KEURUUN VANHA KIRKKO
- 2 5 0 V U OTTA TEK O JA JA TAPAHTUMIA
Keuruun uanha kirkko uuonna 1904.
Kuva: A arne Forsman.
M auno Forsm anin lahjoituskokoelm a, Keuruun m useon kuva-arkisto.
K
euruun uanha kirkko oli valm istuttuaan, uuonna
1 758, pitäjän ainoa
p yh ä kkö ja tärkein rakennus. Siitä tehtiin niin kom ea kuin pystyttiin.
250 uuoden aikana sen käyttötar
koitus ja m erkitys on m uuttunut m oneen kertaan. Kun uusi kirkko rakennettiin, uanha jä i käyttöä uaille ja om an onnensa nojaan.
Sen aruoon eiuät kaikki uskoneet ja se haluttiin purkaa.
Kun puukirkkoja alettiin 1920-luuulla ualtakunnallisesti aruostaa, ylistettiin uanhaa kirk
koa Suom en rakennustaiteen suursaavutukseksi. Kirkko seisoi keuruulaisten rinnalla sotien uai- keina aikoina ja kantoi osaltaan raskaiden menetysten painoa.
Rankkaa rakentamista
Vanha kirkko on aina ollut keuruu- laisuuden, yh teisö llisyyden paikka.
Vaikka alahärm äläinen Antti Hakola oli palkattu kirkon rakennusm estariksi, suurim m an rakennustyön ja rakennus
tarpeiden hankinnan hoitivat pitäjäläi
set itse, yhdessä. Kirkkoa rakennettiin syksystä 1756 ja vielä vuonna 1759 siihen tehtiin m uun m uassa kuistit.
R akennustyö tehtiin keväisin ja syk
syisin, kun pitäjäläisillä oli vähiten m aataloustöitä. Kirkon rakentam inen oli raskasta ja se vaati paljon aikaa sekä rahaa. Siitä kertovat pitäjänkoko
uksien keskustelut kunkin talon ja tor
pan rakennusvelvollisuuksista ja ran
gaistuksista, jo s kirkkoa ei vuorollaan oltu rakentam assa. Tuskinpa rakenta
m ista valvova kirkkoherra indrenius oli rakentam isaikaan pitäjänsä suosituin mies. Säätkään eivät suosineet. Kato 40
koetteli varsinkin vuonna l 756 ja pitä
jässä oli tarpeen keskustella jo p a kir
kon rakentam isen lykkääm isestä.
Vuonna 1758 tuli kylm än kevään jälkeen hyvin kylm ä ja sateinen kesä.
Vaikeuksista huolim atta kirkko valm is
tui ja se otettiin käyttöön kesäkuussa ja vih ittiin käyttöön 1 0 .9.1758. Vuo
sina 1782 - 86 pystyttiin palkkaam aan Johan Tilen tekem ään ne vanhan kir
kon m aalaustyöt, jo id e n vu o ksi se tun
netaan kauniina kuvakirkkona.
1700-luvun keuruulaiset rakensivat kirkon, 1800-luvun alun keuruulaiset laajensivat sitä ja 1800-luvun lopun keuruulaiset saattoivat sen pois kirk- kokäytöstä uuden kirkon valm istuttua.
1900-luvun keuruulaisten vastuulle jäi kirkon kohtalosta päättäm inen. Kirkko päätettiin jättää paikalleen ja vaalia sitä. Siitä tuli suosittu m atkailukohde, vihkikirkko ja konserttipaikka. Täm än päätöksen vuoksi
2000
-luvun alun keuruulaiset saivat ju hlia kirkon 250 ikävuotta.Juhlavuosi sai teem akseen Juurilla 2008. Koko vuod en tarkoitus olikin ju hlia Keuruun vanhan kirkon lisäksi keuruulaisuutta ja juuria. Maailma oli m uuttunut 250 vuodessa valtavasti, m utta vanha kirkko on m uistuttam assa siitä, m iten perusasioiltaan sam an
laista eläm ä lopulta oli 250 vuod en aikana ollut.
Pitkä tapahtumasarja
Vuotta ju h littiin kaikkien keuruulaisten juhlana. Kirkon ju hla ei ollut vain seu
rakunnan juhla, vaan yhteiselle asialle toivotettiin kaikki tapahtum ien järjestä
jät.
Tapahtum avuoden suunnittelun p o l
kaisi vauhtiin työryhm ä, jonka jäsenet olivat Keuruun seurakunnasta, Keu
ruun m useosta ja Keuruun kaupungin kulttuuri- sekä m atkailutoim esta. Tar
peen oli m yös tähdentää, ettei ollut oikeaa tapaa juhlistaa vanhan kirkon juhlavuotta, eikä siis m yös väärää.
Lastentapahtum assa 18.5. vanhaan kirkkoon tuli vieraaksi Petäjäveden vanhan kirkon rotta Jaakko. Kuua: keuruun m useon kuva-arkisto.
Studio Eskon tekem ä ju hla vuoden logo, jo ssa tervattu paanukuvio tuo esille vuod en tekem isen meininkiä, oli vapaasti kaikkien käytettävissä. Se näkyikin vu od en aikana tuotteissa, katukuvassa ja m ainoksissa. Juhla
vuosi oli m yös kulttuuri- ja matkailu- vu o d e n teemana.
Vuoden 2008 aikana ju hla vuotta v ie tettiin kym m enissä konserteissa, näyt
telyissä, tapahtum issa ja luennoilla.
Niitä oli järjestäm ässä suuri jo u kko ihmisiä, yhdistyksiä ja järjestöjä, jo ille ju ure t m erkitsivät paljon. Virallisesti ju h la vu o si aloitettiin jo jouluaattona 2007, kun vanhan kirkon
hartaudessa m uistettiin kynttilöin van
han kirkon ihmisiä.
Kevään aikana tutus
tuttiin kirkon rakentam iseen, maalauksiin, kansaneläm ään ja jum alanpalveluksiin
1700-luvulla kansa
laisopiston ja seura
kunnan järjestäm illä luennoilla. Kima
rassa 18.3. runot kaartuivat ju urille runon ja m usiikin matineassa,
l l
.
6.
K ansanlaulukirkkoonvirsiä veisaam aan saapui m yös piispa Sim o Peura. Kirkkotarhan tarinoita -opastukset vanhan kirkon puistossa keräsivät ihm isiä kuulem aan m ennei
den aikojen keuruulaisten elämästä.
Soiton paikka -konsertit ja Jaakko Ryhäsen konsertti olivat vain osa upean m usiikkikesän tarjontaa. Juhla
vuod en päättää Keuruun m useossa vanhan kirkon juhlanäyttely.
Vanhan kirkon juhlakirja, Tuoksua tai
vaan ja tervan, julkistettiin 26.6.2008 Keuruun vanhassa pappilassa. Kir
jassa Ossi Poikosen runot, Tauri Kan
kaanpään kuvat ja Keuruun vanhasta kirkosta kertovat tarinat tuovat esille
vanhan kirkon tunnelm ia. Syksyllä runoista ilm estyi sam annim inen levy.
Juhlavuosi tuotti m yös m uita uusia keuruulaisia tuotteita. Kynttilät, tekstiilit ja puutuotteet ovat Keurusseudun yrit
täjien osaamista.
Vanhan ajan juhlamessu
Pääjuhlaa vietettiin 7.9. Juhla alkoi jo edellisenä iltana klo 18 m o le m pien kirkkojen ehtookelloilla. Klo 10 kokoonnuttiin vanhaan kirkkoon van
han ajan juhlam essuun. Kirkkoväki oli pukeutunut vanhan ajan malliin. Juma
lanpalveluksen jälkeen pappilan ruustinna kertoi kirkkotarhan tari- y noita. Kirkko oli juhlapäivänä
avoinna ja Kamanan sekä vanhan pappilan alueella
ju hla jatkui Keurusselän ka la-ja satom arkkinoilla.
Keuruun kirkkokuoro ju h li 80 vuottaan ja koti
seutum useolla tapah
tui. Uudessa kirkossa nau
tittiin kuuden kanttorin
urkuvar- teista. Juhla
päivä päät
tyi m usiik
kiin, kun kello 18 uuden ja vanhan kirkon torneista kaikui trum petilla torvisoitot. Sateinen kesä näytti parasta puoltaan vanhan kirkon juhlassa, sillä päivää vietettiin lä m pi
m ässä ja aurinkoisessa säässä.
Juhlavuosi oli täynnä tapahtum ia ja tekoja. Kuten A lvar A alto on sano
nut, Keuruun vanhan kirkon jo kain en m uoto todistaa tekijän taidosta ja siitä, että on yritetty parastaan. Sitä sam aa todisti m yös vanhan kirkon 250-vuo- tisjuhlavuosi, kaikkien keuruulaisten juhla.
Hanne Rokkonen Amanuenssi Keuruun m useo
42
