Raisio tiedottaa 1979, no 1. · DIGI

BÄ bsi© !

TIEDOTTAA

N:o 1 MAALISKUU 1979

Ryhm äjulkaisu

R aisiolain en rakennus k u lttu u r i lu ettelo ih in

Sm

m

m

*

Ä p Ä i l l i P l i ^ S

VANHAN T IE N K E R T O M A A . V asem m alla uuden virastotalon tieltä purettavaksi tuleva vanha liikeraken­

n u s, jo ssa kuvan o tto aik aan , 1909 tienoilla, sijaitsi postitoim isto o su uskauppa j a osuuskassa. O ikealla Raision k irk k o j a lainam akasiini.

Raision kulttuurilautakunta tulee tänä vuonna yhdes­

sä Raisio-Seuran kanssa aloittamaan raisiolaisen ra­

kennuskulttuurin inventoinnin, joka tapahtuu Museoviraston rakennushistorian osaston ohjeiden mukaisesti ja sen kanssa yhteistoiminnassa. Hanke liittyy osana eräänlaisen ”Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelon” koontiin.

V alin tak riteerit ovat ensim m äises­

s ä , rekisteröintivaiheessa, suhteelli­

sen väljät. O n taip een Raisiossakin

"lö y tää” kaik k i arkkitehtoonisesti, historiallisesti j a kokonaisuuksina m erk ittäv ät kohteet. Niiden tulee e d u staa oikealla tavalla rak en n e­

tu ssa ym päristössä ilm enevää k u lt­

tu u rip e rin n e ttä . E ri aikakausien ja p a ik k a k u n n a n luonteenom aiset k o h teet ovat etusijalla h arvinai­

suuksien j a po ik k eu stap au sten vas­

ta toisella. E dustavuuden ohella to ­ d etaan harvinaisiksi käyneet koh­

detyypit tärk eik si. K ohteiden a lk u ­ peräisyys on luonnollisesti huo­

m ioon otettava tek ijä, m u tta usein koetaan arvokkaaksi myös ajallinen kerrostuneisuus, esim . rakennusten ja pihapiirien m u u ttu m in en jn e . Jokin k o h d e s a a tta a lisäksi olla k u lttu u rim aisem a k a n n a lta tärk eä, joillakin rak en n u k silla o n usein sym bolim erkitystä.

Lähes k aik k ea aikaisem paa luet- telotoim intaa o n vaivannut se, e ttä on inventoitu yksittäiset kohteet, m u tta ei ole p u h u ttu ju u ri m itään niiden m uodostam ista kokonai­

suuksista, jo ita etenkin yhdyskun­

tasu u n n ittelu a ajatellen on käsitel­

tävä yhtenä yksikkönä.

LAKIMÄÄRÄINEN P A LO TA R K A STU S RAISIOSSA v. 1979

Lakimääräinen palotarkastus Raisiossa suoritetaan 2.4.—

17.5. 1979 välisenä aikana. Tarkemmasta ajankohdasta ilmoitetaan toimittamalla jokaiseen tarkastettavaan kiin­

teistöön postin välityksellä yksityiskohtainen tarkastus­

ohjelma karttaliitteineen.

Asianom aisen rakennuksen tai alueen

tai

taikka hänen

on oltava tiedotuk­

s e ss a mainittuna aikana palotarkastuksessa saapuvilla ja palotarkastuksen toimittaja on päästettävä kaikkiin rakennuksiin, huoneisiin ja varastoihin sekä muihin tarkastuksen kohteina oleviin paikkoihin.

Tarkastusvuorossa ovat tänä vuonna seuraavat kaupun­

ginosat:

III— kaupunginosa KERTTU LA IV — kaupunginosa M AH ITT U LA

V — kaupunginosa K U N IN K O J A V I— kaupunginosa KU LO IN EN .

, XJzrkaupunginpsa S Q M E R S O J A

K a u p u n g in o m ist a m a t s e k a t e o llis u u s k iin t e is t ö t tarkas-

tetaari erikseen.

P A L O L A U T A K U N T A

Raisiolaisten a p u a tarvitaan V aikka Raisio on p in ta-alaltaan suhteellisen pieni, tarv itaan täällä­

kin rasiolaisten a p u a luetteloon otettavien kohteiden löytäm isessä.

K an n atta a ta rttu a puhelim een ja soittaa ta i p istää lap p u k u lttu u ri­

toim istoon jos mieleenne tulee sopi­

va em . peru steita vastaava kohde.

T oim iston tah o lta tu llaan paikalle läh ettäm ään tark em p ia selvityksiä tekevä henkilö luultavim m in a lk u ­ kesästä. Inventoinnissa käytetään M useoviraston laatim aa lom aketta, johon om istaja- ja sihaintitietojen lisäksi m erk itään rakennustiedot, käyttötiedot, lyhyt selvitys kohtees­

ta, sen lähiym päristöstä, sisätiloista ja h istoriasta, nykyinen k u n to j a

m erkitys.

Inventoinnilla p yritään Raision todellisen kulttuurihistoriallisen k u ­ van j a suojelukohdeluettelon täy­

dentäm iseen, aineiston kerääm iseen valtakunnallisen rak en n u sk u lttu u ri- rekisterin tarpeisiin j a Raision r a ­ k en n u sk u lttu u ria koskevan tiedon levittäm iseen k au p u n g in asukkaille.

Koululaisten silmälasien hankintaan varatun määrä­

rahan jako-ohjeista

Raision k au punginhallitus on p äättän y t avustaa peruskoululaisten silm älasihankintoja m aksam alla 80 m k silm älasilinssien h in n asta.

A vustus m ak setaan oppilaalle, jolle silm älasit m ääränneen silm älää­

kärin tu tk im u s on suoritettu kansanterveyslain m ukaissena erikois­

tu tk im u k sen a j a se m aksetaan yhdelle oppilaalle ain o astaan k erran vuodessa.

Avustuksen saam iseksi tulee oppilaan esittää kouiuterveydenhoi- Uyallc todistus silm älääkärin m äärääm istä silm älaseista, jo n k a j ä l ­ keen terveydenhoitaja a n ta a oppilaalle 80 m k :n m aksusitoum uksen.

M aksusitoum uksen saam isen jälk een silm älasit h an k itaan jo k o O ptikkoliike K angasniem i & K neilta, os. K au p p iask atu 10, T u r­

ku ta i N äköpiste O y:stä, R aisiosta. A inoastaan n äm ä liikkeet ovat o ik e u te ttu a a n tam aan avustuksen m aksusitoum usta vastaan.

Linj’ a -au toliik en teen v a ih tolip p u oik eu s R aisiossa

Raision kau p u n g in alueella o n voim assa osittainen vaihtolippuoi­

keus. K uu k au sittain en siirtosaijalippu ja k a a n tu u kahteen eri osaan.

T oinen osa sisältää lipun välille k eskusta — sairaala, toinen osa sisältää m a tk a n R aision k esk u staan . M atk an toisen päätepisteen on oltava R aisiossa.

K uukausilippuun m erk itään yksilöity m atk ak o h d e esim . Ih a la — Raision k eskusta j a R aision k eskusta — sairaala. M a tk a lip p u a on m yytävänä M atkahuollossa sek ä Raisiossa G rilli K ivelällä. M atk a­

lipusta sa a norm aalin kuukausilipun m ukaiset alen n u k set. L ippu kelpaa kaikkiin lii\ja-autoihin.

M UISTA VAIKUTTAA VAALEISSA 18. ja 19. 3. -79

N uk k eteatterista alku

R aision teatteri toim i n n a lle

Raisio on pikkuhiljaa saam assa om aa teatteritoim intaa. Ei nyt ai­

van kansallista näyttäm öä eikä k aupunginteatteriakaan, m utta kuitenkin tärkeää ja nautittavaa teatteritoim intaa pienoiskoossa, nukketeatterin! Lähtösysäyksen täl­

le toim innalle antoi toivottavasti k u lttu u rilau tak u n n an toim eenpane­

va 5-päiväinen nukketeatterikurssi, jo n k a 30-päinen kurssilaisjoukko tosimielessä perehtyi nukkien ja näytelmien teosta alkaen täm än toim innan salaisuuksiin. A siantun­

tijoina toimivat nukketealteritaitei- lija K irsti H u u h k a Paim iosta ja käytännön järjestelyistä vastannut askartelunohjaaja Jarkko R äsänen, Raision kaupungin kulttuuritoim is­

tosta. O sanottajina oli päiväkotien henkilökuntaa, perhepäivähoitajia, jäijestöohjaajia, kirjastohenkilö­

k u n taa ja m uita nukketeatterihom - m asta kiinnostuneita. T odettakoon, e ttä parisenkym m entä halukasta jäi vielä ovien ulkopuolelle.

Pienet kustannukset

— suuri teho

Kurssilla lähdettiin tutkim aan nu­

ken käyttöm ahdollisuuksia kasva­

tus- ja opetustilanteissa, sen erillai-

sia ilm enem ism uotoja ja käyttö­

m ahdollisuuksia. T ärkein on nuk- keleikin terapeuttinen merkitys!

N ukke a u tta a lasta kehittym ään kontakti- ja ilmaisukykyiseksi, p u r­

k aa paineita ja estoja, toimii sijais­

kärsijänä ja välittäjänä. N ukketeat­

terissa on kaikki m ahdollista, se ei ole sidottu luonnonlakeihin. Sitä voidaan to teu ttaa todella pienin kustannuksin, sillä m iltei kaikki nukketeatterissa tarvittavat m ate­

riaalit saad aan jätem ateriaalista (tav arasta, jo ta esim . tavaratalot heittävät vinon pinon päivittäin roskakoriin). N ukketeatteri on, paitsi itsenäinen taidem uoto, myös väline, jo n k a avulla lapsi pääsee kosketuksiin teatterin, kirjallisuu­

d en, m usiikin ja kuvaam ataiteen kanssa. Se häivyttää ikärajat ja ko­

koaa eri-ikäiset katsojat yhteiseen teatterieläm ykseen. N ukketeatteri helpottaa asioiden oppim ista ja sil­

lä on suuri terapeuttinen merkitys.

Lisäksi nukketeatteritapahtum a alusta loppuun vietynä tarvitsee käyttöönsä luovuuden kaikki puo­

let. P arasta draam aa on toim inta

— älä kerro asioita, an n a niiden ta p a h tu a ...

Opit hyödynnettäviksi käytännön

nukke-

teatteritoiminnassa

Kurssin järjestäm isen eräs paina- vimmista syistä oli se, e ttä Rai­

sioon saataisiin tehokasta nukke- teatteritoim intaa. T äm ä toim inta voidaan ja k a a kahteen sektoriin:

esiintyvät aikuisryhm ät ja lapsiryh­

m ät.

N ukketeatteritoim intaa lapsille tulee olem aan niissä kaupungin päiväkodeissa, joista oli henkilö­

k u n taa kursseilla m u k an a j a miksei m uuallakin. Perhepäivähoitajat voi­

vat kotonaan lapsia hoitaessa hyö­

dyntää opittuja taitojaan. Järjes­

töistä oli kursseilla myös edustuk­

sensa (tosin vain m u u ta m a s ta .), joten silläkin saralla on odotetta­

vissa lisääntyvää nukketeatteritoi­

m intaa. K irjasto ja k u lttu u rilau ta­

k u n ta avustavat toim innan käyn­

nistäm isessä m ahdollisim m an p al­

jo n , la u ta k u n ta m ahdollisesti myös taloudellisesti.

Esiintyvä aikuisryhm ä m uodostu­

nee kaikista asiasta innostuneista, olivatpa käyneet kurssin ta i ei.

M ikäli sin u a k iinnostaa tu lla m u-

N UK KIEN T E K O kuului tärk eän ä osana kurssin ohjelm aan j a niitä syntyi kaikenlaisesta m ateriaalista jo p a pipoista, lapasista j a kcittiöhar- joista! Kuvassam m e Jarkko R äsänen j a ” A slak” .

k aan , niin o tath an yhteyttä k u lt­

tuuritoim istoon ta i kirjastoon, jo sta sa a t tarkem pia tietoja. Päiväkodin henkilökunta hyödyntää kurssia om assa työssään lasten kanssa toi­

m iessaan ja valm istaessaan esityk­

siä heille j a heidän kanssaan.

Raision kirjoittajapiiri on lu p au ­

tu n u t avustam aan tekstien ja näy­

telm ien teossa.

K aikesta N ukketeatteri-saralla tap ah tu v asta ilm oitetaan Raision p ääk irjasto n ilm oitustaululla.

T äm äk in to im in ta on aktiivisuu­

desta kiinni. J a aktiivisuus, Rakas lukija, on Sinusta kiinni.

N ukketeatterin eläytyneitä katselijoita. Perhepäivähoidossa olevien lasten joulr^juhlissa esittivät perhepäivähoi­

don ohjaajat nukketeatteriesityksen, jo n k a menestys oli todella hyvä, kuten kuvasta näkyy.

Kansanedustsy ain vaalit Raisiossa

R aision kaupungissa 18. j a 19. päivänä m aalisk u u ta 1979 toim itet­

tavien kansanedustajain vaalien ennakkoäänestys toim itetaan R ai­

sion postikonttorissa Raision liikekeskuksessa (21200 Raisio) 26. 2. 1979— 14. 3 . 1979 postikonttorin aukioloaikoina arkisin kello 9.00— 17.00, k uitenkin niin, e ttä vaalitoim itus päättyy viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä 14. 3 . 1979 viim eistään kello 16.00.

V arsinainen vaalitoim itus toim itetaan Raision kaupungissa 18. ja 19. p äivänä m aaliskuuta 1979 äänestysalueittain seuraavasti:

K uloisten äänestysalue, äänestyspaikka K uloistcn koulu I Ih alan äänestysalue, äänestyspaikka Ih alan koulu II

K e rttu la n ään e sty sa lu e, ään e sty sp a ik k a K e r ttu la n k o u lu I I I

V arppeenseudun äänestysalue, äänestyspaikka keskusvaraston——IV m ru o k ala A lhaistentie 5

T ik an m aan äänestysalue, äänestyspaikka P aik k arin terveysta- V lo

K aan aan -P aik k arin äänestysalue, äänestyspaikka K aan aan VI koulu

Inkoisten äänestysalue, äänestyspaikka P ernon nuorisotila VII K eskikaupungin äänestysalue, äänestyspaikka k au pungintalo VIII V aisaaren äänestysalue, äänestyspaikka paloasem a IX Friisilän äänestysalue, äänestyspaikka Friisilän koulu X V aalitoim itus a lk a a kum p an ak in vaalipäivänä kello 9.00 j a ja tk u u yhtäjaksoisesti kello 20.00:een asti.

Ä änestäjiä pyydetään varaam aan m u k aan sa sek ä ennakkoäänestyk­

seen e ttä varsinaiseen vaalitoim itukseen keskusvaalilautakunnalta saam an sa ilm oituskortti. K ortin p u u ttu m in en ei k u iten k aan estä ään estäm ästä.

Raisiossa 19. 2 . 1979

KESKUSVAA LILAUTAK UNTA

Raision kaupungin venepaikat

H ahdenniem en laitureissa olevat venepaikat vuokrataan kesän 1979 ryaksi. V enepaikan vuokra on 150,- m ark k aa. L aiturin suuntaisen sekä ylileveän venepaikan vuokra on 300,- m arkkaa ja purjeveneen poijupaikan 150,- m ark k aa. V uokraus ta p a h tu u vaiheittain seu raa­

vasti:

— raisiolaiset, jo illa on ollut venepaikka v. 1978 voivat vuokrata entiset venepaikkansa 9. 4. 1979 m ennessä

— 17. 4 . — 27. 4 . 1979 voivat raisiolaiset vuokrata vapaana olevat venepaikat (uusia paikkoja valm istuu n . 80 kpl)

— 2. 5 . 1979 lähtien vuokrataan vielä jäljelle jään e et venepaikat m uille vuokraajille

Ennakko- ta i puhelinvarausta ei voi teh d ä. K aupungin m uilla alueilla olevat venepaikat on tarkoitettu alueilla vierailevien veneili­

jöiden tilapäiskäyttöön, jo ten niissä ei saa säilyttää veneitä pysyväs- Veneiden kiinnittäm inen luvattom ille tai vieraille palkoille on e h ­ dottom asti kielletty. Tällaiset veneet poistetaan viranom aisten toi­

m esta om istajan kustannuksella.

H ahdenniem en alueella vuokrataan veneiden talvisäilytyspaikkoja talvikaudeksi 1979—80.

P aik an vuokra on 60,- m ark k aa. Talvisäilytysehdot ovat saatavis­

sa teknisestä virastosta.

V uokraus on tehtävä teknisessä virastossa, os. A lhaistentie 5.

Toim isto on avoinna työpäivisin klo 8.30 - 12.00, 12.30 - 16.00, tiistaisin 9.00 • 12.00, 13.00 - 17.00. *

Raisio 16. 2 . 1979

Raision kaupungin tekninen virasto

*

RAISIOLA ISA IHEISIÄ pakinoita, kronikoita j a runoja pyrkii Raisio- Seura kokoam aan oikein kilpailun avulla. Palkintojakin arvokkaam pi o n kilpailuaineiston parhaim m iston julkaisem inen R ahaisesta Raisiosta- kotiseutujulkaisussa joten siitä vaan kynät savuam aan ja raisiolaisai- heista tekstiä paperille.

*

K O TISEU TU LA U LU JEN ILLAN järjestää R aisio-Seura vuosikokouk­

sensa yhteydessä 13. 3. klo 19 Vai­

saaren S eurakuntakodissa. DL M artti K orpela esittelee Raision kotiseutulaulut, jo ita on eri sävel­

lyksinä puolisenkym m entä.

*

LASTEN U IM A TA ID ON

pitäisi saad a kehittyä m ahdollisim ­ m an aikaisin.

A n n a siis lapsillesi m ahdollisuus u in tiin , iloon j a virkistykseen, vaik­

k e t itse niin u in n ista pitäisikään!

R AISION U IM A HALLI p u h . 782 677

Ilmoittautuminen Raision peruskouluun

Ensi syksynä Raision peruskouluun tulevat u u d et oppilaat ilmoite­

taan keskiviikkona 14. m aaliskuuta 1979 klo 17-^19. Ilm oittautu­

m inen suoritetaan Ih alan , K aan aan , K e rttu la n , K uloisten j a Tah- vion ala-asteen kouluissa (luokat 1—6).V arppcenseudulta 1—2.

luokille tulevat ilm oittautuvat Friisilän koulussa. K oulupiirien ra ­ jo ista voi epäselvissä tapauksissa tiedustella kouluilta tai koulutoi­

m istosta.

Sam alla ilm oitetaan myös m uille ku in 1. luokalle tulevat uudet oppilaat.

Tilajärjestelyjen vuoksi voidaan oppilas jo u tu a sijoittam aan m uu­

h u n k in k ouluun, ku in m inne h än et on ilm oitettu.

K ouluun on ilm oitettava kaik k i ne lap set, jo tk a ovat syntyneet vuonna 1972 tai sitä ennen eivätkä ole vielä aloittaneet koulun­

käyntihän. Myös sellaiset lapset, joille pyydetään vapautusta oppi­

velvollisuuden suorittam isesta ta i lykkäystä koulunkäynnin alkam i­

sesta, on ilm oitettava ja sam alla on jä te ttä v ä asiaa koskeva klrjalli- nen pyyntö.

Raisioon m yöhem m in m uuttavat sek ä kouluun tulevat m uut op­

p ilaat, jo tk a eivät voi ilm oittautua edellä m a in ittu n a a ik a n a , suorit­

tavat ilm oittautum isen kaupungin koulutoim istoon puh.

783 900/261.

L apsesta, jo k a el ole kirjoilla R aisiossa, tulee huoltajan esittää virkatodistus. Raisiossa kirjoilla olevien virkatodistukset hankkii koulutoim isto.

T u ru n , N aantalin, Raision j a K aarin an yhteisen ruotsinkielisen koulupiirin kouluihin ilm oittautum isesta T u ru n kaupungin koulu­

lau tak u n ta k u u lu tta a erikseen.

Raisiossa 5. m aaliskuuta 1979

R aision k o ululautakunta

Lapselle ja nuorelle

Kotona annettu esim erkki ja kasvatus vaikuttavat m erkittävästi lasten ja nuorten

päihteiden ja tupakan käyttöön. Norjassa tehdyn tutkim uksen m ukaan lapsista, joiden vanhem m at tupakoivat ja joiden kotona

tupakointi oli sallittu, tupakoi päivittäin noin 72 %. Lapsista, joiden kotona tupakointi ei ollut sallittu ja joiden

vanhem m at eivät tupa­

koineet, tupakoi päivittäin ainoastaan

10%.

Hallissa voit saunoa ja uida kunnon tai virkistyksen vuoksi koko perheen kanssa.

R A ISIO N U IM A H A L L IS S A O N M AH D O LLISU U S:

—- uimataidon hankkimiseen

— kunto- ja virkistysuintiin

— henkilökohtaisen hygienian hoitoon

— virkistävään perheliikuntaan U IM A H A L L I A V O IN N A :

arkisin klo 6.00— 8.00 ja 12.00— 21.00 lauantaisin klo 8.00— 19.30 sunnuntaisin klo 11.00— 18.00 Liput: aikuiset 3,00 mk

lapset, eläkeläiset, sotilaat invalidit ja aamu-uinti 1,50 mk

Ps. Mikäli haluat uida rauhassa, käytä hyväksesi iltapäivän hiljaisia tunteja.

RAISION UIMAHALLI

Raisio, puh. 782 677

Opit uima­

taidon ja voit kehittää sitä

Sinun V aisaaresi — laskiaistilaisuuteen kuului myös pakkaskarkeiot

18.2. vietettiin Sinun-Vaisaaresi päivää viime vuotisen laskiaisjuhlan ta p a a n . M a k k a ra a m eni yli 50 ki­

lo a j a m ehum ukeja 600 kpl.

O hjelm assa oli alle kouluikäisten h iih d o t, potkukelkkaviesti, koira- valjakko sek ä m onotanssit pihalla.

V aisaaren S eurakuntakodissa oli Lahden Liipolan asuntoalueella k u ­ vattu asukastoim intanäyttely sekä V aisaaren alueen h istoriaa ja nykypäivää kuva- ja tekstinäyttely.

A sukkailla oli m yäs tilaisuus nähdä viime vuoden laskiaisriehansa, sii- voustalkoonsa ja asukastoim inta- kerhonsa kaitafilm inä, jo n k a eräs asu k k aista kuvasi.

Tilaisuudessa pidettyjen a rp a ­ jaisten tu lo t k äytetään askartelu- kerhojen tarvehankintoihin.

Elokuvaesitykset alueella ja tk u ­ vat, yleisöä on ollut 40 — 60, piirroselokuvat kerääv ät yleensä yli 100 katselijaa.

on jo saatu asukkaiden toim esta B arbi-vaatekerho.

Petäsm äkiläiset ovat kokeilleet myös yhteistä ulkoiluharrastusta;

T A ; on jäljestetty Petäsm äen

"k an san h iih to " j a pojat haastoivat m iehet jääkiekko-otteluun 25.2., jolloin pidettiin myös alueen las- kiaistapahtum a. Laskiaisena jä lje s­

tettiin lisäksi hiihtokilpailut lapsille j a -viesti aikuisille, potkukelkka­

viesti ja tanssia tietenkin tustustu- misen m erkeissä 1,5 tu n tia H on­

kalan salissa.

T iedotustilaisuus

V aisaaressa järjestettiin 20.2. yh­

dyskuntatyön tiedotustilaisuus raittiu slau tak u n n an toim esta. T ilai­

suus oli tarkoitettu läh in n ä Raision päättäjille raittiustyön kuntayhty­

m än työntekijöille sekä muille asiasta kiinnostuneille järjestöille ja yksityisille.

Y hdyskuntatyön tap ah tu m ia 1979 eri kohdealueilla sekä toim innan jatkosuunnitelm ia

V aisaaren asuntoalue

A sukaskerhotoim inta ja tk u u syksyl­

lä alo itettu u n ta p a a n . O sanotto on edelleen ollut hyvä. Toisessa askar- telukerhossa 7 — 15-vuotiaat nuo­

ret keskittyvät nyt läh in n ä n ahka-, helm i-, m osaiikki- j a lastutöihin.

O sanottajia on ollut 16 — 20:een.

K erholaiset ovat myös valmistanee*, alueen juhlissa tarvittavaa m ate­

riaalia, k u ten esim . hiihtokilpailu­

je n ku n n iam ain in n at, jo tk a olivat erinom aisen tärk eitä p ik k u h iih tä­

jille.

Toisessa askartelukerhossa, jossa käy noin 10 in n o k asta 7 — 15-vuo- tiasta p o ik aa, keskitytään keväällä p ainantatöihin (kangas, lino) sekä em alitöihin. Jo tta pojat saisi­

vat toden tu n tu a tehtäväänsä, ker­

ho-ohjaaja vei h eid ät tutustum aan kirjapainoon.

Pingis-, korona-, painonnosto- kerho sekä lentopallo keräävät edelleen piiriinsä h arrastajia. Len­

topalloilijat haaveilevat ensi vuonna puulaakiin osallistum isesta.

N uoret ovat aktiivisesti harjoitel­

leet m usisointia ja odottelevat m ahdollisuutta saad a esittää taito ­ ja a n vaisaarelaiselle yleisölle.

K erhojen ohjaajina toimivat alueen asu k k aat vapaaehtoisesti korvauksetta. Lisää aikuisia k ai­

vattaisiin m u k aan kerhoihin vuo-

ro ttclijo ik si. • K e rra n k u u k a u d e s s a

on p id etty yhteispalaveri, johon kaik k i toim innasta kiinnostuneet a su k k aat ovat tervetulleita.

Pemontalojen asuntoalue

P em ontalojen asukastoim innan jar- ruttim ena on ollut yhteisten ko­

koontum istilojen p u u te. Alueen ai­

noa yhteinen kokoontum ispaikka on kaupungin nuorisotila, jo k a täl­

lä hetkellä o n k aikkina arki-iltoi- n a järjestökäytössä. Torstai-iltana a su k k aat ovat kokeilum ielessä saaneet käyttöönsä klo 17...19-väli- sen ajan, jolloin he ovat pyrkineet järjestäm ään om aa asukaskerhotoi- m intaa. L auantaipäivänä j a osan sunnuntaipäivää k erhotila on myös asukkaiden käytössä. T ä m ä aika onkin nyt käytetty P em ontalojen laskiaistapahtum an suunnitteluun.

T ilaisuuden onnistum iseksi vaadi­

taan m onen asu k k aan työpanosta j a aktiivisuutta. T ap ah tu m a järjes­

tettiin 24.2. hiihtokilpailuineen, kiekon tarkkuusam m untoineen, köydenvetoineen jn e . T arjolla oli myös m ak k arat, m ehut j a asukkai­

den itse leipom at laskiaispullat.

Lopuksi pihatanssit j a j a sauna.

Myös Pernontaloissa on eloku­

vaesityksiä lauantaipäivisin, asuk­

k a a t itse hoitavat film ien esittäm i­

sen.

L entopalloa p elataan ahkerasti, tulevaisuuden suunnitelm issa vai- saarekaisten haastam inen kovaan kisaan.

Petäsm äen asuntoalue

Petäsm äen asukastoim inta aloitet­

tiin alkuvuodesta. Myös tällä alueella o n toim innantarvetta, var­

sinkin alueen n u o rilta p u u ttu u

m ielc k S sta to im in ta a . A lu een a in o a

yhteistila, H o n k alan talo, o n nykyi­

sin tiistaisin asukkaiden käytössä.

Pelejä ym s. askarteluvälineitä k ai­

vataan myös H o n k alaan . Tytöille

T ilaisudessa yhdyskuntatyön me­

netelm istä, tavoitteista ym. kertoi H ollannissa a lan koulutuksen saa­

n u t Tony K lap. A rja M attila kertoi T u ru n R unosm äki-kokeilusta. V ai­

saaren asukkailla oli myös puheen­

vuoro j a asukastoim innasta kertova filmiesitys. Raision kokeilusta ja e t­

tiin kirjallinen tiedote.

K okouksessa syntyi jo p a siinä m äärin vilkasta keskustelua, ettei kaikkia pyydettyjä puheenvuoroja voitu yhden illan kuluessa an taa.

T ilaisuuteen perustuvan kyselyn a n ti oli seuraava: vastaavanlainen, syventävä ja erityiskysymyksiä kä­

sittelevä tilaisuus nähtiin tarpeelli­

seksi. Joillekin osallistujille oli myös epäselvyyttä siitä, m iten poli­

tiikka liittyy yhdyskuntatyöhön.

Y hdyskuntatyö pyrkii olem aan täysin n eu traalia asukkaiden yh­

teistoim intaa, jo n k a tavoitteena on yhteinen ongelm a tai tehtävä, jo ta yhteistyössä suoritetaan. Toim inta­

ryhm ään kuuluvat voivat olla puo­

lueisiin sitoutuneita tai kokonaan sitoutum attom ia, toim innan ta ­ voitteen k a n n a lta sillä ei ole m erki­

tystä.

T ulevat toim enpiteet

Y hdyskuntatyö Raisossa on ollut ja ja tk u u edelleenkin asukastoim inta- n a , jossa a su k k a a t toim ivat om illa ehdoillaan. T ä h ä n m ennessä p erus­

te tu t kerhot ja tk a v a t edelleen sa­

m aan ta p a a n .

K evään aik a n a järjestetään yh- teistilaisuuksia erilaisille väestöryb-

raiUe, m m . yksinhuoltajille, vuoro- työläisille j a vanhuksille. H eidän kanssaan neuvotellen p yritään löy­

täm ään ratk aisu a j a helpotusta heidän kokem iinsa Ongelmiin.

T avoitteena on sa a d a k o n tak ti suo­

raan asukkaisiin ja suunnittele­

m aan toim ita yhdessä heidän kans­

saan . T oim inta o n täysin epäpolit- tista, kaikki puolueet ja järjestöt voivat osallistua järjestettäviin tilai-

Yhdyskuntatyön tapahtum ia — m itä tästä eteenpäin

J

Ä lkää unohtako pieniä vaisaarelaisia suuksiin, m ikäli kuuluvat ko. koh­

deryhm iin. A siana tällöin on jokin ongelm a, johon yhdessä etsitään ratk aisu a , olkoonpa ongelm a sitten yksinhuoltajuus, vuorotyön aiheut­

tam at h a ita t, yksinäisyys, häiriö­

käyttäytym inen tm s.

A sukkaiden aktivoinnilla on ta r­

koitus luoda sosiaalisia kontakteja ja m ielekkäitä toim intam ahdolli­

suuksia olem assa olevien resurssien puitteissa.

Järjestöt voivat myös järjestää lisätapahtum ia asuntoalueilla omis­

sa nim issään. K aikenlainen asuk­

kaiden m ukaan saam inen erilaisiin toim intoihin on aina tervetullutta ja vähentää alueiden häiriötilan­

teita.

Esim . M annerheim in Lastensuo­

jeluliiton Raision osasto järjestää V aisaaren asukkaille Thom as G ordonin ” V iisaat vanhem m at” -

kirjaan perustuvan vanhem pain koulun. Kurssin ensim m äinen ko­

koontum inen j a tiedonantotilaisuus on 6.3. klo 18.30 V aisaaren Seu­

rakuntakodissa

SPR :n nuoret ovat lupautuneet toim im aan ”hoitotäteinä” lapsille, jo tk a otetaan m ukaan. T ällöin mo­

lem m at vanhem m at voivat osallis­

tu a kurssille. Myös Suomen P u n ai­

sen Ristin Raision osasto jä lje stä ä alueella ystäväpalvelutoim intaa.

Asuntoalueilla toim innan tavoit­

teena on yhteistyössä asukkaiden kanssa a u tta a ihm isiä tu tu stu m aan toisiinsa, p a ra n ta m a a n yleistä viih- tyvyttä ja sopua alueella. T oim in­

taan voivat osallistua kaikki asuk­

k aat, yhteisen tavoitteen eli om an asuntoalueen parhaaksi.

Y hdyskun ta työneu voitelu V aisaaressa

K ansainvälinen lapsen vuosi 1 9 7 9

Lapsen p arh aak si la p sen kanssa

Nyt on kaikki kunnossa!

Periaate 1

Lapsen tulee saada n au ttia kaikkia tässä julistuksessa m ääriteltyjä oi­

keuksia. N äm ä oikeudet kuuluvat poikkeuksetta jokaiselle lapselle yhtäläisesti ja erotuksetta katso­

m atta hänen tai heidän perheensä ro tu u n , ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai m uuhun vakaum ukseen, kansalli­

seen ta i sosiaaliseen alk u p eräin , varallisuuteen, syntyperästä taikka m uusta johtuvaan asem aan.

P eriaate 2

Lapsen tulee saada n a u ttia erityistä suojelua, ja hänelle tulee lainsää­

d ännöllä ja m uulla tavoin suoda edellytykset ruum iillisesti, henkises­

ti, m oraalisesti, sielullisesti ja so­

siaalisesti terveeseen ja norm aaliin kehitykseen vapaissa ja ihm isarvon m ukaisissa oloissa. Säädettäessä tä tä tarkoittavia lakeja lapsen etu ­ jen tulee olla tärkeim pänä näkö­

kohtana.

y

Periaate 3

Lapsella tulee syntym ästään lähtien olla oikeus nim een ja kansalaisuu­

teen.

S

P eriaate 4

L apsen tulee saad a n au ttia sosiaa­

lista turvaa. H änen tulee saada kasvaa ja kehittyä terveenä. Lapsen ja hänen äitinsä on senvuoksi saa­

tava erityistä hoitoa ja huolenpitoa siihen luettuna asianm ukainen hoi­

to ennen ja jälkeen synnytyksen.

Lapsella tulee olla oikeus asianm u­

kaiseen ravintoon, asum iseen, vir­

kistykseen ja lääkintähuoltoon.

*

P eriaate 5

L apsen, jo k a on ruum iillisesti, henkisesti ta i sosiaalisesti vajaaky- kyinen, tulee sa a d a erityisen tilansa edellyttäm ää erikoishoitoa, -kasva­

tu sta j a -huolenpitoa.

n

P eriaate 6

Lapsi tarvitsee kehittyäkseen tasa­

painoiseksi yksilöksi ra k k a u tta ja ym m ärtäm ystä. H änen tulee saada kasvaa, m ikäli m ahdollista, van­

hem piensa huolenpidon ja vastuun alaisena, j a jo k a tapauksessa ilm a­

piirissä, jossa hän saa tu n tea hel­

lyyttä sekä m oraalista ja siveellistä turvallisuutta; varhaisiässä olevaa lasta ei sa a ero ttaa äidistään kuin poikkeustapauksessa. Y hteiskunnan ja viranom aisten velvollisuutena on osoittaa erityistä huolenpitoa niille lapsille, jo tk a ovat vailla perheensä turvaa ja riittäviä toim eentulom ah­

dollisuuksia. O n suotavaa, e ttä suurten perheiden lasten ylläpitoa helpotetaan valtion avustuksin ja m uulla avustustoim innalla.

*

•jr-Aiaate 7

Lapsella on oikeus saad a koulutus­

ta , jo n k a ainakin alkeisasteella tu ­ lee olla m aksuton ja pakollinen.

H änen tuiee saad a koulutusta, joka edistää hänen yleissivistystään ja suo jokaiselle yhtäläisen m ahdolli­

suuden k eh ittää kykyjään, yksilöl­

listä arvosteiukykyään sekä m oraa­

lista ja sosiaalista vastuuntuntoaan tullakseen hyödylliseksi yhteiskun­

nan jäseneksi. L apsen koulutukses­

ta j a ohjauksesta vastuussa olevien on jo h tav an a periaatteen a pidettävä lapsen p a ra s ta ; ensisijaisesti täm ä vastuu k u u lu u lapsen vanhemm ille.

Lapsella tulee olla riittävät m ah ­ dollisuudet leikkiin j a virkistyk­

seen, jo tk a olisi ohjattava palvele­

m aan sam oja p ä ä m ä ä riä kuin kou­

lu tuskin. Y hteiskunnan ja virano­

m aisten tulee pyrkiä edistäm ään

m ahdollisuuksia täm än oikeuden nauttim iseen.

*

P eriaate 3

L apsen tulee a in a j a kaikissa olo­

suhteissa olla ensisijalla suojelua ja a p u a annettaessa.

*

P eriaate 9

L asta on suojeltava kaikelta lai­

m inlyönniltä, ju lm u u d elta j a vää­

rinkäytöltä. H än tä ei sa a m issään m uodossa s a a tta a kaupankäynnin kohteeksi. L asta ei sa a o tta a työ­

hön ennen asianm ukaista m inim i- ik ää, m issään tapauksessa h än tä ei

sa a p a n n a työhön eikä sallia hänen ryhtyä työhön, jo k a saattaisi olla h än en terveydelleen ta i koulutuk­

selleen vaaraksi ta ik k a h a ita ta h ä ­ nen ruum iillista, h en k istä ta i mo­

raalista kehitystään.

m

P eriaate 10

L asta tulee suojella sellaisilta toi­

m innoilta, jo tk a saattav at kasvattaa hänessä taip u m u k sia rodulliseen, uskonnolliseen ta i m uunlaiseen syr­

jin tä ä n . H ä n tä on kasvatettava ym­

m ärtäm yksen, suvaitsevaisuuden, kansojenvälisen ystävyyden, rauhan ja yleism aailm allisen veljeyden hen­

gessä sek ä täysin tietäen, e ttä h ä ­ nen tarm o n sa ja kykynsä olisi saa­

tettav a palvelem aan h än en lähim ­ m äisiään.

M inä a u ta n isää autorem ontissa

NUORI ÄITI - TUNNE

VASTUUSI — ÄLÄ TUPAKOI

— K un od o tat lasta, m uista e ttä lapsesi sa a kaiken elinvoim ansa Sinusta, niin se saa myös tu p ak an myrkyt Sinusta itseensä

— K un Im etät pienokaistasi, an n a hänelle m yrkytöntä tu p ak asta vapaata m aitoa

— K un ho id at lastasi, an n a hänen n a u ttia kotisi p u h ta a s ta savut­

tom asta ilm asta

T E R V E LAPSI ON ILO IN EN ASIA!

'Db nassua

M H

Lapsen Vuoden toim ikunta

Raision kaupunginhallitus on asettan u t Lapsen vuoden toim ikun­

n a n , jo h o n kuuluvat seuraavat henkilöt: M artti Kivioja, puheenjoh­

ta ja , nuorisolautakunnan edustaja, Ritva Toivola, jäsen , sosiaalilau­

tak u n n an edustaja, K ristiina Vihervirta, jäsen , raittiuslautakunnan edustaja, R aim o K arim äki, jäsen, k o u lulautakunnan edustaja, Pirkko Saviranta, jäsen , kulttu u rilau tak u n n an edustaja, Raili Juot­

tan en , jäsen , kirjastolautakunnan edustaja, Anna-Liisa Pohjanen, jäsen , päiväkotihenkilöstön edustaja, Leo Aho, jäsen , seurakunnan edustaja, Leila N ärhinen, yhteyshenkilö.

T oim ikunta on asettan u t tavoitteekseen toim ia lähinnä inform aa­

tio ta jak av a n a elim enä, toisin sanoen h an k k ia tietoja raisiolaisen lapsen asem asta ja tehdä toim enpide-ehdotuksia lapsen asem an p a ­ rantam iseksi. K aupungin eri hallintokunnilta on pyydetty tietoja niistä ongelm ista ja p u u tteista, jo tk a kukin hallintokunta om alla toim ialueellaan 0 — 18-vuotiaitten kohdalla näkee.

T oim ikunta tulee vetoam aan vuoden aik a n a sekä kunnallisiin p äättäjiin e ttä ennen k aikkea VANHEM PIIN huom ion kiinnittäm i­

seksi lapseen ja hänen olosuhteisiinsa. E rilaisia vetoom uksia su u n ­ n a ta a n täm än lisäksi jäijestöille, taloyhtiöille, kouluneuvostoille, lii­

ke-eläm än edustajille ynnä muille. T ärkeim pänä nähdään lapsen huom ioon ottam inen yhteiskunnan p itkän tähtäyksen suunnitelm is­

sa ja vanhem pien kasvatusvastuun korostam inen.

L e ikld kenttä to im intä

K aupunginvaltuusto on vahvistanut uudeksi leikklkcnttäm aksuksl 01.02.1979 lähtien 1,50 m k /p ä iv ä /la p s i. M aksu peritään ainoas­

ta a n läsnäolopäivlltä.

L elkkikenttäasioista voi tiedustella suoraan leikklkenttäohJa^jilta k en tillä. Leikkikenttien tolm lnta-alka on päivittäin klo 9.00 — 12.30. K u n n allista, o h jattu a toim intaa on tällä hetkellä K eskus­

puiston, V aisaaren ja Y lhälstenpulston leikkikentillä.

V ä 1 H V T i if W T S T iT

Sosiaalihallitus antoi vuoden 1978 lopulla uudet oh­

jeet päivähoidosta perittävistä korvauksista. A ikai­

semman läsnäolopäivämaksun sijasta peritään vuoden 1979 alusta lukien kunnallisesta päivähoidosta kor­

vaus kuukausimaksuna. Korvausta peritään edelleen, muilta kuin vähävaraisilta ja varattomilta, porrastaen vanhempien taloudellisen maksukyvyn mukaan.

M aksuluokkia tuli entisen vii­

den sijasta nyt vain neljä, 6 —7-vuotiaiden m aksut ovat halvem m at ku in 0—5-vuotiai- den,

osapäivähoidosta (4— 5 tuntia) p eritään 0 —5-vuotiailta kol­

m annes kokopäivähoidosta ja 6—7-vuotiaiden osapäivähoito on vielä sitäkin halvem paa,

m aksut m ääräytyvät perheen nettotulojen ja perheenjäsenten lu k u m äärän perusteella, menoja ei siis e n ää käytetä m ääräyty­

m isperusteena,

nettotuloina otetaan huom ioon netto p alk at (brutto-vero), ja m u u t ja tk u v a t säännölliset tu ­ lot, k u ten korko-, osinko- ja vuokratulot, yritys- ja am m atin-

h a ijo ittam isesta saatav at tulot, elatusavut tai elatu stu k i, työttö­

m yyskorvaus j a kassa-avustus, eläkkeet j a päivä- j a äitiysrahat, huom ioon ei o te ta äitiysavustus­

ta , sotilasavustusta, opintoavus­

tu sta, työllisyyskoulutuksen kor­

vausta j a etuuksia, ta p a tu rm a ­ vakuutuksen korvauksia (lu k u u ­ n o tta m a tta päivärahaa), asu­

m istukea, lapsen hoitotukea ei­

k ä lapsilisää,

m aksu m ä ä rä tä ä n koko toim in­

takaudeksi k errallaan , eikä sitä voida kesken toim intakauden ryhtyä ko ro ttam aan , paitsi jos on tehty m ääräaikainen päätös, kiijallisen anom uksen perusteel­

la voivat vanhem m at erityisestä Jatkuu sivulla 15

iT id n WP

Taloyhtiöt lasten asialle!

Lapsen vuoden toim ikunta on lä­

hettänyt raisiolaisten taloyhtiöitten hallituksille ja johtokunnille k ir­

jeen , jossa kehoitetaan pohtim aan m iten asuinym päristöt saataisiin parem m in lapsille sopiviksi.

Asian johdannoksi toim ikunta esittää seuraavat ajatukset:

— kysykää talon lapsilta!

— pidettäisiinkö talkoita?

— tehtäisiinkö kenttä?

— istutettaisiinko puita?

— tarvittaisiinko rakennusleikki- p aikka?

— rakennettaisiinko kiipeilynurk- ka?

Taloyhtiöiden talousarvioihin tulisi varata vähän rahaa toteuttam iskel­

poisten ideoiden toteuttam iseen.

Hyvistä ideoista toivotaan k erro tta­

van Lapsen vuoden toim ikunnalle, jo tta kaik k i kuulisivat niistä.

Lapsen parhaaksi

lapsen kanssa!

L apsen vuoden to im ik u n ta jä lje s ti liikelaitoksille lastenkiijalllsuutta käsittelevän tilaisuuden.

K uvassa khjasto q jo h tq ja K aarin a A litalo, toim ikunnan puheenjohtaja M artti Kivioja j a toim ikunnan sihteeri T a rja P u n k k i.

T o im ik u n ta on laatin u t eri kuukausille teem at, joiden m ukaan toim intaa jäljestetään :

I T eem at ovat seuraavat: H elm ikuu Lapsi k u lu ttajan a, M aaliskuu K asvattajan osa, H u h tik u u Lasten k u lttu u ri, T oukokuu L ähiym pä­

ristö, K esäkuu H aavoittavissa olosuhteissa elävät lapset, H einäkuu E läm änvaiheet, E lokuu Y hteistoim inta lasten kasvatuksessa, Syys­

kuu Toveripiiri, L okakuu K asvatuskriisi — m itä teh d ään ?, M arras­

k u u A rkipäivä — p erhe, Joulukuu K ansainvälinen toim inta — m aailm an lapset.

M aaliskuun teem an tiim oilta on sosiaalilautakunnalle esitetty toi­

vom us huom ion kiinnittäm isestä erityisesti lähikasvattajiin = päivä- hoitohenkilöstöön vanhem pien lisäksi. Päiväkodit puolestaan jä lje s ­ tävät vanhem m ille j a kaikille kaupunkilaisille tilaisuuden tu tu stu a päiväkotien toim intaan. Kouluneuvostoja on pyydetty jäljestäm ään vanhem m ille keskustelutilaisuuksia kasvatuskysym yksistä.

M aaliskuussa on myös lapsille j a nuorille piirustuskilpailu.

H u htikuussa tullaan jäljestäm ään lapsille tilaisuuksia ja p äättäjil­

le inform aatiotilaisuus: Lapsen asem a Raision kulttuuripalveluissa.

T oukokuussa o n suunniteltu jäljestettäväksi viikon leikkikenttä­

toim innan kokeilu niiden kaupunginosien kentillä, joilla ei ole j a t ­ kuvaa o h ja ttu a toim intaa.

H einäkuussa toivotaan kaupungin, seurakunnan ja jäijestöjen o t­

tavan leiriteem aksi kysymyksen: M inkälaista on kasvaa aikuiseksi Raisiossa.

Syyskuussa toim ikunta jä lje s tä ä lapsille ja nuorille kiijoituskilpai- lun vuoden teem asta.

M arrask u u ssa jä lje ste tä ä n vuoden p ääju h la ja loppuvuosi om iste­

ta a n kansainväliselle toim innalle.

T o im ik u n ta tulee kertom aan Raisio T iedottaa-lehdessä lapsen vuoden tavoitteista ja toim innasta koko vuoden ajan j a jä ttä ä erityi­

sesti vanhem m ille m ietittäväksi ja toteutettavaksi vuoden tun n u slau ­ seen!

L apsen p arh aak si lapsen kanssa!

Lasten ystävyyttä. Lautam iehen päiväkodissa Kirsi j a A ntti ovat hyvät leikkikaverit. K uva Irm eli Raunio.

O m akotitalojen laajennukset järjestyksen kouriin

T ä lla is e e n k in k a tto se k a m e lsk a a n on k äy tän n ö ssä y lle tty . O m akotitalon perusparannusta

suunniteltaessa jo u d u ta a n usein to­

team aan , ettei asum istasoa p aran ­ tavia toim enpiteitä voida suorittaa olem assaolevassa rakennuksessa sen vaipan sisäpuolella. Tietysti on ensisijaisesti pyrittävä käyttäm ään tarkoin tu tk im alla hyväksi kaikki rakennuksessa olevat tilat; kellaris­

sa, ullakolla, kuisteilla ja talousra­

kennuksessa. V asta sitten, k u n on voitu varm istua, e ttä ah taan asun­

non korjaam inen perheen tarpeita vastaavaksi j a e ttä välttäm ättöm ien teknillisten- ja hygieniatilojen si­

joittam inen edellyttävät tilojen ra ­ kentam ista om akotitaloa laajenta­

m alla, o n syytä ryhtyä suunnittele­

m aan laajennusosan rakentam ista.

A suntohallitukseen jätettyjen lai­

nahakem usten perusteella voidaan todeta, e ttä m onessa tapauksessa on varsin harkitsem attom asti p ä ä ­ dytty laajentam aan sellaista raken­

n u sta, jo k a olisi hyvin tarjonnut ratkaisum ahdollisuuden tarvittavien tilojen sijoittamiseen ilm an lisära­

ken n u sta. Koska, kaikkiaan noin puolessa peruskorjauslainahake- m uksista on kysymys myös laajen­

nuksen suorittam isesta, on laajen­

tam inen lainoituksen ulkopuolella tap ah tu v a rakentam inen m u k aan ­ lukien erittäin yleistä.

T oteutuksen valvonta

V alitettavasti laajennusten suunnit­

telu on asiaa k o sk etelev asta ja monipuolisesta tiedottam isesta huo­

lim atta jään y t heikkotasoiseksi.

Suunnittelijoiden koulutukseen tu ­ lisi m j5 s Iä llä osa-alueella k iin n it­

tä ä nykyistä enem m än huom iota.

K untien rakennuslautakuntien ja rakennusvalvontaviranom aisten tu ­ lisi o tta a laajennussuunitelm iin ra ­ kennuslupia m yönnettäessä paljon nykyistä jäm eräm p i o te sekä su h ­ ta u tu a kriittisesti heikkoihin suun­

nitelm iin. H uonosti to teu tetu t ja harkitsem attom at laajennusosat vaikuttavat m erkittävällä tavalla koko ym päristön la a tu u n , aik aan ­ saavat asuntoalueen luonteen m uuttum isen ja edelleen altistum i­

sen ajan m ittaan jo p a slum m iutu­

miselle.

A ikaisemm in o n to d ettu , e ttä peruskorjausten suunnittelijakunta on koulutustasoltaan ja am m atti­

pätevyydeltään erittäin kirjavaa.

H yvästä ja innostuneesta yrityksestä h u o lim atta lopputulos ei useissa tapauksissa täytä toteutukselle ase­

tettavia vaatim uksia myöskään hy­

vän asuttavuuden k an n alta. H eik­

kotasoinen suu n n ittelu aiheuttaa siten h a rm ia m onella tasolla.

A sunto ei toimi asu k k aan kannal­

ta tyydyttävästi, k u stan n u k set ovat saav u tettu u n hyötyyn nähden koh­

tu u tto m a t j a alueen ym päristön

la a tu on heikentynyt. R akennusval­

vonnan m erkitys on siksi erittäin tä rk e ä j a vastuu suuri myös p erus­

korjausten kohdalla.

Laajennusosien suunnittelu on m uodostunut selvästi kom pastuski­

veksi lainahakem uksia laadittaessa.

Seuraavassa käsitellään e rä itä yleisiä p eriaatteita, joiden avulla itsensä epävarm aksi tunteva asianosainen voi ta rk ista a om ia käsityksiään laa­

jennusosien ja lisärakennusten tyy­

pillisistä hyväksyttävistä vaihtoeh­

doista sekä sam alla karsia riittävän ajoissa mielestään heikkoihin lop­

putuloksiin jo h tav at ratk aisu t ja

” kylkiäisajattelun” . O n kuitenkin tärk eätä todeta, e ttä tässä esitetyt ra tk a isu t ovat vain karkeasti yleis­

tettyjä j a yksinkertaistettuja esi­

m erkkejä j a koskevat vain eräitä m assoitteluperiaatteita. Todellisuu­

dessa jokainen kohde on tavallaan ainutkertainen j a yksilöllinen sekä edellyttää perusteellista asiaan ja yksityiskohtiin pureu tu v aa su u n n it­

telua asetettujen vaatim usten poh­

ja lta onnistuneen lopputuloksen ai­

kaansaam iseksi.

E sim erkkitapauksia

T ontin tai rakennuspaikan koko ja m uoto asettavat om at rajoituksensa laajennusosan sijoitukselle. Mikäli rakennuspaikka o n rakennuksen katonharjan su u n n assa riittävän p itk ä, tulee rak en n u sta pyrkiä ja t­

k a m a a n sam ankorkuisena ku in al­

kuperäin en rak en n u s ja sam aa k at­

to k altev u u tta käy ttäen . T ä m ä laa- jennusvaihtoehto liittyy useimm in h u o m aam atto m asti ja p a rh a a lla ta ­ valla ym päristööu j a sen k attokal­

tevuuksien rytm iin. R akennuksissa, joissa on ullakko, voidaan keskelle jä ä v ä ullakkotila k äy ttää p o rtaan ja aputilojen sijoittam iseen. T ilaan on m ahdollista sijo ittaa myös asuin­

huone avaam alla katto o n k atto ik ­ k u n a . (K uvat 1 j a 8)

R akennusta voidaan laajentaa h arjan suuntaisena myös siten, ettei laajennusosaan m uodosteta ullak­

k oa. U usi rakennusosa on tällöin porrastettav a sivusuunnassa alku­

peräiseen n ä h d e n , jo tta kattom uoto j a k ato n kaltevuus voidaan säilyt­

tä ä sam oina j a tu rv ata valonsaanti päädyssä ennestään olevista ik k u ­ n o ista ullakkohuoneisiin j a myös asuinkerrokseen. (K uva 2)

M ikäli tontin koko ta i m aaston m uoto eivät an n a riittäviä m ahdol­

lisuuksia laajennusosan sijoittam i­

seksi k ato n h arjan suunnassa ja r a ­ k en n u sta ja tk a m a lla , voidaan la a ­ jen tam in en ra tk a ista myös n ä p p ä ­ rästi sijoittam alla laajennusosa ra ­ k en n u sta vastaan kohtisuorasti.

L aajennus voidaan teh d ä kuistia ta i verantaa hyväksikäyttäen. Paras tu lo s saavutetaan yleensä silloin,

k u n laajennusosa on m assaltaan selvästi alkuperäistä rakennusta pienem pi. (K uvat 3 ja 4)

Kuvassa 4 esitetty rakennuksen räystään selvästi ylittävä laajennu­

sosa on jo vaikeam m in toteutetta­

vissa siten, e ttä hyvälle ulkoasulle asetetut ehdot täytetään.

Laajennusosa on piirretyissä esi­

m erkeissä varjostettu.

E räissä tapauksissa ei laajennu­

sosan liittäm inen ole kiinteästi ja massiivisella tavalla m ahdollista olemassaolevien huonetilojen käyt­

tötarkoituksen perusteella e ik ä nii­

den nykyiselle valaistukselle vält­

täm ättöm ien ikkunoiden vuoksi.

T ällöin voi tu lla kysymykseen nive- losan käyttö. (K uva 5)

O losuhteista riippuen on joskus m ahdollista ja myös taloudellisesti k an n attav aa hyvään lopputulokseen pyrittäessä sijoittaa tarvittavat tilat korotettuun ullakkokerrokseen kyl- kiäislaajennuksen asem asta. R at­

kaisu edellyttää rakenteiden huolel­

lista tutkim ista. T ällä toteutuksella on sam alla m ahdollista korjata aikaisem pi j a ym päristöön huonosti sopiva kattokaltevuus. (K uva 6)

20 — 30-luvulla yleistyi esikau­

punkialueilla n s. m ansardi- eli ta i­

tek atto , jo k a sin än sä harvoin a lu n p erin k ään sopi hyvin ym päris­

töönsä. L ainahakem usten joukossa on esiintynyt k uitenkin runsaasti myös taitekattoisia rakennuksia ja on voitu to d eta niiden laajentam i­

sen tu o ttan een erityisiä vaikeuksia.

E sitetyt ratk aisu t ovat lähes po ik ­ k eu k setta olleet heikkoja. K atto­

m uodon voim akkaasta luonteesta jo h tu e n hyvät ja helpot laajennus-

m ahdollisuudet ovat vähäisiä.

A putilat voidaan sijoittaa esim er­

kiksi räystäslinjan alapuolelle jä ä ­ vään harjakattoiseen laajennuso­

saan . (K uva 7)

T aitekattoisen rakennuksen ja t­

kam inen k ato n h arjan suunnassa onnistuu yleensä hyvin, varsinkin silloin, k u n rakennus on alunperin verraten lyhyt. (K uva 8).

M ansardikattoisissa rakennuksis­

s a o n ullakolla usein asum istarkoi­

tukseen k äy ttäm ätö n tä tilaa. Tilo­

je n käyttöönotto edellyttää ikkunoi­

den avaam ista, jo k a oikein toteu­

te ttu n a on m ahdollista sekä teknil­

lisesti e ttä esteettiset vaatim ukset täy ttäen . (K uva 8)

Myös kuvassa 9 esitetty laajen­

tam istap a on käyttökelpoinen, jo s­

kin se toteutuakseen onnistuneesti edellyttää su u n n ittelijalta jo hyvää am m attitaito a.

M uunlaisia taitekattoisen ra k e n ­ nu k sen laajennusratkaisuja on syy­

tä v älttää, ellei käytettävissä ole to­

della am m attitaitoinen j a kokenut suunnittelija.

T asak atto isten , aum akattoisten sek ä erilaisten yksilöllisesti k a te ttu ­ je n rakennusten laajennuksista ei edellä esitetyn k altaisia yleisohjeita ole syytä tässä yhteydessä esittää niiden toistaiseksi vähäisestä la a ­ jennussuunnitelm ien m äärästä jo h ­ tu en . K ultin tap au s tulee käsitellä erikseen paikallisista olosuhteista ja asetetuista vaatim uksista riippuen.

V irheellisiä ra tk a is ija

H uonojen ratkaisujen julkaisem inen on usein vaarallista jo p a senkin täh d en , e ttä niistä ajan myötä s a a tta a puutteellisen inform oinnin välityksellä m uodostua m alleja vas­

toin alkuperäistä tark o itu sta.

S euraavassa esitetään kuitenkin eräitä useim m in esiintyviä virheelli­

sesti to teu tettu ja laajennusratkaisu­

j a , jo tk a jo rakennusvalvontavai- heessa tulisi kriittisesti käsitellen p a la u tta a korjattaviksi.

R ak en n u sta laajennettaessa on k o rk e u tta ja k attom uotoa peruste- lem attom asti m u u te ttu , kattokalte­

vuus ja räystäiden j a päätyjen u l­

koasu on epäsuhtainen alkuperäi­

seen v errattu n a. Laajennusosa on yh ten ä tasaleveänä m assana alku­

peräisen rakennuksen jatk een a, jo ­ k a k orostaa toteutuksen köm pe­

lyyttä. (K uva 10)

Täysin alkuperäisestä rak en n u k ­ sesta poikkeava "elintasokylkiäi- nen” . R um asti to teu tettu korkea räystäsotsa, erilaiset ik k u n at, ja käytetyt m onet erilaiset alkuperäi­

sestä rak en n u k sesta poikkeavat m ateriaalit korostavat suunnitel­

m an heikkoa tasoa. (K uvat 11 ja 13)

T ap au k sissa, joissa laajennuso­

sa a n p y ritään sijoittam aan vain ap u tilo ja j a asu m ista palvelevia ti­

loja k u ten pesu- j a saunatiloja, teknillisiä tiloja, vaatehuoltotiloja j a varastoja, p ä ä stä ä n usein laajen­

tam ista p arem p aan tulokseen ra ­ k en tam alla ta i peruskorjaam alla

m ain itu t tila t erilliseen talousra­

kennukseen.

Tyypillinen kattom uotohirviö, jo ­ k a syntyy liiankin helposti kuistia su u ren tam alla. (K uva 12)

A lkuperäisen rakennuksen m itta­

kaav asta poikkeava kapea ja liian p itk äk si venytetty ju n am ain en ta- loussiipi. T äm än laatu in en virheelli­

nen laajennussuunnitelm a on usein korjattavissa sillä, e ttä laajennuso­

sa a lyhennetään tuntuvasti ero tta­

m alla vaja- j a varastotilat sekä a u ­ tosuoja erilliseksi talousrakennuk­

seksi ta i jä ttä m ä llä ne m onasti ta r­

peettom ina rak en tein a rak en tam at­

ta . (K uvat 14 ja 15)

Julkisivum ateriaalien yhdenm ukai­

suus

L aajennusosan tulisi liittyä alkupe­

räiseen v an h aan rakennukseen m ahdollisim m an eleettöm ästi ja huom aam attom asti. Lopputuloksen tulee m uodostaa h a rk ittu kokonai­

suus. O n päästäv ä eroon siitä vir­

heellisestä ajattelutavasta, jonka perusteella laajennuksista on pyrit­

ty tekem ään m ahdollisim m an

” näyttäviä” .

Y htenäiseen raken n u stap aan k u u lu u rakennusten ja k attom uo­

don yhteensopivuuden lisäksi m ate­

riaalien j a yksityiskohtien sam an­

henkinen käsittely. K ate- ja julkisi­

vum ateriaalien tulisi olla m ieluim ­ m in sam at niin vanhassa rak en n u ­ sosassa kuin laajennuksessakin.

O m inaisuuksiltaan ja luonteeltaan erilaista m ateriaalia tulee laajen­

nusosissa välttää. Y leensä päädy­

tään täysin ulkoasultaan epäonnis­

tuneeseen lopputulokseen liittäm äl­

lä tyypilliseen suom alaiseen, kau­

niiseen harjakattoiseen hirsi- tai lautataloon tiilillä ja erilaatuisilla levytuotteilla verhottu ” korkeaot- sainen” ja tasakattoinen elintasosii- pi am m ottavan suurine ikkuna- aukkoineen.

Ikkunoiden jaotukseen on myös syytä k iin n ittää nykyistä enem m än suojelevaa huom iota. T arpeeton vanhojen rakennusten m u u h u n ul­

koasuun oleellisesti sopivien moni- ru u tu isten ikkunoiden korvaam inen ilm eettöm illä vakioikkunoilla ja tuuletusluukuilla on tyypillinen vir­

he ja lisäksi usein taloudellisesti täysin k an n attam ato n . Laajennu­

sosan ikkunoiden tulisi myös puite- jao tu k seltaan olla vanhan rak en ­

nuksen ikkunoiden kaltaisia.

O n uudelleen syytä korostaa, et­

tä kaupunki- ja kylärakenteem m e kokonaiskuvaan on k a u tta aikojen kauniisti sopinut puurakenteinen, luonnon väreillä m aalattu om akoti- ta i talonpoikaistalo harkittuine katon kaltevuuksineen ja tyypillisi­

ne räystäs- j a ikkunam uotoineen.

P aras tulos peruskorjattaessa ja laajennettaessa saavutetaan näillä entisillä ehdoilla. M ikäli lisäraken­

nus o n n istu taan su lau ttam aan van­

han rakennuksen k anssa sellaiseksi kokonaisuudeksi, jo s ta ei jonkin ajan k u lu ttu a voida laajennusta e n ää e ro tta a , voidaan todeta p ä ä ­ dytyn hyvään tulokseen.

RAISION PÄIVÄT tullaan vatai- suudessa toim eenpanem aan jo k a­

vuotisena. A jankohta on tänä vuonna 25.—26. 8 ., lauantaina Kiliin m ark k in at torilla ja sunnun­

ta in a kotiseutujuhlat Krookilassa.

Päivät tulevat sisältäm ään m uuta­

kin ohjelm aa, jo sta lähem m in seu- raavissa tiedotuslehdissä.

§|

KESÄKUVIA 79 toim eenpannaan alueellisena kuvataidenäyttelynä tä ­ nä vuonna ajalla 6. 8 . — 4. 9. Lii­

kekeskuksen nuorisotiloissa. Näyt- telytöiden tarjo n ta Kesäkuviin ta ­ p a h tu u 27. ja 28. 7. näyttelypaikal- la.

M

RAISIOLAISIA K IRJA ILIJO I­

TA ja heidän tuotantoaan esi­

tellään K uninkaanojan kirjas­

tossa tiistaina 3. 4. 79 kello 19 alkavassa tilaisuudessa. E sitte­

lyssä ovat kirjailijat Veikko H annuniem i, Veikko Viita, Eino A. Lehtinen ja M atti M ar­

tikainen. Tilaisuuden toimeen­

panevat Raision kirjasto- ja k u lttu u rilau tak u n n at j a K unin­

kaanojan Omakotiyhdistys ta r­

jo aa kahvit om akustannushin­

taan keskustelun lom assa.

*

T IE D Ä T K Ö , e ttä luonnonsuojelu­

lain perusteella n s. pisterauhoitus- kohteitä on Raisiossa m m . Somer- sojalla sijaitseva V arsinais-Suomen suurin m änty ja K aanaantien var­

ressa suuri siirtolohkare "Jättiläi- senkiveksi” ja ” Vahakiveksi’- k u t­

su ttu .

R aisiolainen ja naapurin kuvataide esittelyssä

K u lttu u rilau tak u n n an toim esta esi­

tellään tä n ä vuonna raisiolaisille m m . seuraavat näyttelyt, joista osa tullaan kokoam aan raisiolaisin voi­

m in:

1.— 15. 4 . O suuspankin tiloissa:

SATUM AA, Reijo Porkan valoku­

vanäyttely.

17. 4 . — 1. 5 . O suuspankki: T A I­

D EO PISK ELIJA , Reijo M örön ku­

vataidenäyttely.

2 .—20. 5. (P aik k a avoin) RAISIO LAPSEN SILM IN -valokuvanäytte­

ly, koottu k u lttu u riltk :n ja Raision K am erat r.y:n toim eenpanem an kilpailun kuvista.

LASTEN JA NU O RTEN T A I­

DEN Ä Y TTELY , koottu kv. Lapsen vuoden toim ikunnan ja k u lttu u ri­

lau ta k u n n a n toim eenpanem an kil­

p ailun töistä.

6. 8. — 4. 9. Liikekeskuksen nuo­

risotila: K ESÄKUVIA 79-alueelli- nen kuvataidenäyttely, kulttuuriltk.

j a tu rk u laiset taidejärjestöt.

22.—31. 10. O suuspankki: LAPSI JA K A U PUN KI, M artti B randin valokuvanäyttely.

26. 11. — 9. 12. O suuspankki:

SUOM A LAIN EN VALOKUVA 130 V UO TTA , Suom en Valokuva­

taiteen m useon näyttely, järjestävät Raision K am erat j a k ulttuuriltk.

RAISION N U O R ISO SO IT TO ­ KUNTA, jo n k a esiintym isvalm ius on tällä hetkellä noin 25 henkeä, esiintyi vuoden 1978 aik a n a k aik ­ kiaan 17 eri tilaisuudessa. Kauim- m a is é tr ^'kfori&rtoirifipaikät olivat Sigtunassa, jossa so itto k u n ta kon­

sertoi neljässä eri paikassa.

T äm änvuotisiin suunnitelm iin k u u ­ luu m m . vappukonsertti 1.5. kello 15 sek ä k o n serttim atk a Kingisep- piin.

U usia soittajia otetaan syksyllä 79.

A ntti-Pekka M iettinen y lita rk a st^ a

Julkaistu A H -uutiset nro 7—8 hei­

nä-elokuu 1977

R EIJO M Ö R Ö on valinnut kuvantekijän u ra n . I TA ID EO PISK ELIJA Reijo M örö.

ikä 23 vuotta, opiskelee toista I vuotta K an k aan p ään taidekoulussa.

Raisiolainen taiteilijakutsum ukssl- leen uskollinen n u o ri mies, jo k a 17. 4— 1. 5. 79 toim eenpanee k u lt­

tu u rilau tak u n n an n äy ttely salaan kuuluvan 1. om an näyttelynsä O suuspankin Raision konttorin ti­

loissa. T ä tä ennen on Reijo osallis­

tu n u t työväenopiston taidepiirin yhteisnäyttelyyn ja Kesäkuvia-taide- näyttelyihin.

—Näyttelyni teem ana on taideo­

piskelija, luonnehti Reijo M örö ai­

heensa ja eläm änuransa valintaa.

—T arkoituksena on tuoda taidetta m onipuolisem m in kaikkien u lottu­

ville kertom alla kuvin ja tekstein opiskelustani, ym päristöstäni ja sii­

hen liittyvistä ihm isistä.

Reijo suoritti ylioppilastutkinnon Raision lukiossa 1973. toimi kou­

lun jälkeen työeläm ässä, ark k iteh ­ titoim istossa puh taak sip iirtäjän ä ja Raision Tehtailla erilaisissa hom ­ missa. Työttömyydenkin masenta- vuudesta on hänellä runsaan puo­

len vuoden kokemus.

— Lukiossa jo haaveilin taiteelli­

sesta am m atista. K okem ukset ja kertom ukset arkkitehdin työstä ja m ainosalasta saivat p ään käänty­

m ään "vapaan taiteen su u n taan ", kertoi Reijo u ran sa valinnasta.

— Syksyllä 77 aioitin K ankaan­

pään taidekoulussa opiskeluni m aalauslinjalla ja sen ohella teen grafiikkaa. Jäljellä on vielä yksi vuosi, yksi vapaan työskentelyn vuosi. Sen jälkeen on m ahdollisuus ja tk a a opiskelua ulkom ailla tai siirtyä vapaille työm arkkinoille.

Reijo M örön harrastukset ovat vahvasti taidepainotteiset, kirjalli­

suus, teatteri ja elokuvat. R uu­

m iinkulttuuria h ä n vaalii lenkkeile- mäHä.

T A ID E K U U LU U KA IK ILLE. Nöyttelytoim ikunnan puheenjohtaja Paavo T urjansalo esittelem ässä Raision eläkeläisille K esäkuvia -näytte­

lyä.

Piirustuskilpailu

Eläm änura valintavaiheessa

T aid eop isk elija

| u sk o llin e n vakaum ukselleen

K ilp ailu aik a on M A A LISK U U . K ilpailuun voi osallistua päiväko­

d in, k o u lu n , seu rak u n n an ta i järjestö n kerhon k a u tta ta i tu o d a työnsä ’ su o raan toim ikunnalle, osoite:' (kaupungin sösläalitoimismT Leila N ärhinen ta i T a ija P u n k k i). Työn taakse on m erk ittäv ä nim i, ik ä j a ta rk k a osoite. T oim ikunta ja k a a p alkinnot kalkkien sarjojen parhaille j a to im ittaa p a rh a a t myös k u lttu u rilau tak u n n alle m ahdol­

lista ystävyyskaupunkeihin läh ettäm istä varten.

L apsen vuoden toim ikunta Raision kaupungin K ansainvälisen lapsen vuoden toim ikunta ju lis­

ta a piirastuskllpailun aiheesta RAISION LAPSEN SILM IN . Työ V“ L kuvat? sItä’ ml,tÄ Raisl° lapsesta tai nuoresta tällä hetkellä näyttää ta! sitä, m iltä hän haluaisi sen näyttävän.

K ilpailuun voivat o tta a osaa kaikki alle 18-vuotiaat raisiolaiset.

Työt arvostellaan Ja p alk itaan seuraavissa ikäsarjoissa:

Alle 4-vuotiaat 5— 7-vuotiaat 7— 10-vuotiaat 11— 14-vuotiaat 15— 18-vuotiaat 19—24-vuotiaat

alle kouluikäiset

koululaiset

Työt p a la u te ta a n kulttu u rilau tak u n n alle

RAITTIUSTYÖN ORGANISAATIOT JA TEHTÄVÄT RAISIOSSA

R aittiustyötä koskevia asioita Raisiossa hoitavat kunnallinen raittius- la u ta k u n ta sekä paikalliset raittiusjärjestöt ja -jaostot. R aittiustoim is­

tosta. jo k a sijaitsee kaupungin vapaa-aikatoim iston yhteydessä, välite­

tään raittiustyöhön liittyvää m ateriaalia, harjoitetaan av-välineiden lai­

naustoim intaa, alan koulutus- ja valistustoim intaa sek ä tuetaan täm än työn suorittam ista. Painopiste on en n alta ehkäisevässä toim innassa, m ikä tap ah tu u yhteistyössä m uiden kunnallisten hallintokuntien ja raittiustyötä suorittavien yhteisöjen sekä koulujen kanssa.

R aittiu slau tak u n ta osallistuu myös ns. pelastavaan raittiustyöhön yh­

teistyössä alkoholin- ja huum eidenkäytön ja tupakoinnin vastustam is­

työtä tekevien yhteisöjen ja ryhm ien kanssa.

R aittiustoim istosta saa myös tietoja em . yhteisöistä ja niiden toim in­

nasta.

R aittiusjärjestöt ja jaostot:

RAISION L IEK K I ry

Jaakko K aukonen, P irttikuja, 20270 Ihala RAISION PÄIVÄN N U O R ET ry M arita Tuononen p u h . 781 098 RAISION R A ITT IIT PO RV A R IT ry Lauri Salm i p u h . 783 831

RAISION RAITTIU SYH D ISTY S ry M aija Näveri p u h . 781 753

RAISION TYÖVÄEN RAITTIUSYH DISTYS ry Eino Laitinen p u h . 787 711

RAITTIU SYH D ISTY S SALAMA ry T auno A irikkala puh. 330 956

K ESK USTA PUO LU EEN NAISJÄRJESTÖN RAISION OSASTON RAITTIU SJA OSTO Sylvi H aikka p u h . 783 004

LIBERAALISEN KANSANPUOLUEEN RAISION OSASTON RAITTIU SJA OSTO

M arjatta Satokari, Juhaninkuja 6 C , 21200 Raisio

Raision kaupungin nuorisotoimistossa

ju listetaan 20. 04. 1979 klo 12.00 m ennessä haettavaksi

kesäharjoitteltfan toimi

qjalle 01. 0 6 ...3 1 . 08. 1979.

T oim i on ta rk o itettu alan opiskelijoille ta i opiskelem aan aikoville.

(Ei toim istotyön harjoittelijoille.)

H arjoittelijan toim esta m aksetaan Y 11 p l:n m ukainen p a lk k a , jo k a tä llä hetkellä on 2.015 m k /k k .

K irjalliset hakem ukset sekä todistukset opinnoista, työkokem ukses­

ta j a ko. a lan h arrastu k sista tulee osoittaa Raision kaupungin nuo­

risolautakunnalle, 21200 Raisio.

V alitu n on ennen tehtävän vastaanottam ista esitettävä hyväksyttävä lääk ärin to d istu s terveydentilastaan.

L ähem piä tietoja p u h . 921-783 900/228.

Raisiossa 01. 03. 1979

NUO RISOLAU TAK U N TA

Nuorisolautakunnan vuosiavustukset

nuorisoyhdistyksille vuodelle 1979

Julistetaan haettavaksi seuraavasti:

1. V UOSIAVUSTUS N UO RISOYHD ISTYSTEN TO IM IN TA AN ja 2. V UOSIAVUSTUS NUO RISOYHDISTYSTEN OHJAAJIEN PA IK K O IH IN

on haettava 31. 03. 1979 mennessä.

3 . VUOSIAVUSTUS OHJAAJIEN O PISTO M A TK O IH IN ,

4 . VUOSIAVUSTUS O HJAAJIEN U LK O M A ISIIN O PIN TO M A T­

K O IH IN ja

5 . VUOSIAVUSTUS N UO RISOYHD ISTYSTEN L E IR IT O IM IN ­ NAN M EN OIH IN

on haettava 31. 10. 1979 mennessä.

H akem ukset tulee laatia Suomen K unnallisliiton kaavakkeelle n:o 6904, jo k a on lähetetty nuorisoyhdistyksille j a jo ta on myös saata­

vissa nuorisotoim istosta kaupungintalolta. Sieltä sa a myös lisätietoja avustusasioista.

H akem ukset tulee osoittaa Raision kaupungin nuorisolautakunnalle, o s. Nuorisotoim isto, 21200 Raisio

Raisiossa 30. 01. 1979

RAISION K AU PUN G IN N UO RISOLAU TAKUNTA

UINTILIPPUJA alennettuun hintaan nuorille työttömille

Työtön nuori!

Jo s olet raisiolainen nuori työtön sinulla on mahdol­

lisuus käydä uim assa Rai­

sion Uimahallinsa arkipäi­

visin klo 12.00— 16.00 vä­

lisenä aikana alennettuun hintaan.

OTA TYÖVOIMAPIIRIN LEIMAUSKORTTI MUKAAN.

• UIMINEN ON KUNNON ASIA!

RAISION KAUPUNKI

MUISTA VAALIT - ÄÄNESTÄ!

1 8 .- 1 9 . 3 . 79

SLAAVILAINEN ILTA , jo n k a raisiolaisille musiikinystäville tarjosivat Kuloisten koulun oppilaskuoro j a m usiikklliikuntakcrho Raision kauppaoppilaitoksella 20. 2. 79 salintäyteiselle yleisölle, osoitti m iten m ittaviin tuloksiin peruskoulun o ppilaat vapaaehtoisen m usiikkitoi­

m innan alalla yltävät. K uoron ohjaajat, o p ettajat Ecva-Liisa Suom ela j a P aula Lam m es, ovat jälleen tehneet suurtyön ohjelmiston ko­

koam isessa, sovittam isessa ja harjoittam isessa sek ä pukttfen j a lavasteiden suunnittelussa j a toteuttam isessa. M usiikkiliikuntakerhon oh­

ja a ja t, o p ettajat R iitta j a Jorm a S a'ospohja, ansaitsevat hekin hatunnoston korkealle slaavilaisten tanssien ohjauksestaan. Esiintyneet ryhm ät salvat puolitoistatuntisesta ohjelm astaan yleisöltä an saitu t raikuvat suosionosoitukset. Slaavilainen ilta liittyi k u lttu u rilau tak u n ­ nan m usiikki-iltojen sarjaan , jossa seuraavana on 20. 4. Työväenm uslikin ilta, jossa esiintyy m m . Rcson Anssi ja 1. 5. klo 15 V appu- konsertti, jossa esiintyvät Raision nuorisosoittokunta, V PK:n soitto k u n ta Ja V arsinals-Suom en m usiikkioppilaitoksen nuorisokuoro.

M ENISIM M EKÖ UIM A ­ HALLIIN?

— terveellinen ajatus...

M ITÄ H Y Ö TY Ä U IM A H A LLIS­

T A ?

U im ahalli luo m ahdollisuudet:

— uim ataidon hankkim iseen k ai­

kille,

— kilp a-, kunto- j a virkistysuintlin,

— henkilökohtaisen hygienian hoi­

toon,

— vam m aisten u in tiliik u n taan ,

— virkistävään perhellikuntaan,

— m ukavien ihm isten tapaam iseen T u lih an selväksi — läh d etään p ä U IM A H A LLI ON A U K I

yleensä silloin k u n Sinulla on alkaa sitä k äy ttää.

O ta selvää milloin on p arh aiten ti­

la a , viihdyt p arem m in ...

UIM A H A LLISSA ON SH STIÄ Veden p u h tau d esta huolehtii puh*

distusiaittcisto, tilojen puh tau d esta ja hygieniasta am m attitaitoinen henkilökunta.

R A ISION U IM A HA LLI p u h . 782 677