Kangasahon koulun vaiheita 1939-1960
K ev ätretkellä 1984 P y h äh ä kissä yhdessä vanhem pien kanssa.
Syksy 1939 toi siis m u kanaan u ud en kou lu rakennu ksen ja sodan, jo h o n osa rakennu sm iehistä jo u tu i läh te
m ään työn ollessa vielä h iv en en k es
ken. Sodan seu rau ksena m uodostui siirtoväkeä ja lu ovutetun alueen k ou lu laiset täyttivät m u un Su om en koulut. N iinpä K angasahon k ou lu kin jou tu i vastaanottam aan jo u k on siirtolaislapsia ja tilanahtaus oli jä l
leen tosiasia. K esäku ussa 1940 rau h an jo palattua m aah an johtoku nta havaitsi, että alakoulunopettajan virka tulee avoim eksi. Joh toku nta pyyti k ou lu hallitusta n im ittäm ään virkaan jo n k u n siirtoväkeen k u u lu van opettajan ja toivoi virkaan m ää
rättävän olevan vastavalm istu neen ja m usikaalisen. Johtoku nnan esittä
m ä toivom us täytettiin. M utta seu raava vaihe asiaan löytyy jo h to k u n nan pöytäkirjasta:
K oska H aap am äen piirin k an sa
k ou lu ntarkastajan k irjelm ästä käy ilm i, että K ou lu h allituksen alak ou luum m e nim ittäm ä opettaja O lga Salo on u skon noltaan kreikkalaiska
tolinen, ja koska paikk aku n n allam m e ei ole y htään k reikkalaiskatolis
ta, n iin n äin ollen ed elläolevaan n i
m itykseen em m e ole tyytyväisiä, vaan johtoku nta pyytää kun n io itta
vim m in, että alakouluu m m e n im i
tettäisiin evan kelisluterilaista u s
kontoa tunnustava opettaja.
M ikäli näin m eneteltäisiin n y k y i
sin, p yyhkeitä tulisi p äätök sen tek i
jö ille m onelta taholta. Sam ana k e
sänä johtoku nta jo u tu i k ok o o ntu m aan u sein opettajan viran täy ttä
m iseksi. Lähellä kou lu n alkua sitten opettajat A une ja H eikki Salam a sai
v at m ääräyksen siirtyä K angasahon koululle opettajiksi. N äin k ou lu s
tam m e tuli 3-opettajainen, jollainen se vielä n ytkin on.
Tam m ikuussa 1941 joh toku nta te
ki päätöksen, että säännöllinen kou- lu keittolatoim inta aloitetaan ja esit
ti lu ettelon niistä oppilaista, jo ille ruokaa annetaan... K ou lu ruokaa oli tarkoitus antaa vain vähävaraisille oppilaille, m utta n ähtävästi lähes
koko oppilasm äärä edusti väh äva
raisia, koska p öytäkirjan m u kaan vain kolm e oppilasta katsottiin o le
van sellaisista perheistä, ettei heille vanh em p ien varallisuu d en vuoksi kouluruokaa tarjota. M itäh än m ah
toivat ne kolm e ajatella toisten syö
dessä?
K ävi sitten n iinku in u sein aikai
sem m inkin. V astarakennettu kou lu rakennus osoittau tu i liian ahtaaksi.
Eipä vu onna 1938 rak en nu ssu u nni
telm ia laad ittaessa osattu ottaa h u o m ioon siirtoväkeä eikä väestön li
sääntym istä m yöhem m inkään.
1950-lu vun alusta kevätluku kau den 1964 lopulle k ou lu lle oli vu ok rattu na K angasahon ru kou sh uoneelta ra
vintolasali p oikien käsityölu okaksi ja m yöh em m in alaluokaksi.
O pettaja P esolan aikana kou lu n tontin p ohjoisreunalle istutettu k u u siaita on olem assaolonsa aikana jo u tunut kaatou h an alaiseksi u seam m an kerran. Tam m ikuussa 1948 jo h tokunta teki esityksen k uu siaidan kaatam iseksi. M yöhem m in kin esi
tyksiä k.o. hom m aan on tehty yhtä laihoin tu loksin ja eri tahoilta. V ii
m eisin ja tiukka n eu vottelu puiden olem assaolosta käytiin N u ukanm ä- en silloisen isännän kanssa vuoden 1963 lopulla. T äm än jälk een ku u si
aidan k aatam isesta ei ju u ri ole pu huttu.
V uonna 1950 lam p p u öljyn o sta
m inen lopp ui ja kou lu kin siirtyi K eski-Suom en Valon kuluttajaksi.
O li varm aan syytä viettää valon ju h laa ed istihän sähkö om alla taval
laan m yös koulunkäyntiä. Ensim m äinen sähköinen koje opetusväli- neitten jo u k ossa olikin rainakone, k u ten silloin sanottiin... N äin oli lu o
tu m ahd ollisu udet AV-välineiden käytölle.
Sam an vu od en tou kokuu ssa py
rittiin lu om aan m ahd ollisu uksia m yös P u kkilan koulupiirille. Joh to kunnan kokouksessa on asiasta k es
kusteltu ja tod ettiin lakoonisesti:
O ltiin m yötäm ielisiä asialle.
H elm ikuussa 1951 johtoku nta oli peräti sitä m ieltä, että voitaisiin p e
29
rustaa P ukkilan ja L uksan m äen koulupiirit. A jatus L uksan m äen k ou lu piiristä lienee h au tautunu t h y v in nopeasti, koska k yläku n nan nim i näissä m erkeissä esiintyy vain tuon yhd en kerran. A jatus Pukkilan k ou lu piiristä sen sijaan eli p item pään. O lisivatkoh an hankkeen aja
ja t O iva L ehtinen ja O nni Saarinen olleet sitkeäm piä. Jok a tap auksessa asian k äsittely oli ed en nyt jo kansa- k ou lu lau takun taan saakka. L au ta
kunta oli p yytänyt joh toku n nalta esitystä asiasta. E sityk sen tueksi tehtiin luetteloita ja taulukoita, las
kettiin kou lu m atkoja ja m ahd ollisia oppilasm ääriä sekä tehtiin enn u s
teita tulevista oppilas- ja opettaja- m ääristä. O ltiinpa hyv in op tim isti
sia m olem pien kou lu piirien elin k y vystä. N äinhän tapahtui K arstu las
sa m u uallakin tuona aikana, oppi
laita tuntui riittävän jatkuvasti. Tus
kinpa K arstula näissä tou huissa ai
nokaiseksi on m uiden k untien jo u kossa jäänyt. Suuret ikälu okat olivat tu lleet kou lu ikäisiksi ja ennu steet n äyttivät lupaavilta. P eltoa raiv at
tiin, m etsätöitä tuntui olevan rajatto
m asti ja asutus tuntui pysyvältä.
M aaseu d ullakin oli työtä tarpeeksi.
Johtoku n nan kokouksessa 10.1.
1955 uskalsi k uitenkin jo htoku nnan jäsen O nni M arttinen olla eri m ieltä kou lu piirin m ahdollisesta jao sta kir
jo ittaen eriävän m ielipiteensä jo h to kunn an pöytäkirjaan. H än katsoi tarpeettom aksi P ukkilan kou lu pii
rin synnyttäm isen, koska siltä su u n nalta oli vain 14 oppilasta ja heillekin oli järjestetty koulukyyti. Piste P u k k ilan k ou lu piirihankkeelle asetettiin 8.12.1955:
K esku steltiin k ou lu piirin jak am i
sesta ja K angasahon k ansakoulun laajentam isesta. K eskustelussa kävi ilm i, että kou lu n laajentam inen on kunnalle edu llisem pi kuin piirinja- kam inen, koska kyyditys linja-auto- kyyditystä käyttäen tulee hu o m atta
vasti h alvem m aksi kuin m uu.
Täm ä pöytäkirjan pykälä sisälsi siem enen uud en kou lu rakennuksen rakentam iselle. Siitä lähtien, vu osit
tain, asiasta p u huttiin ep ävirallises
ti, kunnes päätökset synnyttivät u u den kou lu rakenn uksen 1964.
K uudes vu osikym m en oli m yös oppilaskuljetu ksen vuosikym m en.
P öytäkirjan lehd et ovat liki jo k a i
sessa k okou ksessa täyttyn eet kou- lu kyytiasioista. M ittanau ha oli tu ol
loin ahkerassa käytössä. M oni sil
loinen jo h to ku n n an jäsen on ollut m ittailem assa k ou lu m atkoja ja etsi
m ässä m ahd ollisia oikoteitä lasten kuljettavaksi. Tästä eräänlaisesta saivartelu sta esim erkki vuod elta 1953:
K arstu lan kunn an k ansakoululau- taku nn an ja ku n nan hallitu ksen y h teisessä neu vonpid ossa Tarkastaja M äkin en m atka-avustuksista esitel
m ää p itäessään m ainitsi esim erk kejä m m ., että sellaisetkaan koulus- sakävijät, jo tk a asu vat kou lu lta 5,5 km :n päässä k esän aikana m aanteit
se, m utta talven aikana 3,5 km :n päässä järven yli kulkien ja näin o l
len voivat käyttää talven aikana ly hyem pää kulkutietä 100 päivää ja p item pää m atkaa toiset 100 päivää, eivät ole oikeu tettuja saam aan m at
ka-avustusta. T ähän verrattuna K an gasah on k ou lu piirin ns. K aihla- p eräisten m atka-avustusten saanti on sam assa asem assa, koska heillä on oikotie, ns. M utlam m inkanga - K aihlaperä, jo n k a k äyttäm inen ly hentää koulum atkaa.
Joh toku n ta käytti k uitenkin talon poikaista järkeä ja päätti, että kaihla- p eräisillä on läpi v u od en yli viid en k ilom etrin koulum atka. K u u sikym m enluvu lle tultaessa kou lu kyytiasi- at alkoivat tulla rutiinijutuiksi.
K ou lu ru ok ailu k in alkoi saada v a
k iintuneita m uotoja. Tosin oppilaat jo h to ku n n an p äätösten m u kaisesti osallistuivat p eru n oid en ku o rin taan, tiskaam iseen, astioid en k u i
vaam iseen, pu id en kaatam iseen jne.
aina vu oteen 1963 saakka. Lapset toivat m u kanaan leivän ja m aidon ja saivat k ou lu sta vain läm pim än keiton tai pu uron ja m yöhem m in perunaa ja kastiketta. V uonna 1954 kertoo pöytäkirja, että v äh ävaraisil
le p äätettiin antaa 2 dl m aitoa päivit
täin. Tänään ei tarvitse olla väh äva
rainen vaan jo kain en voi valita, ot
taako kulutu s- vai k evytm aitoa vai tyytyykö jo h on k in m uuhun. Ju o m attakin voi tietysti olla. 1967 alet
tiin kou lu ru okaa m o nipu olistaa v o i
leivillä ja hiem an m yöhem m in nyt p oisjääneellä välipalalla.
E lokuussa 1956 K angasahon kou lupiirin alueella alkoi ns. terve lap si
tu tkim us arkkiatri A rvo Y lp ön ja professori L ehtovaaran johd olla. Tä
m än k ou lu piirin tietyn ikäiset lapset jo u tu ivat n yt tu tkim usten kohteiksi.
Joh toku nta suostui m ielihyvin M an- nerheim -liiton tekem ään pyyntöön saada suorittaa ko. tu tkim us k ou lun suojissa. Jopa kou lu n alkam isai
kaa siirrettiin tu tkim uksen vuoksi.
O toksessa m u kana olleet jo u tu ivat vielä 1960-luvulla jatkoseu rantatu t- kim uksiin.
P. Koski Kuvat: P. Koski
