TIETEESSÄ TAPAHTUU 3 2018 61 KIRJALLISUUS
lut kysymys. Saavuttaakseen toi- mivat ja hedelmälliset suhteet tarvittiin useiden sukupolvien pi- tuinen työ. 1800-luvun puolivälin ensimmäisen sukupolven ”hum- boltilaiset” tieteen tekijät lähetti- vät myöhemmin omat oppilaansa keskelle uutta tieteellis-teknillis- tä vallankumousta. Vaikka suo- malaista tiedeyhteisöä kuvataan usein nurkkakuntaiseksi, tämä suppea yhteisö on ollut kiinteäs- sä kontaktissa tieteen keskuksiin.
Huolimatta pienistä suomalaisre- sursseista jatkuva virta eri-ikäisiä opiskelijoita ja tutkijoita riitti pitä- mään suomalaisen tiedeyhteisön aivan kansainvälisen kehityksen tuntumassa. Erityisesti luonnon- tieteilijöiden suorat yhteydet ai- kakautensa huippututkimukseen ovat sääntö eikä poikkeus.
Kehityksen suunta perus- tui jopa harkittuun menettelyyn.
Snellmanin pohdinnoista 1860- ja 1870-luvulla käy selvästi ilmi tie- teen ja teknologian siirron talou- dellinen tausta. Missä on kulke- nut se raja, jolloin pienen maan on kannattanut luoda oma tie- dontuottamisjärjestelmänsä, kuin- ka pitkään on edullisempaa tuo- da tieto ja osaaminen ulkomailta?
Kysymys on yksittäistä tutkijaa tai opiskelijaa suuremmasta ilmiös- tä. Snellmaninkin aikalaisten tie- depoliittiset lausunnot on helppo ymmärtää väärin, jos asian mitta- kaava ja perimmäinen tarkoitus unohtuvat.
Hietalan teoksessa ei puutu- ta kovinkaan paljon tiedepolitii- kan liian kin helposti laajaksi pai- suvaan kysymykseen. Kyse ei ole vain yksilöistä, jotka matkustavat ulkomaille etsimään kiinnostuksel- leen kiintopisteitä. On hyvä lisäk- si muistaa tieteellisten vaihtosuh- teiden taustalla vaikuttava yleinen kansansivistyksen tason nousu, joka perustui kansakoulun ja op- pikoulujärjestelmän rakentami- seen 1860-luvun jälkeen. Suomen ja Saksan suhteiden avulla raken- nettiin koko kansakunnan hyvin- vointia.
Teoksessa aika lailla sivuun jäävä tarina liittyy teknillisen ja
yleensä käytännöllisten alojen kor- keakouluopetuksen yhteydessä muodostuneisiin suhteisiin Saksan keskuksiin. Lyhyessä asiaa käsit- televässä luvussa toki asia maini- taan, mutta juuri tekniikan koulu- tuksen järjestelmän kehityksessä käytetyn menettelyn takia asia on mielenkiintoinen. Sen lisäksi, että Suomesta lähdettiin insinööriopin- toihin Saksaan, Hannoverista vär- vättiin joukko saksalaisia nuoria opettajia 1860–61 luomaan perus- teet suomalaisille teknillisille tie- teille. Tekniikan kotimaistaminen tapahtui myös tässä yhteydessä sukupolven kuluttua 1890-luvulla, mutta prosessi järjestettiin käytän- nössä kotimaassa. Menettely on näin peilikuva siitä, mitä yliopiston edustamien niin kutsuttujen van- hojen tieteiden saralla tapahtui.
Hietalan ansiokkaassa teok- sessa puretaan konkreettisella ta- valla toisen maailmansodan ajan tiedesuhteiden kehitystä. Vaikka monia tarinoita ja niiden taustoja tunnetaankin jo varsin hyvin, luu- len että aikakauden tieteen histo- rian tutkimus on vasta alkamassa.
Sama koskee tietysti sodan jäl- keistä aikaa. Hietalan teos luo hy- vää, perusteellista ja helposti lä- hestyttävää pohjaa myös tulevalle tutkimustyölle.
PANU NYKÄNEN
Kirjoittaja on dosentti ja Suomen Tie- deakatemiain määräaikainen akatemia- sihteeri.
Itsekkyyden filosofian perusteet
Ayn Rand: Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged). Suomentanut Jyrki Iivonen. Minerva 2017.
Ayn Rand ja Kun maailma järkkyi ovat oleellinen portti Yhdysvalto- jen ymmärtämiseen. Jyrki Iivosen sanoin:
Jos ei tiedä tai tunne Randia, on iso aukko Amerikkaa koskevassa sivis- tyksessä. Emme ymmärrä Yhdysval- toja, jos emme tiedä randilaisesta ajattelusta. Ajatussuuntana randismi tarkoittaa hienostunutta nimeä ame- rikkalaiselle unelmalle. Hän antaa eettiset perusteet sille, miksi voiton- tavoittelu on niin hyvää.
Vaikuttaa siltä, että osa maail- man taloudellisesta eliitistä on omaksunut Randin filosofian ja etiikan, tulos näkyy esimerkik- si Panaman tietovuodon paljasta- mista tiedoista eliitin veronkierron yleisyydestä.
Kuka oli Ayn Rand?
Kirjan ymmärtämiseksi on tarpeel- lista tuntea Ayn Randin tausta ja historia. Hän syntyi vuonna 1905 Pietarissa venäjänjuutalaisen ap- teekkarin Zinovy Rosenbaumin tyttäreksi alkuperäiseltä nimeltään Alisa Rosenbaum. Vallankumouk- sen puhjettua perhettä vainottiin, ja he joutuivat pakenemaan Kri- mille. Palattuaan Pietariin Rosen- baumin perhe eli vaikeissa oloissa nähden ajoittain jopa nälkää.
Ayn Rand kävi koulunsa Krimil- lä ja suoritti yliopistotutkinnon joi- denkin muiden porvaristyttöjen kanssa kohtaamiensa vaikeuksien jälkeen Petrogradin valtionyliopis- tossa vuonna 1924. Hänen ensim- mäinen kirjansa oli amerikkalaista
62 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3 2018 KIRJALLISUUS
filmitähteä Pola Negria käsittele- vä tutkielma. Rand pääsi vuonna 1926 turistiviisumilla Yhdysvaltoi- hin, jossa hän muutti nimensä Ayn Randiksi. Etunimi Ayn on peräisin Aino Kallakselta.
Kun maailma järkkyi ilmestyi vuonna 1957. Rand oli siis ennen kirjan kirjoittamista kokenut Venä- jän vallankumouksen ja Venäjän äärimmäisen raa’an sisällissodan.
Hän oli seurannut Yhdysvallois- ta käsin natsismin nousua, juuta- laisten joukkomurhaa Euroopassa, toista maailmansotaa ja sitä seu- rannutta perusteollisuuden kan- sallistamista muun muassa Eng- lannissa.
Rand tuomitsi jyrkästi kommu- nismin, fasismin ja Nietzschen fi- losofian. Kun maailma järkkyi on Randin viimeinen kirja. Sen jäl- keen hän keskittyi filoso fiansa vii- meistelyyn. Filosofialleen hän an- toi nimeksi objektivismi, koska hänen sanojensa mukaan nimi ek- sistentialismi oli jo varattu. Rand kuoli Yhdysvalloissa vuonna 1982.
Teoksen perusasetelma Kirjan päähenkilö on Dagny Tag- gart, Taggart Transcontinental -rautatieyhtiön operatiivinen joh- taja ja toinen omistajista. Yhtiötä johtaa nimellisesti hänen veljensä James Taggart, mutta käytännös- sä Dagny on koko yhtiön johta- ja. Hank Rearden on perustaman- sa teräsyhtiön omistaja ja johtaja.
Hän on keksinyt täysin ylivoimai- sen teräslaadun, Reardenin metal- lin, josta valmistetut rautatiekiskot, sillat ja moottorit ovat kilpailijoihin- sa verrattuina täysin omaa luok- kaansa. Hankista ja Dagnystä tu- lee kirjan edetessä rakastavaisia.
Eddie Willers on Dagnyn lap- suuden ystäviä ja Taggartin rauta- tieyhtiön kantavia voimia. Francis- co d’Anconia on argentiinalaisen suuren kupariyhtiön perijä, omis- taja ja Dagnyn ja Eddien lapsuu- denystäviä. Ellis Wyatt on Colo- radossa sijaitsevan öljy-yhtiön perustaja, omistaja ja rautatie- yhtiöi den tärkeä asiakas. Ragnar Danneskjöld on merirosvoksi ryh- tynyt valtion pyrkimysten vastusta-
ja. John Galt on tiedemies, keksijä ja valtion toimia vastustavan liik- keen johtaja. Hänestä tulee Dag- nyn rakastaja.
Edellä olevat henkilöt lukuun ottamatta James Taggartia Rand kuvaa tarmokkaiksi, älykkäiksi, vastuuntuntoisiksi, rehellisiksi ja ennen kaikkea tuottaviksi. Ulkoi- sesti he ovat solakoita, urheilulli- sia ja Fransiscoa lukuun ottamatta vaaleita. Kirjan sankareilla on koti- joukoissaan valtion toimien laajen- tamista kannattavia heikkoluon- teisia ihmisiä, kuten nimenomaan James Taggart ja lisäksi Reardenin vaimo, veli ja äiti.
Valtion edustajia ovat valtion johtaja Thompson, tohtorit Ro- bert Stadler ja Floyd Ferris, lob- bari Wesley Mouch ja hallituksen Dagnyn rautatieyhtiön valvojaksi määräämä uniformussa esiintyvä ja pistoolia kantava Cuffy Meigs.
Nämä Rand kuvaa vallanhimoisik- si, epäluotettaviksi, pälyileviksi, ammattitaidottomiksi ja ulkoiselta olemukseltaan veltoiksi, ylipainoi- siksi ja epäsiisteiksi. Heistä Rand käyttää yleisnimityksiä syöpäläi- set, saalistajat ja vetelehtijät.
Teoksen juoni
Suuresta sivumäärästään huoli- matta Kun maailma järkkyi on hel- posti luettava, loogisesti etenevä klassinen kuvaus hyvän ja pahan taistelusta. Kirjan toiminta keskit- tyy Dagnyn ponnisteluihin pelas- taa Taggart Transcontinental. Hän joutuu investoimaan rataosuuk- siin, jotka eivät ole kannattavia, ja taistelemaan kannattavien rata- osuuksien rakentamisesta ja kun- nostamisesta sekä kiskojen ja kuljetuskaluston hankinnasta. Tär- keän osajuonen muodostaa Dag- nyn ponnistelut Ellis Wayattin öljy- kuljetusten varmistamiseksi.
Valtio laajentaa koko ajan mää- räysvaltaansa ja säännöksiä kilpai- lun rajoittamiseksi ja teollisuusaloit- tain tapahtuvaksi yhteisvastuun ja yhteenliittymien edistämiseksi.
Valtion ja sen ylivaltaa vastustavi- en toimet johtavat vähitellen koko maan talouselämän lamaantumi- seen, kuljetusten ja teollisuuden
romahtamiseen ja lopuksi nälänhä- tään. New York tyhjenee, kun sinne ei saada valtion edustajan Meigsin virheiden vuoksi kuljetetuksi elin- tarvikkeita. Kuljetuskalusto on va- rattu etelän soijasadon kuljetuksiin.
Yllät täen soijasato kuitenkin ho- mehtuu ja pilaantuu.
Dagny ja Hank löytävät erääs- tä raunioituneesta tehtaasta val- lankumouksellisen moottorin jään- nökset. Moottori voisi toimiessaan muuttaa ilmakehän staattisen säh- kön käyttökelpoiseksi kineettisek- si energiaksi. He etsivät moottorin keksijää. Valtion toimia vastusta- vat tuhoavat teollisuuslaitoksen- sa ja katoavat. Merirosvo Ragnar Danneskjöld tuhoaa teollisuus- laitoksia ja merikuljetuksia. Kirjan loppuosassa käy ilmi, että teolli- suuden kadonneet ja tehokkaat johtajat ovat asettuneet Colora- dossa olevaan John Galtin johta- maan laaksoon. Laakso on suo- jattu nerokkaalla ylhäältäpäin näkyvyyttä harhauttavalla ilman suojakerroksella. Laaksossa ele- tään Randin objektivismista tuttu- jen arvojen mukaan. Mikään ei ole ilmaista ja kaikki saavat palkkion- sa ansioidensa mukaan. Kirjan lo- pussa paljastuu, että ihmemoot- torin keksijä on John Galt ja että moottori toimii Galtin laaksossa.
Ero julkishallinnon ja yksityi- sen puolen luovuudessa on kirjan mukaan erittäin selvä. Kun kirjan sankarit ovat keksineet Reardenin metallin, Galtin kehittämän moot- torin ja laaksoaan suojaavan ilma- kerroksen, niin julkishallinnon kek- sinnöt ovat yksinomaan tuhoavia.
Tohtori Ferrisin kehittämä ääniaal- loilla toimiva ase tuhoaa kirjan lo- puksi kaiken 100 mailin säteellä mukaan lukien Taggert Transcon- tinentalin Missisipin ylittävän sil- lan. Toinen julkisella puolella tehty keksintö on sähköllä toimiva kidu- tuskone.
Perusasenne työhön ja vastuu- seen on julkisella ja yksityisellä puolella kirjan mukaan selvästi eri- lainen. Dagny tekee päätökset ra- tionaalisesti, panee ne toimeen ja valvoo toteutusta loppuun saak- ka. Hyvä esimerkki on hänen tar-
TIETEESSÄ TAPAHTUU 3 2018 63 KIRJALLISUUS
mokkuutensa Taggart Transcon- tinentalille oleellisen tärkeän Rio Norte Linen rakentamisessa. Vas- toin valtion edustajien tahtoa Dag- ny päättää käyttää Reardenin me- tallista valmistettuja kiskoja. Samaa metallia Dagny käyttää Missisipin ylittävän sillan rakentamiseen. Pa- nettelusta ja väärien tietojen le- vittämisestä huolimatta rata ja sil- ta valmistuvat ajoissa. Dagny on itse veturissa, kun juna ensimmäis- tä kertaa ylittää sillan. Päätösten ja vastuun pakoilu on tyypillistä jul- kiselle puolelle. Ongelmien tulles- sa eteen tavallinen kommentti on:
”Minä olen noudattanut kaikkia oh- jeita enkä ole voinut tehdä mitään muuta – ei minua voi syyttää.”
John Galtin agentit houkuttele- vat tuottavia ihmisiä laakson asuk- kaiksi. Siinä värväystoiminnassa on mukana myös Ragnar Danne- skjöld, joka yrittäessään saada Hank Reardenin muuttamaan laak- soon lupaa tälle, että saat takaisin kaikki maksamasi tuloverot. Kirjan lopussa Yhdysvallat on käytännös- sä tuhottu, ja se on jossain 1800-lu- vun alun tasolla. Teollisuutta ei enää ole, ja ihmiset liikkuvat he- vosvankkureilla. Laakson asukkaat valmistautuvat ottamaan maan ta- kaisin ja nostamaan sen toimillaan ja arvoillaan takaisin jaloilleen. Läpi kirjan seurataan myös Dagnyn ja Hankin sekä lopussa Dagnyn ja Johnin rakkaustarinoiden kehitty- mistä. Rakkaustarinoiden kuvauk- set ovat hyvinkin romanttisia mutta rakastelukohtausten kuvaukset vä- kivaltaisia.
Kirjan eettinen ja moraalinen asetelma
Kirjan loppupuolella Galt ottaa koko maan radioaallot haltuunsa ja pitää valtionjohtaja Thompsonin sijasta koko kansakunnalle tarkoi- tetun puheen. Tuossa 70-sivuises- sa puheessa kuvataan Randin filo- sofian perusteet.
Kirja tuo esille Randin perusfi- losofian eettisestä egoismista eli rationaalisesta itsekkyydestä. Ih- misen hyveet ja paheet ilmenevät hänen olemassaolonsa peruspila-
reista: rationaalisuus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus, itsenäisyys, lahjomattomuus, tuotteliaisuus ja ylpeys.1
Kuvattu eettinen egoismi ja ra- tionaalinen itsekkyys johtavat lais- sez-faire-kapitalismiin. Altruismi ja sosiaaliset tulonsiirrot ovat tuomit- tavia. Kehittäessään kirjan jälkeen filosofiaansa objektivismiksi Rand päätyi määrittelemään julkishal- linnon ainoiksi tehtäviksi sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden varmis- tamisen, eli poliisin ja armeijan, ja oikeuslaitoksesta huolehtimisen.
Toisin sanoen esimerkiksi alussa mainittu Panaman paperien pal- jastama verojen kierto olisi ollut Randin ja kannattajiensa mukaan moraalisesti oikein.
Kirjan lopussa ehdotetaan Yh- dysvaltain perustuslakiin lisäys- tä ”Kongressin ei tule säätää mitään sellaisia lakeja, jotka rajoit- tavat tuotannon ja kaupankäyn- nin vapautta”2. Vaikka kirja selväs- ti karrikoi sosialismia ja fasismia, se jäljittelee ihanneihmistä kuva- tessaan kansallissosialistien ku- vaa ”arjalaisesta rodusta”. Se ku- vaa myös ihanneihmistään samoin kuin kommunistit kaadereitaan.
Randin kannattajista ja vastustajista
Rand ei jätä kylmäksi vaan herät- tää kannattajissaan ja vastustajis- saan voimakkaita tunteita. Lisäksi kannanotot Randin oppeihin ovat selvästi politisoituneet. Kannat- tajista nimekkäimpiä ovat olleet tai ovat presidentit Ronald Rea- gan, Donald Trump ja keskuspan- kin johtaja Alan Greenspan, joka otti kyllä etäisyyttä Randin oppei- hin sääntelyn höllentämisen jäl- keen ilmi tulleiden talouselämän skandaalien ja väärinkäytösten seurauksena. Lukuisat republi- kaaniset senaattorit ja kuvernöö- rit vannovat Randin oppien ni- meen, esim. Paul Ryan, Rand Paul, Ron Johnson ja Mark Sanford, sa- 1 https://en.wikipedia.org/wiki/Atlas_
Shrugged
2 Ayn Rand: Atlas Shrugged, New Ame- rican Library, a division of Penguin Group (USA) Inc, s. 1069.
moin korkeimman oikeuden tuo- mari Clarence Thomas. Randin opit ovat saaneet laajaa kannatus- ta Yhdysvaltain talouselämän joh- tajilta ja uuskonservatiiveilta. Opit ovat levinneet ympäri maailmaa esimerkiksi opiskelijoiden ja eu- rooppalaisten konservatiivien kes- kuuteen.
Randin vastustajat ovat am- mattifilosofeja ja leimallisesti li- beraaleja. Erityisen voimakasta vastustusta on herättänyt Randin eettinen egoismi. Vastustajat viit- taavat ihmisen luontaiseen sosiaa- lisuuteen ja siihen, että ilman yh- teistyötä muiden ihmisten kanssa tuloksia ei saavuteta. Randin ihai- lemat ”yli-ihmiset” seisovat mui- den ihmisten harteilla.
Vastustajat viittaavat tavallises- ti Randin kieltämään tämänhetki- sen moraalifilosofian kulmakiveen Kantin kategoriseen imperatiiviin3. Toinen, johon Randin moraaliop- pia verrataan, on David Humen fi- losofia.4 Samoin arvostelijat arvioi- vat Randin väittettä, että kaiken toiminnan ja myös moraalin tulisi perustua vain järkeen. Tosin tämä lienee mahdotonta, koska ihminen ei voi koskaan ohittaa tunteitaan, vaikka kuinka yrittäisi.
Mihin Randin yhteiskuntamal- li toteutuessaan on johtanut? Ly- hyellä 10 vuoden tähtäyksellä nor- mien ja sääntelyn purulla on ehkä onnistuttu kiihdyttämään talouden kasvua. Randin kuvaaman yltiö- kapitalismin pitkän kantaman he- delmistä on riittävästi kokemuksia.
Äärimmäiset tulojen ja omaisuu- den jakautumisen epätasaisuudet ja yhteiskunnan polarisoituminen johtivat Ranskan ja Venäjän val-
3 Teko on moraalisesti hyvä, jos mak- siimin, jonka perusteella tekoon ryhdyttiin, voitaisiin toivoa olevan yleispätevä laki. Kategorisen impe- ratiivin mukaan ihmisen on siis toimittava oman itsensä täydellis- tämiseksi ja muiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.
4 Hyvä kuvaus Randin objektivis- min arvostelusta löytyy osoitteesta https://owlcation.com/humanities/
The-Virtue-of-Stupidity-A-Critique- of-Ayn-Rand-and-Objectivism
64 TIETEESSÄ TAPAHTUU 3 2018 KIRJALLISUUS
lankumouksiin. Usko yli-ihmisiin puolestaan aiheutti toisen maail- mansodan hirveydet. Toisaalta on selvää, että tuloeroja tarvitaan yh- teiskunnan pitämiseksi luovana ja antamassa kansalaisilleen toivoa paremmasta.
On aiheellista kysyä, miten Rand suhtautuisi pohjoismaisen hyvinvointivaltion malliin, jossa py- ritään edistämään sosiaalista ko- heesiota, yhdistämään yksityisyrit- teliäisyyden luovuus ja tehokkuus yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, vastuun ottamiseen ja mahdol- lisuuksien antamiseen kaikille esimerkiksi julkisen terveyden- huollon ja koulutuksen avulla. Tu- loksethan ovat olleet hyviä.
Kirjan Kun maailma järkkyi yh- teiskuntamallien kuvaus on musta- valkoinen ja kysymyksenasettelu suuresta sivumäärästään huoli- matta varsin yksinkertaistettu. Kir- jan uuden yhteiskunnan kuvaus kelpaa vielä huonommin uuden yhteiskunnan malliksi kuin Tolkie- nin Taru sormusten herrasta tai Karl Mayn poikien seikkailukirjat.
Randinkaan oppien ihannoinnis- sa kyse ei voi olla logiikasta, ajat- telusta tai analyysistä vaan yksin- kertaisesti riistoon oikeuttavasta uskonnosta. Kirjan suomentamista on sponsoroinut Björn Wahlroos.
MATTI KARVINEN
Kirjoitttaja on tutkimusjohtaja ja tieto- kirjailija.
Tiedekirjasta
faktaa opintoihin ja iloa opintonsa päättäville!
SNELLMANINKATU 13, HELSINKI WWW.TIEDEKIRJA.FI
Sanna Nyqvist & Outi Oja Kirjalliset väärennökset Kirjailijat lainaavat sanoja, juonenkäänteitä ja identiteet- tejä. Teksteissä kuuluu aina ääniä aiemmista teksteistä, mutta toisinaan lainaaminen ylittää sopivan ja sallitun rajat.
Hannikainen ym. (toim.) Menneisyyden rakentajat
Teos tarkastelee eri teoria- perinteiden ja historian välistä suhdetta sekä mm. luonnon- ja käyttäytymis- tieteiden ja big datan hyödyntämistä historian- tutkimuksessa.
Tepora & Roselius (toim.) Rikki revitty maa Sisällissota jakoi kansakun- nan ja jätti syvät haavat sen muistiin. Oliko sota välttä- mätön paha, vapaustaisto itsenäisyyden takaamiseksi vai kansan hätähuuto sorron alla?
Sari Kivistö & Sami Pihlström Sivistyksen puolustus Kapeakatseinen näkemys tiedosta ja tieteestä johtaa sivistystä ja jopa koko kansa- kuntaa rappeuttaviin seu- rauksiin. Mitä on akateemi- nen elämä ja mitä tarkoit- tavat sivistysyliopisto ja akateeminen vapaus?
Kevään
uutuuskirjat
Gaudeamukselta
Tervetuloa
verkkokauppaamme
gaudeamus.pikakirjakauppa.fi
Zeranska-Gebert & Lampinen Parlando
Musiikkisanakirja kokoaa yhteen kaikki tärkeimmät musiikkiin liittyvät sanat. Se kattaa musiikin lajit klas- sisesta jazziin ja rockiin sekä eri kulttuurialueet ja aika- kaudet. Hakuteos joka- päiväiseen käyttöön. Eerola & Pirskanen (toim.)
Perhe ja tunteet Tunteet ovat perhe- ja läheissuhteita rakentava, kiinnipitävä ja hajottava voima. Kaikki perheet ovat omanlaisiaan, mutta tunteet eivät synny vain perheen sisäisessä vuorovaikutuk- sessa.
Riku Neuvonen Sananvapauden historia Suomessa Sananvapautta – samoin kuin julkisen keskustelun rajoja – määrittelevät kaikki yhteiskunnan jäsenet. Teos kuljettaa lukijan läpi sanan- vapauskiistojen 1700-luvulta nykypäivään.
Kaarina Mönkkönen Vuorovaikutus asiakastyössä Sosiaali-, terveys- ja kasva- tusalan työn muuttuessa ja monipuolistuessa tarvitaan yhä enemmän luovia taitoja. Asiakas on osattava kohdata yksilönä ja kunkin tilanteen omilla ehdoilla.
