• Ei tuloksia

Filosofian opetus lukiossa, kaikki kunnossa?

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Filosofian opetus lukiossa, kaikki kunnossa?"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

32 niin & näin 2/2010

’Jos vaikka minä ja kallio ystävystymme’, hän sanoo, ’niin se olisi eri asia, koska kallio ei voi liikkua. Eikä edes katsella ympärilleen.’

Tämä hiljentää hetkeksi koko luokan.”

Goodnough kertoo, että Wartenberg ryhmineen käyttää kahdeksaa kuvakirjaa filosofian eri lohkojen availuun. ”Lu- kemalla Arnold Lobelin kirjaa Kurnu ja Loikka – parhaat kaverit23, jonka sankarit miettivät, voiko olla yhtaikaa urhea ja peloissaan, oppilaat pääsevät selvittelemään kysy- mystä rohkeudesta. Bernard Wisemanin Morris the Moo- sessa24 hirvipäähenkilö erehtyy luulemaan kaikkia kaverei- taankin hirviksi: tarinan pohjalta lapset aprikoivat, voiko johonkin uskoa huolimatta uskomusta horjuttavasta todis- tusaineistosta. Peter Catalanotton Emily’s Art25 taas kertoo lahjakkaasta nuoresta taiteilijasta, joka ei menestykään eräässä kilpailussa: koululuokassa syntyy debatti siitä,

voiko taideteoksia arvottaa puolueettomin mittapuin.”

Wartenbergin mukaan filosofian tunnit kohentavat luetunymmärtämistä ja muita taitoja, joita lapset tar- vitsevat yltääkseen viranomaisten vaatimiin oppisuori- tuksiin ja pärjätäkseen valtakunnallisissa kokeissa.

”Filosofointia harjoittamalla tarjotaan lapsille tapoja päästä perille omista ajatuksistaan, tuetaan heidän nä- kemyksiään ja järkeillään heidän kanssaan sekä kan- nustetaan heitä setvimään asioita keskenään. Vaikea siis kuvitella, etteikö tämä auttaisi heitä läpäisemään myös tasokokeita.”

Goodnough raportoi, että hänen tapaamansa oppilaat

”sanovat pitävänsä filosofiasta, koska siinä saa lukea hyviä kirjoja ja puhua suunsa puhtaaksi. ’Saamme sanoa kai- kenlaista semmoista, mihin uskomme’, Autumn kertoo.

’Mitä tunnemme ja mitä ajattelemme.’”

Mikko Kuha

Filosofian opetus lukiossa, kaikki kunnossa?

F

ilosofia lisättiin vuonna 1994 lukion pakol- liseksi aineeksi. Siitä lähtien jokaisen valko- lakkia tavoittelevan tulevaisuuden toivon on pitänyt hankkia ainakin yhden pakollisen kurssin verran tietoa Platonin ideaopista, Descartesin epäilyistä ja Kantin imperatiivista. Lukion ykköskurssi on suurimmalle osalle lukiolaisista ensim- mäinen kosketus filosofiaan. Olisikin syytä pysähtyä miettimään, millainen kuva filosofiasta syntyy. Halu- taanko lukiolaisille opettaa filosofian historiaa vai tutus- tuttaa heidät filosofisiin ongelmiin ja ajatteluun? Miten filosofian mahdollisuudet avataan? Ensimmäisen kurssin merkitys painottuu suuresti, koska sen perusteella tehdään valinnat lukion jatkokurssien valitsemisesta.

Filosofian opettamisen ja esittämisen muoto on toki lopulta kiinni opettajasta, eivätkä tätä seikkaa voi muuttaa mitkään uudistukset oppikirjoissa, opetussuun- nitelmissa tai lautakunnissa. Voidaan kuitenkin vaikuttaa opettajien koulutukseen sekä heille suositeltuihin ope- tustapoihin ja -materiaaleihin. Vallalla olevan mallin mukaan lukiolaisille opetetaan filosofiaa lähtien tietyistä teemoista (kuten vapaus, ontologia tai etiikka). Tavoit- teena on saada opiskelija pohtimaan käsiteltävää asiaa, ei oppimaan ulkoa jonkin auktoriteetin opetuksia. Ajatus on oikea, mutta oppikirjojen toteutuksesta ja opetuksesta paistaa silti läpi perinteinen filosofian opettamisen malli,

joka korostaa ajatusten olevan aina joidenkin klassisten filosofien ”omaisuutta”. Tämä ei avaa filosofian maailmaa lukiolaisille parhaalla mahdollisella tavalla.

Filosofiassa vähemmän on usein enemmän. Olisi hyvä, jos niin oppikirjailijat kuin opetussuunnitelmien tekijät muistaisivat tämän. Nykyinen opetussuunnitelma kertoo filosofian opetuksen tavoitteisiin kuuluvan muun muassa filosofisten ongelmien hahmottamisen, väitteiden tunnistamisen ja perustelemisen, erilaisten filosofisten käsitysten perustelujen ymmärtämisen, yleissivistävien perustietojen hallitsemisen niin menneisyydestä kuin ny- kyhetkestäkin, sekä näiden tietojen suhteuttamisen kult- tuurin ja yhteiskunnan ilmiöihin. Koska näitä kaikkia ei ehditä saavuttamaan yhden kurssin aikana, jotain jätetään pois. Yleensä kirves heilahtaa uudemman filo- sofian ja niin sanotun suhteuttamisen kohdalla. Karsi- minen on kuitenkin opettajan valinta. Miksei filosofian historian yleissivistävä tietopainotteinen osuus voisi aivan yhtä hyvin olla ensimmäisten leikattavien joukossa?

Mitäpä jos filosofian ensimmäisen kurssin sisältönä olisi ainoastaan filosofista ajattelua – uusia ajatuksia ja näkökulmia, syy-seuraussuhteita, tehtäviä, käsitteitä ja kriittistä ajattelua? Opiskelijoiden ei tarvitse alku- vaiheessa oppia, keitä Platon ja Kant olivat, milloin he elivät ja mitä he ajattelivat. Ensimmäiseen kurssiin käy- tettävissä oleva lyhyt aika voitaisiin panostaa opiskeli-

(2)

2/2010 niin & näin 33

Viitteet

1 http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/

Lasten+filosofointi+syvent%C3%A4isi+

kouluopetusta/1135254774297 2 Ks. http://filoaloite.wordpress.com/

3 http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/

Asiantuntijat+esitt%C3%A4v%C3

%A4t+filosofiaa+oppiaineeksi+jo+7- vuotiaille/1135256053234

4 http://www.iltasanomat.fi/uutiset/koti- maa/uutinen.asp?id=2090286 5 http://www.iltalehti.fi/

perhe/2010041311462974_pr.shtml.

Kysyttyään 7-vuotiaiden kypsyyttä filosofiaan, IL uteli seuraavana päivänä, pitääkö ”topattuja bikineitä myydä jo 7-vuotiaille” http://www.iltalehti.fi/

perhe/2010041411469677_pr.shtml.

Kävi ilmi, että 55 prosenttia äänensä antaneista sanoi joutuneensa hillitse- mään lastensa pukeutumista.

6 http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/

yliopistovaikuttajat-filosofiaa-jo-perus- kouluihin/551434

7 http://yle.fi/uutiset/teksti/koti- maa/2010/04/filosofiasta_halutaan_

peruskoulun_oppiaine_1601154.html 8 http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/

kotimaa/2193700/%E2%80%9Dh ammastyttava-puute-peruskoulujar- jestelmassa%E2%80%9D 9 http://www.hbl.fi/text/inri-

kes/2010/4/13/w45656.php 10 http://www.uusisuomi.fi/

kotimaa/89780-ala-asteelle-uusi-oppi- aine-%E2%80%93-filosofia 11 http://www.michaelovitz.fi/filosofiaa-

lapsille/

12 http://hankamaki.blogit.uusisuomi.

fi/2010/04/14/filosofiaa-lapsille/

13 http://laajis.wordpress.com/2010/04/23/

filosofiaa-lapsille/

14 http://tekstityolaisentaivas.blogspot.

com/2010/04/pimeita-juttuja-ihmisen- maailmasta.html &

http://ahtoapajalahti.blogit.uusisuomi.

fi/2010/04/30/alakoululaiset-descarte- sin-jalanjaljilla/ & Image 4/10.

15 http://www.vantaansanomat.fi/Uutiset/

Kolumnit/Filosofia-sopii-peruskou- luunkin & http://www.aamulehti.fi/

teema/paakirjoitukset/valkan-jalkeen- filkkaa/176495

16 http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/

Toivomuslistalla+Sokrateen+siteer aus/1135256165786

17 http://www.kotimaa24.fi/blogit/uusim- mat/article/?id=7265&bid=209 18 http://www.sss.fi/mielipiteet/126554.

html

19 Vrt. tyypillisistä filosofiavastaisuuden muodoista: http://filosofia.fi/node/5011.

20 Examined Life. The New York Times 8/

iv/2010.

21 The Giving Tree (1964). Suom. Riitta Oittinen. Pieni Karhu, Kärkölä 1999.

22 Ks. erit. Filosofisia keskusteluja lasten kanssa (Dialogues with Children, 1984).

Suom. Antti Mattila. WSOY, Helsinki 2004.

23 Frog and Toad Together (1972). Suom.

Panu Pekkanen. WSOY, Helsinki 1984.

24 Alkuteos 1991; ei suomennettu.

25 Alkuteos 2006; ei suomennettu.

joiden oman filosofisen ajattelun herättämiseen ja kehit- tämiseen, yritykseen havaita ja ymmärtää asioiden yhte- yksiä sekä taitoon katsoa ympäröivää yhteiskuntaa kriit- tisesti niin yksityisestä kuin yleisestäkin näkökulmasta.

Eli juuri niihin asioihin, joista juhlapuheissa mainitaan, kun filosofian tärkeyttä halutaan korostaa. Tällöin toisin sanoen otettaisiin vakavasti ne mahdollisuudet, jotka fi- losofian opetus tarjoaa.

En usko, että ajatusten tai käsitteiden omistaminen on vielä mennyt niin pitkälle, että eettisen hyveteorian opettamisesta ilman Aristoteleen nimen mainitsemista tulisi tekijänoikeusrikos. Eikö samoin olisi parempi, jos kuullessaan jonkun haluavan ylittää kulttuurimme val- litsevat nihilistiset arvot, tulisi opiskelijalle Nietzschen viiksien ja hulluuden sijaan ensimmäisenä mieleen aja- tuksia tämän projektin mahdollisuudesta, mielekkyy- destä ja merkityksestä?

Opetus ei etene parhaalla tavalla, jos aloitetaan opet- tamalla Immanuel Kantilla olleen vuonna X tietty nä- kemys etiikasta, ja vasta sitten siirrytään varsinaisiin eet- tisiin ongelmiin. Tällöin korostuu henkilön rooli, ei eet- tisen teorian sisältö ja merkitys. Siirtyminen kronologi- sesta temaattiseen opetustapaan näkyisi siinä, että tunnin aiheena olisivat moraaliset kysymykset ja normatiivisen etiikan teoriat eikä Immanuel Kantin filosofia. Filoso- feihin on hyvää aikaa tutustua jatkokursseilla aineesta innostuneiden oppilaiden kanssa, ja siellä teemojen ja teorioiden syvempi ymmärtäminen voidaan liittää osaksi filosofian historiaa.

Filosofiaan ensimmäistä kertaa tutustuvalle lukio- laiselle tulisi antaa kuva oppiaineesta, jossa hän saa, tai hänen pitää, ajatella itse ja yrittää ymmärtää, ei opetella yksittäisiä tietoja ulkoa ja oksentaa sen jälkeen sovittuna

päivänä valmiita vastauksia koepaperille. Samalla pitää hyväksyä filosofian olevan taitoaine ja vaativan runsaasti harjoittelua. Sen ongelmiin pitää suhtautua kuten mate- matiikan tehtäviin – niihin on tartuttava itse pysyäkseen mukana. Filosofia ei ole vain mukavaa jutustelua, jossa tarvitsee heitellä satunnaisia mielipiteitä. Se ei myöskään ole historian opetusta. Filosofian tehtävät eivät saa olla muotoa ”nimi + teoria”, vaan esimerkiksi jonkin eettisen ongelman löytämistä omasta suosikkisarjasta tai ajan- kohtaisesta tapahtumasta ja ongelman merkityksen poh- timista. Tätä kautta filosofinen ajattelu voidaan kytkeä nykyhetkeen ja sen kriittiseen analysointiin.

Vaikka filosofia on omaleimainen oppiaine, ei ope- tuksessa tarvitse aina edetä länsimaisen filosofian syntyyn vaikuttaneiden henkilöiden varassa. Millaista olisi fy- siikan, historian tai biologian opetus, jos ne toteutet- taisiin tuolla tavalla? Näissä aineissa keskitytään asioihin, ei niiden syntyhistorian takana oleviin hahmoihin, koska alussa on tärkeämpää saada kiinni olennaisista kysymyk- sistä ja ajattelutavoista. Filosofiassa tämän voisi ajatella olevan vielä tärkeämpää, koska sen kohdetta tai aluetta ei ole selkeästi rajattu.

Kohtuullista suosiota maailmalla nauttiva lapsille suunnattu filosofia lähestyy opetusta juuri ongelmien ja ajatusten kautta. Siinä on tavoitteena saada lapsen jo valmiiksi filosofisille kysymyksille avoin mieli pohtimaan ihmiseen ja maailmaan liittyviä kysymyksiä omasta ko- kemuksesta lähtien. Tätä ajatusta tulisi suosia lukio- opetuksessakin. Filosofeille ja filosofian historialle on aikansa, mutta ei lukiofilosofian avauskurssilla. Johdat- tavan kurssin tärkein tavoite on näyttää nuorille, että fi- losofia on mahtavasta perinteestään huolimatta itsenäistä ajattelua, ei valmiiden ajatusten opettelua.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

kautta. Tämä tarkoitti esimerkiksi Hegelille sitä, että filosofia ei saa ottaa Kantin kieltoja, erotteluja, moralisointeja ja kiinteitä kategori- sointeja ikään kuin

Tuntuu siltä, että viimeisten opetussuunnitelmien virheistä ja heik- kouksista ollaan oppimassa ja toisen pakollisen kurssin myötä filosofian status oppiaineena

Jotta fi losofi a ei jäisi pelkäksi me- dikalisaation kritiikiksi, olen julkaisuis- sani jo vuosikymmenien ajan ehdottanut, että tutkimuksen ja auttamisen lähtökoh- daksi

Vastakkaista dogmia, jonka mukaan filosofia tarjoaa kiis- tattoman tosia apriorisia peruslauseita, meidän tosin täytyy pitää tämän vaiston erittäin epäonnistuneena ilmaisuna,

Näin hän tutkii jatkuvasti filosofian käsitettä ja voi tutkimuksessaan luovasti hyödyntää paitsi filosofian eri traditioita myös akateemisen filosofian rajoille ja

Tosin on muistettava, että kaikki Suomen filosofian yk- siköt ovat kansainvälisessä vertai- lussa hyvin pieniä ja henkilökunnan määrä on mitätön, joten filosofian

opettamisesta ja opiskelemisesta, puhutaan yhdessä olemisen muodosta, vuorovaikutuksesta ja etsinnästä, jossa ei kielletä oman näkökulman rajallisuutta eikä meitä maailmaan

Edelleen: fi losofi an oppiaineessa tieto- aineskin, historialliset fi losofi set teoriat ja käsitykset, liittyvät aina ajattelun taitoihin siinä mielessä, että ne ovat