• Ei tuloksia

In memoriam: Sirkku Kristiina Hellsten (1962-2018) näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "In memoriam: Sirkku Kristiina Hellsten (1962-2018) näkymä"

Copied!
4
0
0

Kokoteksti

(1)

In memoriam:

Sirkku Kristiina Hellsten (1962–2018)

Sirkku Hellsten, kollegamme ja ystävämme, menehtyi 7. helmi- kuuta 2018 ennenaikaisesti vakavaan sairauteen kotonaan Flo- ridassa.

Hän opiskeli Helsingin yliopistossa pääaineenaan käytän- nöllistä filosofiaa ja sai valtiotieteen tohtorin arvon vuonna 1997 Acta Philosophica Fennicassa julkaistulla väitöskirjallaan In De- fense of Moral Individualism. Väitöstyön myötä alkoi Sirkun kan- sainvälinen toiminta.

Puolisonsa Blue Blaisin ura Yhdysvaltain lähetystöissä vei Sirkun ensimmäiseksi Saksaan. Hän vietti jonkin aikaa stipen- diaattina Bonnin yliopistossa. Saatuaan Fulbright -apurahan 1998 Sirkku siirtyi vierailevaksi tutkijaksi University of South Floridaan. Kun Blue kertoi vaimolleen seuraavan sijoituspaik- kansa olevan joko Afrikassa tai Etelä-Amerikassa, Sirkku ei epäröinyt valinnassaan, sillä hänen pitkäaikainen toiveensa päästä tutustumaan Afrikkaan ja sen kulttuuriin toteutui. In- nostunut ja onnellinen Sirkku aloitti 1999 Dar es Salaamin yli- opistossa Tansaniassa. Hän opetti sikäläisellä valtio-opin lai- toksella, jossa ilmeni kiinnostusta filosofiaa kohtaan. Sirkussa heräsi innostus aloittaa filosofian opetus, sitten luoda filosofian laitos ja samalla houkutella meitä muita mukaan projektiin.

Merkittävän osan vuosista 1999–2015 Sirkku vietti Tansa- niassa, jossa filosofian opetus aloitettiin aluksi valtio-opin alai- sena filosofian yksikkönä, joka vähitellen kehittyi omaksi ohjel- makseen (Philosophy and Religious Studies). Sirkku oli sitoutunut akateemisen filosofian ohella aina myös yhteiskunnallisen oi-

(2)

10

keudenmukaisuuden ja erityisesti naisten aseman edistämi- seen, ja Afrikan vuosinaan hän toimi konsulttina mm. korrup- tion vastaisissa projekteissa. Vuoden 2001 Sirkku vietti vieraile- vana tutkijana Wellingtonissa University of Victoriassa, Uu- dessa Seelannissa.

Vuonna 2003 Sirkku siirtyi muutamiksi vuosiksi Birmingha- min yliopistoon, jossa hän toimi tittelillä ”Reader” Kehitysetii- kan keskuksessa – pitäen samalla kiinteästi yhteyttä Afrikkaan.

Birminghamin vuosiensa jälkeen Sirkku siirtyi toisenlaisiin kansainvälisiin tehtäviin toimiessaan Suomen suurlähetys- töissä hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien neuvonantajana Nai- robissa, Keniassa, ja Maputossa, Mosambikissa. Helsingin yli- opistossa hän antoi säännöllisesti joka vuosi dosenttiopetusta.

Sirkku jatkoi myös ahkerasti akateemista julkaisu-uraansa lähe- tystövuosinaan.

Viimeiset vuotensa, vuodesta 2015 Sirkku työskenteli Upp- salassa Pohjoismaisessa Afrikka-instituutissa, jossa hänen ko- kemuksensa Afrikasta, hallinnosta ja etiikasta olivat korvaa- mattoman arvokkaita. Sirkku jaksoi edelleen osallistua moneen ja toimi aktiivisena päätoimittajana Birminghamissa yhdessä Heather Widdowsin ja Christien van den Ankerin kanssa pe- rustamassaan kehitysetiikan lehdessä Journal of Global Ethics.

Kuten kaikki me Sirkun tunteneet tiedämme, hän oli aina in- nostunut, optimistinen ja valmis osallistumaan tärkeinä pitä- miensä asioiden edistämiseen, missä päin maailmaa kulloinkin sattui olemaan. Afrikasta tuli kuitenkin Sirkun rakkain kohde.

Hän jaksoi uskoa entistä oikeudenmukaisemman Afrikan kehi- tykseen, pyrki yhdistämään perinteistä afrikkalaista ajattelua länsimaiseen ajatteluun sekä puhui ihmisoikeuksien puolesta.

Sirkku ei vain puhunut ja kirjoittanut, vaan hän myös vaikutti omalla esimerkillään: hän tuki mm. Dar es Salaamin yliopiston siivoojanaisia, jotta nämä saisivat koulutusta ja siten parempia työpaikkoja ja oli pitkäaikainen Nairobin suurimman slummin, Kiberan, orpokodin tukija myös testamentissaan. Kesken jäi hä-

(3)

11

nen osallistumisensa etiikkakeskuksen perustamiseen Kame- runissa, jossa poliittinen tilanne ja huono tiedonsaanti vaikeut- tavat akateemista toimintaa.

Heta Aleksandra Gylling Timo Airaksinen

(4)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Esa Lehtinen, Sirkku Aaltonen, Merja Koskela Elina Nevasaari & Mariann

– Esimerkiksi Politiikka-lehti ei ilmesty automaattisesti, vaan sen takaa löytyy yhteisöjä, jotka tuottavat sitä, päättäjiä, jotka rahoittavat sitä ja aktiivisia ihmisiä,

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Tuomo Martikainen kuoli vuoden 2018 lo- pulla 79-vuotiaana.. Hän oli erittäin merkittävä henkilö suomalaisen

Kirjaa voi suositella ainakin filosofian, sosiologian, valtio-opin sekä poliittisen ja aatehistorian oppikirjaksi, mutta myös kulttuurien tutkimuksen yhteiskunnallisia

Näin hän tutkii jatkuvasti filosofian käsitettä ja voi tutkimuksessaan luovasti hyödyntää paitsi filosofian eri traditioita myös akateemisen filosofian rajoille ja

Nykyinen opetussuunnitelma kertoo filosofian opetuksen tavoitteisiin kuuluvan muun muassa filosofisten ongelmien hahmottamisen, väitteiden tunnistamisen ja perustelemisen,

opettamisesta ja opiskelemisesta, puhutaan yhdessä olemisen muodosta, vuorovaikutuksesta ja etsinnästä, jossa ei kielletä oman näkökulman rajallisuutta eikä meitä maailmaan

Opettajan toimintaa taustoittaa kokonaisuudessaan opetussuunni- telmatyö sekä sitä koskeva tutkimus ja teoria. Didaktiikka voi viitata myös opetussuunnitelma–ajatteluun: