• Ei tuloksia

Kotilainen, Sirkku (toim.) (2009). Suhteissa mediaan

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kotilainen, Sirkku (toim.) (2009). Suhteissa mediaan"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

85

Sirkku Kotilainen (toim.):

Suhteissa mediaan

Tässä artikkelikokoelmassa kysytään, mikä on meidän suhteemme mediaan tai media- kulttuuriin. Voitaisiinko mediakulttuurisia kokemuksia pitää koko nykyistä sukupol- vea yhdistävinä avainkokemuksina samoin kuin toisen maailmansodan kokemus oli yhdelle edelliselle sukupolvelle? Tätä kir- jan toimittaja Sirkku Kotilainen miettii esi- puheessaan.

Vastauksia antavat media-, elokuva- ja kulttuurin tutkijat sekä mediakasvat- tajat. Yleisöjen osallistuminen mediaan on tämän hetken keskeinen kysymys tut- kimuksessa. Miten aitoa vuorovaikutus on? Miten voidaan määritellä osallistumi- nen? Näitä kysyy Sinikka Sassi tietoverkko- jen tutkimuksen näkökulmasta. Iiris Ruoho tuo pohdintoihin mukaan naisten omat jul- kisuudet ja niiden tarpeellisuuden. Jaana Hujanen tarkastelee valtamedian pyrki- myksiä päästä uudenlaisiin suhteisiin ylei- sönsä kanssa.

Fanitutkimus on tuonut mediakulttuu- rin tutkimukseen lisää vuorovaikutuksen tutkimusta. Irma Hirsjärvi kysyy provosoi- vasti, kuka fanittaa kouluampujaa. Kaarina Nikunen pohtii faniyhteisöjen ja -verkosto- jen merkityksiä.

Mediakulttuurista ei voi puhua ilman tunteiden välittymistä. Keskustelut tun- teista ja median välittämistä nautinnoista ja elämyksistä johtavat keskustelun myös arvoihin, vastuuseen ja rajoihin. Artikkeli- kokoelman yhtenäisin osuus liittyy media- kasvatukseen. Kirjoittajat ovat alan ansi- oituneita asiantuntijoita: Kirsi Pohjola, Reijo Kupiainen, Sara Sintonen, Juha Ora- vala ja Jukka Sihvonen. Liittäisin itse tähän joukkoon myös Anu Mustosen artikkelin mediasta tunnemyllynä, vaikka se onkin kirjassa yhdistetty eri kokonaisuuteen.

Medialukutaito käsitteenä ei saa tässä kirjassa varauksetonta hyväksyntää, aina- kaan mediakasvatuksen synonyymina

tai sen ainoana tavoitteena. Sen sijaan mediatutkijat tuntuvat olevan yksimieli- siä median voimaannuttavista merkityk- sistä, myös silloin kun puhutaan mediasta ja lapsista.

Kotilainen, Sirkku (toim.) (2009). Suhteissa mediaan. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 247 s.

Eija Poteri

espen Ytreberg:

Hva er medievitenskap

Mitä on mediatutkimus? Norjalainen mediatutkimuksen professori ja Oslon yli- opiston median ja viestinnän laitoksen joh- taja Espen Ytreberg on saanut vaativan teh- tävän kirjoittaa populaarin tietokirjan siitä, missä mennään mediatutkimuksessa. Mikä on mediatutkimuksen teoriaperusta, mikä sen sisältö ja mitä kaikkea tutkitaan? Kirja sisältyy Hva er -sarjaan, jossa on aikaisem- min määritelty ja pohdittu mm. mitä on EU, fundamentalismi ja kieli.

Ytreberg selviytyy tehtävästään mieles- täni hyvin. Hän nostaa esiin keskeisiä tut- kimusalueita, kuten median käytön tutki- muksen, vaikutustutkimuksen ja populaa- rikulttuurin tutkimuksen. Tietenkin hän korostaa median merkitystä nykyajassa eikä voi olla pohtimatta yhden kokonaisen pääluvun verran politiikan ja median suh- detta. Samat ilmiöt tuntuvat olevan pin- nalla muissakin Pohjoismaissa: Norjassa puhutaan toimittajista lammaslaumoina.

Kirjoittaja näkee joukkoviestinnän tut- kimuksen yhtenä historiallisena vaiheena mediatutkimuksen kehityksessä. Jos oikein ymmärsin, hänen mukaansa nykyään jouk- koviestinnän tutkimus on jalostunut useiksi tutkimusalueiksi, joita ovat esimerkiksi jul- kisuuden tutkimus, journalismin tutkimus ja poliittisen viestinnän tutkimus. Nämä

Kirjaesittelyt

Media & viestintä 32(2009): 4–5

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Johtokunnan puheenjohtajana on toim inut 1.10.1976 saakka toim itusjohtaja Heimo Huju ja m ainitusta päivästä alkaen toim itusjohtaja Viljo Koskinen. Sihteerinä on

Ei ole ihm eteltävää, jos Sirkku oli hyvin tyytäm ätön siitä, e ttä kuvataideleirin jä r­.. jestäm inen L aukaassa pääsi

Esa Lehtinen, Sirkku Aaltonen, Merja Koskela Elina Nevasaari & Mariann

Esimerkiksi mediakasvatuskonkarit Sirkku Kotilainen, Reijo Kupiainen, Sara Sintonen, Juha Suoranta ja Anu Mustonen ovat omalla tutkimuspanoksellaan vaikuttaneet

Merkittävän osan vuosista 1999–2015 Sirkku vietti Tansa- niassa, jossa filosofian opetus aloitettiin aluksi valtio-opin alai- sena filosofian yksikkönä, joka vähitellen kehittyi

O nhan naiset kyllä osaksi toim ineet sam oja asioita vu osisatoja taaksepäin, vaan silloin se tuli julkisuuteen m iesten nimellä ja heidän toim enaan, sillä nainen

Yhteistyö kirjastoväen kanssa jatkui monenlaisina kursseina ja opetuspaketteina niin, että kun kirjasto- ja tietopalvelujen kehittämisyksikkö vakinaistettiin vuonna 2005, Sirkku

Kaiku kuuluu ja omat sivut tälle hankkeelle aukeavat myös lähiaikoina kirjastojen yhteisille verkkosivuille, josta saa tietoa ajankohtaisista tapahtumista. Sirkku Liukkonen