I
AULIS O JA
Keuruun vanhan kirkon ensimmäinen suntio
K euruun historiassa on laveasti k errottu seura
kunnan papeista, kun sen sijaan lukkarit ja val
lankin suntiot on k u ita ttu vain m uutam alla sattu
manvaraisella hajatiedolla. Siksipä saanen tällä ker
taa vaihteeksi esitellä seurakuntaa 1700-luvulla pal
velleen suntiosuvun, erityisesti K euruun nykyisen vanhan kirkon ensimmäisen suntion, vaimoni vaa
rin vaarin Taneli H eikinpojan, joka hoiti tointa peräti 38 vuotta (1757— 1795).
Isonvihan päätyttyä olivat K euruun suntioina toim ineet Kalle H eikinpoika (ainakin 1724— 1745) ja Juho Kallenpoika (1745— 1757), isä ja poika,
jotka molemmat jo olivat asuneet Seippolan niemeen rakennetussa pitäjäntuvassa. Edellinen oli syntynyt 1665 ja kuoli 6.1.1745, jälkim m äinen oli syntynyt 12.4.1715 ja kuoli 9.1.1757. Kalle H eikinpojan vaimo oli Maija P ekantytär (s. 1680, k. 17.2.1754), Juho Kallenpojan vaimo taas Maija Juhontytär (s.
1717, k. 24.9.1780). Edellisen parin vihkimäaikaa ei tiedetä, m utta Juho Kallenpoika ja P appilan pii
ka Maija Juhontytär vihittiin K euruulla 28.3.1736.
Kalle H eikinpojan ja Juho Kallenpojan toim ista ei suuria tiedetä. K uitenkin jälkimmäisestä kerro
taan K euruun pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 19.4.
1756 — sen jälkeen kun ensin on selostetta juopon lukkarin E rkki W estelinin rankaisem ista — seu- raavaa: "Samassa tilaisuudessa syytettiin myös sun
tio Juho Kallenpoikaa, joka niin ikään oli kovin hanakka juopotteluun, ja u h attiin erottaa hänet toim estaan. Seurakunta samoin kuin hän itsekin myönsi, että hän silloin tällöin oli hairahtunut.
M utta koska hän ei humalassa ollut käyttäytynyt yltiöpäisesti niin kuin lukkari E rkki, vaan hissuk
seen toikkaroinut pitäjällä ketään häiritsem ättä, seurakunnan pyynnöstä hänet vielä arm ahdettiin erottam isesta. K uitenkin häntä vakavasti varoitet
tiin vastedes juom asta liikaa. Julkisesti hän lupa
sikin parantaa tapansa.”
Juho Kallenpojan kuoltua puolta vuotta myö
hem m in eli 9.1.1757 häneltä ei jäänyt täysi-ikäistä poikaa, jokä olisi seurannut isäänsä sekä suntiona että perheen huoltajana. N äin ollen seurakunnalle, joka pelkäsi lesken ja alaikäisten lasten jäävän vai
vaiskassan niskoille, tuli kiire hommata jostakin kunnollinen mies, joka suostuisi naimaan joko Ju- ho-vainaan lesken tai vanhim m an tyttären ja elät
tämään perheen sekä saisi korvaukseksi seurakun
nalta suntion toimen. N iinpä sitten 11.9.1757 p i
detyn pitäjänkokouksen pöytäkirjasta voimmekin lukea: "Samana päivänä otettiin koko seurakun
nan suostum uksella edesmenneen suntion Juho K allenpojan tilalle suntioksi Jäm sän pitäjän K ari
kon talon renki Taneli H eikinpoika, joka esitti Jämsän kirkkoherran, kunnianarvoisen ja korkeasti oppineen herra Carl Ö stbergin hänelle antaman to
distuksen siitä, että hän oli syntymäpaikkakunnal- laan viettänyt nuhteetonta elämää, osasi puhtaasti lukea kirjaa ja oli esteetön avioliittoon. Seurakunta oli sitä mieltä, että suntiota välttäm ättä tarvittiin kirkon palveluksessa, eritoten silloin kun lukkari oli poissa. Samassa tilaisuudessa keskusteltiin myös edellisen suntion lesken ja hänen m onien pienten lastensa köyhistä oloista sekä kysyttiin edellä maini
tulta Taneli H eikinpojalta, suostuisiko hän autta
maan varatonta kuolinpesää naimalla edellisen sun
tion vanhimman tyttären M aijan, m ihin hän mie
lellään suostuikin sekä lupasi parhaan kykynsä m ukaan auttaa leskeä ja lapsia ja pitää heidät omas
sa ruokakunnassaan siksi, kunnes lapset itse pystyi
sivät ansaitsemaan elantonsa. H eidän auttam isek
seen lupasivat pitäjänm iehet jo tänä syksynä an
taa hänelle suntionkapat. Ja koska lukkarille tuotti vaikeuksia yksinään kuljettaa Korkea-arvoisen Tuo
m iokapitulin kirjeitä rovastikunnan m uihin etäisiin pitäjiin, o tti sanottu Taneli puolestaan huolekseen auttaa lukkaria kuljettam alla joka kolm annen kir
jeen. Sitä paitsi pitäjänm iehet m uistuttivat siitä, että hänen tuli kaivaa haudat vainajille kohtuullista palkkiota vastaan, johon hän myös suostui. Usein m ainittu Taneli H eikinpoika lupasi saapua seura
kuntaan heti kun hän vapautuisi vuosipalvelukses- taan. Lopuksi häntä kehotettiin olemaan uskollinen ja ahkera palveluksessaan, kuuliainen papistolle ja avulias seurakunnan jäsenille.”
H eti pyhäinm iestenpäivän jälkeen Taneli H ei
kinpoika m uutti K euruulle ja astui 27.12.1757 kris
tilliseen avioliittoon edeltäjänsä tyttären Maija Ju- h ontyttären (s. 1.8.1736) kanssa. Ensim m äiset kuu
kaudet hän joutui toim imaan suntiona seurakun
nan vanhassa, 1656 rakennetussa kirkossa, kunnes uusi kirkko —• m eidän päivinämme vanha — otet
tiin vielä hiukan keskeneräisenä käyttöön 16.6.
1758. Ensim m äinen talvi oli tavallista kiireisem- pää aikaa, koska helmi- ja m aaliskuun, jolloin seu
rakunnan juoppo lukkari E rkki W estelin oli viras
taan pidätettynä, uusi suntio joutui oman toimensa ohella hoitam aan myös lukkarin tehtävät 20 ruis- ja 20 ohrakapan ylim ääräistä palkkaa vastaan.
T aneli H eikinpojan ensimmäisiltä vuosilta ei näytä säilyneen m itään hänen toim enhoitoaan kos
kevia m erkintöjä. K euruun pitäjänkokouksen pöy
täkirja 27.5.1764 sen sijaan kertoo seuraavaa: "Kos
ka suntio Taneli H eikinpoika on o soittautunut var
sin epäsäännölliseksi palveluksessaan, kuten hau
dankaivuussa, Korkea-arvoisen Tuom iokapitulin kir
jeiden kuljettam isessa ja kirkossa nukkuvien he
rättelyssä sekä ollut tottelem aton seurakunnan pa
pistoa kohtaan ja käyttänyt om avaltaisesti Pappilan m etsiä kaskeamiseen ja koska hän ei ole välittänyt lukuisista hänelle annetuista varoituksista, o tettiin hänen asiansa julkisesti esille etukäteen k u ulute
tussa pitäjänkokouksessa toukokuun 27 päivänä 1764. A llekirjoittanut kirkkoherra esitti kaikille pi- täjänm iehille kysymyksen, eikö Taneli H eikinpoi
ka ollut edellä m ainittujen seikkojen takia syytä erottaa toim estaan ja korvata jollakulla toisella, häntä kunnollisem malla miehellä. T ähän vastasivat pitäjän vanhim m at ja m uut talolliset, että hän kyl
lä tarvitsi ojennuksen, m utta pyysivät samalla, että hänet hänen pienten lastensa takia vielä pid ettäi
siin toimessaan sillä ehdolla, että hän vastedes osoit
tautuu kuuliaisemtnaksi papistolle ja auliimmaksi palveluksessaan. Taneli astui itsekin esiin ja pyysi hartaasti, että hänen leväperäisyytensä annettaisiin hänelle anteeksi, sekä lupasi joka tavalla parantaa tapansa. Täm än johdosta päätettiin, että hän saa olla vielä vuoden toimessaan näyttääkseen, pitääkö hän sanansa vai ei, m utta jos hän ei hoida tointaan ahkeram m in ja täsmällisemmin kuin tähän asti, hän saa arm otta luopua siitä tulevana talvena.” Saman pöytäkirjan seuraavasta pykälästä käy selville, että riidan pääsyynä oli ilmeisesti ollut täsmällisen hau- dankaivuutaksan puuttum inen. N yt vahvistettiin suntion palkkio kirkossa aikuisen haudasta 3 ruis- kapaksi ja lapsen haudasta 2 kapaksi sekä kirkko
maalla aikuisen haudasta 2 ja lapsen haudasta 1 kapaksi.
Selostetun riidan laannuttua Taneli H eikinpoika palveli K euruun suntiona vielä runsaan kolm en
kymmenen vuoden ajan ilman, että asiakirjoihin oli
si m erkitty hänestä jotakin poikkipuolista. H än kuoli K euruulla 20.1.1795. Seuraavana kesänä laa
ditusta perunkirjasta näkyy, että hän suntion toi
m en ohella oli harjoittanut melkoista m aataloutta ja kalastusta. Edellisestä kertovat mm. 9 tynnyrin ruisvarasto, peltoaura, kaskiaura, 4 kaskiharaa, 6
9
viikatetta, 4 sirppiä, 4 lehtikassaraa (vesuria), 6 lehmää (M uikuna, H aluna, O m ena, Lemmike, M ustike ja Sivakka), 3 vuohta, pukki, 4 lammasta
ja 2 sikaa, jälkimm äisestä taas 2 venettä, 9 hauki- verkkoa, 8 lahnaverkkoa, 12 rysää, 2 haukiuistinta, ahrain ja tuohusparila. H evonenkin oli Taneli-vai- naalla hiljan ollut, koska hänen jäämistössään m ai
nitaan hevosenkello ja kolme kulkusta. Vainajan vaatteita luetellaan m usta venäläinen (siis laukku- ryssältä ostetusta tyykistä tehty) päällystakki, mus
ta sarkainen päällystakki, vanha mustapäällyksinen turkki, lam m asnahkaturkki, m usta takki, valkoinen sarkatakki, vanha harmaa sarkatakki, vanha sini
nen sarkatakki, raidalliset liivit ja kaksi paria van
hoja housuja.
Taneli H eikinpojan vaimo Maija Juhontytär oli kuollut K euruulla 5.10.1783, jonka jälkeen Taneli oli m ennyt uusiin naimisiin erään P iritta Jaakon- tyttären kanssa. Ensimm äisestä avioliitosta oli syn
tynyt 9 lasta, joista kuitenkin 4 oli kuollut pieni
nä. Eloon jääneistä tytär Maija (s. 25.6.1758) me
ni naimisiin varusm estari A dolf Follbergin (myö
hem m in K euruun lukkarin) ja tytär Liisa (s. 30.10.
1760) itsellisen M atti A ntinpojan kanssa, kun taas Taneli-pojasta (s. 23.5.1772) tuli isänsä seuraaja K euruun suntiona ja Aappo-pojasta (s. 16.11.1774) räätäli; Leena-tyttären (s. 17.2.1770) vaiheista en ole päässyt selville, ainakin hän oli naim aton vielä isänsä kuollessa. O len halunnut esittää yksityis
kohtaiset henkilötiedot koko kysymyksessä olevan suntiosuvun jäsenistä siksi, että vaimoni ohella mo
ni nykykeuruulainenkin kuuluu heidän jälkeläisiin- sä.
P äätän kertom ukseni pienellä, suorastaan liik u t
tavalla asiakirjatiedolla: K euruun kirkon 1804 teh
dyn kalustoluettelon m ukaan kirkon punaisen taf- tisen kalkkiliinan olivat aikoinaan lahjoittaneet suntion tytär Liisa Tanelin tytär ja P äkärin piika M aija M atintytär. Isän, äidinisän, ja äidinisänisän kirkollinen am m atti oli siis tuo n u t Liisa-tyttäreen aimo annoksen harrasta kirkollista mieltä.
