

R A ISIO N RA ITTIU SY H D ISTY S p u h eenjohtaja Venheenkatu 3 Saim a Suom inen 21200 Raisio R A ISIO N PÄ IV Ä N N U O R ET p u h een jo h taja Siilipolku M aritta T uononen 21220 Som ersoja

KESKUSTAPUOLUEEN NAISTEN Raision osaston raittiusjaosto p u h een jo h taja K em ppilä puh. 783 004 Sylvi H aik k a 21200 Raisio

L K P Raision osaston raittiusjaosto

p u h een jo h taja Ju h an in k u ja 6 as 6 . M a rja tta Satokari 21200 Raisio

puh. 787 711

puh. 783 049

puh. 781 098

puh. 781 300

”Alle 18-vuotias lapsi voi saada

• elatustukea,

— jos elatusavun maksaminen on laiminlyöty,

— jos avioliiton ulkopuolella synty­

neen lapsen isyyttä tai elatusa- pua ei ole vahvistettu tai

' y ~ jos elatusvelvollisen alentunut

. työkyky, puutteelliset ansiomah-

’ ■ ' dollisuudet tai vähävaraisuus

aiheuttavat sen, että elatusapua ei ole voitu vahvistaa riittävän suureksi (tarkoittaa vähintään : nykyisen elatustuen suuruiseksi, jolloin erotus suoritetaan elatus-

• v tukena).

.» Elatustuen määrä on v. 1977 150 m k/kk lapselle, jonka huoltaja

• on yksinhuoltaja ja

120 m k/kk lapselle, jonka huoltaja on avio- tai avoliitossa muun kuin

• lapsen isän tai äidin kanssa.

. Elatustuki on sidottu elinkustan­

nusindeksiin ja tarkistetaan vuosit­

tain.

. Elatustukea haetaan asuinkun­

nan' sosiaalitoimistosta, jossa on käytävä tekemässä kirjallinen ha- ' kemus. Hakemukseen liitetään oi-

’ keuden päätös tai elatussopimus sekä virkatodistus ja selvitys tähä­

nastisista elatusapusuorituksista.

Asuinpaikan muutoksesta on välit­

tömästi ilmoitettava tukea maksa­

valle sosiaalilautakunnalle, joka siirtää asiakirjat uuteen kuntaan.

."T u k i maksetaan kunkin kuukau­

den 10 päivään mennessä postisiir- . ron välityksellä.

• *Tuen myöntämisen jälkeen elatu­

savun perimisoikeus ja -velvollisuus siirtyvät sosiaalilautakunnalle.

Raision sosiaalitoimistossa ela- tustukiasioita hoitaa kanslisti Hilk­

ka Nurmi, jonka puoleen voi kään­

tyä asiaa koskevissa tiedusteluissa, pbh. 783 900/268.

PÄIY ÄHOITOTUKI

Kaupunginvaltuusto on talousar­

viossa varannut lasten päivähoidon tukemiseen kuluvalle vuodelle 80.000 mk.

Tukea maksetaan perheille, joi­

den alle kouluikäinen lapsi on yk­

sityisessä päivähoidossa. Tuen myöntää sosiaalilautakunnan ylei­

nen osasto. Tuen m äärä on h ar­

kinnan mukaan enintään hoito­

maksun ja kunnallisen perintätak- san erotus. Tukea ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden perin­

tä kunnallisessa päivähoidossa olisi 12 mk tai 15 mk, koska tuki on tarkoitettu lähinnä vähävaraisille.

Hakemuslomakkeita saa sosiaali­

toimistosta ja hakemuksen voi teh­

dä milloin tahansa, vaikka varsi­

nainen hakuaika onkin vuoden vaihteessa. Tuki maksetaan kuu­

kausittain jälkikäteen hoitomaksu- kuittia vastaan. Tiedusteluihin vas­

ta a M aijatta Nygård, puhelin 783 900/290.

KOTIHOIDONTUKI

Kaupunginvaltuusto on talousar­

viossa varannut lasten kotihoidon tukemiseen kuluvalle vuodelle 120.000 mk.

Tukea maksetaan perheelle, jos­

sa on alle kouluikäinen lapsi ja äiti on lapsen hoidon takia kotona, vaikka hänen perheen taloudellisen tilan takia olisi oltava työssä.

Tuen myöntää sosiaalilautakunnan

yleinen osasto, ja se on tarvehar­

kintainen.

Hakemuslomakkeita saa sosiaali­

toimistosta ja hakemuksen voi teh­

dä milloin tahansa, vaikka varsi­

nainen hakuaika onkin vuoden vaihteessa. Tuki maksetaan kuu­

kausittain jälkikäteen. Tiedustelui­

hin vastaa M aijatta Nygård, puhe­

lin 783 900/290.

LEIKITÄÄN YHDESSÄ

Lgg i19»V-NUl f c t

Kaupungissa on tällä hetkellä oh­

jattua toimintaa kahdella leikki­

kentällä 3—6-vuotiaille lapsille.

Tarkoitus on laajentaa toimintaa yhdellä uudella toimintapisteellä vuosittain.

Ohjattu leikkikenttätoiminta al­

koi Ylhäistenpuiston leikkikentällä 17. 3. 1975.

Välineistöltään erinomaisella Keskuspuiston leikkikentällä ohjat­

tu toiminta alkoi marraskuussa 1976. Kenttä on iltapäivisin myös koululaisten ahkerassa käytössä.

Kummallakin kentällä on kaksi ohjaajaa viitenä päivänä viikossa kello 9.00—12.30. Uusi toiminta­

kausi alkaa elokuun puolivälissä, mutta toimintaan pääsee mukaan muulloinkin. Hakemuslomakkeita ja ohjeita kentän käytöstä saa per­

hepäivähoidon ohjaajilta (sosiaali­

toimisto II kerros) ja leikkikent- täohjaajilta. Ohjaajien puhelinnu­

mero on 783 900/289. Maksuna peritään 1 mk/pv.

Leikkikenttätoiminnan määrälli­

sen lisäämisen ohella on myös toi­

minnan laatua pyritty jatkuvasti kehittäm ään. Lapset ovat tehneet retkiä, käyneet" elokuvissa, viettä­

neet joulu-, vappu- ym. juhlia ja kentillä on järjestetty taidetapahtu­

mia ym. tempauksia silloin tällöin.

Leikkikenttäohjaajat ovat kehittä­

neet am m attitaitoaan käymällä luovan ilmaisun kursseilla.

Raisiossa on myös useita leikki­

kenttiä esim. Kuloisissa, Ihalassa ja Friisilässä, joilla vanhemmat voivat ulkoilla lastensa kanssa.

HÄLYTYSNUMEROT

R A I S I O S S A

0NNETT0MUUSILM0ITUS 0 0 5

— vara 783 005, 20 933

PALOASEMA 783 900

SAIRAS AUTO 11006

TERVEYSKESKUS 781 300

- päivystys (ilta, yö, pyhä) 782 329

POLIISI 781 002

— vara ... 783 538

ULATAKSI 783 300

... ... ....

KOULU KEHITTYY

ESKO RAUTAKORPI

OPPILAAN OHJAUKSEN YMPYRÖITÄ

Mihin oppilaan ohjauksella pyri­

tään?

Oppilaan ohjaus on osa koulun tehtävää ja liittyy sen vuoksi kiin­

teästi koulun toim intaan ja tavoit­

teisiin. Entistä monipuolisempi op­

pilaiden tukeminen on osa uudistu­

vaa Vaisaaren koulua.

Pyrkimyksenä on:

— edistää oppilaan tasapainoista kehitystä

— au ttaa koulunkäyntiä ja oppi­

m ista, vähentää oppimisvai­

keuksia sekä toteuttaa osaltaan koulutuksellista ja yhteiskun­

nallista tasa-arvoa

— vaikuttaa myönteisesti koulu­

viihtyvyyteen ja turvalliseen opiskeluun

K etkä oppilaita ohjaavat?

O ppilaan ohjaus kuuluu olennaise­

n a osana Vaisaaren koulun kaik­

keen opetustoimintaan:

— jokaisella opettajalla on keskei­

nen merkitys oppilaan ohjaami­

sessa oman aineensa opetustyön lomassa

— Pienryhmään sijoitettujen oppi­

laiden ohjauksesta huolehtivat erikoistuneet tarkkailuluokkien erityisopettajat

— lisäksi koulussa on kutakin ikä­

luokkaa varten om a oppilaan ohjaukseen erikoistunut ainee­

nopettaja, opinto-ohjaaja

— edellisten toim intaa oppilaan ohjauksessa tukevat m m . ter­

veydenhoitaja, koululääkäri, terveyskeskuspsykologi ja am- matinvalinnanohjaaja

Mitä oppilaan ohjaus sisältää?

O ppilaan ohjaus voidaan jakaa kolmeen sisältöalueeseen:

— kasvatukset Unen ohjaus

— opetuksellinen ohjaus

— am m atinvalinnan (uranvalin­

nan) ohjaus

— Kasvatuksellisen ohjauksen ta ­ voitteena on oppilaan auttam inen kehittymään persoonallisuudeltaan eheäksi, itsenäiseksi, aktiiviseksi ja sopeutumiskykyiseksi yksilöksi, jol­

la on edellytykset jatkuvasti kehit­

tää itseään ja osallistua myös yh­

teisön kehittämiseen. Oppilaalle tulisi muodostua myönteinen asen­

ne koulunkäyntiin. Oppilasta tulee ohjata tuntemaan vastuuta koulun­

käyntinsä onnistumisesta. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan tasapainoisen tunne-elämän kehit­

tymiseen ja sosiaaliseen kasvatuk­

seen.

— Opetuksellisen ohjauksen ta ­ voitteena on oppilaan auttam inen kehittämään työtapojaan sekä va­

litsemaan kykyjään ja harrastuk- siaan vastaavia opintojen kohteita.

Edelleen on tavoitteena parantaa oppilaan mahdollisuuksia käyttää hyväkseen koulun tarjoamaa ope­

tusta.

Kaikkia oppilaita tulee ohjata riittävän kiinteisiin ja hyvinhallit- tuihin opiskelutapoihin. Tavoittee­

na on itsenäinen, opiskeluun myönteisesti asennoituva ja luovaan opiskeluun kykenevä oppilas, jolla on riittävät opiskeluvalmiudet myös peruskoulun jälkeiseen koulutuk­

seen.

— Ammatinvalinnan ohjauksen tavoitteena on oppilaan auttaminen pääsemään selville taipumuksis­

taan, laatimaan koulutus- ja am ­ m attiuraansa koskevia suunnitel­

mia, tekem ään niiden vaatimia päätöksiä ja toteuttamaan niitä.

Ammatinvalinnan ohjauksen tavoit­

teena on myös ammatillisen suun­

nittelun edistäminen yhteiskunnas­

sa. Tällöin olisi pyrittävä lähentä­

mään koulua ja muuta yhteiskun­

taa toisiinsa sisällyttämällä kouluo­

petukseen ja ohjaukseen am mattei­

hin ja työelämään tutustumista.

M A T T I V E I R A

OPPIMINEN

HELPOMMAKSI

Vaisaaren koulun laajennusosa on ollut käytössä runsaat kaksi kuu­

kautta ja käyttökokemuksia on näin kertynyt runsaasti niin opetta­

jille, oppilaille kuin muillekin kou­

lussa työskenteleville. Nyt tiede- j tään, m itä uudet tilat pystyvät I käyttäjilleen antam aan. Tietenkin uusissa, puhtaissa tiloissa jo sinän­

sä on miellyttävää työskennellä.

Mahdollisimman edulliseen loppu­

tulokseen pääsemiseksi pyrittiin koulun käyttäjäkunnan taholta kuitenkin niin suunnittelu- kuin rakennusvaiheessakin kerta toisensa jälkeen myötävaikuttamaan sellais­

ten ratkaisujen syntymiseen, joitten toteutettuina arveltiin merkitsevän oppimistapahtuman helpottumista.

Valitettavasti rakennusajankohta vain ei lähinnä valtiontalouden ti­

lasta johtuen ollut otollinen kaik­

kien hyvien suunnitelmien toteutta­

miselle.

Kun kyse on nykyiselläänkin jo lähes 800 ihmisen päivittäisestä työpaikasta, muodostaa yhteyden­

pito talon sisällä melkoisen ongel­

man. Kommunikoinnin helpottami­

seksi varustettiin laajennusosa ko­

konaisuudessaan sekä m uutam a piste vanhalla puolella pikapuhe- linjäijestelmällä aikaa ja turhia as­

keleita säästäm ään. Nyt voidaan esimerkiksi oppilas tarvittaessa kutsua nopeasti ja suurem paa häi­

riötä tuottam atta vaikkapa oppilas­

huollosta vastaavien henkilöiden luokse. Samassa yhteydessä korvat­

tiin vanha keskusradioyksikkö te­

hokkaammalla aamunavauksia, rehtorin tiedotuksia, välituntisoitto- ja tms. välittämään.

Lähinnä vieraitten kielten ope­

tuksen tehostamiseksi saatiin kauan kaivattu opetusstudio, jossa on 18 ns. AA- (*audio-aktiivinen) ja 16 ns. AAK- («audio-aktiivis- komparatiivinen) oppilaspaikkaa.

AA-paikoilla oppilaat kuulevat -nauhalta taikka muusta ohjelma-

• lähteestä (esim. opettaja) tulevan .lähetyksen ja vastaavat tarvittaessa kysymyksiin kuullen itse kuulok­

keistaan samanaikaisesti oman pu­

heensa. AAK-paikkoihin kuuluu li­

säksi kasettinauhuri, jolla oppilas voi kysymysten lisäksi tarvittaessa äänittää omat vastauksensa ja näin myöhemmin verrata vaikkapa omaa ääntäm istään vierasta kieltä äidin­

kielenään puhuvan henkilön ääntä­

miseen. Sekä AA- että AAK-pai- koilta voidaan tarvittaessa nappia painamalla ottaa yhteys opettajaan.

O pettaja puolestaan voi kenenkään sitä tietäm ättä ”salakuunnella” ha­

luam aansa oppilasta taikka äänit­

tää määrätyn oppilaan vastaukset.

Voidaanpa oppilaille, mikäli ryh­

män tasoerot sen vaativat, välittää

Vaisaaren koulun rehtori Antti Tuominen toivoo koulun uuden si­

säpuhelinjärjestelmän tehostavan niin oppilaiden kuin opettajienkin -työskentelyä.

samanaikaisesti kahta eri ohjel­

maakin — helpompaa ja vaikeam­

paa taikka varsinaista ohjelmaa ja tukiopetusta. Kun tavanomaisessa opetuksessa oppilaan on laskettu käyttävän lukuvuodessa vierasta kieltä aktiivisesti vain runsaan tun- nin, tulee opetusstiicfiö tässä"suK-**

teessa merkitsemään melkoista edistysaskelta, joka ei voi olla hei­

jastum atta oppilaan aktiiviseen kie­

litaitoon. Kun kuitenkin eräillä muillakin oppiaineilla on tarvetta opetusstudion käyttämiseen, näyt­

tää studio jo nyt käyneen "ah taak ­ si” .

Laajennusosan luokkien akus­

tiikka on osoittautunut todella on­

nistuneeksi. Samoin on luokkiin suoritettu varsin laajamittaiset pi­

mennys- ja valkokangasjäijestelyt.

Näin pitäisi tehokkaan audiovi­

suaalisen opetuksen edellytysten ol­

la olemassa, varsinkin kun opetus- heittimiä tms. välineitä on sijoitettu tasaisesti läpi koulun kaikkien saa­

taville ja kun pistorasioitakin on kerrankin runsaasti. Jokaisen ope­

tustilan kattoon on vielä sijoitettu kisko, johon valkokankaan lisäksi tullaan sijoittamaan tarvittavat k artat tms.

Uusi laaja kiijasto puolestaan tulee suuresti helpottamaan oppi- laskeskeisemmän opetuksen sekä omakohtaisen tiedonhankinnan to­

teuttam ista — toivottavasti vain m äärärahat lähivuosina riittäisivät tällä hetkellä varsin tyhjien hyllyjen täydentämiseen.

Tulevaisuudessa tulee opetuksen tehostaminen väistämättä vaati­

maan yhä laajempaa audiovisuaa­

listen laitteiden käyttöä. Näin olo­

suhteiden tulee koulussa olla sellai­

set, että laitteiden käyttö on vaiva­

tonta ja voidaan luontevasti nivel­

lyttää oppimiskokonaisuuteen. Vai­

saaren laajennusosan ratkaisuissa on otettu pitkä harppaus tähän suuntaan. Todelliseksi puutteeksi lähivuosina — niin peruskoulun kuin aikuisopetuksenkin toiminnan kannalta — muodostunee valtiono- suussäännöksistä johtuva auditorio- tyyppisen suunyhm äopetustilan puuttum inen.

Koulun pihalla olevat ”oleskelutilat” ovat su o sittaa . Sirpa, Kirsi Ja Jaana kertoivat pitävänsä uudesta koulustaan.

ITSENÄISYYTEMME JUHLAVUOSI

PÄIVÄKODEISSA

Vaisaaren koulu:

Oppilaille, joiden koulumatka on yli 5 km jaetaan koulun toimesta autoliput, jotka oikeuttavat käyttä­

mään yleisen liikenteen linja-autoja koulumatkoilla. Liput annetaan kuukausittain. Yli 5 km :n koulu­

m atka on n. 120 oppilaalla.

Lahden koulu:

Oppilaista n. 15 käyttää matkan pituuden vuoksi linja-autoa'. Liput annetaan koululta. Kolmetoista op­

pilasta eri puolilta kaupunkia kyy­

ditään kouluun taksilla.

Erityiskoulut:

Cp- ja kuulovammaisten koulu­

jen oppilaat kyyditään kouluihinsa tarkoitukseen varatulla ajoneuvolla.

K u ljetu sa v u stu s:

Kouluohjesäännön 13 §:n mukaan huoltajalle, jonka lapsen koulumat­

ka ylittää 5 km tai on lapsen kul­

jettavaksi vaarallinen, annetaan avustusta, joka vastaa yleisten kul­

kuneuvojen kuljetusmaksua.

Samanlainen avustus annetaan huoltajalle, jonka lapsi on perus­

koulun luokalla I—III tai on ter­

veydeltään heikko, vaikka koulu­

m atka on viittä kilometriä lyhyem­

pi, jos sen ilman em. avustusta on katsottava muodostuvan lapselle liian vaikeaksi tai rasittavaksi.

Kuljetusavustus lv. 1977—78 jä r­

jestetään seuraavasti yli 3 km:n koulumatkoille:

— Kuloisten ja Kaanaan kouhin avustukseen oikeuttaville oppilaille jaetaan autoliput koululta viikon tarve kerrallaan

— Kerttulan koulun I—II luo­

kan somersojalaisille oppilaille an­

netaan kuukausiliput koululta.

Polkupyörien käyttö koulumatkalla

Koulumatkalla tulisi ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden välttää polkupyörän käyttöä, mikäli he matkalla joutuvat käyttämään ylei­

siä ajoväyliä, joihin el liity erillistä polkupyörätietä.

Päiväkotien toiminta rakentuu ns.

keskusaiheiden ympärille. Jokavuo­

tisia keskusaiheita ovat mm. syksy ja sen vaikutus luontoon ja ihmi­

siin, koti ja perhe, kotiseutu, mui­

den maiden lapset, liikenne, ju hla­

päivät jne. Keskusaiheiden puit­

teissa leikitään, lauletaan, askar­

rellaan, kuunnellaan ja katsellaan ko. asiaan liittyviä kirjoja, tehdään retkiä ja kutsutaan joskus päiväko­

tiin vieraitakin kertomaan oman alansa asioita.

T änä syksynä kiinnitetään eri­

koisesti huomiota itsenäisyyden juhlavuoteen ja sen viettämiseen.

Sosiaalihallitus on antanut yleiskir­

jeessään ohjeita päiväkotien toi­

mintasuunnitelmia varten tunnuk­

sen "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme” liittyen.

"Itsenäisyyden juhlavuoden viet­

tämisen tavoitteena on pyrkimys selvittää lapsille heidän kehitysta­

sonsa edellyttämällä tavalla kansal­

lisen yhteenkuuluvuuden, asiallisen kansallisen itsetunnon ja kansalli­

sen omaleimaisuuden kunnioittami­

sen merkitystä.

Keskeistä on:

— edellisten sukupolvien työn a r­

vostaminen ja nykypäivän näke­

minen osana tulevaisuuteen liit­

tyvää kehitystä

— asiallinen tieto maasta, kansas­

ta , kulttuurista ja tavoista

— myönteinen suhtautuminen omaan maahan ja kansaan sekä vuorovaikutus eri kansalaisryh­

mien välille sekä

— kiintymys omaan lähiympäris­

töön ja tunne kuulumisesta jä ­ senenä siihen.

Vaikka pääpaino juhlavuoden viet­

tämisessä onkin oman maamme kysymyksissä, tulee samanaikaisesti kiinnittää huomiota kansainväli­

syyskasvatukseen ja rauhan merki­

tykseen kansojen välisessä vuoro­

vaikutuksessa.”

Näiden ohjeiden mukaan on kussakin Raision päiväkodissa teh­

ty omat toimintasuunnitelmat ot­

taen huomioon lasten iät, ryhmien koot, käytössä olevat tilat vms.

Aiheen käsittely on aloitettu tutus­

tum alla entisiin aikoihin ja asiaa havainnollistettu mm. vanhoilla vaatteilla ja esineillä. Samoin on tehty retkiä Käsityöläisin useoon, leikitty vanhoja leikkejä sekä kuunneltu kansanmusiikkia. Van­

hoista ajoista edetään nykyaikaan ja tutustutaan lasten kanssa ensin Raisioon, sitten aihetta laajenne­

taan koko Suomea käsittäväksi.

Tarkoitus on tutustua paikallisiin erityispiirteisiin kuten esineisiin, kansallispukuihin tapoihin, ruo­

kiin. murteisiin, asumiseen, käsi­

töihin, kansan tansseihin ja musiik­

kiin jne. Lähempänä itsenäisyys­

päivää selvitetään lapsille Suomen lipun, vaakunan ja Maamme-lau- lun merkitystä itsenäisyyden ver­

tauskuvina.

Päiväkodeissa pidetään myös pieni itsenäisyysjuhla lapsille. Lap­

set esittävät ohjelmaa ja tunnelmaa luodaan lisäksi lipuin ja kynttilöin.

Pienimmille lapsille voidaan täten välittää muisto itsenäisyyden juhla­

vuodesta juhlaan liittyvän tunnel- 0 man avulla.

RAISION KAUPUNGIN KOULU­

LAITOKSEN TIEDOTUKSIA:

Lukuvuoden työaika (Peruskoulu ja lukio) Syyslukukausi

K evätlukukausi Joululom a U rheilulom a Pääsiäislom a M uut lupapäivät:

16. 08.—21. 12. 1977 ( 90 tp) 02. 01.—3 1 .0 5 . 1978 (100 tp) 22. 12. 1977—01. 01. 1978 20. 02.—25. 02. 1978 23. 03.—27. 03. 1978 03. 10. 1977

05. 12. 1977 tehdään lauantaina

26. 11. 1977 m aanantain työjärjestyksen m ukaan

O pettajien opintopäivät (peruskoulu ja lukio):

3. ja 8. 10. 1977 sekä 22. 04. 1978 Lukion oppilaita työskentelemässä Vaisaaren koulun kielistudiossa.

Kokeilumerkki

— hilycinlaitceiden ko­

keilu

HALYTYSM ERKIT N o r m a J i t p n mcrV.it

M e r k k ie n ta r k o itu s ja / V S ir e e n i t y y p p in e n n - ^ j T o r v i , ja p ilJ ir y y p -

k ä y ttd 1 i l 1 h ily r in O p in e n h ä ly t in

P a lo - ja p e la sr u sm e r k k i

" p a lo - ja p e la ic u s h e n k i-

lo jc o n k o k o o n k u t s u _ ___________________________________________

“ t o is t e t t u n a p e la s t u s - / p a lv e lu u n o s a llis t u v ie n *

v ir a n o m a is t e n ja y h - Ä ä n im e r k in k e s to a ik a n o m 1 Ä ä n im e r k in k e s t o a ik a n o in 1

te is o je n k o k o o n k u ts u m i n . m i n .

Y le in e n h ä ly ty s m e r k k i

— v a r o itu s v ä e s t ö lle u h ­ k a a v a sta vaarasta; s iir ­ r y s is ä t ilo ih in , s u lje o v e t , ik k u n a t ja i l ­ m a n v a ih t o . k u u n t e le y le is r a d io n u la v e r k k o a ja n o u d a ta o h je it a

H ä ly t in la it e v u o r o n p e r ä ä n k y t­

k e t t y n ä n o in 7 se k ja k a tk a is tu ­ n a n o in 7 se k .

Ä ä n im e r k in k e s to a ik a n o in I m in

Ä ä n im e r k in p it u u s n o in 2 sek . Ä ä n im e r k in v ä li n o in 2 s e k . Ä ä ­ n im e r k in k e s to a ik a n o in 1 m in .

K o k e ilu m e r k k i

" h ä ly t in la it t e id c n k o ­ k e ilu

H ä ly r n m c n k ä y n n is t in p id e tä ä n H ä ly t r im e n k ä y n n is t in p id e tä ä n k y t k e t t y n ä n o in 7 s e k . k y t k e t t y n ä n o in 7 se k .

H A L Y T Y S M E R K I T P o ik k e u s o lo je n m e r k it

M e r k k ie n ta r k o itu s ja L . . \ S ir e e n ir y y p p m e n a , T o r v i- ja p i l l i t y y p -

k äyttÖ h ä ly t in g p in e n h iiy r in

Y le in e n v a a r a m erk k i

— v ä e s t ö lle o h j e k u u n ­ n e lla u la -v e r k k o a ja n o u d a tta a v ir a n o m a is ­ t e n o h j e it a

“ v ä c s tö n s u o je lu h e n k i- l ö s t ö lle o h j e v ä e s tö n ­ s u o je lu v a lm iu t t a te ­ h o s t a v iin t o im e n p it e i­

s iin

H ä ly t t im e n k ä y n n is t in o n k y t­

k e tty n ä n o in 7 s e k . a ja n ja k a t­

k a is t u n a n o in 2 1 s e k a ja n . H i - ly t in la it e k y tk e tä ä n m e r k in a n ­ n o n k e stä e ssä v iis i k erta a . Ä ä n im e r k in k e s to a ik a o n n o in 2

r

m i n .

E n s im m ä is e n ja k so n k e s to a ik a o n n o in 7 s e k . ja se u r a a v ic n k a h ­ d e n ja k so n n o in 2 s e k . J a k s o je n v ä li o n n o in 2 s e k . M e r k k i a n n e ­ taan k u u t e n a sa r ja n a , jo id e n v ä li o n n o in 7 se k .

Ä ä n im e r k in k esr o a ik a o n n o in 2 m in .

— v la c O l l c l ä i k y n o p o s -

a s u o j a u r u m i s d t . _ __ __ __ __ __ __

— v t a t ö n i u o j c l u h c n k i - H U y t i n U i t e v u o r o n p e r ä ä n k y t - Ä ä n im e r k in p it u u s n o in 2 Mä lö s t ö lle l i m a l l a m e r k - k e te y n ä n o in 7 s e k . ja k a r k a ilt u - Ä ä n im e r k in v ä li n o in 2 s e k . A i lei t o im in e a a n v a lm is - n a n o in 7 se k . n im e t k in k e se o a ik a n o in 1' m in . n u t u i n i s d t a Ä ä n im e r k in k e s to a ik a n o in 1

Sisäasiainministeriö on palo- ja pe­

lastustoimesta annetun asetuksen sekä väestönsuojeluasetuksen nojal­

la päättänyt hälytysvällneilli an ­ nettavat äänimerkin Samalla ku­

motaan sisäasiainministeriön 26. 11. 1960 päättäm ät yleisen väestönsuojelun hälytystoiminnassa käytettävät äänimerkin

Uudet äänimerkit tulevat voi­

maan 1. päivänä tammikuuta 1978 ja siksi olisikin tärkeätä, että jo­

kainen tutustuisi uusiin merkkeihin ja selvittäisi itselleen niitten m erki­

tyksen ja niistä mahdollisesti ai­

heutuvat toimenpiteet.

Hälytysmerkkien käyttö jaetaan kahteen osaan:

1. normaali ajan äänimerkit, jotka ovat

— palo- ja pelastusmerkki

— yleinen hälytysmerkki ja

— kokeilumerkki

2. poikkeusolojen äänimerkit, jotka ovat

— yleinen vaaramerkki

— yleinen hälytysmerkki ja

— vaara ohi merkki

Merkkien käytössä on pyritty sii­

hen, että niitten tarkoitus olisi mahdollisimman selkeä ja että var­

sinainen väestölle tarkoitettu hätä- merkki — yleinen hälytysmerkki

— olisi sellainen, että ihmiset sen todella ottaisivat huomioon myös normaaliaikana.

Merkit on vahvistettu sekä siree­

ni tyyppisille että torvi- ja pilli tyyp­

pisille hälyttimille.

Oheisena merkkien tarkoitus ja käyttö sekä aikakaaviot.

Nonnaaliajan merkkeihin on uu­

tena merkkinä otettu yleinen häly­

tysmerkki joka on tarkoitettu ni­

menomaan väestölle. Täm ä merkki normaaliaikana tarkoittaa väestöä uhkaavaa säteilyn, myrkyllisten ai- aiheuttam aa m Y ä i Tffl T O T O j e ü S f a v S T lannetta.

Vaisaaren koulun 8 B luokka biologian oppitunnin ryhmätyöskentelyssä.

Ensi keväänä koulun sisäpiha tulee olemaan biologian opiskelun toimiva laboratorio.

V a u * o h i- m e r k k i

Kuka tuhoaa yhteistä omaisuuttamme?

Honkalan nuorisotalo, hyvityksen jäljiltä.

Kaupunkilaisten yhteiseen omistuk­

seen kuuluva omaisuus joutuu aika ajoin tihutöitten kohteeksi.

Erityisesti tällainen toiminta kohdistuu asumattomiin kaupungin rakennuksiin ja mikä ihmeellisintä, kaupungin kunnostamiin nuorison käyttöön luovutettuihin tiloihin. On ilmeistä, että näm ä tihutyöt ovat valtaosalta poikasakkien keskuu­

dessaan osoittamien voimannäyttei­

den tulosta.

Viimeisimpiä kohteita ovat olleet Petäsm äen päärakennus ja Honka­

lan nuorisotalo.

Tällainen toim inta ei varmaan­

kaan ole m ikään yhteiskunnasta ir­

rallaan oleva ilmiö, vaan nykyisen turvattom an ja paineiden alaisen elämänmenon aiheuttam a reaktio nuorisossamme. On vain erittäin valitettavaa, että Se kohdistuu ni­

menomaan nuorisolle itselleen ta r­

koitettuihin toimitiloihin, joita ra­

kennetaan sekä ylläpidetään yhtei­

sin varoin j a ponnistuksin.

Eräs mahdollisuus ilkivallan en­

naltaehkäisemiseksi on kenties se, että jo peruskoulun alaluokilta läh­

tien asiaa pyrittäisiin selvittämään lapsille. Tärkeintä kuitenkin on, että vanhem m at uhraisivat enem­

män aikaansa lapsilleen, pyrkien keskustelemaan tällaisesta toimin­

nasta ja sen aiheuttamista haitoista lapsille j a nuorisolle itselleen sekä

vanhempien rahakukkarolle. Lisäk­

si vanhempien tulisi hieman aktii­

visemmin seurata perillistensä toi­

m intaa kotipiirin rajojen ulkopuo­

lella.

Kevyenliikenteen valaisin tah o n JÄI-

Urheilu — liikunta

liitä.

Toivottavasti saamme nuorisom­

me tajuam aan asiantilan, ettei hei­

dän vähälukuisten toimitilojensa m äärää jouduta entisestäänkin su­

pistam aan.

AIKUISTEN UIMAKOULU (10 tuntia) järjestetään Raision uima­

hallissa ajalla 7 .—18. 11. 1977 ar- ki-iltoina klo 20.30—21,30. Raisio­

laisille maksuton. Ilmoittautumiset urheilutoimistoon, os. Kaupungin­

talo, puh. 783 900/227.

PALKINNOT KAUPUNGIN

YLEISURHEILU- JA SUUNNIS- TUSMESTARUUSKILPAILUISTA on haettavissa kaupungin urheilu- toimistosta. Myös aikaisemmista kisoista on muutama mitali hake­

m atta.

UIMAKANDIDAATIN todistus ja merkki on seuraavilla saamatta:

Minna Irto, Ilkka Järvinen, Maarit Järvinen ja Mika Heinonen. Ne voi noutaa urheilutoimistosta.

O Kaupungin yleisurheiluniesta- ruus kilpailuihin, jotka pidettiin kahdessa osassa 15. ja 1 9 .9 . Kuloisten kentällä, osallistui yh­

teensä 157 kilpailijaa. Näistä 81 lukeutui ikäkausisarjoihin 10—14 v. ja 32 otti osaa ainoastaan haas- teviesteihin.

Vetisiin suunnistusmestaruuskil- pailuihin 1. 10. osallistui 20 kilpai­

lijaa.

O Raision M arkkinahölkkään osal­

listui 62 kuntoilijaa. M äärä oli n.

parikym mentä viime vuotista pie­

nem pi. Y htenä syynä laskuun oli ilmeisesti lukuisten eri tapahtum ien sam an aikaisuus.

O Raisiolaisen polkuretken — Karevan kierron — samosi 9. 10.

870 osanottoilmoituksen tehnyttä henkilöä. Jakautum a eri reittien osalta oli ilmoitusten mukaan seu- raava: Lyhyet reitit (5 tai. 9 km) 387, keskireitit (11 tai 15 km) 353 ja pitkät reitit (19 tai 23 km) 130.

Ulkokuntalaisia oli ilmoitusten mu­

kaan vain 15. "Karevan kierron”

kuusivuotisen historian aikana on osanottajamäärä koko ajan nous­

sut. Viime vuotiseen tuli lisäystä alun toistasataa osanottajaa.

O Pohjoismaisessa kunto-ottelussa

"Kävele — hölkkää — juokse — liiku” , ajalla 18. 9.— 16. 10. kerä­

sivät raisiolaiset alustavan laskel­

m an m ukaan yhteensä n. 6000 pis­

tettä. Yhden pisteen sai 2,5 km kuntosuorituksesta päivää kohti.

HARJOITUSVUOROT VAISAAREN JÄÄKIEKKO- KAUKALOISTA

kaudeksi 1977—78 on anottava urheilulautakunnalta 31. 10. 1977 mennessä.

URHEILUJÄRJESTÖJEN MATKA-AVUSTUKSET vuodelta 1977 on anottava urheilulautakunnalta 30. 11. 1977 mennessä.

URHEILUJÄRJESTÖJEN OHJAAJIEN KURS SIAPUAR AH A- AVUSTUKSET

on anottava urheilulautakunnalta 30. 11. 1977 mennes­

sä. Avustusta voidaan myöntää seurojen ohjaajille v.

1977 käytyjen valmentaja- ja ohjaajakurssien kurssi- tai osanottom aksuihin.

Kirjalliset anom ukset on osoitettava Raision kaupungin urheilulautakunnalle, os. K aupungintalo, 21200 Raisio.

Tiedustelut puh. 783 900/227.

KUNTOLIIKUNTA

K untoliikuntaa on R aisiossa m ahdollisuus harrastaa m m . seuraavissa paikoissa.

Kerttulan kuntorata, valaistu iltaisin ja aamuisin, pituus 1600 m, varustettu lihaskuntotelineillä.

Kiintorastiverkostot

K erttulan alueella on 10 rastin kiintorastiverkosto, jo k a sopii erikoisesti suunnistuksen aloittelijoille. M ah ittu lan —Kullan- vuoren maastossa on uusi, vaativampi 20 rastin kiintorastiverkosto.

K a rtto ja saa m m . urheilutoim istosta.

Raision Uimahalli ja kuntokoulu Uim ahalli on avoinna talvikaudella arkisin 6.00— 8.00 aam u-uinti

8.00— 12.00 12.00—21.00 lauantaisin 8.00— 19.30 s u n n u n ta isin 11.00— 18.00 K untokoulu

naisille m a, ke ja pe miehille ti j a to klo U im ahallin puh. 782 677.

Kuntovoimistelu

Urheilulautakunta jäljestää ohjattua kuntovoimistelua seuraavasti:

K aanaan koulu m a klo 19.00—20.30 naiset Ihalan koulu m a k lo 19.00—20.30 naiset K uloisten koulu to klo 19.30—21.00 naiset K uloisten koulu pe k lo 19.30—21.00 m iehet K u n inkaanoja ke klo 19.00—21.00 naiset Urheilukerhot lapsille 7— 12 v.

Kuloisten koululla m a klo 16.00—18.00 K erttulan koululla to klo 16.00—18.00 Ihalan koululla pe klo 16.00— 18.00

koululaiset yleisöuinti yleisöuinti yleisöuinti k lo 12—20

12—20 ja la 10— 18

Työelämässä alkoholi on huono renki ja huono isäntä.

Tunne vastuusi

Petäsm äen päärakennuksen käyttöä.

Häirintäsoittoja hälytys- num eroon

Viim e kuukausien aikana on esiin­

tynyt tavallista enemmän häirintä­

soittoja palokunnan hälytysnume- roon 005.

N äitä on tullut yleensä klo 16— 18 välisenä aikana. Soittajat ovat olleet enimmäkseen lapsia, m utta hum alaisten soittojakin on tullut m uutam ia. Eräskin humalai­

nen halusi välttäm ättä saada tila­

tuksi puhelun Saksaan aluehälytys­

keskuksen k au tta ennenkuin pit­

kän keskustelun jälkeen ymmärsi soittaneensa väärään numeroon.

V arsinkin lasten vanhempien tulisi

selvittää lapsilleen hälytysnumeron merkitys. On luonnollista, että lapset kokevat soittamisen jännit­

tävänä, m utta samanaikaisesti saattaa joku yrittää todella pyytää apua hälytysnumerosta. Useasti ei uskalleta pyörittää muuta kuin nu­

mero ja jääd ä odottamaan mitä sieltä vastataan. Kun tällaista ta ­ pahtuu useita kertoja peräkkäin, ei voi olla kyse muusta kuin häirin­

nästä. Asiallista käyttäytymistä ei ole se, että soittajat esiintyvät sopi­

m attom asti hälytysilmoituksen vas­

taanottajalle ja sulkevat puhelun.

Kaikki Raision puhelinosuus­

kunnan toimialueen 005-numeroon soitetut puhelut nauhoitetaan T urun aluehälytyskeskuksessa ja Raision palokunnassa, joten niitä voidaan kuunnella uudestaan.

Lisäksi Raision palokunnassa voi-' daan kunnella puhelun aikana käytävä keskustelu kaiuttim en kautta. Häirintäsoittojen vuoksi on aloitettu toimenpiteet puhelujen tunnistamiseksi. Tällöin saadaan selville mistä puhelimesta soitto on suoritettu, joten syylliset tullaan tunnistam aan.

Hälytysnumerot Raisiossa

— palo- ja pelastusilmoitukset T urun aluehälytyskeskus 005

— sairaankuljetukset

T urun aluehälytyskeskus 11 006

UIM AHALLIN MAKSUT OVAT SEURAAVAT:

Kertamaksut aikuiset 3,00 mk, aamu-uinti 1,50 mk, invalidit, eläkeläiset ja sotilaat 1,50 mk, lapset, alle 15 v. 1,50 mk, lapset, alle 5 v. ilmaiseksi. Sarjaliput 10 kpl 27,50 mk, 20 kpl 50,00 mk, 100 kpl 240,00 mk. Uimahallilla on vuokrattavana uimapukuja, uimalakkeja, pyyheliinoja ja tukan- kuivaajia. Uintiaika on 1,5 tuntia. Lipunmyynti lopetetaan tunti ennen sulkemisaikaa. . . . .

A u k io lo ajat ovat

_ _ 6.00— 8.00 aam u-uinti

Mieluummin happea

8 .0 0 — 12.00 koulut

kuin savua.

12.00—21.00 yleisövuorot

L i i k u h e n k e s i edestä

RAISIOLAISET NUORET.

KIINNOSTAAKO VALOKUVAUS?

Jos kiinnostaa o ta yhteyttä nuorisotoim istoon puh. 783 900/

228. Suunnittelem m e pitem piaikaista (noin 2 kk) kestävää valokuvaus koulutuskurssia kevätkaudelle 1978. M ahdollinen kurssi jatkuisi kesällä järjestettävällä n. 8 vrk:n valokuvaus- leirillä.

O ta yhteyttä. Ilm oita halukkuutesi. Jos on tarpeeksi haluk­

k aita osallistujia tullaan kurssi toteuttam aan.

NUORISOJÄRJESTÖJEN TOIMINTA — JÄRJESTÄYTYNYTTÄ TOIMINTAA

Koulutustilaisuus nuorisojärjestöjen toim ihenkilöiden tehtä­

vistä järjestetään 21.—23. 11. 1977.

Tilaisuus on tarkoitettu nuorisojärjestöjen toim ihenkilöille tai toim ihenkilöiden tehtävistä kiinnostuneille.

Ilmoittautumiset nuorisotoimistoon puh. 783 900/228, viimeis­

tään 15. i l . 1977.

RAISION KAUPUNGIN NUORISOLAUTAKUNTA

N uorisoj ärj estot toim ivat

RAISION NUORET KOTKAT

ALUEJÄRJESTÖ R.Y.

RAISIOLAISET PIONEERIT

to 3. -11. Suuresta sosialistisesta vallankumouksesta 60 vuotta (m ah­

dollinen alustaja Eino Elers ja nähdään NL:n elokuva) Friisilässä to 10. 11. DNML:n päivä (niissä merkeissä muistellaan Berliinin fes­

tivaaleja elokuvan avulla ja jutel­

laan tulevista festivaaleista Havan­

nassa) Friisilässä

to 17. 11. Laulu-ilta Friisilässä to 24. 11. Työläisnuorten ongelmat ja ongelmat yhteiskunnassamme yleensä (ratkaisumallit SKP:n jul­

kaisemissa asiakirjoissa — keskus­

telua) Friisilässä

to 1. 12. Työläisnuoriso-ilta Friisi­

lässä

ti 6. 12. Aamulla kukkia haudalle ja illalla kahvittelut Friisilässä to 8. 12. Presidentin vaaleissa edis­

tyminen (asiantuntija) Friisilässä pe 16. 12. Tonttuilua Mahittulan discossa

to 22. 12. Menneen kauden toi­

minta, (keskustelua) Friisilässä Tietoja toiminnastamme ja tapah­

tumistamme saat toimistostamme, joka sijaitsee Lumparlankatu 18 Kulttuurikellarissa. SDNL:n Rai­

sion Aluejärjestön työntekijä Aarre Lehtonen on tavattavissa puh.

787 662.

ole

pää.

Y JL Tunne vastuusi

RAISION

KOKOOMUKSEN NUORET ry Nuoret porvarit toimivat Raisiossa mm. seuraavin muodoin:

Kokous- ja aiheilta

— kuukauden I ja III m aanantai

— liikekeskuksen nuorisotilassa

— klo 19.30—21.00 Pingis- ja kokousilta

— keskiviikkoisin klo 19.00—21.00

— väestönsuojassa Retki Kesärantaan

— lähtö lauantaina 19. 11. 77

— paluu sunnuntaina 20. 11.

— lisätietoja kokouksissa ja pu­

heenjohtaja Anna-Maija Van­

teita

— ilmoittautumiset puheenjohta­

jalle (p : 781 821) KNL:n liittokokous

— Seinäjoella 12.— 13. 11. 77

— tietoja puheenjohtajalta Pikkujoulujuhla

— perjantaina 25. 11. 77 alkaen klo 20.00

Varhaisnuorisotyötä (Minit) käyn- nistellään innolla. Ohjaajakin on jo tiedossa. Jäsenet voivat kertoa nuoremmille perheenjäsenilleen ja muille pikkuystävilleen hauskan harrastetoiminnan alkamisesta mahdollisesti heti vuodenvaihteen jälkeen.

NUORISOLAUTAKUNNAN VALVOTTUA TOIMINTAA

M A H IT T U L A N NUORISOKESKUS (yli 15 vuotiaille)

— ti, ke, to ja su klo 18—22

LIIKEKESKUKSEN N U O R ISO TILA (alle 15 vuotiaille)

— pe klo 18—21

PE R N O N T A L O 6 N U O RISO TILA

— ti, to ja su klo 17—21

K U N IN K A A N O JA N K E R H O TILA (ENT. KOULU)

— m a, to ja pe klo 19—22

K A A N AANKOULUN K ER H O TILA

— ti, ke ja pe klo 18—22

Toiminta muodostuu erilaisista peleistä, elokuvista, musiikista jne.

Nuorisolautakunnan toimesta on ko. aikoina paikalla palkattu valvoja, jo k a vastaa tilaisuuksien järjestyksestä ja järjestys­

sääntöjen noudattam isesta.

T oim intaan osallistum inen on kaikille raisiolaisille nuorille vapaata, paitsi M ahittulan nuorisokeskukseen, jo h o n on val­

vojalta saatavissa m aksutonta toim intakorttia.

NUORISO­

LAUTAKUNNAN ELOKUVAKERHO

s y y s k a u a e n i9 7 ^ io p p u o s a n ohjelmisto:

30.10. TU N T E M A T O N SO TILA S K -16 13.11. YSTÄVÄNI ILVES 20.11. A N TTI PU U H A A R A 27.11. VODKAA,

KOMISARIO PALMU 4.12. ROBINSON CRUSOE 11.12. PIIR R O SPA R A A TI 18.12. LUOTTAM US E lokuvat esitetään klo 18.00 liikekeskuksen nuorisotiloissa.

Y lim ääräisistä esityksistä il­

m oitetaan kirjaston- ja esitys­

paikan ilm oitustauluilla.

Jäsenkortit ovat kaikki loppu­

neet.

Raision kaupungin nuorisolautakunta Syyskausi 1977

OSASTOTOIMINTA:

Ihalan Nuoret Kotkat Pemontalon nuorisotila Keskiviikkoisin klo 18 —20.00 Varppeenseudun Nuoret Kotkat Rakennustoimiston ruokala M aanantaisin klo 18 —20.00 Keskustan Nuoret Kotkat Keskustan kerhotila Tiistaisin klo 18 —20.00 Länsi-Raision Nuoret Kotkat Yhdistyksen kerhomajalla Tiistaisin klo 18—20.00

Kaanaan Nuoret Kotkat OHJAAJAKOULUTUKSESTA Aluejärjestö: Tiistaisin klo 20 al­

kaen opintokerho kotkatoiminnan työmuodoista ja tavoitteista sekä kotkakäsikiija.

Ohjaajatapaamiset kerran kuukau­

dessa.

Piiri: Maariassa 5 .—6. 11. 77 as­

kartelun ohjauksen kurssi.

Kitarakurssi joka keskiviikko TTY:n talolla klo 18.00.

Kansantanhukerho TTY:n talolla maanantaisin klo 19.30.

‘IsHttov L apsiteatterikurssi, T unneil- maisun lehdistöavustajakurssi Piiri- ja aluejäijestöjen koulutus- vastaavien kurssi

Tarkem m at ajankohdat myöhem­

min

Lisäksi Nuorten Kotkien, Päivän Nuorten ja SNK:n yhteiset ohjaaja­

tapaamiset ja teemaillat.

Pioneerikuukauden tapahtum at Raisiossa marraskuu

2. 11. klo 18.00 Pioneerikuukauden 5—15 vuotiaiden Disko liikekes­

kuksen Nuorisotiloissa.

3. 11. klo 18.00 Lastenelokuvailta Kauppaoppilaitoksella.

13. 11. klo 14.00 Pioneerikuukau­

den päätapahtum a ja raittiustilai- suus Raision ammattikoululla.

Ohjelmassa: Nukketeatteri Vihreä Omena ”Lastenjuhlaohjelma” , Pio­

neerien esityksiä, Pioneeritoimin- nan näyttely -I- elokuvia

17. 11. klo 10.00 Satutunti Raision kiijastossa.

Perhepäivähoitajat lapsineen terve­

tulleita.

Lisäksi Pioneeriosastot kokoontuvat seuraavasti:

Pernon Pioneerikerho maanantaisin klo 18. Pernontalo 6. nuorisotila, Kerttulan Pioneerit maanantaisin klo 18.00 Lumparlank. 18 Kult- tuurikellari

Pasalan Nuoret Pioneerit m aanan­

taisin klo 18.00 Kuloisten koululla.

Tiistaisin klo 18.00 venekerho Mahittulan askartelutiloissa.

RAISION

MINILIBERAALIT

kerhoilevat Frälsintiellä ja Kun- naanKamuu^askarteiun^nayneie- misen ja muun hauskan puuhan parissa.

M ukaan sopii 5—12-vuotiaita tyt­

töjä ja poikia.

Lähemmin ohjaajilta Raija Frantti puh. 781 432, Eeva Lojander puh.

787 022

RAISION

DEMOKRAATTISET NUORET RY.

NUORISON ELÄM ÄÄ E R I M AISSA

N uorisolautakunta järjestää eri m aiden nuorison eläm ää esittelevän näyttelysalan, josta on vielä jäljellä näyttely:

N EU V O STO LIITTO 3 .— 10.

H . 1977

” N euvostonuoriso kom m u­

nismia rakentam assa”

Näyttelyn avaustilaisuus pide­

tään Raision kirjastossa 3. 11.

klo 19.15.

Tilaisuudessa pitää avajais- esitelmän konsuli H . P L K H IN , N euvostoliiton T urun pää- konsulaatista.

N äyttely on kirjastossa j a se on avoinna kirjaston aukiolo­

a i k o j a .

Raision kaupungin nuorisolautakunta

Tule m ukaan toim intaan.

L isätietoja nuorisotoim istosta puh. 783 900/228.

Raision kaupungin nuorisolautakunta