U sko P aananen
S I R K K U
LAUKAAN TAIDEKASVATTAJA VUOSIKYMMENIEN AJAN
Innostajana
TÄÄLLÄ ON SIR KK U - HEI!
Tulisitko K alluntuvalle tors- tai-iltana? M ulla olisi yks kiva ju ttu . Siiri-Elisa N iem inen osaa innostaa. H än en toim in
taansa voisi luonnehtia valoi
san keveäksi. H än on hyvin isänm aallinen ja uskonnolli
nen, m uttei ahdasm ielinen.
K otiseututyö on isänm aalli
suutta parhaim m illaan.
V oidaanko L aukaasta käyt
tää nim itystä kulttuuripitäjä?
O nko tälle k atetta? M onilla on sellainen m ielikuva, e ttä L a u kaa on ollut sodan jälkeisinä vuosikym m eninä henkisesti hyvin vireä, m utta rak e n n e m uutosten seurauksena se on jo jo ten k in taan tu n u t. Kun L aukaan kulttuurieläm ää pyr
kii arvioim aan, niin Siiri-Elisa N iem inen on oleellinen osa sii
tä.
M itä on laukaalaisuus? O n ko se en nakkoluulottom an m aaperän m uovaam ista tänne m uuttaville? V aik uttaa aina
kin siltä, e ttä uudet tulokkaat pääsevät helposti kiinni lau
kaalaisiin kuvioihin. T oivo tta
vasti laukaalaisuus on myös huolenpitoa lähim m äisistä.
V äestön ikärak enn e on edulli
nen.
L aukaalainen harrastustoi- mi on m onipuolista. Siitä osoi
tuksena m m. L au k aan tea tte ri, k u o rot ja kirjoittajat. K otiseu
tujuhlat yllättävät positiivisesti jo k a kesä. K uvataideharrasta- jilla on toim intaa m u tta ei siten kuin p ari vuosikym m entä sit
ten.
L aukaassa alkukipinän saa
neita taiteilijoita on kym m eniä eri puolilla Suom ea, joukossa on myös kansainvälistä ju lk i
suutta saaneita.
K u lttuuriharrastuksen tak a na on jou kk o aktiivisia ihmisiä.
M onta py yteetöntä lähtöä.
N äitä kullanarvoisia ihmisiä löytynee tusinan verran. Sirk
ku on tim antti.
60—70-luvuilla kehittyneille kuvataideleireille osallistui myös m uita kuin laukaalaisia.
V altio osallistui rahoitukseen.
K uvataideleirit toim intansa ai
kana tekivät L au k aata tu n n e tuksi. U seat pitkälle päässeet kuvataidem aalarit ovat uransa aloittaneet L aukaassa.
Ei ole ihm eteltävää, jos Sirkku oli hyvin tyytäm ätön siitä, e ttä kuvataideleirin jä r
jestäm inen L aukaassa pääsi loppum aan. L au kaan tea tte ria Sirkku luotsasi n. 15 vuoden ajan.
34
Sarokaislat perustettu 1950
Siiri-Elisa N iem inen tuli L aukaaseen nuoriso- ja raittiu- sohjaajaksi 5.10.1950 jatk u en 80-luvun alkuun saakka. T ä
m än jälkeen hän on osallistu
n ut täysipainoisesti k u lttu uri
toim en vetäjän rooliin. Kallun- tuvan kesän ohjelm at, suunnit
telu ja to teu tu s ovat usean vuo
den ajalta hän en käsialaansa.
N e jatk uv at entiseen tapaan.
V aikka Sirkku on innostava, taiteellinen ja joskus oikukas
kin hänessä on raudanlujan projek tijo htajan om inaisuuk
sia. Syksyllä laadittu , tulevan kesän ohjelm a to te u tu u lähes
tulkoon kellon tarkkuudella.
N äin on käynyt useana kesänä.
P orukan h etkittäinen k in "velt
to us” näy ttää Sirkkua harm it
tavan.
M enin syyskuisena iltana v. - 91 Sirkun luokse juttelem aan näistä neljästä vuosikym m e
nestä, jo tk a hän on ollut viran
haltijana ja kulttuuriaktiivina Laukaassa.
N uoriso- ja partiotoim inta olivat 50-luvulla hyvin vireitä.
N uorisoseura toim i m onilla kylillä. L eppävedellä M iettiset olivat vetäjinä, V alkolassa M artti N ikam aa, Palvajärvellä toim i N uorisoseuran lisäksi op in to kerh oja jn e. P artiolip
pukuntia oli enim m illään 12.
Partiotoim innan vireydestä kuuluu suuri ansio H eikki M a
liselle.
Y LITY ÖTU NTEJA E I LAS
K ETTU
L au kaa oli väestörikas kun
ta jo 50-luvulla. K untarakenne oli silloin erilainen. V altaosa väestöstä asui kylissä. T aaja
m at olivat pieniä. N iinpä aktii
vinen toim inta sijoittui kyllin.
Sirkku toteaa: Oli kiva kiertää kylissä, lautakunnan jäsen et
kin osallistuivat. Silloin opin näk em ään, että kulttuurihar- rastus ei ole rahasta kiinni. Sit
ten m yöhem m in, kun ruvettiin puhum aan ylityökorvauksista, todellinen — aito harrastus al
koi laskea. H uom aan, että Sirkku suorastaan huolestuu.
K un selailee Sirkun ansiok
kaita leikekirjoja voi vain häm m ästellä toim innan m onipuoli
suutta ja laajuutta. K ulttuuri- pitäjän perusta ilmeisesti ra kennettiin silloin. L ehtileik
keistä voi myös n ähdä, että Sirkku rakenteli 50—60-luvuil- la system aattisesti yhteysver
koston eri kulttuuritahoihin, kuten m m. yliopistoon, lehdis
töö n, opetusm inisteriöön, kunnallisliittoon ja m useoihin.
O hjelm an vaihdosta ja vierai
luista voi päätellä, e ttä Sirkku oivalsi hyvän perusasian: Kun teet palveluksen, niin saat vas
tapalveluksen.
Järjestönuorten teatteri kurssi 1960 ohjausvuorossa Siiri-Elisa Nieminen (analysointia) ohjaustyötä tarkkailee teatterinjohtaja Aino Mattila.
35
LAUKAA VOITTI läänin ensimmäiset kuntien väliset nuorten harrastuskilpailut 22.-23.4. 1961. Palkintojen jakotilai
suuteen eivät kaikki edustajat päässeet opiskelu- ja työesteiden vuoksi.
Kuvassa takana vasemmalta: Tuula Pekkola, Kari Jussila, Jyrki Jussila, Helmi Pääkkönen, Seppo Salonen, Markku Lahtinen, Risto Lampi ja Reijo Helinä. Istumassa vas. Anneli Riipinen, Marja-Leena Sarvi, Heikki Määttänen, Maija- Liisa Jäppinen, Ritva-Liisa Järvinen ja Kaisa-Liisa Määttänen. Edessä: Kirsti Pekkola ja Siiri-Elisa Nieminen Nuoret edustivat eri järjestöjä ja taidekerhoja eri puolilta pitäjää.
Sirkku kertoo: H enkisten kilpailujen ohella Laukaassa käynnistyi 50-luvulla kuvatai- d eleiritoim intaa. A ivan ensim m äinen kuvataidekoulutus ta p ahtui siten, että 16-vuotias lahjakas tyttö H ilkka H au kk a lähetettiin oppiin K orpilahden P utkilah teen stipendiaatiksi.
H uom asin pian, e ttä L au
kaassa oli runsaasti lahjakkaita nuoria. N iinpä täällä aloitettiin kuvataideleirin pitäm inen.
Talvella kerhoissa saatiin alku- harjoittelua kesän leirejä v ar
ten. Leirit m uodostuivat p e rus- ja jatkokursseista.
O len m onissa yhteyksissä
p ann u t m erkille, että Sirkku arvostaa erityisesti 50-luvulla järjestettyjä henkisiä kilpailu
ja, kuten näytelm ä-, runo- ja laulukilpailut. T ätä kilpailuasi
aa hiem an ihm ettelen.
Sirkku toteaa: Kilpailussa oli aina ulkopuoliset arvosteli
ja t ja niihin sisältyi p alautek es
kustelut. Ne veivät kehitystä eteenpäin. Kilpailussa seu rat
tiin m uiden esityksiä — o p it
tiin. Kilpailussa saatiin esiinty
m isvarm uutta ja sam alla sol
m ittiin tuttavuuksia. M oni
puolinen palautekeskustelu il
m eisesti oli kilpailujen tärkein anti.
V arhaislapsuus antaa vas
tauksia Sirkun m onipuolisen taiteellisuuden kasvulle. Ää- neenlukem ista h arrastettiin kotona. M eitä lapsia oli 7, jo ten laulukuoron saimme om as
ta tak aa. K oivuhalot olivat pii- rustusalustoina. Kotini oli m aanviljelyspaikka. Eläim iä oli joku lajiaan, ku ten sen ajan om avaraistalous edellytti.
Isää hän m uistaa erityisellä läm m öllä. H än leikki m eidän kanssa ja järjesti pikkutilantei- ta, joissa voimm e kokea onnis
tum ista. Sirkku arvostaa edel
leenkin henkisiä kilpailuja.
36
Osa lasten kuvataidekerhosta kirkonkylän vanhalla kansakoululla 1960.
KUNNIOITETTAVA LUKIJA
M e id ä n pitäisi k esku stella. T e id ä n ja m inun.
M ik s i? kysytte. K e n tie s k ysytte toisen kin k erran I I s a a d e s s a n n e a ih e e n . A ih e o n : me itse. Te ja
|| m inä. Se on : eläm ä.. E läm ä ei o le yksise litte in en I I käsite. Se ei o le käsite la in k a a n . Se ei o ie selvä e ikä v a rm a eikä sillä o le norm eja. M e em m e v o i tajuta sitä s a m a lla ta v a lla Te ja m inä, e m m ekä y m m ä rtä ä y h tä k ip e ä n k irk k a a sti I I kuin e rä s n u o ru k a in e n , jo k a sa n o i, n u o riso n
itse m u rhatilastoja tutkie ssaan :
|| — S iin ä he k y llä tekevät virhe en . E lä m ä on
|| h ien o a sia .
Eläm ä v o id a a n siis h eittää p o is kuin vaate .
|| Polttaa tu h ka k si kuin tu p a k k a , tuh ota kuin s a a
li lis. Se v o id a a n m u o va ta tiileksi, m ursk ata kuin kivi ja liim ata kuin la a sta ri: r a h a a n , työ h ö n ,
|| hyvinvointiin , viettien tyyd yttä m ise e n . S e voi- J d a a n m y ö s rajata: kristityn ja ateistin m a a il-
|| m a n k a tso m u ksiin : täyttää k irk o lla ja a lk o h o lilla . 22 M u tta se ei o ie m e id ä n e lä m ä ä m m e .
Se o n v u o situ h a n sia e n n e n m eitä e lä n e id e n
|| kansoje n e re h d y ste n ja on n istu m iste n sum m an IV h yvä k si k ä y ttö ä . O m a k s u m is ta ja e te e n p ä in v ie -
|| mistä. Te ja m in ä voim m e tä y ttä ä itsem m e:
tieteellä, sivistyk se llä , h isto ria lla , u sk o m u k silla ,
|| tavo illa ja k irk o s sa k ä y m ise llä . M u tt a se ei o le
|| T eidän e ik ä m inu n e lä m ä ä n i. S e on satojen vuosien su k u p o lv ie n e lä m ä ä m eissä. Se o n lai-
|| n a va a tte issa la a h u sta m ista , jossa rasitteet n ä k y - l | vät: k iiree nä, le votto m u uten a, v ä sy n e isy y te n ä , 1 } e lä m ä ä n k y llä sty m ise n ä , se u ra llisu u te n a , ra h a n
|| ah n e u te n a, e lä m ä n ta rk o itu kse tto m u u te n a eli:
elä m ä stä p o is p u to a m ise n a .
|| Kaj M u n k in ajatus:
I l — E lä m ä n tark oitu s m eissä v o i toteutua sil- k i m ä n rä p ä y k se n ä .
O n lo h d u llin e n . M u tta ei selitä k a ik k e a . Se jättää toivon ja so k e a n u sk o m u k se n v a ra a n toteutum isen m ah d o llisu u d e n . S e lla is e n a a n se ei o le e lä m ä ä . E lä m ä n tarkoitu ksen toteutum inen v o i ta p a h tu a silm ä n rä p ä y k se n ä . S e o n a sia n toin en puoli. Se on m yö s totta. M u tta e lä m ä n tarkoitu s v o i o lla jatkuvasti h e h k u v a s s a s ilm ä n rä p ä y st e n sarjassa T e id ä n ja m inun k o h d a l
la m m e e lä v ä ä totuutta. E lä m ä ä m eissä. M e id ä n e lä m ä ä m m e . Eikä se o ie olettam us. Se o n tä ssä ja nyt ta p a h tu v a a totuutta. Jos Te ja m inä o lem m e k o k e n e e t täm än. T ie d ä m m e J u m a la n lä s n ä o lo n . Eikä siinä o le toivoa, olettam usta.
O n v a in ta pa h tu m a a . J a tk u v a a ta pa h tu m a a . S e on : e lä v ä sti koettua, rajoitta m aton ta, tunte
m attom an tod ellisuu d en tuntemista.
M e id ä n eläm ä m m e o n a in o a la a tu in e n . Sitä ei v o i rin n a s ta a toiseen e lä m ä ä n . T e id ä n ja m inun e lä m ä n i on ainutkertainen. Te ja m inä em m e o le sam a. Eläm ä on k e rta k a ik k in e n Teille ja k e rta k a ik k in e n minulle. Te ja m inä voim m e tu n tea e lä m ä m m e m ah d ollisu u d e t, tutustua siihen.
Eik ä silloin va ik u ta vu o sisa d a t, ei k a n s a k u n n a t . Se on ain u tk e rtain e n tilaisu us k o k e a to d e lli
suutta v a p a a n a k ahleista! V u o sisa to je n k a h leista. Sivistys, o p p i ja taid e o va t v ä lin e a rv o ja e lä m ä ä n . M u tta ei itse e lä m ä ä m eissä. Se o n T e id ä n ja m inun om istu ksessam m e. A in o a s t a a n T e id ä n ja m inun.
T a p a , jolla Te ja m in ä k o h ta a m m e o m a n eläm ä m m e, m ä ä rä ä , e lä m m e kö me, va i v u o s i
s a d a t m eissä. T eidän ja m inun e lä m ä m m e o d o t ta a m ielen av o im ia o v ia k a u n e u sa rv o ille u rh e i
lussa, u s k o n n o ss a ja taiteissa. S iilo in
— E lä m ä on h ien o asia.
37
