TIEDOTTAA
N : o 1 HELMIKUU 1978
Ryhmäjulkaisu
Y h d ysk u n tatyök ok eilu aloitettu R aisiossa —E nsim m äinen vaihe:
T ullaan tutuiksi
Laski aistem pauksilla, jo ita toteu
tettiin V aisaaren j a Pernontalojen asuntoalueilla paikallisten talo- ja huoltoyhtiöiden sekä osuuskunnan hallitusten j a Raision kaupungin raittius- ja k u lttu u rilau tak u n tien yhteistyönä, aloitettiin -Raisiossa yhdyskuntatyökokeilu. E m , aluei
den lisäksi .o n kokeilukohteena Petäsm äki. Laskiaistcm pauksien tarkoituksena oli tu tu stu tta a ihm i
siä toisiinsa, jä lje s tä ä m ukava yh- dessäolohetki ja luoda m yönteistä po h jaa seuraaville toim ille, joista tä rk e in on lähiviikkoina toim itetta
va m ielipidetiedustelu.
Y hdyskuntatyö — asukastoim intaa
Juhlallisesta nim estään huolim atta yhdyskuntatyö Raisiossa tulee ole
m aan leppoisaa alueiden asukkai
den yhteistoim intaa, asukastoim in- ta k ai olisi oikeam pi nim i.
Kysymykseen, m iksi asukastoi
m intaa tarv itaan , voisi san o a, ettei meille kenellekään liene yhdenteke
vää, m issä tai m iten asum m e. Ei ole yhdentekevää sekään, m iten koem m e naapurim m e ta i millaisia n aap u reita itse olem m e. Kukin asu k as voi itse v aik u ttaa ratkaise
vasti om aan viihtyvyyteensä j a m er
kitsevästi myös p erheensä j a n aa
pureidensa viihtym iseen. Viimeksi m ainittu asia tulee tärkeäksi a in a
kin silloin, kun kaik k i ei m ene h y - ; vin naapureiden k an ssa, k u n su h teeseen on tu llu t häiriötä.
A sukastoim innan tarkoituksena - e i -o le s e _ e t t ä ta lo n , k a i k k i e n asuk
kaiden täytyisi tu n te a toisensa ja viihtyä yhdessä, vaan e ttä niillä, jo tk a haluavat yhteistoim intaa, p u u h a ta asuinym päristönsä p a ra n tam iseksi j a esittää yhteistoim intai- deoita, olisi m ahdollisuus siihen ja keinoja teh d ä jo ta k in .
N aapureihin tu tu stu m in en on yksi ta p a m u u tta a asuintalon ilm a
p iiriä, jo k a on aivan toinen silloin, kun a su k k aat tuntevat toisensa.
N aapureihin tu tu stu m in en ei ole tavoite sinänsä. Se on ERÄS K E I
NO v älttää yksinäisyyttä j a eristy
neisyyttä ja se on myös keino saad a yhteistoim in m uutoksia asuinym pä
ristöön. Ihm issuhteet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, m iten m ielek
k ään ä koem m e eläm isen.
Hyvänä .asuntoalueena voidaan p itä ä sellaista, jo k a a n ta a m ahdol
lisuudet asukkaiden väliseen seu
ru stelu u n . Hyvät n a a p u risu h te e t li
säävät tu r v a l li s u u t t a j a r i k a s t u t t a vat eläm ääm m e. Jokainen ihminen o saa jo ta k in j a jokaisella on k äy t
tökelpoisia ideoita j a taitoja toim ia itsensä ja m uiden parhaaksi.
Y hdyskuntatyö — asukastoim in ta pyrkii au ttam aan näissä pyrkim yk
sissä.
Kuva V aisaaren lasklalsriehaata 5 . 2 . 7 8
P uutavaran h u o n o n kysynnän vuoksi m yydään kaupunkilaisille m e tsä n p e rk a u sty ö m a ilta k e rä tty ä p y ö re ä ä
K O I V U H A L K O A
e rittä in edullisesti h a n k in ta h in ta a n 50 m k / m 3.
N oin 100 m 3 h a lk o m ä ä rä m y y d ä ä n m ie lu im m in v ä h in tä ä n 4 m 3 ta i sitä su u re m m issa erissä.
O sta ja v astaa itse k u lje tu k sista .
T ie d u s te lu t R A I S I O N K A U P U N G I N
ra k e n n u s o s a s to , k a u p u n g in p u u ta rh u r i p u h . 786 322
• • •
K ansainvälisiä m usiikldvieraita on odotettavissa Raisioon tän ä kesänä ainakin R uotsista j a Itävallasta.
Raision ruotsalaisen ystävyyskun- n a n , Sigtunan, taide- j a m usiikki
koulun orkesteri saap u u 2 . - 3 . 5 . konsertoim aan yleisölle Ja kouluis
sa. H einäkuun loppupuolella pidet
tävässä torikonsertissa esiintyy itä
valtalainen kansantanssi- j a kan- sanm usiikkiryhm ä.
• • •
R AISIO N K A U PU N G ISSA
ju lis te ta a n h ae tta v ik si se u ra a v a t v ira t j a sija isu u d e t:
1. P Ä IV Ä K O D IN J O H T A J A N S IJA IS U U S
V enheen p ä iv ä k o d issa a ja lle 1 7 .3 .— 1 2 .1 2 .1 9 7 8 , pätevyys la s te n ta rh a n o p e tta ja n tai so sia a lik a s v a tta ja n tu tk in to j a p a lk k a u s k o u lu tu k s e n m u k a a n Y 21— Y 20 pl,
2 . K A K S I L A S T E N H O IT A J A N V IR K A A
V arppeen päiväkodissa, pätevyys päivähoitoasetuksen 7 §:n
’ m u k a in e n la s te n h o ita ja n tu tk in to j a p a lk k a u s Y 13 p l, 3 . L A S T E N T A R H A N O P E T T A JA N S IJA IS U U S
V arp p ee n p ä iv ä k o d issa a ja lle 1 .4 .— 9 .1 2 .1 9 7 8 , pätevyys la s te n ta r h a n o p e tta ja n ta i so s ia a lik a s v a tta ja n tu tk in to j a p a lk k a u s Y 19— Y 17 p l, j a
4 . L A S T E N H O IT A J A N S IJA IS U U S
V arp p ee n p ä iv ä k o d issa a ja lle 1 0 .3 .—6 .1 1 .1 9 7 8 , pätevyys j a p a lk k a u s k u te n k o h d a s sa 2.
V ira t o v a t k a u p u n g in so siaali- j a p ä iv ä h o ito -o h je s ä ä n n ö n alaisia.
H a k u a ik a p ä ä tty y 6 .3 .1 9 7 8 k lo 12.00. H a k e m u k se t v irk a -, o p in to - j a ty ö to d istu k sin e e n o n lä h e te ttä v ä R a isio n k a u p u n g in so sia a lila u ta k u n n a lle , o so ite: S o sia a lito im isto , 21200 R aisio .
E n n e n 'v i r a n /s ija is u u a e f i v a s ta a n o tta m is ta v å litu ^ ^ JS T e S iié t"
tä v ä h y v ä k s y ttä v ä lä ä k ä rin to d is tu s te rv e y d e n tila s ta a n .
L ä h e m p iä tie to ja a n ta v a t a o . la ito ste n jo h ta ja t, p u h . 9 2 1 / 783 900.
R a isio ssa 2 .2 .1 9 7 8
S o s ia a lila u ta k u n ta yleinen o sa sto
TÄSSÄ LEHDESSÄ mm:
nuorisotoim innasta
oppilaitosten yhteisvalinta sivu 6
venepaikoista sivu 4
Raision kaupungin vuosi-ilmoitus 1978
K aupunginvaltuuston kokouk
sista ilm oitetaan erikseen.
K aupunginhallituksen varsinai
se t kokoukset pidetfifin k au p u n ginhallituksen istuntosalissa jo k a m a a n a n ta i alkaen kello 17.00, lu k u u n o ttam atta n iiti m aan a n taita, jolloin o n k a u punginvaltuuston kokous. T äl
löin kokoukset p id etään jo kello 15.00 alk ae n . Kesä-, heinä- ja elokuun aik a n a kokoukset pide
tä ä n kuitenkin vain jo k a toinen m a a n a n ta i. Y lim ääräisiä ko
kouksia p id etään tarvittaessa.
K aupunginhallituksen tark istet
tu p ö y täk iija p idetään yleisesti n äh täv ä n ä kaupunginkansliassa seuraavan kokouksen jälkeisenä ensim m äisenä arkipäivänä kello 13.00— 16.00, k esäaik an a kui
tenkin kello 13.00— 15.15.
H allintokuntien pöy täk iijat pi
d etään yleisesti näh täv än ä seu raavas ti:
— K okousta seuraavan kuu
k au d en II tiistain a kello 13.00— 16.00:
K oululautakunnan koulutoi
m istossa, palolautakunnan paloasem alla, urh eilu lau ta
k u n n an vapaa-aikatoim istos- sa j a kirjastolautakunnan kirjastossa sen aukioloaika
na.
— K okousta seuraavan k u u k au d en I tiistain a virka-ai- k an a: R aittius-, k ulttuuri- ja nuorisolautakunnan vapaa- aikatoim istossa.
— A suntolautakunta: kokousta seuraavan ku u k au d en I kes
kiviikkona kello 13.00— 16.00 asuntotoim is
tossa.
— T ekninen lau tak u n ta: ko
k o u sta seuraavana ensim
m äisenä keskiviikkona kello 13.00— 16.00 teknisessä vi
rastossa.
— T erveyslautakunta: kokousta seuraavan k u u k au d en II .m a a n a n ta in a , kello
13.00— 16.00 terveystoimis
tossa.
K aup u n g in eri toimistot ovat yleisölle avoinna arkipäivinä kello 8.30— 16.00 paitsi tiistai
n a , jolloin ne ovat avoinna kello 9.00— 17.00. K esäaikana vas
taavasti kello 8.00— 15.15 ja tiistain a 9.00— 16.45. L auantai
sin p idetään toim istot suljettu
n a , ellei ao. viikolle sattuvasta ark ip y h ästä m uuta jo h d u . Pää
siäis-, ju h an n u s- ja jo u lu aatto n a p id etään toim istot suljettuina.
V irastojen puhelinnum erot?
T ekninen virasto 786 322, te r
veyskeskus 781 300, kaupungin
k an slia j a m u u t virastot 783 900.
K aupungin raha-asioita hoitavat paikalliset rahalaitokset.
Terveyskeskuslääkärien ja ter- 'eydenhoitqjien vastaanotoista ilm oitetaan erikseen.
Raisiossa 9 . 1. 1978 K aupunginhallitus
Olet esimerkki!
” SINUN RAISIOSI”
1. — 3 . 9 . 1 9 7 8 vietettävien R aision päivien tunnus
T u rh a tärkeily ehdotetaan heitettä
väksi rom ukoppaan syyskuun 1.—3. vietettävillä Raision päivillä, joiden tunnukseksi on vahvistettu
"S in u n Raisiosi" ja joiden aikana raisiolaiset voivat en tistä parem m in tu tu stu a k o tikuntaansa, sen viras
toihin, laitoksiin, elinkeinoeläm ään j a Raisiossa toimiviin järjestöihin.
J o tta myös ihm isten välinen kanssakäym inen sujuisi entistä luontevam m in on kaupunginhalli
tu s k u lttu u rilau tak u n n an esitykses
tä päättänyt suositella raisiolaisille sinuttelem ista keskinäisessä kans
sakäym isessä Raision päivistä al
k aen .
-Tule tekemään juliste
Raision päivien järjestelyistä vastaa k u lttu u rilau tak u n ta , jo lla jo tässä vaiheessa on päivistä ajankohtaista tiedotettavaa. E nsinnäkin aiheeseen Sinun Raisiosi liittyvänä tarvitaan päivien m ainostam ista varten ju lis
te, jo n k a laatim iseen Sinäkin voit osallistua. T ä tä varten on k u lttu u rilau tak u n ta toim eenpannut kaikil
le avoimen julisteluonnoskilpailun, johon liittyvät ehdotukset on toim i
tettava kulttuuritoim istoon 28. 4 . 1978 m ennessä. Ehdotukset on tehtävä A3 kokoon (30x42 cm) 3-väripainatusta varten suunnitel
tu in a j a niihin o n sisällytettävä
teksti SINUN RAISIOSI
1—3. 9. 1978. Työt on varustettava nim im erkillä j a m u k aan suljetussa kuoressa tekijän oikea nim i ja osoite.
- Järj estönäy ttely
Raision päivien aikana on tarkoi
tuksena toim eenpanna 1—2. 9.
kaikille raisiolaisille järjestöille avoin järjestöesittely, johon osallis
tum isesta järjestöjen o n jo tässä vaiheessa syytä teh d ä p eriaatepää
töksensä j a ilm oitettava siitä kult
tuuritoim istoon 31. 3. 1978 m en
nessä. T äm än jälkeen kutsutaan järjestöesittelyyn halu k k aat järjestöt yhteiseen kokoukseen, jossa p ääte
tä ä n lähem m in järjestöesittelyn yk
sityiskohdista: todennäköistä on, e ttä m uotona on toimiva näyttely.
-Killinmarkkinat ja markkinatanssit
Raision m ark k in at, jo ita tänä vuonna vietetään Raision päiviin liittyvinä 2. 9. 1978 ovat raisiolai
sen P. Lehtisen ehdotuksen m u
k aan saaneet pysyväksi nim ekseen
KESAKUVIA 78-KU V AT AIDEN AYTTEL Y
to im e e n p a n n a a n a ja lla 6 .8 .— 4 .9 . 1978 k lo 12— 19 R aisio n L iik e k esk u k sen n u o riso tilo issa .
N Ä Y T T E L Y N A IK A T A U L U
h u h tik u u — K e sä k u v ia -ju liste k ilp a ilu n ty ö t 2 8 .4 . k lo 16 m en n essä o s. K esä k u v ia -to im ik u n ta , k u lttu u ri
to im isto , 21200 R aisio
to u k o k u u — k ilp a ilu tö id e n esittely tiedotu sv älin eille ja ylei
sölle (n äy ttely R a isio n k irja sto ssa )
h e in ä k u u — 3 0 .7 . k lo 12— 19 tö id e n v a s ta a n o tto näyttelyyn, näyttelypaikka R aisio j a W äinö A altosen m useo, T u rk u
elo k u u — 1 .8 . k lo 17 tö id e n v a lin ta näyttelyyn
— 2 .— 3 .8 . k lo 17 tö id e n rip u stu s
— 4 .8 . k lo 12 n ä y tte ly n esittely leh d istö lle
— 6 .8 . k lo 12 näyttelyn avaus j a kutsuvierastilaisuus
— 6 . 8 . — 4 .9 . 1978 k lo 12— 19 K esäk u v ia -78 n äy t
te ly av o in n a
syyskuu — 5 .9 . n äy ttely n p u rk a m in e n , tö id e n lu o v u tu s k lo 12— 19
— 6 .9 . n äy ttely n p a la u tu s T u rk u u n , lu o v u tu s k lo 12— 19
T Ö ID E N M Ä Ä R Ä JA T IE D O T
K u k in a m m a tti- tai h a rr a s ta ja ta ite ilija v oi ta r jo ta näyttelyyn p ie n ik o k o isia tö itä k o rk e in ta a n 5 , k e s k ik o k o isia ta i su u ria 3 k a p p a le tta . T eo k siin o n liite ttä v ä se u ra a v a t tie d o t: te k ijä n n im i, o so ite j a p u h e lin n u m e ro , ty ö n n im i, v alm istu sv u o si, te k o ta p a ja m y y n tih in ta .
JU L IST E K IL PA IL U
N ä y tte ly to im ik u n ta o n ju lis ta n u t K esä k u v ia -n ä y tte ly ju iistee n aik aa n sa a m ise k si k aik ille a v o im e n k ilp a ilu n . Ju liste tu lla a n p a in a tta m a a n 3 -v ärise n ä A 2 k o k o o n , jo h o n m y ö s k ilp a ilu ty ö t o n la a d itta v a . N iih in o n sisä lly te ttä v ä te k stit K esäkuvia- Raisio. P alk in to in a ja e ta a n 500 m k, 250 m k j a 150 m k , m u tta p a lk in to la u ta k u n n a lla o n o ik e u s ja k a a p a lk in to su m m a to i
sin k in . N ä y tte ly to im ik u n n a lia o n o ik e u s k ä y ttä ä v o itta n u tta tai p a lk ittu a e h d o tu s ta ilm an eri k o rv a u s ta K esäk u v ia-n äy t- tely ju listeen laatim iseen .
Ju liste k ilp a ilu n ty ö t o n jä te ttä v ä n im im erk illä v a ru ste ttu in a 2 8 .4 . 78 m en n essä o so ittee lla R a isio n k a u p u n g in v a p a a -a ik a - toim isto, K aupungintalo, 21200 R A IS IO . K uoreen sa n a Juliste- kilp ailu j a sisään su lje tu ssa k u o re ssa te k ijä n o ik e a nim i ja o so ite.
J ä r j . K esäk u v ia 78 -n ä y tte ly to im ik u n ta (R aisio n k u lttu u ri
la u ta k u n ta j a ta ite ilija jä rje s tö t T u ru n T a ite ilija se u ra , T u ru n T a id e g ra a fik o t, A rte j a K u v an te k ijä t)
KILLIN M A RKK INA T. Niille on ensi k e rta a myytävänä m ark k in a
p aikkoja myös Raision ulkopuoli
sille yhteisöille, yrityksille j a yksi
tyisille myyjille. M arkkinoihin liit
tyy ohjelm ansuorituksia, m arkkm a- hölkkä j a illalla m arkkinatanssit, joiden jäijestäm isestä kiinnostunei
ta raisiolaisjärjestöjä kehoitetaan o ttam aan yhteyttä k u lttu u rilau ta
k u n taan 31. 3. mennessä.
LIIKENNETURVA
Lapsi voi kulkea päin punaista valoa.
Autoilija voi ajaa päin punaista valoa.
Mutta lapsi el koskaan m urskaa autoa.
RAISION KULTTUURILAUTAKUNTA TIEDOTTAA
1. T A ID E M Ä Ä R Ä R A H O JE N haku
o n te h tä v ä k u lttu u rito im is to s ta s a a ta v ia k a a v a k k e ita k ä y t
tä e n 2 4 .2 .1 9 7 8 k lo 16 m e n n essä . M ä ä r ä r a h o ja m y ö n n e tä ä n yksity isten j a y h te isö je n lu o v a a n j a e sittä v ä ä n ta id e to im in ta a n .
2 . K O T IS E U T U T Y Ö M Ä Ä R Ä R A H O JE N haku o n n iin ik ä ä n s u o rite tta v a 2 4 .2 .1 9 1 8 .m e n n essä . 3 . T O IM IN T A K A L E N T E R IN laatim ista varten
p y y d e tä ä n raisio laisilta jä r je s tö iltä tie to ja n iid e n su u n n it
te lem ista ta p a h tu m is ta v u o n n a 1978 (a ik a , p a ik k a , aihe y m . tie d o t) 2 0 .2 .1 9 7 8 m e n n essä k u lttu u rito im is to o n . T o i
m in ta k a le n te rin la a d in n a n ta rk o itu k s e n a o n p y rk iä e stä m ä ä n to im in to je n p ää lle k k y y s j a tie d o tta a ta p a h tu m is ta raisiolaisille.
4. JU L IST E K IL P A IL U JA
K u lttu u r ila u ta k u n ta ju lis ta a se u ra a v a t ju liste k ilp a ilu t:
1) lu o n n o ste n sa a m in e n R a isio n p äiv ien ju lis te tta v arte n : lu o n n o k set A 3 -k o k o o n ja 3 -v ärip ain atu sta v arte n , eh d o tu k s iin o n sis ä lly te ttä v ä te k sti S IN U N R A IS IO S I 1— 3 .9 .- 7 8
2) lu o n n o ste n sa am in en K esä k u v ia 78 ju lis te tta v arte n : lu o n n o k se t A 3 -k o k o o n j a 3 -v ä rip a in a tu s ta v a rte n ja n iih in sisälly tettäv ä te k sti K E S Ä K U V IA — R aisio.
E h d o tu k s e t o n to im ite tta v a k u lttu u rito im is to o n 2 8 .4 .1 9 7 8 m e n n essä n im im erk illä v a ru s te ttu in a , m u k a a n su ljetu ssa k u o re ssa a o . te k ijä n o ik e a nim i j a o so ite . K u m m a ssak in k ilp a ilu ssa h y v ä t p a lk in n o t.
5 . R A ISIO N P Ä IV IE N
järjestöesittelystä j a m a rk k in a ta n s s ie n jä rje s tä m is e s tä kiin
n o stu n e ita raisio laisia jä r j e s tö j ä k e h o ite ta a n ilm o itta m a a n osallistum isestaan 3 1 .3 .1 9 7 8 m ennessä k u lttuuritoim istoon.
Raision kaupungissa
julistetaan haettavaksi seuraavat
AVUSTUSMÄÄRÄRAHAT
1. K U L T T U U R IL A U T A K U N T A
v u o sia v u stu k se t k o tis e u tu jä rje s tö ille j a ta id e a p u ra h a t yksi
tyisille j a yhteisöille.
2 . R A IT T IU S L A U T A K U N T A
v u o sia v u stu k se t j a o h ja a ja p a lk k io m ä ä rä r a h a t ra ittiu s- jä rje s tö ille j a -jao sto ille .
3 . U R H E IL U L A U T A K U N T A v u o sia v u stu k se t u rh eilu seu ro ille .
K aik k i em . k o h tia k o sk e v at h a k e m u k se t o n te h tä v ä k a u p u n g in v a p a a -a ik a to im isto s ta sa a ta v ille lo m a k k e ille ja p a la u te tta v a a o . la u ta k u n n a lle o s o ite ttu n a 24. 2 .1 9 7 8 k lo 16 m ennessä.
4 . N U O R ISO L A U T A K U N T A
V u o sia v u stu k se t n u o riso y h d isty ste n to im in ta a n se k ä n u o riso y h d isty k sille m y ö n n e ttä v iin o h ja a jie n p a lk k a -a v u s tu k siin ju lis te ta a n h a e tta v a k si 3 1 .3 . 1978 k lo 12.00 m ennessä.
H a k e m u k se t tu lee te h d ä S u o m en K u n n a llisliito n u u situ lle k aa v ak k e elle n :o 6904, j o t a o n sa a ta v issa n u o riso to im is
to s ta k a u p u n g in ta lo lta .
H a k e m u k se t tu lee o s o itta a R a isio n k a u p u n g in n u o riso la u ta k u n n a lle , os. N u o riso to im isto , 21200 R a isio
R aisio ssa 1 .2 .1 9 7 8
Raision kaupungin kulttuuri-, raittius-, urheilu- ja nuoriso
lautakunnat
Valokuvanäyttely
IHMISIÄ TYÖNSÄ ÄÄRESSÄ
1 6 .2 .— 1 .3 .1 9 7 8 O su u sp a n k in R aisio n k o n tto rin p a n k k i
salissa.
N äy ttely k u v a a ih m isiä ty ö y m p ä ristö ssä ä n vu o sisad an v aih te esta n y k y a ik a a n .
J ä r j . R aisio n k u lttu u rila u ta k u n ta ja T u ru n histo riallin en m useo
RAISION
NUORISOLAUTAKUNTA JÄRJESTÄÄ
V A L O K U Y A U S K U R S S I N
K urssi on k o lm io sain en . E n sim m äin e n o sa jä rje s te tä ä n 30.03 0 6 .0 4 . j a 13.04. 1978 L iik ek esk u k sen n u o riso tilo issa .
T o in e n o sa m u o d o stu u leiristä K a rh u lu o d o ssa 2 8 .0 6 .—0 5 .0 7 . 1978. L eirillä p e re h d y tä ä n lä h in n ä lu o n n o n k u v a u k se e n te o ri
assa j a k ä y tä n n ö ssä .
K olm as o sa jä rje s te tä ä n sy y s-lo k a k u u ssa 1978, jo s s a p ere h d y tä ä n k u v ie n v alm istu k see n j a tu lo s te n arv io in tiin .
K urssi o n m a k su to n , p aitsi leirin o sa lta jo lle on 30 m k o sa n o tto m a k s u (sisältyy ru o k a ilu t, k u lje tu k se t jn e .).
K urssi o n ta rk o ite ttu raisio laisille v a lo k u v a u k se sta k iin n o stu neille.
R A IS IO N K A U P U N G IN N U O R IS O L A U T A K U N T A Ilm o itta u tu m ise t tu lee te h d ä 17.03. 1978 m en n essä tä llä k a a v ak k e ella n u o riso to im isto o n :
I lm o itta u d u n v alo k u v a u sk u rssin I-osalle j a o sa llistu n to d e n n äk ö isesti m yös leirille j a syksyn ja tk o k u rssille (ta rp e e to n y liv iiv ataan ).
N im i:
O so ite:
Ikä:
T ie d u ste lu t: p u h . 783 9 0 0 /2 2 8
K a a v a k k e e t lä h e te tä ä n - o s o itte e lla :' N u o r is o la u ta k u n t a K a u p u n g in ta lo 21200 R A IS IO
Raisiolaisten kirjoittajien tekstejä raisiolaisten lausujien tulkitsem ina
k u u lla an
KIRJALLISUUSMATINEASSA
R aisio n k irja sto ssa 1 6 .3 .1 9 7 8 k lo 19.
T erv etu lo a!
J ä r j. R aisio n ty ö v ä e n o p is to n k irjo itta ja p iiri
R aision m uinais
jäännökset lu etteloitu
K u lttuurilautakunnan toim esta on FM Heljä Prusila suo rittan u t Rai
sion kiinteiden m uinaisjäännösten inventoinnin T u ru n historiallisen m useon valvonnassa. Inventointi- luettelo oli kaupunginhallituksen käsittelyssä 30. 1. 1978, jolloin
Raisiolaisia lausuntaharrastqjla k u tsu taan yhteistoim intaan. K u lt
tu u rila u ta k u n ta on vak u u ttu n u t sil
tä , e ttä h arrastajia löytyy j a R ai
sion työväenopistoon on suunniteltu lausuntakurssia ja syksystä 1978 lausuntapiirlä. Ilm oittakaa ihm ees
sä itsestänne kulttuuritoim istoon p u h . 783 900/226 K . K ruskopf.
• T ie to ja raisio laisista n u o ri
so -, u rh e ilu -, ra ittiu s - j a k u lt
tu u rijä rje s tö is tä j a niiden to i
m innasta on saatavissa vapaa- aikatoim istosta, p u h . 783 9 0 0 / 226, 227 j a 228.
kaupunginhallitus p ä ä tti a n ta a tek niselle lautakunnalle tehtäväksi yh
teistyössä kulttuurilautakunnan kanssa m erkitä m uinaisjäännökset ' m aastoon, sekä a n ta a k u lttu u rilau takunnalle oikeuden neuvotella M useoviraston kanssa m ahdollisten lisäselvitysten suorittam isesta.
Raision kaupungin alueella on tu n n ettu ja m uinaisjäännöksiä yh
teensä 15, jo ista useim m at ovat löytyneet teiden j a talojen rak en ta
misen yhteydessä. Suurelta osin uusim m at löydöt ovat tulleet M useoviraston tietoon asiasta kiin
nostuneiden yksityisten ihm isten tehtyä niistä ilm oituksen. M uinais
jään n ö sten joukossa on m m . kivi
kautinen asuinpaikka, erilaisia kal
m istoja, uhrikiviä, kaksi aarrekfit- köä sek ä m uinaislinna.
A sutuksen leviäminen on tu o tta
nut vaikeuksia m uinaisjäännösten inventointityölle jo 1950-luvulla, sillä asutuksen jaloissa saattavat kiinteät m uinaisjäännökset tuhou
tu a h uom aam attakin. Tehdyllä in
ventoinnilla on tarkoitus selvittää tunnettujen m uinaisjäännösten tark k a sijainti, jo tta ne voitaisiin säilyttää vastaisuudessakin. On to
dennäköistä. e ttä Raisiossa, jossa on ollut asutusta rautakaudelta (550— 1150 jK r) asti vastaisuudes
sakin tehdään arkeologisia löytöjä, jo tk a täydentävät kuvaa kotikau
punkim m e historiasta.
K irjaston tytöt lähettävät Sinulle terveisiä, m uistathan p a la u tta a kirjasi j o i s s a .
K IR J A S T O
/O4L A IN A U S »
LUUTAPALLOA
H aastajina Raision kaupungin työntekijät ja haastettu in a kaupun
ginvaltuusto j a kaupunginhallitus.
Pelattiin Raision koulukeskuksen kaukalossa perinteinen luutapallo- ottelu. Pakkasilm assa pelattiin noin kymm enen m aalin edestä. H aasta
ja t olivat paikalla m onilukuisina, kaupunginvaltuutetuista ehti kii
reiltään pelikentälle runsas kentäl- linen. Jatkuvilla vaihdoilla haasta
j a t jaksoivat p itä ä palloa valtuutet
tujen puolustusalueella varsin te
hokkaasti. K un vielä m aalinteko-
taitokin loistavasti pelanneista m aalivahdeista huolim atta oli löy
tynyt, tarjo ttiin katsojille m aaliri- kas ottelu. H aastajista ainakin seu
raavat ehtivät käydä kentällä:
A lankoja, H ellsten. K ujanpää.
L uhtala. Ruisniem i, S aari, Telari ja J. V irtanen. M uutam ien m ui
denkin haastettujen nähtiin käyvän kaukalon läheisyydessä. Näyttävien maalien jo u k o sta voidaan poim ia A lankqjan tasoittava ottelun loppu
puolella.
O ttelun väliajalla vedettiin köyt-
R A IS IO N
K A U P U N G IN K IR JA S T O N A U K IO L O A JA T
.3 . 1978 A L K A E N P Ä Ä K IR JA S T O
m a , ti, to , p e k lo 13— 19 ke
la
12— 19 12— 15 L E H T IL U K U S A L I
m a , ti, to , pe k lo 14— 19 ke
la j a su
12— 19 12— 15 K A A N A A N S IV U K IR JA S T O
m a , ti, k e , to k lo 15— 19
p e _ ” 11— 15
K U N 1 N K A A N O J A N S IV U K IR JA S T O
m a j a to k lo 16— 19 A rk ip y h ien a a tto in a k irja s to t j a le h tilu k u sali o v at av o in n a k lo 12— 16.
K aupungin kirjastoista
tehtiin vuonna 1977 yhteensä 228 788 lain au sta (edellisenä vuon
na 196 556). A sukasta kohti 13.29 lainaa (11.48). L ainaus kasvoi noin 16 % , pääkirjastossa n . .19 % .
Lainaukset jak au tu iv at seuraa
vasti: K aanaan k irjasto 14 716 lai
naa. K uninkojan 6 620. vanhain
kodin kirjasto 2 114, sairaalan 3 635 sekä p ääk iijasto 201 703 lai
naa.
Kirjoja oli kirjastoissa yhteensä vuoden 1977 lopussa 61 582 teosta eli 3.58 kirjaa asukasta kohti, kun niitä vuotta aikaisem m in oli ollut 53 821 kappaletta eli 3.14 kir
ja a /a s .
tä. Köydenvedossa oli tarkoitus saada valtuuston porvaristo ja va
sem m isto sam an köyden vetoon, m u tta koska porvariston edustus köydenvedon alkaessa puuttui vielä kokonaan m uutettiin ottelu työnte
kijöiden ja valtuutettujen väliseksi.
Ensiyrittäm än jälkeen tark k a tuo
m ari totesi haastajan käyttäneen välinedopingia ja kilpailu uusittiin.
Toisella vedolla valtuusto näytti voim ansa j a otti omakseen palkin
not.
O ttelun lopuksi ja e ttiin jo u k kueille palkinnot jo tk a raisiolaiset liikeyritykset olivat lahjoittaneet kum pikin joukkue sai maalivahdin- m ailat: voittajille pienem m ät ja hä
vinneille suurem m at. Lisäksi oli lahjoitettu yhden kentällisen tarvit
sem at kaukalopallom ailat. jo tta jatk o ssa palloiluharrastus leviäisi ja seuraava ottelu voitaisiin pelata jo m ailoilla.
K au p u n gin venepaikat
V uokra on suoritettava käteisel
lä vuokrauksen yhteydessä
— vuokraukset hoidetaan v. 1978 teknisessä virastossa, os.
A lhaisten tie 5 , P aik at vuokra
ta a n ainoastaan henkilökohtai
sen käynnin perusteella, ennak
kovarauksia tai puhelim itse teh
täviä vuokrauksia ei voi tehdä.
V eneiden talvisäilytys
K aupunki on jäljestänyt H ahden- niemen venesatam an yhteyteen alueen veneiden talvisäilytystä var
ten. Alueella voidaan säilyttää 45 venettä. Talvisäilytys on jäljestetty talvikaudelle 1978— 1979 seuraa
vasti:
— veneen säilyttäm inen tap ah tu u veneenom istajan vastuulla
— veneen säilyttäm inen osoitetussa p aikassa on sallittu ainoastaan 15. 6. 1979 sa a k k a . Alueella tä m än jälkeen olevat veneet siir
retään pois kau p u n g in toimesta veneenom istajan kustannuksella ilm an erikseen annettavaa ke
hotusta
— veneen säilytyksessä käytettyjä tarvikkeita ei sa a jä ttä ä säilyty- salueelle tai sen ym päristöön.
— talvisäilytyspaikan h in ta on 60,- mk, m ikä on suoritettava kätei
sellä
— talvisäilytyspaikan vuokraus hoidetaan teknisessä virastossa, os. A lhaistentie 5 . P aik at vuok
ra ta a n ainoastaan henkilökoh
taisen käynnin perusteella.
Mitä on k u n n allin en nuorisotoim inta?
N uorisolautakunta ja sen toim inta p eru stu u 1. 7. 1972 a n n ettu u n la kiin ku n tien nuorisolautakunnista j a kuntien nuorisotyöhön a n n e tta
vasta valtionavusta sekä 1. 7 . 1972 a n n e ttu u n nuorisolautakunta-ase
tukseen.
N äiden, lain ja asetuksen, mu-
NUORISOTILOJEN AUKIOLOAJAT 31.5.1978 SAAKKA
R a isio n k a u p u n g in n u o ris o la u ta k u n ta jä r je s tä ä v alv o ttu a to im in ta a se u ra av a sti:
1. M A H IT T U L A N N U O R IS O K E S K U S
— tiista in a , k esk iv iik k o n a , to rs ta in a j a s u n n u n ta in a k lo 18—22.
2 . P E R N O N T A L O 6 K E R H O T IL A
— tiista in a , to r s ta in a j a s u n n u n ta in a k lo 18—22
3. K U N IN K A A N O JA N K E R H O T IL A (e n tin e n k o u lu )
— m a a n a n ta is in j a to rsta isin k lo 19— 22
4 . L IIK E K E S K U K S E N N U O R IS O T IL A
— p e rja n ta is in , alle 15-vuotiaille k lo 18—21
5 . K A A N A A N K O U L U N K E R H O T IL A
— tiista isin , k e sk iv iik k o isin j a p e rja n ta isin k lo 18— 21
O h je lm a m u o d o s tu u m u siik ista , ta n ssista , erilaisista peleistä, e lo k u v is ta j a te e m a illo ista .
E rik o is o h je lm is ta k u te n o rk e ste riv ie ra ilu ista ilm o ite ta a n n u o ris o tilo je n ilm o itu sta u lu lla .
T o im in ta a n o sa llistu m in e n ei ed e lly tä m itä ä n m a k su a .
M a h ittu la n n u o ris o k e s k u k s e n to im in ta a n o ik e u tta v a n to i- m in ta k o r tin s a a v a lv o ja lta k o rv a u k s e tta .
T a r k e m p ia tie to ja to im in n a s ta jo k o n u o riso to im isto sta p u h . 783 9 0 0 /2 2 8 ta i to im ip iste istä .
R aision kaupungin nuorisolautakunta
k a a n ku n n assa on oltava nuoriso
la u ta k u n ta j a sen teh täv än ä on nuorisolautakunta-asetuksen 1 §:n m ukaan:
1. p itä ä yhteyttä nuorisoyhdistyk
siin, oppilaitoksiin j a koteihin sek ä kasvatuksen j a m uun nuo
risopolitiikan alalla toimiviin vi
ranom aisiin:
2. se u ra ta nuorison h arrastu k sia ja vapaa-ajan käyttöä sekä suunni
tella toim enpiteitä paikallisen nuorisotoim innan kehittäm isek
si:
3. tu k ea nuorisoyhdistysten työtä sek ä tarvittaessa jä rje stä ä opis
kelu-, h arrastu s- j a m u u ta va
p aa-ajan toim intaa nuorisolle:
4 . te h d ä ehdotuksia nuorisoa ja nuorisotoim intaa koskevien n ä kökohtien huom ioon ottam iseksi k u n n a n toim innan, talouden ja m aankäytön suunnittelussa:
5 . te h d ä ehdotuksia nuorisotoim in
nalle tarpeellisten toimitilojen ja -alueiden rakentam iseksi j a va
raam iseksi:
6 . p ä ä ttä ä niiden m äärärahojen ja o s ta , jo tk a k u n n assa on varat
tu paikallisten nuorisoyhdistys ten toim innan tukem iseen:
7. p itä ä luetteloa k u n n a n alueella toim ivista nuorisoyhdistyksistä sek ä
8. su o rittaa m u u tk in toim ialaansa k u u lu v at tehtävät.
Noiden tehtävien to teu ttam ista var
ten on Raisiossakin nuorisolauta
k u n ta , jo n k a kaupunginvaltuusto on valinnut toim ikaudekseen.
Nykyisen nuorisolautakunnan toi
m ikausi päättyy vuoden 1980 lo
pussa.
N uorisolautakuntaan kuuluu 7 varsinaista- ja 7 varajäsentä. Työn
tekijöitä nuorisolautakunnalla on:
nuorisosihteeri, 1/2-toim inen nuo
risotilojen isän tä, 2 siivoojaa, 3 toim istotyöntekijää, jo tk a ovat yh
teisiä urheilu-, k u lttu u ri- j a rait
tiu slau tak u n tien k an ssa, valvojia 6.
N uorisolautakunta kokoontuu jo kaisen k u u k au d en viim eisenä tiis
ta in a p ä ä ttä m ä ä n kaupunkim m e nuorisotoim intaan, sen jäijestäm i- seen ja to im in n an toteuttam iseen liittyvistä asioista.
M itä n u o riso lau tak u n ta tekee?
N uorisolautakunnan teh täv ät il
m enevät edellä esitetystä asetukses
sa m ääräty stä tehtäväluettelosta.
N uorisolautakunnan teh täv än ä on to te u tta a siinä m äärätty jä tehtäviä kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion puitteissa.
Vuodelle 1978 on kau p u n g in ta lousarvioon v arattu nuorisotyöhön m enoja kaik k iaan 790,105 m ark
k a a j a tu lo ja arvioidaan tulevan 158.810 m ark k aa, jo ista valtiono
suuksina 144.500 m k.
Talousarvion m enot ja k a a n tu v a t noin puoliksi nuorisolautakunnan om an toim innan j a järjestöjen k a u tta toteutettavan toim innan kanssa.
N uorisolautakunta ja k a a vuonna 1978 163.500 m ark k aa avustuksina Raisiolaisille nuorisoyhdistyksille.
Lisäksi n u orisolautakunta m ahdol
lista a nuorisoyhdistysten toim intaa an tam alla korvauksetta niiden käyttöön toim itiloja sekä jä rje stä m ällä nuorisoyhdistysten toim ihen
kilöille erilaisia koulutustilaisuuk
sia.
K aikki nuoret eivfif kuitenkaan k u u lu nuorisojärjestöihin. Nuoriso
lau ta k u n n a n teh täv än ä on järjestää myös näille nuorille m ahdollisuuk
sia osallistua m ielekkääseen toi
m in taan .
N uorisolautakunta jä rje stä ä 5 p aikassa toim intaa jo h o n kaikilla n u o rilla o n m ahdollisuus osallistua.
T ä ssä toim innassa on m u k an a n.
800 — 1000 n u o rta . Lisäksi nuori
so lau tak u n n an elokuvakerhotoim in
n assa on m u k an a 1500 n uorta.
f TEE SELVÄ PÄÄTÖS SELVÄNÄ*
ei rattiin humalassa.
ON VALTAVA Rattijuoppo on aina maksajan asem assa. Hän voi menettää työpaikkansa ja saada om alle-- tunnolleen orpoja, raajarikko
ja, henkensä menettäneitä.
Onnettomuus on rattijuoppoa lähempänä kuiri useimmat luu
levat.
Kiinnijoutumisen riski on kas
vam assa myös valvonnan uuden tekniikan ansiosta.
Auto ja alkoholi eivät sovi yhteen.
V^LDttNKEMMSrERO IKNNETURYA UMOMIUHAUJTUS AUC0
R aision kaupungin venepaikat si
jaitsevat Rarsionlahden rannalla ns.
H ahdenntem en venesatam assa.
H ahdenniem essä on venepaikkoja 200 k pl. K aupungilla on lisäksi ul
koilualueillaan K esärannassa, Vil
lan tilalla sekä K arhuluodossa ve
nepaikkoja ulkoilualueilla kävijöitä varten.
Ihm isten vapaa-ajan lisääntyessä ja veneilyharrastuksen yleistyessä on venepaikkojen tarve kasvanut.
E sim erkiksi v. 1977 myytiin kaikki venepaikat jo huhtikuussa.
K aupunki on v a rau tu n u t tän ä vuonna lisääm ään H ahdenniem essä olevia venepaikkoja. T äh än inves
tointiin on v arattu 100.000,- m ark
kaa. Lisäksi kau p u n k i ru o p p aa al
lasaluetta sekä lisää • valaistusta alueella yhteensä 100.000 m arkalla.
— ne raisiolaiset venepaikan vuok
ra a ja t, joilla on ollut venepaik
ka vuonna 1977, voivat lunastaa vuoden 1977 p aik k an sa viimeis
tään 14. 4. 1978
— 17. 4. 1978—28. 4 . 1978 välise
nä aik an a voivat m u u t raisiolai
set vuokrata v apaana olevat ve
nepaikat.
— 2. 5. 1978 lukien vuokrataan m uut vapaina olevat venepaikat
— venepaikan h in ta o n 80,- mk p aik k a, laiturin suuntaisen ve
nepaikan vuokra on 240,- mk.
V enepaikkojen vuokraus
K aupunginhallitus on p äättän y t to
teu ttaa H ahdenniem en venepaikko
jen vuokrauksen vuoden 1978 osal
ta seuraavasti:
'aa n
I RUOPATAAN NVÖHEMMIfT
10 V E N E P A IK K A A
M A T T O LA IT U R I
U IM A L A IT U R I
KÄYTÄ OIKEIN
LÄÄKÄRIPÄIVYSTYSTÄ
R aisio n terv ey sk esk u k sessa toim ii lääk ä rip ä iv y sty s v u o ro k a u d e n y m p ä ri. P äiv y stäv ä n lä ä k ä rin ta v o itta a m a a n a n ta is ta p e rja n ta ih in k lo 8— 16 R aisio n lä ä k ä rik e sk u k se sta , m u in a a ik o in a R a isio n sa ira a la sta . P ä iv y stä jin ä v u o ro tte le v a t te r
veyskeskuksen j a sa ira alan lä ä k ä rit. A ja n v a ra u s ta ei ta rv ita . H y v in j a te h o k k a a sti to im iv a lääk ä rip ä iv y sty s on k a u p u n k i
laisille tä rk e ä j a tu rv a llisu u tta lisääv ä te k ijä . K ä y ttä k ä ä m m e siksi päivysty sp alv elu lta o ik e in j a h a rk ite n yhteiseksi par^
h aa k se m m e.
P ä iv y sty sv a sta a n o tto on ta rk o ite ttu kiireellisen lä ä k ä rin av u n tarpeessa oleville, äkillisesti sairastuneille. Ä lkääm m e h a k e u tu k o p äiv y sty sv a sta an o to ille p y y tä m ä ä n e h k ä isy p illereitä, lä ä k ä rin to d istu k sia , u u sim a a n lä ä k e m ä ä rä y k siä tai tu tk itu tta m a a n p itk ä ä n k e s tä n y ttä vaivaa tai o ire tta . K un p ä iv y sty sv a sta a n o tto a ei k u o rm ite ta sin n e k u u lu m a t
to m illa k äy n n e illä, ly h e n n e tä ä n äkillisesti sa ira stu n e id en o d o tu s a ik o ja j a tu rv a ta a n kiireellisten sa ira sta p a u ste n h o ito o n p ää sy m a h d o llisim m a n n o p ea sti.
— J o n o tta m is e lta lä ä k ä rin v a s ta a n o to lle ei a in a v o id a v ält
tyä, eten k in flu n ssa -a ik o in a o n a v u n h a k ijo ita ru n saa sti ja jo k u jo u tu u a in a o d o tta m a a n v u o ro a a n . Jo n o tu s - jä rje sty k s e stä on jo s k u s p o ik e tta v a , k u n v aikeasti sa ira s o n tu tk itta v a e n n e n m u ita . Ilm o ita h en k ilö k u n n a lle , jo s ep ä ile t, e ttä sa ira u te si o n niin v ak a v a a la a tu a , ettei se sie d ä o d o tte lu a .
— L ab o rato rio - ja röntgentutkim uksia su oritetaan sairaalassa vain p ä iv ä a ik a a n j a a rk isin . J o s epäilet e ttä tautisi m ä ä ritte ly vaatii kyseisiä tu tk im u k sia h ak e u d u päivystys- v a s ta a n o to lle j o päiv ällä. K erro h e n k ilö k u n n alle j o ilm oit- ta u tu e ssa si, e ttä tarv itsisit tu tk im u slä h e tte e n , se n o p e u tta a asiaa si.
T e r v e y s la u ta k u n ta
Elatusapu ja elatustuki ovat m uuttuneet
Elatusavut
E räiden elatu sap ujen sitom isesta
,l¥fTlTTff!?r9rPffH?fTraeir?nTr,^"f5m,i^ivSrra^’
jo u lu k u u ta 1966 a n n etu n la in no
jalla on sosiaali- ja terveysministe
riö 25. 11. 1977 antam allaan p ää
töksellä to d en n u t, e ttä elatusapuja j a elatustukia o n korotettava 10 prosentilla 1. 1. 1978. K orotus kos
kee elatusapuja, jo ta k a on viimeksi oikeuden päätöksellä tai sopim uk
sella vahvistettu ennen 1, 1. 1977.
U udem piin elatusaputuom ioihin ja -sopim uksiin tulee korotus vasta seuraavina korotusajankohtina.
M ikäli elatusavun m aksaja suo
rittaa elatusavut suoraan elatusa
vun saajalle ilm an sosiaalilauta
kunnan välitystä ja päätös tai sopi
mus on saajan hallussa, hänen tu
lee h an k k ia päätökseen ta i sopi
m ukseen korotusm erkintä asuin
k u ntansa sosiaalitoim istosta ja il
m o ittaa m aksajalle korotuksesta.
K orotukset ovat lakisääteisiä eikä myöhempi ilm oittam inen v apauta korotuksen m aksam isesta. K orotus lasketaan sitä edeltävästä voimassa olevasta elatusavun m äärästä eikä siis alk uperäism äärästä.
M ikäli ulosottoviranom ainen pe
rii elatu sap u a, hän m erkitsee viran puolesta korotuksen.
M ikäli elatusapu on perittävä so
siaalilautakunnan k a u tta (elatustu- k itap au k set), korotus m erk itään ja siitä ilm oitetaan m aksajalle sosiaa
lilau tak u n n an puolesta ilm an saa
ja n pyyntöä.
E latustuet
E latustuen p eru sm ääriä on korotet-
“tu 20 m ark alla kuu k au d essa lasta ja elatusvelvollista kohti 1. 1. 1978 alkaen.
E latustuen 10 prosentin indeksi
korotus lasketaan elatustuen p erus
m ääriin.
E latustuen m äärät ovat 1. 1. 1978 alk aen yksinhuoltajan lapselle 185 m ark k aa j a muille 152 m a rk k a a kuukaudessa lasta j a ela
tusvelvollista kohti
E latustuen saajien p iiriä on la a jen n ettu siten, e ttä eräin edellytyk
sin myös ottolapset, jo tk a henkilö on yksinään adoptoinut, voivat saad a elatustukea. Samoin myös rikoksen jo hdosta vahvistetun ela
tusavun laiminlyönnin perusteella ennakkoa saaneet lapset, voivat nyt saad a elatustukea.
E latustukea voi saad a myös avio
liiton ulkopuolella syntyneestä lap sesta h e ti lapsen syntym ästä al
kaen, vaikka isyys olisi vielä selvit
täm ättä.
Jos elatusvelvollinen ei sairauden, työttömyyden tai m uun syyn vuoksi pysty elatu sap u a kokonaan tai osit
tain m aksam aan ta i jo s elatusavun m äärä lasta kohti on pienem pi kuin edelläm ainitut tuen m äärät, lapsella on oikeus saad a elatustu
kea.
Elatusvelvollisella on m ahdolli
suus hakea lääninhallitukselta va
p au tu sta elatusavun korvaam isesta, jos tuen m aksam isen syynä on ollut elatusvelvollisen sairau s, työttömyys tm s.
Sosiaalilom a toim inta
Vuoden 1978 talousarvioon on va
ra ttu vanhusten, äitien ja perhei
den kesä-, virkistys- ja lom ahuolto- toim intaan 11.800 m arkkaa.
Sosiaalilom atoim inta on ensi si
ja ssa tark o itettu vähävaraisille ja varattom ille perheille j a vanhuksil
le. A vustusta m yönnetään Loma- liitto ry:n j a Lom ayhtym än sekä m uiden järjestöjen ja yhdistysten
järjestäm ille viikon m ittaisille lo
mille. A vustusta m yönnetään varat
tom ille henkilöille myös m atk ak u s
tannuksiin.
Sosiaalilom ahakem uksia saa so
siaalitoim istosta ja ne olisi palau
tettava helm ikuun loppuun m en
nessä. T arkem pia tietoja sosiaalilo- m atoinrinnasta saa sosiaalitarkkaa
ja Pirjo Kojolta, p u h . 783 900/241.
INVALIDIHUOLTO
Invalidilla tark o itetaan invalidi
huoltolain 2 § m ukaisesti henkilöä, jonka työ- ja toim intakyky jonkin elimen puuttum isen ta i toim intava- javuuden vuoksi on siinä m äärin puutteellinen, e ttä hänellä on siitä olennaista h a itta a jokapäiväisessä eläm ässään tai toim eentulonsa hankkim isessa. Myöskin alaikäistä on pidettävä invalidina, jo s vaja
vuus invalidihuollon p u u ttu essa to dennäköisesti tuottaisi hänelle edel
lä tark o itettu a h a itta a hänen tu l
tuaan varttuneeseen ik ään .
Invalidihuolto- etuudet
Invalidihuoltona on m ahdollisuus saada lääkintähuoltoa, jo n k a ta r koituksena on invalidin työ- ja toi
mintakyvyn palauttam inen tai j a t kuvan huonontum isen ehkäisem i
nen. L ääkintähuoltoon kuuluu mm.
— sairaalahoito jälkihoitoineen, sairaalahoito korvataan yli 16- vuotiaille siltä osin m inkä hoito sam an kalenterivuoden aik an a ylittää 30 vuorokautta ja alle 16-vuotiaille 14 vuorokautta,
— lääkärin m äärääm ä kuntoutus- hoito: esim . lääkintävoim istelu, siltä osin m itä sairausvakuutus ei korvaa,
— erilaiset tarpeelliset apuneuvot ja -välineet kuten m m . pyörä
tuolit, tukisidokset, kävelykepit j a -sauvat, raajaproteesit, sil- m äproteesit. ortopediset ja lk i
neet, kuulokojeet, erikoissilm ä- lasit, erilaiset näkö- ja kuulo
vam m aisten tekniset apuväli
neet: esim . nauhuri- ja kirjoi
tuskoneet lisälaitteineen sek ä edelläm ainittujen k orjauksista jo h tu v a t k u stan n u k set,-—
— vaikeavam m aiselle invalidille voidaan a n ta a auton h a n k in taan j a auton käsinhallintalait- teisiin avustusta j a lainaa,
— asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita, sek ä asunnon m uutos
töistä aiheutuvia kustannuksia esim . ovien levennys ja kynnys
ten poistam inen pyörätuoli-in
validin asuntoon, ovikello- ja puhelinhälyttim et, puhelin, eri
laiset tukitangot ym .,
— korvaus lääkintähuollon saam i
seksi tarpeellisten m atkojen k u stannuksista ja
— lisäksi o n m ahdollisuus saada koulutusta j a valm ennusta sekä työhuoltoa.
Invalidihuollon hakeminen
Invalidihuoltohakem us tehdään yleensä asuinkunnan sosiaalilauta
kunnalle, jo k a to im ittaa h ak em u k sen edelleen sosiaalihallitukselle ta i invalidien erityishuoltolaitokselle, ellei sosiaalilautakunta ole oikeu
tettu haettavaa invalidihuoltoa m yöntäm ään.
L ääkärinlausunto (Inva 2) on ai
na oltava m u k an a haettaessa inva
lidihuoltoa ensim m äistä kertaa.
Lisäksi hakem uksessa tulee olla virkatodistus, jo s ta selviää p erh e
su h teet sekä kustannusarvio eritte- lyineen haettaessa m m . apuneuvoja
j a -välineitä, asunnon m uutostöitä tai m u u ta niihin verrattavaa.
Sosiaalilautakunnilla on oikeus m yöntää invalidihuoltona m m . sai
raalahoitoa, eräitä apuneuvoja (esim . kuulolaitteita, pyörätuoleja ja erikoissilm älaseja) sekä asunnon m uutostöitä sosiaali- j a terveysmi
nisteriön m äärääm illä ehdoilla.
M ikäli sosiaalilautakunta ei voi hakem uksesta teh d ä m yönteistä p äätöstä on hakem us siirrettävä so
siaalihallituksen ratkaistavaksi.
Myös lääkintävoim istelua, k u n to u tusta, koulutusta, työhuoltoa sekä eräitä apuneuvoja ja -välinettä kos
kevat hakem ukset toim itetaan so
siaalihallituksen p äätettäväksi.
Invalidihuoltokustannukset voi
daan m yöntää korvattaviksi valtion varoista osittain ta i kokonaan so
siaalihallituksen antam ien ohjeiden m ukaan. Yleisenä periaatteen a on, ettei invalidihuoltolain piiriin k u u luvan henkilön itse suoritettavaksi jä ä sellaisia vam m asta ta i sairau desta aiheutuvia k u stannuksia, jo i
den suorittam inen olennaisesti vai
keuttaisi hänen ta i hänen perheen
sä toim eentuloa.
Invalid ir aha
Invalidirahaan on oikeutettu sellai
nen invalidi, jo n k a työ- tai toim in
takyky on alentunut vähintään kahdella kolm asosalla. E rittäin painavista syistä voidaan poikkeuk
sellisesti m yöntää invalidiraha myös toim intavajavuuden ollessa vähin
tään puolet. Tällöin o tetaan h u o m ioon invalidin huoltovelvollisuu
det, invaliditeetistä aiheutuvat eri
tyiskustannukset ja m u u t toim een
tuloon olennaisesti vaik u ttav at sei
k at.
Invalid irah an m yöntäm isen edel
lytyksenä on aina, ’eft'STffivSH’d r'fe^
kee itsensä j a perheensä elättäm i- seksi kykyjensä m ukaista työtä, tällöin otetaan ansiotuloja tu o tta van työn lisäksi huom ioon myös kotona perheen hyväksi tehtävä työ (siivous-, ruuanlaitto- ym . kotityöt).
Invalidirahahakem uksessa on ol
tava liitteenä lääkärinlausunto (Inva 2), virkatodistus, jo sta käy il
mi perhesuhteet, selvitys työn la a dusta j a m äärästä, sekä selvitykset m ahdollisista eläkkeistä ta i m uista korvauksista.
Invalidirahahakem ukset ratkaisee aina sosiaalihallitus. P äätökset saattavat nykyisin viipyä useita kuukausia.
Vammaisten kuljetuspalvelu
V aikeavam m aiset invalidit, jo tk a eivät pysty käyttäm ään yleisiä k u l
kuneuvoja, voivat hakea sosiaali
lau ta k u n n a lta invalidihuoltona avustusta työssä käym isen, opiske
lun, virkistyksen, yhteiskunnallisen osallistum isen ta i m u u n vastaavan syyn vuoksi aiheutuviin suhteellisen suuriin kuljetuskustannuksiin.
O hjeita, hakem uslom akkeita ja tarkem pia tietoja kaikista invalidi- huoltoa koskevista asioista saa R ai
sion sosiaalitoim istosta, p u h . 783 900/243.
RAISION KAUPUNGISSA
ju lis te ta a n h ae tta v ak si
AVUSTUS VAIKEAVAMMAISTEN INVALIDIEN KULJETUSKUSTANNUKSIIN.
A vustusta v o id aan m y ö n tää vaikeavam m aisen henkilön työssä k äy m ise n , o p isk e lu n , v irk isty k sen , y h te isk u n n a llise n o sa llistu m isen tai m uun vastaavan syyn vuoksi tarpeellisten kuljetusten k u sta n n u k siin .
L ä h e m p iä tie to ja j a h a k e m u slo m a k k e ita sa a so siaalito im is
to s ta p u h , 783 9 0 0 /2 4 3 T e rttu L e p p ä n e n . R aisio ssa 1 0 .2 . 1978.
S O S IA A L IL A U T A K U N T A Y L E IN E N O S A S T O
Raisiossa kokeillaan jalan k u lk u tien huom iovaloja. Valoilla on tarkoitus kiinnittää autoilijoiden huom iota j a lankulkutien sijaintiin. Valokokeilu tap ah tu u N aantalintiellä P asalan - tien risteyksessä Kuloisten päiv ä*
kodin edessä.
K unta — ty ö su o jelu viran om ain en
Laki työsuojelunvalvonnasta m ää
rittelee terveyslautakunnan valvon
taosaston asem an työsuojeluvirano
m aisena. V alvontaosasto o n pää-
‘“slfam öisesti'' {yosüöjeiÜvirän'Örnaise- na niissä työpaikoissa, jo issa työn- I tekijöiden lu k u m äärä on alle kym
menen henkilöä.
V alvontaosastolla on yksi työsuo
jelu tark astaja. H uom ioitava o n , et
tei entisiä am m attientarkastajia enää ole.
T yösuojelutarkastajan puoleen voivat sekä työntekijä e ttä työnan
taja kääntyä työsuhdetta, työn ter
veellisyyttä ja työn turvallisuutta koskevissa asioissa. Työsuhdetta koskevia asioita ovat esim . työsopi
m usta, palkkaa, työaikaa, työehto
sopim usta j a vuosilom aa koskevat asiat. Työsuhteessa työnantajan velvollisuutena on vähintään nou
d a tta a n iitä m ääräyksiä, jo ita eri lait, asetukset ja valtioneuvoston päätökset sisältävät. Huomioitava on erikoisesti työsopimuslain (320/70) m ääräykset j a sam assa laissa olevat 17 §:n sisältäm ät asiat työsuhteen vähim mäisehdoista.
T yösuojelutarkastaja a n ta a ohjei
ta ja neuvoja myös uusia työpaik
koja rakennettaessa ja suunnitel
taessa. T arkastajan a n tam at palve
lukset ovat lakisääteisiä ja ilmaisia.
Kunnallinen työsuojelutarkastaja on varm im m in tavattavissa kau
pungintalon B-talossa terveystoi
m istossa tiistaisin klo 13.00 — 16.30 j a torstaisin klo 9.00 —
12.00 Puhelinnum ero on
781 300/15.
U rho Alho työsuojelutarkastaja
O Viime talven kansanhiihtojen tulosluettelo o n julkaistu. Raisio si
jo ittu i C -sarjassa (asukasluku 8000—20 000) sijaluvulle 64 suhde
luvulla 192. M ainittakoon, että Salo oli 65.
O Syksyllä käydyssä "Kävele-hölk- kää-juokse-liiku” -kuntokam pan- jassa sijoittui Raisio C -sarjassa si
jaluvulle 29.
1
M i H itä peruskou irmostavatko i
lii in 1
in jälke kn-nnin
en —
J1 -- 1 not?
Vuonna 1978 suoritettavan lukioiden, ammatillisten op
pilaitosten j a kansanopistojen yhteisvalintaa varten on laadittu T urun ja Porin läänin yhteishakuopas. Oppaan ovat laatineet T urun ja Porin lääninhallitus sekä Turun ja Tam pereen työvoimapiirit.
O pasta jaetaan peruskoulun ylimmän luokan oppi
laille, yhdysopettajille j a kouluille, ammatillisiin oppi
laitoksiin, kuntiin, työvoimatoimistoihin ja yleisiin k ir
jastoihin.
O ppaan tarkoitus
Y hteisvalintaoppaan tarkoituksena on a n ta a opiskelem aan pyrkivälle tietoja am m atinvalintaan liittyvistä asioista k u ten oppilaitosten tavoit
te ista , opintolinjoista, opiskelua
jo ista, jatkokoulutusm ahdollisuuk
sista j a opiskelukustannuksista.
Lisäksi oppaassa kerrotaan opiskelun su unnittelusta, rahoitus
m ahdollisuuksista j a m uista tieto
lähteistä.
O p p a a n käytön voi aloittaa te
hokkaasti tutustum alla aluksi sisäl
lysluetteloon.
O ppilaitosten esittely on yleensä tehty siten, e ttä ensin o n selostettu ko. oppilaitosten yhteiset tu n to m er
k it kuten oppilaitosten tavoitteet, opiskeluajat, pääsyvaatim ukset, opiskelukustannukset, opintolinjat ja jatko-opiskelum ahdollisuudet.
Sen jälkeen seuraavassa oppilai
toskohtaisessa esittelyssä on m ai
n ittu oppilaitoksen nim i, osoite, puhelinnum ero ja rehtori, opinto
lin jat j a ne tiedot, joiden osalta oppilaitos on erilainen toisiin alan oppilaitoksiin verrattuna.
Yhteishaku
Y hteishakuun osallistuvilla oppilai
toksilla on sam a h a k u a ik a j a yhtei
nen hakulom ake. H akulom akkee
seen voi m erkitä kolm e (3) vaih
toehtoa. V aihtoehtona voi olla esim . am m attikoulun jo k in opinto
linja, em än täk o u lu n , m aatalous- ta i jo n k in m uun am m atillisen op
pilaitoksen opintolinja ta i lukio.
Lukioon pyrkivät täyttävät yhtei
sen hakulom akkeen lisäksi opinto- ohjelm an valintakortin.
T u ru n ja Porin läänin yhteisha
kualueet ovat V arsinais-Suom i ja S atak u n ta.
O piskelupaikkaa on tark o itu k senm ukaista h ak ea lähim m ästä ky
symykseen tulevasta oppilaitokses
ta . Jos tavoitteena olevaan am m at
tiin ei sa a k o u lu tu sta om an yhteis
hakualueen oppilaitoksissa, yhteis
hakualueen raja ei ole esteenä.
Lisäksi voi tarvittaessa h ak ea myös m uiden läänien alueilla oleviin op
pilaitoksiin. E sim erkiksi teknilliset oppilaitokset j a keskusam m attikou- lu t ovat tyypillisiä valtakunnallisia oppilaitoksia.
Oppilashakumenettelyt
Y hteishakuun kuuluvat oppilaitokset
Y hteishakum enettelyn piiriin k u u luvat ne oppilaitokset, joiden op p i
laiksi o tetaan oppivelvollisuutensa su o rittan eita.
T u ru n j a Porin läänissä (V arsi
nais-Suom en ja S atak u n n an yhteis
hakualueilla) yhteishakuun osallis
tuvat seuraavat oppilaitosryhm ät:
M aatalous-alan oppilaitokset (Paim ion m aatalouskerho-opistoa AMMATIN VALITSEMINEN JA OPISKELUPAIKAN HAKEMINEN
m v m it m & z m M A H D O U JS U U O E t
O p ettaja, O p into-ohjaaja, Y hteishakuopas Tiedotusvälineet. A m m a ttien e d u s ta ja t
O ppilaitokset Jatko-opinnot
m
PW5WAATWHJKSEr|Ikä Pohjakoulutus
T e r v e y s , E n n akkoharjoittelu
I 1
m m
3
P M SY K O E PERUSKOULUSSA t *.
4
® OPISKELUPAIKAN VARMISTAMINEN
□ Oppilaitoksen ilmoitus
□ Oppii asval total autakunnan yhteydenotto
□ Työvoimatoimistossa käynti
□ □
□
□ □
4
© OPISKELUN ALOITTAMINEN
Oppilaitokseen Ilmoittautuminen _____ 1978
YHTEISHAKUASIOISSA AUTTAVAT
• O P E T T A JA T • TYÖVOIMATOIMISTOT
• O PIN TO -O HJA AJA T • LÄÄNINHALLITUKSEN KOULUOSASTO
• O PPILA ITO K SE T
lu k u u n o ttam atta)
M etsäoppilaitokset (m etsätyön- jo h tajalin jaa lukuunottam atta)
Yleiset am m attikoulut Kotiteollisuuskoulut
M erenkulun oppilaitokset (eräitä opintolinjoja lu k u u n o ttam atta
K auppaoppilaitokset Talouskoulut E m äntäkoulut
L u k io t (Toivonlinnan yhteiskou
lun lukiota, iltalinjoja ja iltaoppi
kouluja lu k u u n o ttam atta)
K ansanopistot j a kansankorkea
k o u lu t (H oikan opistoa lu k u u n o tta
m atta)
H oitoalan oppilaitokset osallistu
vat yhteisvalintaan hakum enettelyn osalta (sam a h ak u aik a , m u tta eril
liset pääsykokeet) EriU ishakuun kuuluvat oppilaitokset
E rillishaun piiriin k u u lu v at erityi
sesti ne oppilaitokset, joiden oppi
laiksi pääsem isen e h to n a on jo n k u n keskiasteen oppilaitoksen o ppim ää
rä n suorittam inen.
EriUishakuun kuuluvat oppilai
tokset ovat usein valtakunnallisessa yhteishaussa k u ten esim . teknilliset oppilaitokset.
E rillishaun piiriin kuuluvat seu
raav at oppilaitosryhm ät:
Erikoisalojen am m attikoulut (T u ru n m aalariam m attik o u lu a lu
k u u n o ttam atta)
Teollisuuden am m attikoulut TeknUliset oppilaitokset Taideoppilaitokset
A m m atilliset kurssikeskukset
Oppilaaksi hakeminen
H ak u aik a
H ak u aik a yhteishaussa m ukana oleviin oppilaitoksiin on 20. 2. — 10. 3. 1978. L ähetä hakem uksesi kuitenkin m ikäli m ahdollista jo h a k u ajan ensim m äisenä p äivänä yh- teisvalintatoim istoon.
H ak u k o rtti j a sen täyttäm inen
H ak u k o rtin ja sen täyttäm isohjeen sa a om an koulun opinto-ohjaajalta / yhdysopettajalta, oppilaitoksista, jo tk a ovat m u k an a yhteishaussa, k u n n a n koulutoim istosta ta i työvoi
m atoim istosta.
Lukioon hakevat m erkitsevät ai- nevalintoja koskevat toivomuksensa erilliselle lom akkeelle, jo ta on saa
tav an a niissä paikoissa, joissa ha- kukorttejakin ja e ta a n .
H ak u k o rtin lähettäm inen
T äytetty h a k u k o rtti lähetetään V arsinais-Suom essa osoitteella VARSI NAIS-SUOM EN Y H T E ISH A K U T O IM IST O PL 38
20521 T U R K U 52 H akem inen toisessa läänissä olevaan oppilaitokseen
K aikki lään it, U udenm aan lääniä lu k u u n o tta m a tta , kuuluvat yhteis
h a u n piiriin. K aikissa yhteishakuun kuuluvissa oppilaitoksissa on sam a h a k u a ik a (20. 2. — 10. 3 . 1978) ja valintakoe sam oina päivinä (perus
kouluissa 7 . 4 . 1978 ja muille 8. 4. 1978).
Jos haetaan toisella yhteishaku
alueella olevaan oppilaitokseen, täy tetään yhteishaun h ak u k o rtti ja m erkitään siihen ne koulut ja
opintolinjat, joille h aeta an . V aih
toehtoina voi olla om an läänin k o u lu ja j a opintolinjoja. H akukort- tiin m erkitään k o epaikka, jossa pääsykokeeseen osallistutaan. Pää- sykoepaikaksi tulisi valita kotia lä
h in n ä oleva koepaikka.
H ak u k o rtti lähetetään om an lä ä nin hakuohjeissa m ain ittu u n paik
k a a n . Y hteishakua hoitavat henki
lö t toim ittavat hakem uksen j a va- lintakoetulokset niille p aik k ak u n nille ja oppilaitoksille, m inne ha- kukortilla o n h a k eu d u ttu .
o /Vw*
V K
Koepäivä
V alintakoepäivä yhteishaussa ole
viin oppilaitoksiin on peruskoulussa 7. 4 . 1978 j a m uille 8 . 4 . 1978 h a kuohjeissa m ainituissa oppilaitok
sissa. K oetilaisuudessa kouluun pyrkijällä tulee olla m u k an aa n lyi
jykynä j a pyyhekum i.
Pääsykokeeseen tu lee osallistua ilm an eri k u tsu a.
Jos h a k ija pyrkii ain o astaan lu
kioon, h än en ei tarvitse osallistua pääsykokeeseen.
Pääsykoepaikat
— Peruskoululaisille
K aikki peruskoulussa olevat osallistuvat pääsykokeeseen — ha
kutoiveesta riip p u m atta — om assa koulussaan. H eidän ei tarvitse täyt
tä ä tä tä k o h taa.
— Lukiolaisille
Lukiossa opiskelevat voivat osal
listua pääsykokeeseen alla m aini
tussa yleisessä am m attikoulussa.
— K oulunkäyntinsä päättäneille K oulunkäyntinsä p ä ä ttä n e e t osallis
tuvat pääsykokeeseen kotipaik
k a a n sa läh in n ä olevassa, alla m ai
nitussa yleisessä am m attikoulussa.
Pääsykoepaikan m erkitsem inen Yleisessä am m attikoulussa kokee
seen osallistuvat m erkitsevät koe
p a ik a n nim en alla olevan luettelon m ukaisesti. Myös k oepaikan num e
ro tu n n u s on m erkittävä.
Pääsykoepaikka
R A ISION A M M A TTIK O U LU 09 Kokeisiin osallistum attom at N iiden, jo tk a hakevat vain lukioi
hin tai kansanopistoihin taikka hoitoalan oppilaitoksiin, ei tarvitse osallistua pääsykokeeseen, koska e rä ä t kansanopistot j a hoitoalan oppilaitokset jä lje stä v ä t itse pääsy
kokeet j a läh ettäv ät niihin eri k u t
su n .
V alinnasta ilm oittam inen V alintatulokset ju lk istetaan 8. 5 . 1978. V alinta o n alustava nii
den o salta, jo illa valintatilanteessa ei ole oppivelvollisuuskoulun pääs- tö k iijaa.
V alinnasta ilm oitetaan kirjalli
sesti jokaiselle oppilaaksi valitulle.
O ppilaaksi ilm oittautum inen Jokaisen oppilaaksi valitun on m ääräaik aan m ennessä vahvistetta
va saapum isensa k o . oppilaitok
seen.
Jälki valinta
Niille hakijoille, jo tk a eivät saa en
sim m äisessä valintavaiheessa oppi
lasp aik k aa pyrkii oppilasvalintalau- ta k u n ta o soittam aan m ahdollisim m an sopivan opiskelupaikan. T äm ä vaihe sa a tta a kestää a in a syyskuun alk u u n saakka.
V alitsem atta jä ä n e e t
N iiden hakijoiden, joille opiskelu
p aik k a a ei ole voitu osoittaa, on syytä k ääntyä työvoimatoim iston puoleen. V uoden aik a n a jä lje s te tään myös lisättyä am m atillista k o u lu tu sta, jo n k a alkam isajankoh
ta a ei vielä ole m äärätty . Lisätty am m atillinen koulutus on sisällöl
tä ä n ja tavoitteiltaan sam anlaista k u in vakinainenkin koulutus.
