U J V
Karjatilat/Keuruulla ovat harvassa, laidunm aat vesakoituvat, metsittyvät lopulta. Moni vuosien tauon jälkeen koti
kyläänsä tu llu t luulee eksyneensä, pellot, metsän silm ät ovat poissa. Mutta vanhoja maalaistaloja on vielä olemassa. Raken
nukset ja niiden pihapiirit kertovat eilisen elämästä. Keuruun kulttuuriympäristö
ohjelma on kirjannut listoilleen muun muassa näitä arvokkaita maatiloja..
Z
uettelo alkaa Ampialasta, josta mukana ovat A m p ia lan ja R a h ik k a la n talot. Päärakennukset ovat lähes kaikille keuruulai
sille tuttuja; H erpmanin poikien muistokappeli on juhlien paikka. Rahikkala on tarjonnut matkailijoille
ja juhlanviettäjille vanhan talon arvokkaat puitteet.
Kukapa keuruulainen ei olisi K ö n ttä r iä kier
tänyt! Kauniisti kunnostettu ja entisöity pohjalais- tyyppinen, vanha päärakennus pitsiräystäineen on silmänilo lenkkeilijöille jos muillekin. Talo sijaitsee vanhan Multian tien vierellä P e k k a la n naapurina ja Pekkalaa pidetään kaupunginporttina. Senkin van
hasta päärakennuksesta löytyy pohjalaisia piirteitä.
Pihapiirin rakennuksiin on luettelossa liitetty muun m uassa verkkokoppeli 1700-1800-luvulta.
Keuruun E k o k y lä on nykyisin kokonaisen uuden vanhan eläm änm uodon paikka. Arkkitehti Paalasen suunnittelem a työlaitoksen päärakennus on tyylil
tään klassinen. Tilan pihapiiristä löytyy muun m uassa vanha väentupa ja vilja-aitta.
Ekokylän vaiheet ovat olleet kirjavat. Vanhemmat keuruulaiset voivat kertoa tilan elämästä tuhat tari
naa.
L ih ja m o n päärakennus löytyy Keuruun ja Multian vanhan maantien varrelta. Se seisoo peltojen takana ylvään vaikuttavana. Lihjamossa on keuruulaisille ja pihlajavetisille maatiloille tyypillinen aum akattoinen vilja-aitta^,
/ j / y ö n e t haapam äkeläiset hakivat vielä 1950-
/ V
/-luvulla maitonsa tinkinä M u rto m ä e n tilalta. Tuo 1730-luvulla perustettu talo sijaitsee vanhan Haapamäeltä Keuruulle vievän tien varrella.Arvokas ja monim uotoinen rakennuskokonaisuus kertoo vieraalleen m onta tarinaa eilispäivästä, ihmi
sistä ja leivästä.
Riihon pellot ovat tunnettu käsite metsävaltaisella Keuruulla, mutta kylän talojen tarinat juoksevat kauas.
Kulttuuriympäristöohj elman maatilaluettelosta löy
tyvät Is o -M o ija n e n ja R a n ta -M o ija n e n . Moijas- järven rannan läheisyydessä sijaitseva Iso-Moijanen on m onen vanhan rakennuksen kokonaisuus. Tilan pihapiiriin kuuluvat kauniit, vanhat aitat. Nykyisyyttä edustava hevostalli ja ravirata eivät kuulu raken- nusperintöluetteloon, mutta edustavat maalaistalon uutta elämää.
Ranta-Moijasen pihapiirissä on 1920-luvulla rakennettu tyyliltään klassinen kaksikerroksinen päärakennus ja useita vanhoja rakennuksia.
P e r ä in e n on Haapamäen keskustasta katsottuna perillä. Peltojen ym päröimä tila on perustettu 1790- luvulla. Arvokkaan rakennuskokonaisuuden helmiä edustaa muun muassa otsallinen pärevuorattu aitta.
Riihosta löytyy myös V ä ä rise n talo, tiiviin neliö- pihan paikka. Kivinavetta on 1890-luvulta, kaksiker
roksinen aitta ja puotirakennus ovat samoilta ajoita.
P o h ja la n torppa seisoo Virtalan ja Jukojärven välillä. Rakennuskokonaisuus on säilynyt eheänä.
ihlajavedeltä luetteloon ovat päässeet L appi,
£ R a is k in m ä k i ja R e in ik k a . Lapin kaksiker
roksinen päärakennus on 1870-90-luvulta. Rais
kinmäki on saman ajan talo. Sen pohjalaistyylinen päärakennus on tehty 1800-luvun puolivälissä. Talon rakennuserikoisuuksia on muun m uassa jalkamylly.
Reinikan pihapiiristä löytyy 1700-luvulla rakennet
tuja aittoja.
R u o k o s e n talo tunnetaan sekin pitopaikkana.
Jukojärvella sijaitsevan tilan empiretyylinen, vanha päärakennus on vuodelta 1810. Tilalta löytyy yhä useita kauniita maalaistalon piharakennuksia.
L iu k k o ja H ä k k i-L iu k k o ovat ansainneet paik
kansa keuruulaisen kulttuuriympäristöohjelman laatijoiden listalla. Liukot muodostavat yhdessä "hie
non maisemallisen, historiallisen ja rakennushisto
riallisen kulttuurimaiseman peltoineen” .
Luettelo päättyy H e in ä se e n . Nämä kulttuuriympä
ristöohjelman keuruulaisen listan tilat ovat komea kavalkadi. Vaikuttavia vanhoja rakennuksia löytyy enemmänkin. Jokainen tämän jutun paikallinen lukija m uistaa yhden tai kaksi. Ne voi mielessään lisätä listalle.
E in e J o u ts ijo k i