• Ei tuloksia

Kaipaus vanhaan kotiin · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kaipaus vanhaan kotiin · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

U J V

Karjatilat/Keuruulla ovat harvassa, laidunm aat vesakoituvat, metsittyvät lopulta. Moni vuosien tauon jälkeen koti­

kyläänsä tu llu t luulee eksyneensä, pellot, metsän silm ät ovat poissa. Mutta vanhoja maalaistaloja on vielä olemassa. Raken­

nukset ja niiden pihapiirit kertovat eilisen elämästä. Keuruun kulttuuriympäristö­

ohjelma on kirjannut listoilleen muun muassa näitä arvokkaita maatiloja..

Z

uettelo alkaa Ampialasta, josta mukana ovat A m p ia lan ja R a h ik k a la n talot. Pää­

rakennukset ovat lähes kaikille keuruulai­

sille tuttuja; H erpmanin poikien muistokappeli on juhlien paikka. Rahikkala on tarjonnut matkailijoille

ja juhlanviettäjille vanhan talon arvokkaat puitteet.

Kukapa keuruulainen ei olisi K ö n ttä r iä kier­

tänyt! Kauniisti kunnostettu ja entisöity pohjalais- tyyppinen, vanha päärakennus pitsiräystäineen on silmänilo lenkkeilijöille jos muillekin. Talo sijaitsee vanhan Multian tien vierellä P e k k a la n naapurina ja Pekkalaa pidetään kaupunginporttina. Senkin van­

hasta päärakennuksesta löytyy pohjalaisia piirteitä.

Pihapiirin rakennuksiin on luettelossa liitetty muun m uassa verkkokoppeli 1700-1800-luvulta.

Keuruun E k o k y lä on nykyisin kokonaisen uuden vanhan eläm änm uodon paikka. Arkkitehti Paalasen suunnittelem a työlaitoksen päärakennus on tyylil­

tään klassinen. Tilan pihapiiristä löytyy muun m uassa vanha väentupa ja vilja-aitta.

Ekokylän vaiheet ovat olleet kirjavat. Vanhemmat keuruulaiset voivat kertoa tilan elämästä tuhat tari­

naa.

L ih ja m o n päärakennus löytyy Keuruun ja Multian vanhan maantien varrelta. Se seisoo peltojen takana ylvään vaikuttavana. Lihjamossa on keuruulaisille ja pihlajavetisille maatiloille tyypillinen aum akattoinen vilja-aitta^,

/ j / y ö n e t haapam äkeläiset hakivat vielä 1950-

/ V

/-luvulla maitonsa tinkinä M u rto m ä e n tilalta. Tuo 1730-luvulla perustettu talo sijaitsee vanhan Haapamäeltä Keuruulle vievän tien varrella.

Arvokas ja monim uotoinen rakennuskokonaisuus kertoo vieraalleen m onta tarinaa eilispäivästä, ihmi­

sistä ja leivästä.

Riihon pellot ovat tunnettu käsite metsävaltaisella Keuruulla, mutta kylän talojen tarinat juoksevat kauas.

Kulttuuriympäristöohj elman maatilaluettelosta löy­

tyvät Is o -M o ija n e n ja R a n ta -M o ija n e n . Moijas- järven rannan läheisyydessä sijaitseva Iso-Moijanen on m onen vanhan rakennuksen kokonaisuus. Tilan pihapiiriin kuuluvat kauniit, vanhat aitat. Nykyisyyttä edustava hevostalli ja ravirata eivät kuulu raken- nusperintöluetteloon, mutta edustavat maalaistalon uutta elämää.

Ranta-Moijasen pihapiirissä on 1920-luvulla rakennettu tyyliltään klassinen kaksikerroksinen päärakennus ja useita vanhoja rakennuksia.

P e r ä in e n on Haapamäen keskustasta katsottuna perillä. Peltojen ym päröimä tila on perustettu 1790- luvulla. Arvokkaan rakennuskokonaisuuden helmiä edustaa muun muassa otsallinen pärevuorattu aitta.

Riihosta löytyy myös V ä ä rise n talo, tiiviin neliö- pihan paikka. Kivinavetta on 1890-luvulta, kaksiker­

roksinen aitta ja puotirakennus ovat samoilta ajoita.

P o h ja la n torppa seisoo Virtalan ja Jukojärven välillä. Rakennuskokonaisuus on säilynyt eheänä.

ihlajavedeltä luetteloon ovat päässeet L appi,

£ R a is k in m ä k i ja R e in ik k a . Lapin kaksiker­

roksinen päärakennus on 1870-90-luvulta. Rais­

kinmäki on saman ajan talo. Sen pohjalaistyylinen päärakennus on tehty 1800-luvun puolivälissä. Talon rakennuserikoisuuksia on muun m uassa jalkamylly.

Reinikan pihapiiristä löytyy 1700-luvulla rakennet­

tuja aittoja.

R u o k o s e n talo tunnetaan sekin pitopaikkana.

Jukojärvella sijaitsevan tilan empiretyylinen, vanha päärakennus on vuodelta 1810. Tilalta löytyy yhä useita kauniita maalaistalon piharakennuksia.

L iu k k o ja H ä k k i-L iu k k o ovat ansainneet paik­

kansa keuruulaisen kulttuuriympäristöohjelman laatijoiden listalla. Liukot muodostavat yhdessä "hie­

non maisemallisen, historiallisen ja rakennushisto­

riallisen kulttuurimaiseman peltoineen” .

Luettelo päättyy H e in ä se e n . Nämä kulttuuriympä­

ristöohjelman keuruulaisen listan tilat ovat komea kavalkadi. Vaikuttavia vanhoja rakennuksia löytyy enemmänkin. Jokainen tämän jutun paikallinen lukija m uistaa yhden tai kaksi. Ne voi mielessään lisätä listalle.

E in e J o u ts ijo k i

82

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kerran tuli Juliani asuntooni, ja niin pian kuin hän tuli sisään, laskeusi hän polmilleen

hestymän, kirjoitti hän äidilleen, tun- nusti syntinsä ja kysyi: »Rakas äiti, saanko tulla kotiin kuolemaan?" Äiti ei lähettänyt kirjettä mastaukseksi, maan matkusti

tään" putoa hänen kädestään", oli äiti mustannut hymysuin. Ia sitten oli pantu sellainen ehto, että jos Alli puoleen ivuo- teen ei särkisi mitään sekä muutenkin

Jos Anni Päimäpniste leikittelee huoneessaan, niin etsit turhaan sieltä Anni Pilmisäätä; tahi kun Anni Pilmisää pannaan muoteesen, niin ei.. Anni Päimäpllistetta ole missään

Aho pyhäkoulussa kerran kertoi, että tänä jouluna ei hän mnrmuunkuau saisi »ni-!. laan joulupuilla, kuu hänen

vuod en päättää Keuruun m useossa vanhan kirkon juhlanäyttely. Vanhan kirkon juhlakirja,

Täm än johdosta päätettiin, että hän saa olla vielä vuoden toimessaan näyttääkseen, pitääkö hän sanansa vai ei, m utta jos hän ei hoida tointaan ahkeram m

lä kolme kirkonrakentajaa: Keuruun vanhan kirkon rakentajan Antti Antinpoika Hakolan, Pihlajaveden vanhan kirkon rakentajan Matti Matinpoika Pärnäniemi-Äkerblomin ja