L A I T I L A N
S Ä Ä S T Ö IP A N K K I
36.22
PIL
PK Lai
L A I T I L A N
S Ä Ä S T Ö P A N K K I
1 8 9 6 — 1 9 4 5
K I R J O I T T A N U T J . E R L . P I L P P U L A
T U R K U
OY. T U R U N M A A N K I R J A P A I N O 1 9 4 6
l o i 't k > . Z b
5 2 7 0 3
L a itila n k a u p u n g in k ir ja s t o
S ä ä s t ö p a n k i n t o i m i ta l o .
SÄ Ä ST Ö PA N K K IL IIK K E E N S Y N T Y .
A jatus p e ru sta a e rity isiä säästö laito k sia pienten s ä ä s tö je n kokoamiseksi esitettiin ensi k e rra n , mikäli tie d e tä ä n R ans
kassa 1600-luvun alkupuolella. S am an vuosisadan lopulla esitti e räs englantilainen kirjailija m yöskin s a m a n ajatuksen. Kui
tenkin v a s ta seu raav an vuosisadan loppupuolella säästö p an k k i- aate sai ensim m äisen toteutum ism uotonsa. V. 1778 perustettiin ensim m äinen s ä ä stö p a n k k i H am puriin S a k sa ssa . Kuitenkin vasta 1800-luvun alkupuolella ruvettiin s ä ä s tö p a n k k e ja y lei
semmin peru stam aan , varsinkin Englannissa.
Ne s y y t, jotka antoivat aiheen sä ä stö p a n k k ie n p e ru s ta m i
seen, o v a t lö y d e ttä v issä niistä yhteiskunnallisista oloista, jotka su u ressa o s a s s a E u ro o p p a a vallitsivat 1700- ja 1800-luvun v aih teessa. 1700-luvulla tap a h tu n u t siirtym inen k ä s i- ja pienteolli
suudesta suurteollisuuteen ja rah atalo u d en kasv an u t merkitys, toivat aluksi m ukanaan e r ä i t ä yhteiskunnallisia epäkohtia.
Niinpä teh d a sty ö v ä e n p a lk a t olivat noina aikoina niin alhaiset, e t t ä esim. E nglannissa oli ty ö v äestö lle yleisesti su o rite tta v a köyhäinapua, mikä ta a s oli om iaan la m a a n n u tta m a an yksilön
p y r k im y s tä tulia toimeen om in avuin. L uontaistaloudesta r a h a talouteen siirtym inen puolestaan saattoi helposti jo h taa saadun ra h a p a lk a n k evytm ieliseen tuhlaukseen s u u re m m a ssa m ä ä rä s s ä kuin ennen, jolloin palkka suoritettiin luonnontuotteissa.
T ällaisten olosuhteiden vallitessa heräsi e r ä is s ä y h te is k u n nallisia k y s y m y k s i ä h a r r a s ta v is s a piireissä p y rk im y s t y ö v ä e s tön elinehtojen paran tam iseen . T oisaalta pyrittiin korottam aan ty öläisten palkkatasoa, to isaalta tahdottiin luoda heille tilai
suuksia s ä ä s tö v a r o je n v a rm a a n sijoittamiseen. Viimeksimai
nittua tark o itu sta v a rte n ruvettiin p e ru s ta m a a n säästö p a n k k e ja . T ä m ä ilmenee lähinnä näihin aikoihin p erustettujen s ä ä s tö pankkien sään n ö istä. Niinpä esim . edellämainitun Hampurin sä ä stö p a n k in s ä än tö jen mukaan, se oli ta rkoitettu ” v ä h ä v a ra i
sille, ahkerille henkilöille kum paakin sukupuolta, kuten palveli
joille, päiväpalkkalaisille, k äsityöläisille, merimiehille j.n.e.”.
J a e r ä ä n toisen, v. 1816 K arlsruheen p e ru ste tu n säästöpankin sää n n ö t sallivat vain palv elusväen, k äsity ö läisten j a päiväpalk- kalaisten te h d ä siihen talletuksia. S ää stö p a n k k ie n avulla tah
dottiin luoda ty ö v äestö lle tilaisuus o m a a n apuun turvautuen va ra u tu a ennen m u u ta pahojen päivien — s airau d en ja vanhuu
den — v a ra lta .
S äästö p an k k ilaito s on meillä Suom essa, samoin kuin m o nissa muissakin m aissa, taloudellisista s ä ä stö la ito k sista v a n himpia. Kun sä ä stö p a n k k ia a te 1800-luvun alkupuolella Jevisi nopeasti Euroopan eri maihin, alkoi sam anaikaisesti ilm etä S u o messakin h a r r a s tu s ta s ä ä stö p an k k ito im in taa kohtaan. M aam m e ensim m äinen säästöpankki p erustettiin nim ittäin läänim m e p ä ä
kaupunkiin T urk u u n elokuussa 1822 ap te e k k a rin ja sittemmin teollisuusmiehenä tunnetun Johan Jacob Julin n u o re m m a n aloit
teesta. Englantiin tekem illään m atkoilla tutustui h ä n siellä m yöskin säästöpankkiliikkeeseen ja h a rra sh e n k ise n ä köyhien y s tä v ä n ä om aksui säästöpankkitoim innan p e ria a tte et ja ta rk o i
tuksen. S a a tu a a n useat T u ru n johtavat henkilöt innostum aan tähän asiaan koottiin lahjoituksina pieni k a n ta ra h a s to ja säästöpankki aloitti toim intansa vuoden 1823 alussa.
S a m a t ty ö v äestö n ja v ä h ä v ä k is te n taloudellisen a sem an p a rantam ista ta rk o itta v a t periaatteet, jo tk a o v a t olleet v aik u tta m assa säästöpankkiliikkeen s y n ty m is e e n m uissa E u roopan maissa, o v a t aih eu ttan eet säästö p an k k ien p eru stam isen m e id ä n kin m a ah am m e. Niinpä m.m. T u ru n S äästö p a n k in sää n n ö issä lausuttiin, e ttä säästö p an k in tark o itu k sen a oli ” valm istaa v ä h ä varaisille henkilöille, ty ö tä te k e v ä n ja palvelevan luokan k e s kuudessa tilaisuutta v arm asti ja ilman kustannuksia korolla k a r tuttaa s ä ä s tä m iä ä n v a ro ja ja siten h e r ä t t ä ä heissä halua s ä ä n nöllisyyteen, s ä ä s tä v ä is y y te e n ja v a u ra stu m ise e n ” .
Kun sä ä stö p a n k k ia a te oli saanut m a a s s a m m e alk u sy säy k sen , alkoi se vähitellen s a a d a s u u re m p a a k a n n a tu s ta osakseen. E n sim m äisinä v uosikym m eninä p erustettiin sä ä stö p a n k k e ja e tu p ä ä s s ä kaupunkipaikkoihin, n ä h tä v ä s ti siitä sy y s tä , e t t ä juuri niissä oli ra h ap alk alla e lä v ä ä ty ö v ä e s tö ä , joiden sää stö je n ke
rä ä m is tä varten haluttiin p e r u s ta a säästöpankki.
Ensim m äinen m a a laissäästö p an k k i perustettiin Tenholan pi
tä jä ä n U udellam aalla vuonna 1847. T ä m ä n jälkeen aljettiin o saksi kuntien, o saksi y k s ity is te n aloitteesta p e ru sta a sä ä stö
p a n k k e ja eri puolille m aata, m yö sk in maaseudulle. Säästö - pankkiliikkeen 'kehityksestä m a a ss a m m e viime vuosisadan a ik a na mainittakoon, e ttä toim innassa oli
v. 1850 9 kaupunki- ja 1 m a a se u tu sä ä stö p a n k k ia
Kuluvan vuosisadan ensim m äinen v uosikym m en oli säästö- pan k k iaatteen v o im a k a sta k e h itty m isaik aa m a assam m e. T än ä aikana perustettiin uusia s ä ä s tö p a n k k e ja suunnilleen y h tä pal
jon kuin koko edellisen vuosisadan a ik an a y h te e n sä . Niinpä oli vuoden 1910 lopussa toim innassa jo 375 säästöpankkia, niistä 47 k au p u n g eissa ja 328 maaseudulla.
S e lity s säästö p a n k k ie n n opeaan lisään ty m iseen on lähinnä lö y d e ttä v is s ä siitä lä m p im ä stä h a rr a s tu k s e s ta , joka vuosisadan a lu ssa oli h e r ä n n y t m a a se u d u n taloudellisia ja henkisiä rientoja kohtaan,, ja joka erikoisesti kohdistui yhteistoim inta-aatteen le
v ittäm iseen m a a s e u tu v ä e s tö n keskuuteen. Näihin aikoihin ilme
ni m y ö sk in jo h a r r a s t u s t a säästö p a n k k ie n keskeiseen y h teisto i
mintaan, niinpä asetettiin S ää stö p a n k k ie n V altuuskunta v. 1900, Suom en S ä ä s tö p a n k k iy h d is ty s perustettiin v. 1906 ja S ä ä s tö pankkien K e s k u s-O sa k e -P a n k k i v. 1909. T ä m ä s ä ä s tö p a n k kien keskeinen y h teistoim inta e r i m u odoissaan samoin kuin sääs-
„ 1870 22
„ 1890 32
„ '1900 32
„ H
„ 104
„ 161
töpankkitoiminnan ja tk u v a laajenem inen eri toim intam uodois
saan onkin johtanut siihen, e ttä melkein kaikissa kunnissa on jo nykyisin s ä ä stö p a n k k i toiminnassa. — M a a ssa m m e eli ennen talvisotaa v. 1939 kaikkiaan 481 sä ä stö p a n k k ia , niistä 63 k a u pungeissa ja 418 maaseuduilla.
S ä ä stö p a n k k ie n m e r k ity s koko k an sa n ta lo u d e ssa on m uo
dostunut viimeisten vuosikym m enien a ik an a erikoisen tä rk e ä k si.
Silloin kun ensim m äiset s ä ä s tö p a n k it aikoinaan p erustettiin, oli niiden teh tä v ä k si p ä ä a s ia s s a suunniteltu k e r ä tä s ä ä s tö jä vain vähem pivaraisen väestöosan keskuudesta, ja siten s a a d a aikaan s ä ä s tä v ä is y y s h a r r a s tu s ta vaikeim m issa oloisa elä v ä n väestö- o sa n taloudellisen toiminnan tukem iseksi ja edistäm iseksi.
Vuosien ja vuosikym m enien kuluessa o n s ä ä stö p an k k ito im in ta s aan u t varsin la a j a t m ittasuhteet. Siitä on m u o dostunut m y ö s kin kesk isääd y n , k äsityöläisten, virkam iehistön, pienteollisuu
den harjo ittajain ja sam alla m yöskin 'koko- m aatav iljelev än v äestö n yhteinen säästölaitos, sa m a lla kun säästöpankkilaitok- s e sta on m uodostunut kaikkien v ä e s tö k e rro s te n t ä r k e ä ja k e s keinen luottolaitos. T ä s t ä kaikesta onk in johtunut koko säästö - pankkilaitoksen vo im ak as kehitys, niin e t t ä s ä ä s tö p a n k it varsin vakavaraisina säästö-j ja luottolaitoksina p y s t y v ä t n y k y isissä k in oloissa t y y d y t t ä m ä ä n kehittyneim pienkin paikkakuntien ja kaikkien e ri yhteiskuntapiirien ta rp e e t, sam alla kuin ne yleis
hyödyllisinä rahalaitoksina o v a t voineet v u o siy lijä ä m istä ä n luo
v u tta a vuosittain h u o m attav ia r a h a e riä erinäisiin y le ish y ö d y lli
siin tarkoituksiin.
P er u sta m isv a ih ee t.
Laitilan S ä ä stö p a n k k i on p e ru ste ttu kunnan toimesta.
Viime vuosisadan lopulla oli Laitilan kunnallisen toimin
nan johdossa useita a lo tek y k y isiä henkilöitä, näiden joukossa m y ö sk in k o rk e a m m a n opillisen siv isty k se n saaneita, joiden m y ö tä v a ik u tu k se lla tehtiin monia alotteita kunnan henkisen ja taloudellisen e lä m ä n kohottamiseksi. Noihin aikoihin p e ru s
tettiin k u n ta a n useita kansakouluja, ensim m äinen jo 1870-luvun alussa siitä huolimatta, e ttä kuntalaisten keskuudessa vielä näi
hin aikoihin y leen sä ilmeni v o im ak asta v a s tu s tu s ta koko kansa- koululaitosta kohtaan. E rikoista huomiota kohdistettiin näiden henkilöiden taholta kun n an v ä h ä v a ra is im m an v äe stö n osan toi
m eentulon p a ra n ta m ise k si ja s ä ä s tä v ä is y y d e n edistäm iseksi kuntalaisten keskuudessa. T ä s t ä on m ain ittav a m.m. vuonna 1877 heinäkuun 9 p ä iv ä n ä p id etty kuntakokous, jonka kokouk
sen p ö y tä k ir ja s s a m ainitaan:
” H e rra läänin K uvernöörin saapuvilla ollessa keskusteltua keinoista, m itenkä vaivaishoito t ä s s ä k u n n assa s a a ta is v äh em m än ra sitta v a k si kuin se t ä tä n y k y ä on, lausuttiin toivottavaksi senlainen tapa, e ttä jokaiselle v a sta sy n ty v ä lle lapselle valm is- te tta is jonkinlainen elinkorko vanhuuden varaksi, niintavoin, että kohta lapsen s y n ty e s s ä sen puolesta sisään p an tais joku r a h a
m ä ä rä Kasvu- ja p ä ä o m a n valm istuslaitokseen Turussa,, johonka seurakunnan P a p i t h y v ä n tahtoisesti lupasivat avulliset olla siten, e t t ä lasta k a s te tta is s a v a sta a n o t t a v a t s a m a t r a h a t m a i
nittuun laitokseen lä h e te ttä v ä k s i; s e k ä päätettiin ä ä n e s ty k s e n kautta kunnalle tulevista viinanpolttorahoista m a k se tta v a k si enintään yksi m a rk k a sanottuun laitokseen jokaisen lap sen p u o lesta, joidenka v a n h e m m a t o m ista v a ro ista a n e iv ä t k ö y h y y t e n s ä tähden voi su o rittaa vähin täk in san o ttu a r a h a m ä ä r ä ja että tä m ä tapa tulis yleisesti se u ra tta v a k s i asetettiin komitea, jo^
honka Esim ieheksi valittiin P a s to r i Emil M orén sekä jäseniksi Kanttori J. Lindén, M aa k a u p p ia s G. Kantonen, N ahkuri A. F.
Nummelin, Talolliset Sam uel Aerila M alvosta, G u sta a J u v ala Soukaisista, Juho Heinikkala U ntam alasta, Juho Kaittila Katin
hän n ästä, Kestkiivari G u staa B ä r r g r e n N ästistä ja Koulunopet- taja J. Ahlman Kaukolasta, jotka, vähintäin viisi jä s e n is tä saa- puilla ollen, k esk u stelev at m itenkä p arh ain voisivat sanottua tarkoitusta edistää, sekä v a s ta a n o tta v a t kokoontuvat ra h a t ja niitä mainittuun laitokseen lä h e ttä v ä t. Julistettiin. Aika ja paikka kuin edellä.
Kokouksen puolesta G. Kantonen.”
Näin p ä ä te ty n asian hoitaminen jä tettiin e t u p ä ä s s ä p a sto ri Morenin tehtäväksi ja myönnettiin hänen k ä y ttö ö n s ä vuosina 1878, 1879 ja 1881 50 rn a tk k a a kunakin vuotena kunnalle tu le
vista v iinanverorahoista tä h ä n ta rkoitukseen. Lisäksi p ä ä t e t tiin joulukuun 29 päiv än ä 1880 p id e ty s s ä kuntakokouksessa, e t t ä m y ö n n e ty is tä varoista m a k s e ta a n p ä ä o m a n lisäksi Elin- korkolaitoksen v asta k irja sta su o rite tta v a 20 pennin lisäm ak su va sta k irja n hintana.
Tällainen h y v ä ä tark o ittav a toim inta ei s aan u t kuitenkaan la a je m p a a k a n n atu sta osakseen. S ä ä s tö jä tehtiin v e r r a tta in v ä h ä n ja te h d y t s ä ä s tö t jä iv ä t edelleen k a r t u t t a m a t t a ja m y ö s -
kin e lin k o rkolaitokselta s u u relta o salta m y ö h em m in perim ättä, joten tä m ä h y v ä ä ta rk o itta v a toim inta raukesi jo alkuunsa.
Vuonna 1889 m aaliskuun 26 p ä iv ä n ä p id e ty ssä kuntakokouk
s e s s a tehtiin laajakantoisem pi aloite s ä ä s tä v ä is y y d e n e d i s t ä m iseksi paikkakunnalla. K unnassa toimineen Isä n tä y h d is ty k - sen e s ity k s e s tä päätettiin silloin yksim ielisesti p e ru s ta a s ä ä s tö pankki kuntaan, jo nka p o h jarah asto k si p ä ä tettiin panna k a k s i
s a ta a m a r k k a a v u o d essa viitenä vuotena kunnalle tulevista viinaverorahoista, jos v iin av ercrah o ja niin kauan kunnalle tulee.
Sen jälkeen kuin viitenä vuotena oli voitu siirtää kunnalle tulleista viinaverorahoista kuntakokouksen päätö k sen m ukai
sesti 200 mk v u odessa s äästö p an k in p ohjarahastoksi, päätettiin lokakuun 13 p ä iv ä n ä 1893 p id e ty s s ä k u n tak o k o u k sessa luovut
taa näin k e r t y n y t 1.000 m a rk a n suuruinen p o h ja ra h a s to p e ru s
tetulle säästöpankille. S am alla p ä ä te ttiin ”a s e tta a viisimiehi
nen to im ikunta te k e m ä ä n e h d o tu s ta tä m ä n laitoksen toim een
panem iseksi. Jäseniksi tä h ä n toim ikuntaan valittiin henkikirjuri P au l R osendahl, kruununnim ism ies Axel Valdstedt, kunnallis
lau ta k u n n a n e s im ie s Juho Heikkilä, talollinen Vilhelm Sonk- kila ja kuntakokouksen p u heenjohtaja m aisteri J. Ahlm an”.
H uhtikuun 23 p ä iv ä n ä 1894 p i d e ty s s ä kuntakokouksessa h y väk sy ttiin edellä mainitun toim ikunnan laatim a sä äntöehdotus säästöpankille sekä p ä ä te ttiin sille ha k e a asianomainen v ah v is
tus. S a m a s s a k o k o u k sessa p ä ä te ttiin m y ö n tä ä lisäksi kunnan v iinaverorahoista 600 m a r k k a a s ä ä stö p a n k in konttorivälineiden ja -kaluston hankkim ista varten. M yöskin luovutettiin kunnan
ta losta huone ilman v u o k rä k o rv a u s ta sä ästöpankin käyttöön.
S ä ä s tö p a n k in s ä ä n n ö t saiv at kuitenkin lopullisen vahvistuk
sensa v a s ta s e u ra a v a n a vuotena. L äänin ku v ern ö ö ri V. von K ra e m e r vahvisti s ä ä n n ö t toukokuun 30 päiv än ä 1895 ja tuli s ä ä stö p a n k in nimeksi Laitilan p itäjän Säästöpankki.
S a m a p y r k i m y s v ä h ä v ä k is te n taloudellisen a se m a n p a r a n tamiseen, joka on ollut koko s ä ä s tö p a n k k ia a tte e n lähtökohtana.
ilmenee m yös Laitilan s ä ä stö p a n k in säännöissä. Niissä s a n o t
tiin säästöpankin ta rk o itu k se n a olevan ” v a sta a n o tta m a lla pie
nempiä rah asu m m ia ja niitä kasvulle panem alla a n ta a v ä h e m män varaisille ihmisille tilaisuuden helposti ja vahinkoa p elk ää
m ättä en en tää sitä, m itä o v a t voineet s ä ä s t ä ä ja näin kehoittaa heitä toim eliaisuuteen, s ä ä s tä v ä is y y te e n j a ansionhaluun”.
M yöskin lainaksiannosta oli s ä ä n n ö is s ä v e rra tta in t a r k a t rajoi
tukset. S ä ä n tö je n 16 §:ssä m ä ä rä ttiin , e ttä ”s ä ä stö p a n k in rahat lainataan 500 mk asti 3 kuukauden irtisanom isajalla ja s u u re m m at e r ä t 6 kuukauden irtisanom isella korkeinta laillista k orkoa ja sem m oista vakuutta vastaan, jo nka jo htokunta su u rim m an v a
rovaisuuden vaatim uksia noudattaen, tarpeellisena pitää, ensi sijassa o m a a n s e u ra k u n ta a n . S isään p an ijat, jotka o v a t o so tta- neet huolellisuutta ja ta rk k u u tta , olkoot muiden ed ellä o ik eu te
tut lainan saantiin, kun jotakin m aan v ilje ly stä a lk a e s s a o v a t rahalainan ta rp e e ssa ja ta r jo a v a t otollisen v ak u u d e n ”.
Edelleen sään n ö issä m äärättiin, että k untakokous p ä ä t t ä ä vuosivoiton k ä y ttä m is e s tä ja e ttä kuntakokous m yöskin m ä ä rä ä k irjanpitäjän palkan, jos sellainen k a ts o ta a n tarpeelliseksi.
Lisäksi on säännöissä m ä ä r ä t t y , e t t ä ”johtokunta kokoontuu ensim m äisenä ark ip ä iv ä n ä joka ku u ssa ja poissa o le v a n jo h to kunnan jäsenen on s u o ritettav a poissaolosakkoa 3 mk perus- tu srah asto n h y v ä k s i” .
S ä ä n tö je n m ukaan pankki oli auki viimeisenä a rk ila u a n taina joka ku u k au d essa kello 3—5 välillä j.p.p. Pienin s ä ä s - töönpano e r ä oli m ä ä r ä t t y 50 penniksi ja korkein m ä ä r ä 500 m arkaksi ” m aan k ä y v ä s s ä r a h a s s a ”. S ä ä n tö je n m ukainen säästö jen irtisanom isaika oli m ä ä r ä t t y 5—50 mk 1 k u u k a u deksi, 50— 100 m a rk k a a n 2 kk., 100—500 m a r k k a a n 3 kk., 500
—2.000 m arkkaan 6 kk. ja siitä yli 9 kk. S ä ä n tö je n m ukaan oli sä ästöpankin asioista k u n takokouksessa p ä ä te ttä e s s ä ”ä ä n i
oikeus kullakin ä ä n i v a l t a i s e l l a kunnanjäsenellä vain 1 ääni ja korkeintaan! y h d e llä v alta k irja lla ” . t
Toim innan alk u valm istelu t.
Kuntakokouksen asia n a oli sä ä stö p a n k in ensim m äisen joh
tokunnan valitseminen. Heinäkuun 24 p ä iv ä n ä 1895 valitsi kuntakokous, jo htokuntaan s e u ra a v a t henkilöt: pastori Paul Leinon, kruununnim ism ies Axel Valdstedtin, kanttori J. E.
Lindenin, kunnallislautakunnan esim iehen Juho Heikkilän sekä talolliset Vihtori Heikkilän ja F ra n s Mikolan sek ä johtokunnan varajäseniksi kirkonisännöitsijä E rla n d Pilppulan, poliisikons
taapeli H. P. T eukun ja leipuri E d v a r d Lundhöknin.
Johtokunnan esimieheksi valittiin pastori Paul Leino, vara- esim ieheksi k anttori J. E. Linden sek ä k irja n p itä jä k si k ruunun
nim ismies Axel Väldstedt.
K unta kokouksen p ä ä tö k s e n m ukaisesti sijoitettiin s ä ä s tö pankki kunnantuvalle. Ensim m äinen johto kunnan kokous pid et
tiin heinäkuun 28 p ä iv ä n ä 1895. Tällöin keskusteltiin tulen
k e stä v ä n k assak aap in hankkim isesta säästöpankille ”m utta kun kunnan m y ö n tä m ä t a v u s tu s v a r a t e iv ä t siihen riittäneet, päätti pankin johtokunta o s ta a peltisen lukolla v a ru ste tu n laatikon k assav aro jen s ä ily ttä m is tä varten, joka sijoitettiin johtokun
nan p u heenjohtajan valvonnan alaisena.”
S ä ä s tö p a n k k i oli en sim m äisen k e rra n avoinna tammikuun viim eisenä arkilauantaina, tam m ikuun 25 päivänä 1895.
Elokuun 10 päivänä 1896 p ää tti kuntakokous m y ö n tä ä 200 m a rk k a a viinaverorahoista tulenkestävän kassakaapin hankki
miseksi säästöpankille ja k assak aap p i ostettiin heti sen jä l
keen 400 m a r k a n hinnasta.
Kun kesäk u u n 19 p ä iv ä n ä 1895 annettiin a se tu s s ä ä s tö p a n k kien toim innasta m uutettiin s ä ä stö p a n k in sään n ö t joulukuun 6 p ä iv ä n ä 1897 p id e ty s s ä k u n takokouksessa ja saivat uudet s ä ä n nöt läänin kuvern ö ö rin vahvistuksen sam an joulukuun 28 päi
vänä. Näiden uusien sä ä n tö je n m u k a a n oli kuntakokouksen valittava säästöpankille 12 isä n tä ä valvom aan säästöpankin
toimintaa ja s ä ä stä jie n etuja. Tam m ikuun 31 p ä iv ä n ä 1898 valitsi kuntakokous isännistöön s e u ra a v a t henkilöt: K ruunun
vouti Johannes von Schantzin k irk o n k y lä stä , talolliset Julio Mikolan Soukaisista, Julio Junnilan S e p p ä lä stä , Matti Isotalon Sorolasta, Juho A rvelan Kaivolasta, F r a n s Mikolan P ad o lta, Herm an Ellän Kolisevalta, F r e d r ik R auvolan Vekkaälla, Vihtori Pietilän Koukkelasta, Juho Alieerolan k irk o n k y lä stä , k a u p pias P e t t e r Heinosen K overosta ja vaskiseppä Julio F orsm anin Kodjalasta.
P a u l Leino.
H a llitu k s e n jä s e n 1896— 1929, p u h een jo h tajia 1896— 1918.
S Ä Ä S T Ö P A N K IN LIIKETOIM INTA.
f
T o im in ta v u o d et 1896 1900.
S äästö ö n p an ijain saam iset eli talletukset on se mittapuu, jo nka p e ru ste e lla sä ä stö p a n k in k e h ity s tä tavallisimmin a r v o s tellaan. Niiden su u ru u d esta p ä ä a s ia s s a riippuu säästöpankin muukin toiminnan laajuus, kuten lainanannon m ä ä rä , vuosivoi
ton suuruus j.n.e. Sen vuoksi onkin sä ästöpankin kehitystä ta rk a s te tta e s s a kiinnitettävä lähinnä huomiota juuri s ä ä s tö ö n panijain saamisiin.
Kun s ä ä s tö p a n k k i oli alkuaikana avoinna vain k e rra n kuu
ka u d e ssa ja sen toiminta oli muutenkin vaatim atonta, niin oli
vat s ä ä stö p a n k in vuositulokset m yöskin sen mukaisia.
S ä ä s tö p a n k in e n sim m ä ise n ä aukiolopäivänä talletettiin 517
markkaa, ja kun s a m a n a päiv än ä m aksettiin m yöskin kunnan lahjoittamasta 1.000 m a r k a n k a n ta r a h a s to s ta 600 m a r k k a a , k e r tyi säästö p an k ille r a h a a k aik k iaan 1.117 m a rk k a a .
Kun s ä ä stö p a n k illa ei vielä ollut tarpeellisia tilikirjoja, merkittiin e n sim m ä ise t 'talletukset s a m a n a p ä iv ä n ä pidetyn johtokunnan k o k o u k sen p ö y tä k irja a n , jossa tä s t ä on seu raav a
merkintä:
N:o 1 Entisen kruununnim ism iehen t y t ä r S elm a
Vilhelmiina H ollmén 500 mk
N:o 2 Koveron Heikkilän renki J u h o L u n d en . . . . 2 „ N:o 3 Koveron Heikkilän renki O skari L indem an 2 „ N:o 4 Itsellinen Kustaa T am m in en Komerosta--- 1 „ N:o 5 Koveron Heikkilän piika E rik a L unden •••• 7 „ N:o 6 Laitilan S an talan piika E v a Kristina Hoilmros 5 „ Y hteensä 517 mk S äästö p a n k in toim inta alkuvuosina oli v e r r a tta in pientä.
Ensim mäisen 11 kuukautta k e s tä n e e n toim intakauden loppuun mennessä talletettiin kaikkiaan 52 v astak irjalla y h te e n s ä 12.957 m a rk k a a ja korot talletuksista tekivät mk 200:28.
Vuoden tilinpäätös osoitti 108 m ark an 9 pennin suuruista vuosivoittoa, joka sä ä n tö je n m u k aan siirrettiin säästö p an k in v ararahastoon.
Ensim m äiset kaksi lainaa myönnettiin heti toisena 'pankin aukiolopäivänä, helmikuun 9 päivänä, su uruudeltaan 1.000 mk ja 1.500 mk. L ainojen k y s y n t ä ä ei luultavasti näihin aikoihin ollut su u re m m a ssa m ä ä r ä s s ä o m a n kunnan alueella, ei a in a k a a n k iin n ity sv ak u u tta v asta a n , koska ensim m äinen 6.000 m a r kan suuruinen kiinnityslaina myönnettiin n a a p u rik u n taan Uu- delleki hkolle s e u raav an toukokuun 6 p ä iv ä n ä 1896. E n sim m äi
senä to im intavuotena m yönnettiin kaikkiaan 7 lainaa y h te e n sä mk 12.820:— , joista k e r t y i lainakorkoja mk 308:37.
Axeil Valdstedt.
H allitu k sen i jäisen j a k i r j a n p i t ä j ä w . 1896— 1098.
Toisen toim intavuoden aikana oli vuositulos jo h u o m atta
vasti parem pi. S ä ä s tö ö n pantiin kaikkiaan mk 27.375:50.
T a lle tta jia oli y h te e n s ä 96 henkilöä, joista 73 oli uusia. Vuor- den ajalla oli 7 henkilöä nostan u t talletuksiaan mk 2.154:57.
N äistä 2 oli o tta n u t koko talletuksensa pois. Vuoden aikana m aksettiin talletuksista 4'A % k o rko ja tekivät juosseet 'korot mk 1.198:73. S äästö ö n p a n ija in sa a m ise t olivat vuo
den lopussa 123 v a sta k irja lla mk 39.391: 22. Lainoja annettiin 26 uudella velkakirjalla mk 28.580:— ja m aksettiin pois 3 lainaa mlk 2.230: — . Lainanottajain velka vuoden lo pussa 30 velkakir
jalla mk 39 180: — sekä lainoista1 juossut korko m'k 1.443: 80. L a i
nausko rko oli kiinnityslainoista 5 % ja ta kauslainoista 6 %.
Lainoista oli kiinnityslainoja 3, m k 15.000:— ja takauslainoja 27, mk 24.170:— . Vuosivoitto oli mk 2 40:07 ja pankin o m at va ra t, p o h ja ra h a sto ja vuosivoitot y h te e n s ä m k 1.348: 16. P a n kin m a k s a m a s ä ä s tö k o rk o oli alu ssa 4 A %,
Pankin hoitokustannukset olivat alkuvuosina .sangen alhai
set. Pankin toimihenkilöille ja johtokunnan jäsenille ei aluksi p ä ä te tty m a k s a a m itään palkkiota, v a a n oli johto kunnan j ä s e nille m ä ä r ä t t y k okouksesta poissaolosakkoa 3 m a rk k a a pankin peru stam israh asto o n suoritettavaksi. T ä m ä silloisissa oloissa v errattain k orkea sakko m ä ä rä ttiin k in jo heti pankin johto
kunnan toisessa kokouksessa poissaolosta talolliselle F r a n s Mikolalle, m u tta peruutettiin kuitenkin m yöhem m in. Pankki sai m yöskin toimia alkuvuodet kunnantalolla ilman vuokraa, joten sillä ei ollut pankkihuoneen k ä y tö s tä m itä ä n k u s ta n nuksia.
E nsim m äisen viisivuotiskauden aikana jä iv ä t s ä ä stö p a n k in toim intatulokset v e r r a tta in vähäisiksi. Vuoden 1900 lopussa olivat säästöönpanijain sa a m ise t mk 158.901:40, vuoden vuosi- voitto 892: 68 ja o m a t ra h a sto t mk 2.464: 44. V astakirjojen luku oli kasvanut 429:ään ja ta lletusten k e s k im ä ä rä in en suu
ruus oli 370 m a rk k a a . Lainaksi a n n ettu m ä ä r ä oli v. 1900 lopussa mk 159.685:— , jak au tu en 115 lainan osalle ja lainojen kesk im ääräin en suuruus oli 1.393 m a rk k a a . Koko ensim m äi
sen viisivuotiskauden olivat pankin hoitokustannukset varsin pienet. Kirjurin palkkioksi myönnettiin jouluk. 30 p. 1897 p id e
ty s s ä kuntakokouksessa vuodelta 1897 pankin v oittovaroista 40 mk vuodessa. Vuoden 1899 a lu sta m ä ä rä ttiin hallituksen jäsenille kokouspalkkiota 1 m k kokoukselta sek ä y li m ä ä r ä i seltä kokoukselta 50 penniä. T ilintarkastajien palkkio p ä ä t e t tiin 4 m arkaksi.
Ensim m äisen ta rk a stu k se n sä ä s tö p a n k is s a toimitti silloinen s ä ästöpankkien ta r k a s ta ja G eorg L einberg lokakuun 25 p ä iv ä n ä 1899 tehden ta r k a s tu k s e s ta hallituksen p ö y tä k ir ja a n _seu- raav an m erkinnän: ”T a rk a s ta e s s a n i Laitilan p itäjän s ä ä s t ö pankkia olen huom annut sen olevan v a rsin t y y d y t t ä v ä s s ä j ä r je s ty k s e s s ä .”
Vuonna 1900 muutettiin s ä ä stö p a n k in sää n n ö t siten, että
pankki p idetään auki joka kuukauden 15. päivä kello 9— 12 tai liikkeen s u u ren tu essa kah d esti kuu k au d essa. Vaikka s ä ä n tö jen m uutoksella annettiin m ahdollisuus p itää sä ästöpankki avoinna useam m inkin kuin k e r r a n kuukaudessa, ei pankin auki
oloaikoja lis ä tty vielä s e u ra a van viisivuotiskauden kulues
sakaan. V asta vuonna 1906 helm ikuun 1 p ä iv ä n ä päätettiin s ä ä s tö p a n k k ita r k a s ta ja n kehoituksesta p itä ä pankki avoinna kahdesti k u u k a u d e s s a 1 ja 15 päivinä se u ra a v a n toukokuun 1 p ä iv ä s tä lukien. T ä t ä ennen jo vuodesta 1900 jä rjestettiin kuitenkin säästöpankille y lim ä ä rä is iä aukiolopäiviä m a r r a s kuun alussa, jo tta palv elu sv äelle voitiin v a r a ta m ahdollisuuk
sia palvelusvuoden p ä ä t t y e s s ä sa a m a n s a p a lk k a sä ä stö n tallet
tam iseen säästöpankkiin. N äistä y lim ä ä rä is is tä aukiolopäi
vistä ilmoitettiin kirk o ssa kuuluttam alla ja ilm oittamalla Uu
denkaupungin Sanom issa.
Näihin aikoihin kiinnitettiin m yöskin su u re m p a a huomiota säästö p an k in hallituksen taholta yleisen s ä ä s t ä v ä i s y y s h a r r a s - tuks-en kohottam iseksi: Tilattiin lentolehtistä ”M inkätähden meillä on oleva s ä ä s tö p a n k k i”, jota le v ittiv ät hallituksen jä s e net. H allituksen puheenjohtaja, pastori P. Leino, jakoi niitä lukukirikereillä pitkin pitäjää.
T o im in ta v u o d et 1901— 1905.
Toisen viisivuotiskauden toim intatulokset olivat jo huom at
tavasti p a re m m a t. S äästöönpanijain saam iset tekivät v. 1905 lopussa m k 437.732:69. Vuoden vuosivoitto- oli mk 2.851:16 ja o m a t ra h a s to t mk 10.453:31. V astak irjo jen luku oli kohon
nut 781:een tehden talletusten k e s k im ä ä rä 560 mk. Lainaksi annettu m ä ä r ä oli v. 1905 lopussa mk 413.999:— jakaantuen 115 lainan osalle. Lainojen k e s k im ä ä rä n ollessa 3.599 mk.
T ä ltä aja lta on s y y t ä m erk itä muistiin e r ä itä silloista p ank-
Juho H eikkilä.
H a llitu k e e n jä s e n 1896— 1897.
kitoim intaa koskevia asioita. Ensim m äinen s ä ä stö p a n k in m a k suvalm iuden p a ra n ta m ista ta rk o itta v a p ä ä t ö s tehtiin hallituk
sen kokouksessa helmikuun 15 p ä iv ä n ä 1904, jolloin p ä ä t e t tiin sijoittaa P ohjoism aiden Y hdyspankkiin 6 500 m a rk a n suu
ruinen kassareserv i, joka sittem m in sä ä stö p a n k k ie n tarkasta'- jan v aatim uksesta korotettiin vuoden 1906 alussa 22.000 m a r k kaan. L u k u u n o ttam atta tä tä k a ssa re se rv isijo itu sta olivat kaik
ki säästöönpanijain s ä ä s tö t sijoitettuna pitkäaikaisiin lainoihin.
M itään sijoitusvaikeuksia ei ollut näihin aikoihin. Vuoden 1900 a lu sta korotettiin kiinnityslainojen korko 5V; %:iin ja muiden lainojen korko oli edelleen 6 %, talletuskorko korotettiin 5 %>.
V uoden 1901 kesäk u u n 15 päiv än ä p id e ty s s ä hallituksen k o k o u k sessa k eskusteltiin liitty m isestä p e ru ste ttu u n S äästö - pankkivaltuuskuntaan. Tällöin kuitenkin päätettiin, ”ettei sä ä stö p a n k k i ole vielä siinä ase m a ssa , e t t ä se voisi o tta a o saa sen kustannuksiin, vaikkakin hallitus, hyvin oivalsi sen h y ö d y l
lisen vaikutuksen s ä ä stö p a n k k ia a ttee n le v ittä m ise ssä ” . Vasta jo ulukuun 15 p :n ä 1903 p id e ty s s ä hallituksen kokouksessa p ä ä tettiin liittyä vuoden 1904 alusta jäseneksi S ä ä stö p a n k k ie n val
tuuskuntaan. T ä s s ä s a m a s s a kokouksessa päätettiin tilata säästöpankille kaksi vu o sik ertaa S äästö p an k k ileh teä. Vuoden 1902 lopulla päätettiin hankkia ”nimikilpi eli k y ltti” s ä ä s t ö pankin ulkoseinälle. Vuoden 1904 alussa sai säästöpankki kun
nantalosta o m a n huoneen, johon sä ä stö p a n k k i hankki tark o i
tuksen m ukaisen kaluston. T ä tä k in huonetta käytettiin e d e l
leen niinä päivinä, jolloin pankki ei ollut avoinna, kunnan tarkoituksiin. S ä ä stö p a n k in hoitokustannukset olivat edel
leenkin h y v in pienet. Hallituksen jäsenien kokouspalkkio oli 1 m k 50 p kokoukselta ja y lim ä ä r ä is is tä kokouksista 1 mk se k ä tilintarkastajien palkkio oli 4 m a rk k a a . Vuoden 1903 a lu sta korotettiin kokouspalkkio hallituksen jäsenille 3 m a r k kaan j a 'hallituksen esim iehelle m ä ä rä ttiin kokouspalkkiota 5 m a rk k a a . Vuoden 1900 alu ssa m uutettiin sä ästöpankin kir
ja n p itäjän palkkio niin, e ttä hänelle m aksettiin % eli 15 penniä sa d a lta m a rk a lta siitä loppusum m asta, johon pankin v a r a t vuoden tilinpäätöksen m ukaan nousevat. Edellisenä vuo
tena oli k irju rin palkkio 70 m a r k k a a vuodessa. Lokakuun 2 p ä iv ä n ä 1906 to im itta m a ssa a n sä ä stö p a n k in tark astu k sessa, ta r k a s ta ja G. J ä rn e fe lt teki huom autuksen siitä, e t t ä ns. pro- senttipalkkion m ak sam in en kirjurille on säästö p an k in s ä ä n tö jen vastainen, joten sen m aksam inen lopetettiin vuoden 1907
J. E . Linden. V ihtori H eik k ilä.
H a llitu k s e n jä s e n 1896—1903. H a llitu k s e n jä s e n 1896— 1911.
alusta ja kirjurille m ä ä rä ttiin 700 m a rk a n vuosipalkkio. Vuonna 1905 tekivät sä ä stö p a n k in hoitokustannukset mk 1.039: 13, jois
ta palkkojen osalle tuli m k 8 5 1 :— .
T o im in ta v u o d et 1906— 1910.
Näiden vuosien aikana ei s ä ä stö p a n k in toim innassa t a p a h tunut suurem pia m uutoksia. K ehitys kulki ed elleen v e rra tta in vaatim a tto m a n a eteenpäin. S ä ä stö ö n p a n ija in saam iset lis ä ä n ty ivät tänä aikana mk 331.379: 24 ja olivat s äästö ö n p an ijain saa
miset v. 1910 lopussa mk 769.111:93. V a sta k irjo je n luku oli 1.095. Säästö p an k in o m a t v a r a t olivat mk 33.354:30 ja vuo
den 1910 vuosivoitto mk 4.980:05. S ä ästö p an k in v a r a t olivat edelleenkin sijoitettuna melkein y k sin o m a a n pitkäaikaisiin la i
noihin. Lainoja oli v. 1910 lopulla 468 v elkakirjalla mk
744.428: — se k ä pankkitalletuksia k a ssa re se rv in ä mk 31.706: — . T ä m ä n lisäksi oli säästöpankille hankittu toukokuun 1 p ä iv ä nä 1908 teh d y llä hallituksen p äätö k sellä S äästö p an k k ien Kes
ku s-O sak ep an k in o sa k k e ita 50 kpl nim ellisarvoltaan y h te e n sä m k 5.000:— . Kun säästö p a n k illa oli varsin pienet k a s s a re s e r- vivarat, tuotti se rahatilan teen k iris ty e s s ä vaikeuksia sää n n ö l
liselle asiainhoidolle. Vuosien 1908 ja 1909 aikana oli s ä ä s t ö pankin t u r v a u d u tta v a luoton ottcon sen jälkeen kuin vähäiset k a s s a r e s e r v i v a r a t oli ensin k ä y t e t t y säästöönpanijain talletus
ten suoritukseen. Vuoden 1909 lopulla oli säästöpankin r y h d y t t ä v ä irtisan o m aan e r ä i t ä en sik ä d e ssä om an kunnan ulko
puolelle sijoitettuja lainoja v oidakseen m a k sa a aikaisemmin o te tu t tilapäiset lainansa takaisin ja t ä y d e n tä ä k s e e n k ä y te ty n k a ssa re se rv in , joka n y t oli jo sijoitettu S ä ä stö p a n k k ie n Keskus- O sake-P ankkiin. Silloista k ir e ä ä rahatilannetta o s o ittaa m y ö s kin se, e t t ä vuoden 1910 lopussa oli mk 42.691:— suuruisesta lainojen k o r k o m ä ä r ä s t ä m a k s a m a tta yli puolet eli mk 26.479:— .
M uusta sä ä stö p a n k in tä m ä n a ja n toim innasta on m ainitta
va sä ä n tö je n m uutos. Sen johdosta, e t t ä säästö p an k in liike oli su uresti k a sv a n u t katsoi hallitus, e ttä pankin sää n n ö t kaipaa- va t u seissa kohdin m u u ttam ista. M a rra sk u u n 4 p ä iv ä n ä 1907 p itä m ä s s ä ä n k o kouksessa p ä ä tti s ä ä stö p a n k in hallitus ehdottaa isännistön kokoukselle, e t t ä sääntöihin tehtäisiin se u ra a v a t m uutokset: e t t ä säästö p an k k i voitaisiin p itää avoinna vähin
tä ä n k e r r a n viikossa ja korkein t a lle tu s m ä ä rä yhdelle vasta- kirjalle k orotettaisiin 500 m a r k a s ta 15.000 m arkkaan. Kun sä ästöönpanoille oli la s k e ttu k o rk o a vain tä y s iltä kuukausilta ja k o ro t liitettiin 'pääom aan vain k e r r a n vuodessa, tehtiin sään tö ih in n y t sellainen m u u to se h d o tu s e t t ä ”liikkeen la a je n tu e s s a ja kun niin tarpeelliseksi k atso taan , voidaan s ä ä s tö ö n panoille sam oin kuin m y ö s pois otetuille rahoille lukea korko puolilta kuukausilta ja k o ro t puolivuosittain siirtää p ä ä o m a a n ”.
Juho Survonen.
H allitu k sen , jäisen 1903— 1905.
K u staa M äkinen.
H a llitu k s e n jä s e n 1900— 1902.
K. R. M äkinen.
H a llitu k s e n jä s e n 1915— 1939.
H allitu k sen i v a ra p .jo h t.
1926__ 1928.
P aavo Morén.
H allitu k sen i j&sen 1898— 1899.
S am oin tehtiin sääntöihin lainausliikettä koskeva m uu to seh dotus., e ttä pankin liikkeen niin v a a tie ssa o v at korot suoritet
tava pankkiin kahdesti vuodessa, nim ittäin ennen k esä- ja jou
lukuun loppua. S ä ä stö p a n k in isännistö ei kuitenkaan k a ts o nut voivansa h y v ä k s y ä näin suuria m uutoksia sääntöihin, vaan p ää te ttiin s ä ä n n ö t m u u tta a niin, e t t ä säästö p an k k i on edelleen auki joka kuukauden viim eisenä arkilauantaina, m u tta liikkeen la ajentuessa kah d esti kuukaudessa. K orkeim m aksi m ääräksi, johon y h d e n s ä ä stö ö n p a n ija n saam inen saa nousta, ja josta h ä nelle k o rk o a m aksetaan, päätettiin k o ro tta a vain 5.000 m a rk kaan.
Korko, säästöönpanoille lasketaan edelleen se u ra a v a n kuu
k a u d e n a lu sta ja pois otetuille rahoille samoin vaan täysiltä kuukausilta. M y ö s s ä ä s tö k o r o t liite tä ä n vain edelleen k e rra n vuoden lopussa p ä ä o m a a n . E delleen jäi voim aan säännös,, e ttä k o ro t lainoista on su o rite tta v a vuosittain ennen joulukuun lo p pua. Vastoin hallituksen e h d o tu s ta tulivat sä ä n tö je n m uutok
set isännistön p ä ä tö k s e n m ukaisesti vahvistetuksi läänin kuv er
nöörin p äätö k se llä joulukuun 28 p ä iv ä n ä 1907. M uutettujen sä ä n tö je n perusteella päätti säästö p an k in hallitus, että v. 1908 alusta s ä ä stö p a n k k i on avoinna k a h d esti ku u k au d essa kuu
k au d en 1 ja 15 p ä iv ä n ä tai jos silloin on p y h ä , sitä edellisenä a rk ip äiv än ä.
T o im in ta v u o d et 1911— 1915. •
S ä ä stö p a n k in toim inta jatkui v e r r a tta in säännöllisesti aina vuoteen 1914. K esällä 1914 s y tty i m aailm ansota, joka toi m u
k a n a a n monenlaisia jä r k y t y k s i ä taloudellisiin oloihin. S y t t y n y t sota h erätti tallettajien k e sk u u d e ssa levottomuutta, aiheut
taen jopa su o ra n a ista r y n t ä y s t ä rahalaitoksiin talletuksia nos
tam aan. Erikoisesti oli asianlaita näin k a u p u n k ;pa:koissa.
M a a s e u tu v ä e s tö sitä vastoin otti asian rauhallisem m in Siten
ei Laitilan S ä ä s tö p a n k is s a k a a n sodan alkupäivinä ollut h a v a it
tavissa erikoisen s u u re m p a a ta lletusten ottoa. P ian palasikin kaikkialla taas lu o tta m u s rahalaitoksiin ja talletukset ru p esi
vat niissä jälleen lisä ä n ty m ä ä n . V aikkakaan ta lletuksia ei so
dan pelon takia sä ä s tö p a n k is ta su u re m m a s s a m ä ä r ä s s ä nos
tettu oli vuosi 1914 kuitenkin sen toim inta-ajalla ensim mäinen, jolloin s ä ä s tö s tä otot olivat s ä ä s tö ö n p a n o ja suurem m at. K as
v aneet korot huom ioonottaen tapahtui säästö ö n p an ijain s a a misten m ä ä r ä s s ä kuitenkin pieni lis ä y s tehden se mk 45.536: 23.
S o ta -a ja s ta huolim atta säästö ö n p an ijain saam iset taaskin seu- raavina vuosina o soittivat h u o m a tta v a m p a a lisäystä.
T a rk a s te tta v a n a olevan toimikauden viimeisenä vuotena v.
1915 nousivat säästö ö n p an ijain saam iset mk 1.074.707:56 T ä l löin siis s äästö p an k k i siirtyi 20 vuoden toim intansa jälkeen mil- jc o n a säästö p an k k ien joukkoon. S ä ä s tö p a n k in o m a t ra h a sto t tekivät mk 82.166:60. Näiden vuosien a ik an a tapahtui s ä ä s t ö pankin sijoitustoim innassa h u o m a tta v a m uutos m a k su v a lm iu den parantam iseksi. Kun sä ä stö p a n k k i oli aikaisem m in sijoit
tanut v a ra n sa y k sin o m aan pitkäaikaisiin lainoihin ja näin jo u tunut rahatilanteen k iris ty e s s ä tu rv a u tu m a a n lainanottoon lii
kepankeista, supistettiin tä m ä n jälkeen lainaustoim intaa siinä m äärin e ttä sä ä stö p a n k illa oli vuoden 1915 lopulla mk 140.345:79 k a ss a re s e rv iv a ro ja , jo sta suurin e rä , mk 82.327:— , oli juoksevalla tilillä. Vuoden 1914 hallituksen p ä ä tö k s e llä o s tettiin lisää S ää stö p a n k k ie n K esk u s-O sak e-P an k in o sa k k e ita mk 20.000: — nim ellisarvosta.
T ä ltä ajalta voidaan m e rk itä muistiin e r ä itä muitakin s ä ä s töpankin hallituksen päätö k siä. Helmikuun 18 päiv än ä 1914 päätti hallitus liitty m isestä Suomen S ä ä s tö p a n k k iy h d is ty k s e n jäseneksi. S a m a n a p ä iv ä n ä p id e ty ssä hallituksen k o kouksessa tehtiin p ä ä tö s la skukoneen o sta m ise sta säästöpankille. T ä m ä n jälkeen esiintyykin säästö p an k in tilin p äätö k sessä ensim m äisen k e rra n varojen puolella mk 2000:-— e r ä kiinteimistö- ja irtai- mistotilillä.
H . P . T eukku. P e tte r Heinonen.
H a llitu k s e n jä s e n j a k a m r e e ri H a llitu k s e n jä s e n 1899— 1940.
1908— 1919.
T o im in ta v u o d et 1916— 1920.
T ällä ajalla tap ah tu i h u o m attav ia m uutoksia sä ästöpankin toim innassa. P an k in liikkeen laajen tu m isesta johtuen p ä ä t e t tiin tam m ikuun 3 p ä iv ä n ä 1916 p id e ty s s ä hallituksen k o kouk
sessa, e ttä s ä ä stö p a n k k i p id e tä ä n avoinna k erran viikossa, p er
jantaisin klo 10— 1 ja hallituksen kokouksia joka kuukauden e n sim m äisen ä ja kolm antena perjantaina.
M a rra s k u u n 23 p ä iv ä n ä 1917 p ä ä tti s ä ä s tö p a n k in hallitus tehdä isännistön kokoukselle ehdotuksen s äästö p an k in s ä ä n töjen m u u ttam isesta. S ä ä n tö je n m uutokset h y v äk sy ttiin joulu
kuun 11 p ä iv ä n ä 1917 p id e ty s s ä isännistön kokouksessa.
S ä ä n tö je n m uuttam inen ei kuitenkaan v. 1918 alussa vallin
neissa m u u ttu n eissa olosuhteissa johtanut käytännöllisiin tu
loksiin, k o s k a säännöille ei saatu aikanaan asian o m aista vah
vistusta.
Vuonna 1918 vahvistettiin uusi säästöpankkilaki, jo k a tuli voimaan vuoden 1919 alusta. T ä m ä n jo h d o sta oli m yö sk in säästöpankkien m u u te tta v a sä ä n tö n s ä y hdenm ukaiseksi voi
maan tulleen uuden säästöpankkilain kanssa. T ä s t ä s y y s t ä päätti säästö p an k in hallitus jouluk. 10 p:nä p id e ty s s ä k o k o u k sessa uudelleen e s ittä ä sään tö jen m uutoksen isännistön kokouk-.
selle, joka pidettiin jouluk. 12 p:nä. Tällöin sää n n ö t uusittiin v a r sin h u o m a tta v a ssa m ä ä r ä s s ä . Aikaisemmin ei s ä ä s tö ö n p a . nijoilla ollut m itään mahdollisuuksia o tta a o sa a isännis
tön kokouksiin s äästö p an k in toim innasta p ä ä te ttä e s s ä . N yt h y v ä k s y tty je n sään tö jen m u k aan s aiv at ne s ä ästö ö n p an i- jat, joilla oli v äh in tään 500 m a r k a n talletus pankissa, o tta a o s a a y h d e s s ä isännistcn k a n ssa uusien isäntien v a a liin. Samoin tuli .säästöön panimoille oikeus te h d ä is ä n nistön kokouksessa m uistutuksia s ä ä stö p a n k in hoitoa ja toimintaa vastaan, jos siihen oli a ih e tta olem assa. S ä ä stö ö n - panoille ja s ä ä s t ö s t ä otoille oli sä ä n tö je n m u k a a n la s k e ttu korko vain tä y s iltä kuukausilta, n y t voitiin laskea korko s ä ä s - töönpanoille jo se u ra a v a s ta p ä iv ä stä ja s ä ä s tö s tä otetulle erälle o tto p äiv ään asti. Korkein m ä ä r ä säästötilillä, jo sta k orkoa voi
tiin m aksaa, korotettiin yksityisille 50.000 m a r k k a a n ja y h t y mille 100.000 m ark k aan . T alletu sk o ro n m ä ä r ä ä m in e n jäi e d e l
leen isännistön p ä ä te ttä v äk s i, kuitenkin vain hallituksen e h d o tuksesta. L ainakorosta p äättä m in e n tuli n y t hallituksen te h täväksi, kuitenkin sellaisin rajoituksin, e t t ä s ä ä s tö k o ro n ja lai- nanantokoron välinen ero saa olla e n in tään 1 %. Uuden s ä ä s töpankkilain m ukaan laajeni säästö p a n k k ie n toim intam ahdol
lisuudet laajem m an pankkitoim innan harjoittam iseen, joka aikaisemmin oli vain liikepankkien oikeutena, kuten ju o k se
vat tilit, m ä ä räaik aislain at, k assakreditiivi- ja konttokurantti
tilit, sekä vekselit. S ä ä stö p a n k in toim intam ahdollisuuksien näin laaje n tu e ssa tehtiin sääntöihin m.m. l is ä y s luottotoimi- kunnan p eru stam isesta. T ä m ä toim ikunta, jo nka m u o d o staa
kaksi hallituksen jäsen tä, sai oikeuden hallituksen kokousten väliaikoina m y ö n tä ä korkeintaan 5.000 m a rk a n suuruisia luot
toja.
S ä ä stö p a n k in sääntöihin te h d y t muutokset, suurem m assa m ä ä r ä s s ä s ä ä s tä jie n etuja silmällä pitäen, uusien toim inta
muotojen k ä y tä n tö ö n oton seu ra u k se n a sekä osittain aukiolo
aikojen lisääm isestä ja rahatilanteen y leisestä helpottum isesta johtuen kohosivat talletukset näinä vuosina kolmikertaisiksi siitä, mitä ne olivat v. 1915, joten säästöönpanijain saamiset olivat v. 1920 lopussa mk 3.607.207: 10 ja vastakirjain luku 1.916. Rinnan talletusten kasvun k a n ssa lisääntyi vuosivoitto
kin nousten tä m ä n a jan jak so n viimeisenä vuotena, v. 1920 jo 16.239 m ark k aan . Vuosivoitot lisättiin edelleenkin kokonaisuu
d e s s a a n v a ra ra h as to o n . O m at ra h a s to t olivat vuoden 1920 lo
p u ssa mk 129.508:65. Vuosina 1916— 1917 ilmeni siinä m äärin rah an runsautta, e t t ä s ä ä stö p a n k in oli pak k o rajoittaa varsin h u o m a tta v a s ti talletusten ottoa. Maaliskuun 23 p ä iv ä n ä 1917 sä ä s tö p a n k in hallitus p ää tti rajo ittaa talletusten otto a niin, e ttä sa m a lta talle tta ja lta o tettiin vain 500 mk kuukaudessa. Silloi
nen rahatilanteen k e h ity s ilmenee m yöskin sä ästöpankin sijoi
tustoim innassa. Niinpä v. 1920 tilin p äätö k sessä oli s ä ä s tö p a n killa om ia pankkitalletuksia mk 284.998:-—, lisäksi oli s ä ä s t ö pankilla obligatioita mk 184.000 a rv o sta. Sam alla oli ostettu S äästö p an k k ien Keskuspankin o sa k k e ita 25.000 m arkalla.
S ä ä n tö je n e d e lly ttä m is tä uusista liikemuodoista tuli s ä ä s töp an k issa ensinnä k ä y tä n tö ö n m ä ä räaik aislain at, joita esiin
ty i v. 1920 tilin p äätö k sessä m k1 120.800:— . P itk äaik aiset lai
nat olivat edelleen säästö p an k in varojen varsinaisena sijoitus
m uotona. V. 1920 lopussa oli n äitä lainoja mk 3.036.440:— lai
n attuna 396 velkakirjalla, joten lainojen k e s k im ä ä rä oli v elk a
k irja a kohden 7.640:— m a rk k a a .
T ä ltä a ik ajak so lta on s y y t ä m ainita vielä v. 1918 k ansalais
sodan aika, joka tuotti säästöpankinkin toiminnalle erinäisiä
vaikeuksia. Helmikuun 22 p ä iv ä n ä p i d e ty s s ä hallituksen ko
kouksen p ö y tä k ir ja s s a on tä s t ä m.m. s e u r a a v a m erkintä:
”Koska helmikuun 10 päiv än ä ta p a h tu n e e ssa p u n ak a a rtin toi
m ittam assa r y ö s tö s s ä katosi m yöskin e r ä ä n hallituksen j ä s e nen h u o stassa olleet sä ä stö p a n k in ka ssa k a a p in avaim et, niin ei ole voitu pankin k a s s a k a a p p ia a v a ta eikä m uutenkaan ole voitu pankkia säännöllisesti hoitaa, joten säästö p an k in toi
mintaa pidettiin toistaiseksi k e s k e y t y n e e n ä ”. (Kassakaappi saatiin auki vasta maaliskuun 8 p ä iv ä n ä , jolloin pankkitoiminta ta as aloitettiin. Silloin p i d e ty s s ä hallituksen k o k o u k sessa oli saapuvilla m yöskin paikallisen kunnallisjärjestön v alitsem at pankin valvojat nahkuri O skari Siivonen ja pienviljelijä N es
tori Vuorio. K assakaappi saatiin seppä P e tte ri Aallon toim esta auki v a s ta kello 2:teen m ennessä, jolloin pankkitoim inta alo- tettiin. Tällöin oli isompi m ä ä r ä tallettajia tullut nostam aan talletuksiaan, joten hallitus päätti, ettei y h d ellä vastakirjalla anneta e n e m p ä ä kuin 200 m a rk k a a . A inoastaan yhdelle ta l
lettajalle oli hallitus p ak o ite ttu a n ta m a a n isom m an e r ä n h ä nelle m ä ä r ä tty je n sakkojen m a k s a m is ta varten. Vaikka s ä ä s töpankilla oli silloin v e r r a tta in suuri k a s s a meni se melkein kokonaan s ä ä s tö s tä ottoihin s a m a n a päivänä. T ä s t ä alkaen s ä ästöpankki oli taaskin säännöllisesti avoinna, joskin p a n k k i
toiminta oli hyvin vähäistä. N äissä oloissa sä ä stö p a n k k i toimi m ä ä r ä tty je n valvojien läsnä ollessa huhtikuun 5 päivään, jo l
loin ulkopuolinen valvontatoim i sä ä s tö p a n k is s a loppui.
T o im in ta v u o d et 1921— 1925.
T ä m ä toimikausi oli m aan sä ästö p an k k iliik k eessä y le e n sä ripeätä kasvuaikaa. T ä s t ä y le is e s tä su u n n asta ei tee poik
keusta Laitilan S ä ä stö p a n k k ik a a n . Senkin k a s v u oli tä n ä aikana joka suhteessa erittäin voim akasta. Uuden s ä ä s t ö pankkilain sallimia erilaisia toim intam uotoja otettiin pankki-
F ra n s H ellsten.
H a llitu k s e n jä s e n j a k a m r e e ri 1919— 1926.
to im innassa k ä y tä n tö ö n . Huhtikuun 29 päivänä 1921 pide
ty s s ä hallituksen k o kouksessa päätettiin anoa S äästöpankkien K esk u s-O sak e-P an k in asioimistoa säästöpankille, joten s ä ä s tö pankki saisi oikeuden p ostilähetysvekselien antam iseen. M aa
kunnalliseen yhteiseen s ä ä stö p a n k k ijä rje stö ö n , V akka-Suom en S ä ä s tö p a n k k iy h d is ty k s e e n , liittyi s ä ä stö p a n k k i heti sen p e r u s tam isesta, v. 1921 m a rr a s k u u n 18 p ä iv ä n ä teh d y llä hallituksen p äätö k sellä.
S ä ä stö p a n k in liiketoiminnan lisään ty m iseen tänä aikana on v a rm a a n vaikuttanut m y ö sk in se, e t t ä s ä ä stö p a n k in aukiolo
aikoja lisättiin v. 1922 a lu s ta niin, e t t ä säästö p an k k i oli avoinna joka arkitiistaina ja -p erjan tain a kello 10— 1.
Vuoden 1925 lopussa olivat säästö ö n p an ijain saam iset nous
seet m k 7.142.089: 10 talletettuna 1.802 vastakirjalla, ollen tal
le tusten k e s k im ä ä r ä y h d ellä v a sta k irja lla 3.964 m a rk k a a . S ä ä s tö p an k k ito im in n an h u o m a tta v a lisääntym inen vaikutti
m yöskin vuosivoittojen su u ren em iseen ja omien rah asto jen kasvamiseen. V. 1925 lopussa, olivat säästö p an k in o m a t v a r a t mk 360.218:90 sek ä vuoden vuosivoitto mk 51.534: 15. Omien rahastojen suhde säästö ö n p an ijain saamisiin vahvistui tänä a ik an a hyvin huom attavasti. O ltuaan edellisen toim intajakson lopussa 3,6 %, oli suhde vuoden 1925 lopussa m uuttunut niin edulliseksi, e ttä o m a t ra h a sto t olivat 5,2 % säästöönpanijain saam isista. Näin edulliseen tulokseen oli p ä ä s t y siitä huoli
m a tta , e ttä säästöönpanijain saam iset olivat mainittuna aikana lisään ty n eet lähes kaksinkertaisiksi.
Vaikka säästö p an k in talletukset nopeasti li s ä ä n t y v ä t k i n , ei säästöpankilla ollut t ä n ä k ä ä n aikana sijoitusvaikeuksia, va a n päinvastoin oli s ä ä stö p a n k k i pakoitettu o t ta m a a n rahan- ta rp een sa ty y d y ttä m is e k s i tilapäistä luottoa vuoden 1923—
1924 aikana yli puoli miljoonaa m a r k k a a . Lainojen m ä ä r ä on jatkuvasti ollut säästö ö n p an ijain sa a m iste n tasalla, ollen toi
sina vuosina v ähän sen ylikin, jos m ä ä r ä a ik a is e t lainatkin o t e taan huomioon. Lainaksi a n n ettu m ä ä r ä v. 1925 lopussa oli mk 7.194 5 3 8 :— jak aa n tu e n 670 velkakirjalle.
Säästö p an k in o te ttu a juo k sev at tilit k ä y tä n tö ö n m u o d o s
tui tä m ä n liikemuodon k ä y ttö v e rra tta in suureksi. Niinpä v. 1925 oli panojen ja ottojen y h t e i s m ä ä r ä 11,7 milj. m a rk k a a , kun ne säästötilillä olivat vain 5,2 milj. m ark k aa.
Tällä ajankohdalla on o m in aista k o rk o k a n n a n v a lta v a nousu. Olihan säästökorkO' niin hyvin Laitilan S ä ä s tö p a n k is s a kuin s ä ä stö p a n k e issa y leensäkin m aailm an so d an edellisenä aik a n a ja vielä sen kuluessäkin p y s y te lly t 5 % seuduilla, nousten v a sta v. 1920 sen yli 6 %:iin. Jo s e u r a a v a n a vuonna kohosi sä ä stö k o rk o 6 L sekä juoksevan tilin korko 5 %:iin.
Lainauskorko- pitk äaik aisista lainoista oli 8 % ja m ä ä r ä a ik a i
s is ta 814 %. S e u ra a v a n a vuonna kohosivat s e k ä s ä ä s tö - korko e t t ä lainauskorko taaskin 14 % :11a. Vuonna 1924 oli s ä ä s tö k o rk o 714 %, juoksevan tilin korko 6 %. L ainananto-
A nton Ruum en.
H a llitu k s e n jä s e n 1926— 1940, v a ra p u h e e n jo h ta ja
korot olivat pitkäaikaisista lainoista 9 % sek ä m ä ä rä a ik aisis ta lainoista 10 %.
T o im in ta v u o d et 1926— 1930.
T ä llä toim intajaksolla jatkui sä ä stö p a n k in k e h ity s edelleen
kin sa m a s s a su h teessa kuin aik aisem pinakin vuosina. S ä ä s t ö pankin toim inta laajeni sikäli, e ttä vuoden 1927 alussa otti
säästöpankki hoitaakseen O y. Laitilan S ähkön kirjanpidon ja rahavarat. M a rra sk u u n 18 päivänä 1927 tehdyllä isännistön kokouksen p äätö k sellä m uutettiin sää n n ö t siten, e ttä pankin aukiolopäiviä voitiin lisätä. S ä ä n tö je n m uutoksen sa a tu a lain voiman on pankki ollut v. 1928 alusta avoinna jokaisena a r k i
päivänä.
Erikoista huomiota kiinnitettiin m yöskin s ä ä s t ä v ä i s y y s h a r - rastuksen kohottamiseksi. Toukokuun 5 p ä iv ä n ä 1927 p ä ä tti säästöpankin hallitus, e t t ä kaikille kunnan kansakouluista p äästö to d istu k sen saaneille oppilaille an n etaan 10 m a rk a n si
sältöinen säästö k irja. S a m a n vuoden lopulla päätettiin a n ta a kaikille kunnan kansakoululapsille joululahjana S ä ä s t ä j ä n Joulu. V. 1928 toukokuun 16 p ä iv ä n ä p ä ä tti s ä ä stö p a n k in hal
litus tilata 50 kpl. kodin sä ästö laatik o ita, jotka lop p u iv at v e r rattain pian ja täm än jälkeen tilattiin uusia s äästö laatik o ita useaan otteeseen. S äästö p a n k in toiminnan k e h i t y s t ä osoittaa se, e ttä v. 1930 kasvoi s ä ä stö p a n k k i ” k y m m e n e n miljoonan p a n kiksi”, säästöönpanijain saam iset olivat mainitun vuoden lo
pussa mk 10 820.469:45, vastakirjain. lu k u m ä ä r ä n noustessa 2.116.
Vuosivoitot kohosivat s a m a s s a s u h teessa pankin liiketoimin
nan kasvaessa. V. 1930 oli voitto 1,2 % s ä ä stö ö n p a n ija in s a a misten m ä ä r ä s t ä , nousten mk 130.309:20. Vuoden 1930 lopussa tekivät o m a t v a ra t mk 758.129: 40. Om ien rah asto jen suhde säästöönpanijain saamisiin vahvistui edelleen. O ltuaan v. 1925 lopussa 5,2 % o v a t o m a t ra h a sto t 1930 7 % säästö ö n p a n ija in saamisista.
Pankin varojen sijoitustoim innassa ei ta p ah tu n u t h u o m at
tavam pia muutoksia. Lainaksi ann ettu m ä ä r ä oli v. 1930 lo
pussa mk 10 793.128: — lainattuna 998 eri v elkakirjalla. T ä s tä m ä ä r ä s tä oli m ä ä r ä a ik a is ia lainoja mk 677.420:— lainattuna 157 eri velkakirjalla, joten tä m ä lainaustoim inta oli lis ä ä n ty n y t huom attavasti. Muuhun sijoitustoim intaan n ä h d e n on h u o m a t
tava, e t t ä o b lig a tio m ä ä rä oli alentunut entisestään ja sen sijaan p an k k italletu k set o v a t kohonneet m k :a a n 539.081:— . S ä ä s t ö pankin c s a k e m ä ä r ä kohosi 230.000 m a rk k a a n , johon y k s in o m a a n sis ä lty i S ä ä s tö p a n k k ie n Keskusi-Osake-Pankin o s a k keita. U usista toim intam uodoista otettiin vuoden aikana k ä y täntöön m yöskin vekselit. T ä m ä lainaustoiminta supistui kui
tenkin v e rra tta in vähäiseksi ja loppui s eu raav in a vuosina ko
konaan. V uoden aikana diskontattiin 18 vekseliä ja maksettiin takaisin 14 vekseliä. Vuoden lopussa oli 3 vekselillä lainattuna 25.000 m a rk k a a .
T o im in ta v u o d et 1931—1935.
Edellisellä toim intajaksolla v. 1927 alkanut taloudellinen pula-aika ja tk u u e d e lle e n vaikuttaen m y ö sk in varsin suuressa m ä ä r ä s s ä rahalaitosten toim intaan. ;On luonnollista, että t a louseläm än k ä rs ie s s ä m enekkipulasta, hintojen laskusta, palk
kojen alenem isesta, t y ö t t ö m y y d e s t ä ja m uista haitallisista il
miöistä, s ä ä s tä m is m a h d d lis u u d e tk in o v a t suuresti h eik e n ty neet. Niinpä on vallitsevan pulan aikana ollut vuosia, jolloin m a a m m e rahalaitoksiin talletettujen varojen k o k o n aism äärä on v ä h e n ty n y t. M onissa y k sity isissä rahalaitoksissa on talle
tusten v ä h e n n y s ollut erittäin suuri. Laitilan Säästö p an k in tal- letusliikkeen k a sv u ssa ei sen s ijaan tapahtunut suurem pia häi
riöitä. Säästö ö n p an ijain saam iset lisä ä n ty iv ä t keskim äärin 1 milj. m a rk a lla v u odessa ja olivat v. 1935 lopussa mk 15.565.360: 25 talletettuna 2 324 vastakirjalla.
S y k s y llä v. 1931 lopetti Suomen P an k k i setelien lu nastam i
sen kullalla, minkä vuoksi varsinkin kaupunkipaikoissa yleisö suurin joukoin kiiruhti o tta m a a n rahojaan pankkilaitoksista. Lai
tilan S ä ä s tö p a n k is s a ei kuitenkaan tä n ä aikana ollut havaitta
vissa m itä ä n erikoisen s u u rta rah an nostoa.
H u o m a tta v a n a piirteenä sä ästöpankin toiminnassa on ollut
omien rahastojen nopea kasvam inen. Se taasen johtuu vuosi- voiton suuruudesta. Koko tän ä aikana on vuosivoitto j a t k u vasti suurentunut ollen v. 1935 suurin, m itä se on ollut koko säästö p an k in 50-vuotisena toim iaikana eli mk 158.912: 75. O m at v a r a t tekivät v:n 1935 lopussa mk 1.348.061:50. L s ä y s viimei
senä viitenä vuotena oli suurem pi kuin edellisenä 20 vuotena.
Säästöönpanijain saamisiin v e rra ttu n a tekivät o m a t ra h a sto t v. 1935 8,2 %.
Vuosivoiton su u re m p a a n nousuun viimeisinä vuosina on vai
kuttanut, paitsi omien rahastojen tuottoa, m y ö s en tistä suu
rempi sä ä s tö - ja la inanantokoron välinen ero. Kahden viimeisen vuoden ajan oli sä ä stö k o rk o 41/* % sekä lainauskorko kiinnitys- lainoista 5V* %, ta kauslainoista 53A % sek ä m ä ä rä a ik ais is ta lainoista 6 %.
Erikoisena m e rk k ita p a h tu m a n a tä ltä a ja lta on se, e ttä s ä ä s töpankki sai itselleen oman toimitalon. S ä ä stö p a n k k i oli toi
minut 35 vuotta kunnantalolla v e rra tta in a h ta is s a oloissa. Sen k ä y te ttä v is s ä oli vain yksi huone, jossa koko pankkitoim inta oli hoidettava, jo ten o m a n toimitalon hankkim inen oli ollut jo pitkät a jat vireillä. Lopulta sattuikin sopiva tilaisuus. H uhti
kuun 22 p ä iv ä n ä 1931 m y y tiin huutokaupalla kau p p ias Vihtori Visangon ja kau p p ias August Sundblomin yhteisesti perinnön k au tta s a a m a Kauppalan ja Vajalan palstatiloilla sijaitseva liiketalo. H u u to k au p assa teki s ä ä stö p a n k k i korkeim m an t a r jouksen mk 177.000:— , joka tarjous m y y jie n puolelta h y v ä k syttiin. Huhtikuun 29 päiv än ä p id e ty s s ä s ä ä stö p a n k in isännis
tön kokouksessa kau p p a m y ö s säästö p an k in puolelta v a h v is tettiin. Näin sai s ä ä stö p a n k k i itselleen toimitalon p a r h a a lta liikepaikalta k irkonkylässä. Talo oli v e rra tta in huonossa kun
nossa. Se on ollut aikoinaan m aatilan a suntorakennus, josta se on kunnostettu liikehuoneustoksi. Sen tonttialue on h y v ä ja v e rra tta in suuri. T ä h ä n tonttialueeseen ostettiin vielä h e lm i
kuun 1 päivänä 1935 p äiv ä ty llä k au p p a k irja lla lisäalue, n.s.
Vierula-nim inen palstatila, jonka omisti v anginvartija V. A.
L in d b e rg T a m m is a a re s ta , 8.000 m a rk a n kauppahinnasta. T ä m äkin tonttialue liittyi välittöm ästi aikaisem m in ostetun liike
talon tonttialueisiin, lisäten h u o m attav asti näiden tonttien y h teisarvoa. Kun näin oli sa a tu erikoisen h y v ä tontti, jossa v a n han liiketalon lisäksi oli toinen pienempi, heikossa kunnossa oleva a suinrakennus ja hyvin huonot ulkorakennukset, oli s ä ä s töpankilla suunnitelm ana uuden su u re m m a n pankkitalon ra k e n ta minen. Silloisen säästö p a n k k ie n t a r k a s ta ja n ase ttu e ssa kuitenkin kielteiselle kannalle tä h ä n rakennushankkeeseen, oli t y y d y t täv ä vain vanhojen rakennusten perusteellisem paan k o rja u k seen, jo tta sä ä stö p a n k k i voisi sijoittautua o m an toim italonsa suojiin. T e h ty je n k o rja u ste n jälkeen siirrettiin pankki v. 1936 a lu ssa o m a a n taloonsa oltuaan vuokralaisena kunnantalolla t a san 40 vuotta. S ä ä stö p a n k k i sai n y t toim intaansa varten a v a ra m m a n liikehuoneuston p a re m m a lta liikepaikalta, joten sen toim intam ahdollisuudet h u o m attav asti paranivat. Pankkitalosta jäi edelleenkin suuri o sa aikaisempien vuokralaisten käyttöön, koska pankn silloisille toimihenkilöille, k irja n p itä jä ä lukuun o tta . m atta, ei tarvinnut v a r a ta o m a s s a talossa asuntoa.
T o im in ta v u o d et 1936— 1940.
T ä n ä aik ajak so n a säästö p an k in toiminnassa ei ole ta p a h tu nut su u rem p ia m uutoksia. P ankkitoim inta jatkui edelleen ta saista k eh ity stä eteenpäin. Vuoden 1939 so ta ta p a h tu m a t tuot
tivat kuitenkin o sittaista häiriö tä pankin toimintaan. Maailm an poliittisen tilanteen k e h itty e s s ä avoim eksi sodaksi ja m aam m e jou d u ttu a v. 1939 loppupuolella sotaan Neuvostoliiton kanssa sai se aikaan varsin poikkeuksellisen tilanteen r a h a m a rk k i
noilla. S ä ä s tö je n poisctto rahalaitoksista suureni siinä m ä ä rin, e t t ä oli pakko r y h t y ä suuresti sup istam aan säästö jen nos
toa sekä luotonanto oli lo p e te tta v a melkein kokonaan. Suu-
r - - p r '® T ,1 ..
P ankinjohtaja, kunnallisneuvos J. E . Pilppula.
Isäm riS tön jä s e n e n ä 1908— 1910. H a llitu k s e n jä s e n e n ä 1910— , v a r a p u h e e n jo h ta ja 1916— 1918, p u h e e n jo h ta ja n a 1919— 1940, to im itu s
jo h ta ja , 6. 10. 1926— .
rempiin nostoihin rahalaitoksista vaikutti m yöskin valtion liik
keelle la sk e m a puolustuslaina, jonka obligatioita o ttiv a t sekä y k s ity ise t henkilöt ja yhteisöt, samoin m yöskin seurakunnat ja kunnat s u u re m m a ssa m ä ä r ä s s ä , k ä y t t ä e n tä h ä n p ä ä a s ia s s a rahalaitoksista nostettuja varoja. T ä s s ä tilanteessa olivat m o net rahalaitokset p a k o tettu ja tu rv a u tu m a a n lainanottoon Suo-
