LAITILAN YH TEISK O U LU
1 9 4 5 - 1 9 7 0
LAITILAN YH TEISK O U LU
1 9 4 5 - 1970
L c U 3 % 5 1
Vammala 1970, V am malan K irjapaino Oy
E S I P U H E
K u n L a itila n y h te isk o u lu n jo h to k u n ta sy y sk u u n 1. p ä iv ä n ä 1969 p itäm äs
sään kok ouk sessa p ä ä tti toim itu tta a 2 5 -v u o tiso p p ila sm a trik k e lin , se k a tsoi aiheelliseksi liittää sen y h te y te e n m y ös k ou lu n h istoriik in .
K ou lu n su h teellisen ly h y e stä to im in ta -a ja sta jo h tu u , että sellaisia ra tk a i
sevan tärk eitä asioita, jo tk a k iin n osta isiv a t lu k ija a , ei ole k o v in p a ljo n . H isto
riik in d isp ositio o li n äin o lle n h e lp o sti ratk aistavissa: k ou lu n p eru stam inen , lu k io n peru stam inen , u u d en k o u lu ta lon saam inen, jo tk a o n sijo ite ttu yh teisen otsik on »K o u lu n u lk on a iset v a ih ee t» alle, k o u lu n sisäinen toim in ta ja v iim e i
senä op p ila ita k osk e v a t asiat. K u k in ry h m ä ja k a u tu u lisäk si alaotsik oih in , jo id e n puitteissa on n iih in liitty v iä asioita p y r itt y selvittäm ään. M u u n k in la i
nen ja o tte lu olisi tie ty sti o llu t m a h d ollin en ja ehkä toisenlaisia asioita p a i
nottava.
L ähtein ä ole n k ä y ttä n y t k o u lu n arkistossa o le v ia a sia k irjoja , jo ista a n toi- sim pia o v a t o lle e t eri jo h to e lin te n p ö y tä k irja t, v u o sik ertom u k set, tila stotied ot sekä lä h etety t ja saapu neet k irjelm ä t. N äistä saam ieni tie to je n lisäk si m in u lla on o llu t m a h d ollisu u s saada ns. en sik äd en tie to ja m o n ilta sellaisilta h en k ilöiltä , jo tk a o v a t k ou lu n a sioid en kanssa tekem isissä. H a lu a n k in kiittää k a u em m in talossa olleita o p etta ja to v e re ita n i sekä m a trik k elitoim ik u n n a n jä se n iä e lä in - lääkintöasessori K orp ela a , m etsä n h oita ja L ip p osta ja re h to ri K ask ia siitä auliista avusta, jo ta h e m in u lle o v a t antaneet.
K irja ssa ju lk a istu t v a lo k u v a t o v a t p erä isin k ou lu n k u v a -a rk isto sta ja y k si
tyisistä k ok oelm ista . J u lk a ista va k si sop iv a a k u v a m a teria a lia o lis i o llu t e n em m änkin, m utta k ustannussyistä sen k a ik en ju lk a isem isesta o li lu ov u tta v a . T eoksessa saattaa o lla epätasaisuutta ja va ja v a isu u tta k in . N äiden sy y k si asettaisin — ain ak in osittain — a ja n n iu k k u u d en , sillä ty ö o li teh tävä m u u n ty ön ohessa. T o iv o n ku iten k in , että o le n on n istu n u t vä littä m ä ä n oik ea n k u v a n L aitilan y h teisk ou lu n tähänastisesta toim in n asta ja saavutuksista.
Laitilassa h uh tik u u n 28. p ä iv ä n ä 1970
Esa J ou tsen la h ti
L a itila n y h te is k o u lu 1945— 1958.
Laitilan Yhteiskoulu 1945— 1970
K O U L U N U L K O N A I S E T V A I H E E T
Perustaminen
»P ö y tä k ir ja , teh ty L a itila n y h te isk o u lu n k a n n a tu syh d is
ty k sen peru stavassa k ok ou k sessa k irja stota lossa L a itila n p itä jä n k irk on k y lä ssä sy y sk u u n 30. p ä iv ä n ä 1944. Läsnä o li 11 h en k ilöä .»
N äin alkaa sen k ok ou k sen p ö y tä k irja , jossa L a itila n y h te isk o u lu n syn tysan at lop u llisesti lausuttiin. P ö y tä k irja n p ä iväm äärästä v o i todeta, että k o u lu h ankkeen alu llep a n o tapahtui m elk ein h eti sod a n p ä ä tty m isen jä lk e e n — ajankohtana, jo k a k u u lu u h istoria m m e va ik eim p iin . T u on a a ja n k oh ta n a ta r
vittiin tod ella uskoa tu levaisu u teen tällaiseen k ou lu h a n k k eeseen ryh d yttäessä.
K y sein en k ok ou s v a litsi p eru stetu lle k a n n a tu sy h d isty k selle jo h tok u n n a n , jo h o n tu liv a t ku u lu m aan k u n n a n lä ä k ä ri A r v o K u m p u la , ta lou sn eu v os S am u li Sim ula, toim itu sjo h ta ja Jussi N olp p a ri, k u n n a llisn eu v os J u h o P ilp p u la , k u n n a n k irju ri E ino In k ala ja k o n tto rin h o ita ja L a u ri N ikula. L isä k si k ok ou s h y v ä k syi yh d isty k sen säännöt, joissa sanotaan m m . »y h d isty k se n ta rk oitu s on
k ou lu h a llitu k sen alaisen y h te isk ou lu n p eru sta m in en ja sen aatteellin en tuke
m in en sekä ta lo u d e llin e n y llä p itä m in e n L a itila n kunnassa. V a r o ja y h d istys h a n k k ii p e rim ä llä liitty m is - ja jä sen m a k su ja jäsen iltään , vastaan ottam alla la h jo itu k sia ja jä rje s tä m ä llä v a r o je n k erä y k siä ja a r p a ja is ia .. . »
Y llä o le v a p y k ä lä esittelee p a itsi y h d isty k sen ta rk oitu ksen , m y ö s ne k ä y tä n n ölliset toim en p iteet, jo id e n va ra a n tu le v a n k ou lu n talous o li perustuva.
O ireellisen a v oid a a n p itä ä kohtaa, jossa todetaan , että y h d isty s h a n k k ii v a ro ja » va sta a n otta m a lla la h joitu k sia ». T u o llo in o li n im ittä in j o tiedossa, että v ä li- ra u h a sopim u k sen n o ja lla m ä ä rä tyt jä r je s tö t tu le v a t lak k au tettavik si, n äiden jou k o ssa m m . S u oje lu sk u n ta - ja L o tta -S v ä r d -jä r je s to t. K u iten k in n iin kauan, k u in k y seiset jä r je s tö t o liv a t ju rid ise sti toim in ta k elp oisia , n e saattoivat lah jo itta a om aisuu ten sa ja varan sa jo lle k in ole m a ssa olev a lle y h d isty k se lle tai jä r je stö lle . N äin o lle n o li k iire saada k ou lu h a n k e v ira llise sti alulle, jo tta k ou lu olisi ju rid ise sti k e lv o llin e n vastaan ottam aan L a itila n S u ojelu sk u n n a lta luvassa o le v a n la h joitu k sen , jo k a käsitti erilaisia k iin te istö jä sekä käteisvarat.
T äm ä la h jo itu s m a h d ollisti toteuttaa jo a iem m in k in esillä ollee n k o u lu n - p eru stam issuu n n itelm an , jo k a aina o li kaatu n ut siihen, ettei p aik k ak u nn alla o llu t saatavilla sop iv a a h uon eistoa ja ettei sellaisen ra k en ta m in en alkavan y k sity isen k ou lu n v a r o in ollu t m ah d ollista. T o sin lu vassa ole v a kiinteim istö ei sellaisen aan sop in u t k o u lu n k ä y ttöön , m u tta se o li m e lk o p ien in m u u toksin k o rja tta v issa sellaiseksi, että k o u lu v o is i siinä aloittaa toim intansa.
K u iten k a a n k o u lu n peru stam ista ei v o id a selittää v a in n ä id en talou d ellisten e d e lly ty ste n y h tä k k isen p a ra n tu m isen p eru steella . E nn en k u in o p p ik o u lu saa
d aan perustaa, o n osoitettava, että se on p a ik k a k u n n an sivistysta rp een vaatim a.
L a itila n k oh d a lla tila n n e tässä suhteessa o li sellain en , että op p ik o u lu a k ä y v ien lasten lu k u o li ja tk u v a sti k oh on n u t. S a m oin o li k ä y n y t koulutuskustannusten, jo tk a k a lliin a ja n v u o k si o liv a t n ousseet tu n tu vasti. K o s k a esim erk ik si k u lk u y h te y d e t k o u lu p a ik k a k u n n ille o liv a t p erä ti h u on ot, oli k o u lu la ise lle h ankittava k ou lu a su n to, m ik ä aih eu tti k ou lu tta ja lle m e lk oise n m en oerän . E sim erkkin ä k u lk u y h te y k sie n h u on ou d esta v oid a a n m ainita, että v u o n n a 1944 L aitilasta k u lje te ttiin k u o rm a -a u to lla k ou lu la iset U u teen k a u p u n k iin m aanantaisin, ja sam alla ta v oin h eid ä t n o u d ettiin lau antaisin. T ä lla iseen jä r je s te ly y n o li ollu t p a k k o tu rv a u tu a siksi, että k y se ise llä v ä lillä p ä iv ittä in liik e n n ö iv ie n lin ja - a u to je n kap asiteetti ei riittä n y t k ou lu la isten k u ljetta m iseen . Näistä vaikeista olosu h teista jo h tu e n ei o le ihm e, että L aitilassa k e v ä tta lv e lla 1945 toim een pannussa k oem erk in n ä ssä op p ik o u lu u n h alu k k aita ilm oitta u tu i p u olisen toista - sataa, jo ista n o in 70 o li op isk elu n sa m uissa op p ik ou lu issa aloittan eita. K ou lu n toim in ta a o lik in sen tä h d en lä h d että vä h eti su u nn ittelem aan täy d ellisen 5- lu ok k a isen k e sk ik o u lu n p oh ja lta .
K o u lu lle a n ottiin peru stam islu paa, jo n k a V a ltion e u v o sto m y ön si tou k ok uu n 11. p ä ivä n ä 1945. T äm än jä lk ee n v o itiin o p e tta ja in v ira t ju lista a haettaviksi.
V a kin aisia v ir k o ja p äätettiin peru staa viisi, jo ista yh teen sisällytettiin k oulun
reh torin v irk a . P eru sta m islu p a ei k u iten k a a n ed e lly ttä n y t valtion a p u a , vaan k ou lu n o li tu ltava toim een om in v a roin . M y y m ä llä la h jo itu k sen m ukana tullutta ja k ou lu n k ä y ttö ö n sop im a ton ta om aisuu tta sekä saam alla la h joitu k sia eri yh teisöiltä ja y k sity isiltä k o u lu saattoi rah oittaa alkuhankintansa, jo ita tosin haittasivat tu n tu va sti m o n ie n ta rv ik k e id e n saan tivaik eud et. M on ista hankaluuksista h u olim a tta k a ik k i k o u lu n aloittam isen kan nalta vä lttä m ä tön saatiin sy k sy y n 1945 m en n essä h an k itu k si ja k o u lu v o i aloittaa toim in tan sa syysku un 3. päivän ä, jo llo in m y ös k o u lu ta lo v ih ittiin tarkoitu kseen sa.
V ih k iä isju h la n oh je lm a o li seu ra a va : A lu k si veisa ttiin virsi, jo n k a jä lk e e n p a n k in joh ta ja Jussi N olp p a ri p iti te rv eh d y sp u h een . T äm än jä lk e en rov a sti E. K allas su oritti k o u lu ta lo n k ä y ttö ö n v ih k im ise n . V ih k im isp u h etta seurasi y k sin la u lu ja , jo ita ro u v a A in o K u m p u la esitti. S eu ra n n een v a p a a n sanan aikana esittivät n a a p u rik o u lu t sekä p a ik k a k u n n a n y h te is ö t o n n e n to iv o tu k sensa a lk a v a lle k ou lu lle. L u k u k a u d e n a loitta ja isp u h een p iti re h to ri J o u k o P orra. P u h e p ä ä tty i ru k ou k seen , jo n k a jä lk e e n veisa ttiin lo p p u v irsi.
E nsim m äisessä lu k u su un n itelm assa (ks. lu k u a K o u lu n sisäinen toim inta), jo n k a k ou lu h a llitu s h ein ä k u u n 26. p ä iv ä n ä vah v isti, o li p y r itty antam aan k ä y tä n n öllisille a in eille v a rsin su u ri osuus. K o tita lou d e n , k ä sitöid en ja v eiston lisäksi k u u lu iv a t op etu sa in eisiin m aatalous, k u n n a llistieto ja v a p aaeh toisen a aineena k irja n p ito. N ä id en ta rk oitu ksen a o li p a lv e lla m ah d ollisim m a n su u ressa m äärin k ä y tä n n ön elä m ä n tarpeita.
K o u lu ty ö n jo alettua v a h v istettiin k o u lu n oh jesä ä n tö sy y sk u u n 13. päivänä, ja jou lu k u u n 4. p ä iv ä n ä V a ltio n e u v o sto a n toi k o u lu lle oik e u d en antaa k e sk i- k ou lu asteen päästötodistu k sia. N äin o li L a itila n y h te isk o u lu h y v ä k s y tty tä y si- m u otoiseksi, y k sityisek si k esk ik ou lu k si.
T od etta k oon , että L a itila n y h te isk o u lu o li en sim m äisiä y k sityisiä o p p ik o u luja, jo k a saattoi aloittaa toim in tan sa v iisilu ok k a isen a h eti peru stam isensa jälk een.
Lukion perustaminen
K ou lu n tu levaisu utta en n a k oi ih m eteltä v ä n selvästi k an na tu sy h d isty k sen jo h to k u n n a n 18. 2.1945 — siis en nen k o u lu n en sim m äisen lu k u v u o d e n alk a
m ista — tek em ä päätös, jo ssa se v u o sik o k ou k sen sille antam ien v a ltu u k sien n o ja lla päätti: »K o u lu s ta m u od osteta a n ns. va n h a n m u otoin en , k a h d ek sa n lu ok kainen, k a k sija k oin en , su om en k ielin en y h teisk ou lu , y h teisesti ty ttö jä ja p oik ia varten .»
K y sy m y s lu k io n peru stam isesta tu li aja n k oh ta isek si jo en sim m äisen lu k u vu od en aikana, k osk a k ou lu ssa o li toim in n assa k e sk ik o u lu n y lin lu ok k a.
T äm än lu ok a n op p ila id e n v a n h em m a t ja k o u lu n jo h to k u n ta p itiv ä t yh teisen n eu v ottelu k ok ou k sen h elm ik u u n 25. p ä iv ä n ä 1946. E sillä o li VT lu ok a n p eru s
tam inen seu raavana syk syn ä. R ov a sti E rk k i R auh a alusti asian, jo sta v irisi
v ilk a s k eskustelu , ja p ä ä tök sek si tuli, että m ik äli ta rp eellin en m äärä p y rk i
jö itä (8— 10) ilm oitta u tu u ja n ä id en va n h em m a t osallistu v a t lu ok a n perusta
m isesta ja yllä p itä m isestä a ih eu tu v iin ku stan nu ksiin ylim ä ä rä isellä m aksulla, v oita isiin V I lu o k k a aloittaa sy k sy llä 1946 yk sityisen ä, k ou lu n virallisten lu o k k ie n u lk o p u o le lla ole v a n a lu ok k an a. T äm än pä ä tök sen k ou lu n joh tok u n ta m y öh em m in v ah visti, v a ik k a jo sillo in o li k ä y n y t ilm i, ettei k ou lu h a llitu s tule m y ön tä m ä ä n p eru stam islu p aa a io tu lle lu ok a lle.
K o sk a k ou lu e d e lle en jo u tu i ra h oittam aan toim intansa o m in a vu in ilm an v a ltio n apua m m . jä rje stä m ä llä a rp a ja iset k esä llä 1946 ja saam alla avustuksia esim . kunnalta, jo n k a v u ositta in en tu k i e d e lle en k in on m erk ittävä, ja eräiltä y h d isty k siltä sekä tieten k in lu k u k a u sim a k su illa , tällain en uusi lu ok k a m er
kitsi ylim ä ä rä istä rasitusta k o u lu n ta lou d elle. K u n lisäksi laa jen n ettiin sam an
aikaisesti m y ös k esk ik ou lu a p y r k ijö id e n runsaan m äärän vu ok si, jo u d u ttiin kou lu rak enn u k sessa su orittam aan u ud istu stöitä ja p alkkaam aan uusia o p et
tajia. S eu rau k sen a näistä m en oista oli, että k o u lu k olm an n en toim in ta vuotensa aikana jo u tu i tu rva u tu m a a n v ela n ottoon . T äm än v ela n kan natusyh distyksen jo h tok u n n a n jä se n e t h e n k ilök oh ta isesti takasivat.
K u n sy y slu k u k a u si 1947 alkoi, o li koulussa seitsem än k esk ik ou lu lu ok a n lisäk si kak si y k sity islu o k k a a V I ja V II. M aalisk uu n 25. p äivän ä antam allaan p ä ä tök sellä V a ltio n e u v o sto m y ö n ty i k ou lu n k a n n atu syh d istyksen anom ukseen saada la a jen ta a k o u lu k a h dek san lu ok k aisek si, y lio p isto o n joh ta v a k si op p ila i
tok sek si sekä liittä ä m ain itu t y k sity ise t lu o k a t virallisesti k ou lu n yh teyteen . T änä v u on n a k o u lu lle m y ö n n e ttiin en sim m äisen k erra n m y ö s valtionapua.
T äm ä apu saattoi — v ä h y y d e stä ä n h u olim a tta — k ou lu n talou d en h iem an v a n k em m a lle p o h ja lle , k u in se tähän asti o li ollu t. K u iten k in k ou lu jou tu i e d e lle en k in tu rva u tu m a a n v ela n o tto ih in selv itä k seen ju ok sev ista m enoistaan, jo tk a in fla a tion takia m a rk k am ääräisesti ja tk u v a sti kas v oiv a t. T äm ä in fla to ri
n en k eh ity s a ih eu tti m y ös sen, että v u ositta in la a d itu t tu lo - ja m en o a rv io t eivät pitä n eet paik k aan sa, ja n äin o lle n m in k ä ä n la in en p itkä n tä h tä yk sen ta lou d en h o ito ei o llu t m a h d ollista. E i k u iten k aan o llu t ajateltavissa, että k ou lu ja tk u v a sti rah oittaisi toim in ta n sa v elk a p ä ä o m a n tu rv in , jo te n k u n uusi la k i y k si- ty iso p p ik o u lu je n v a k in aisesta v a ltion a v u sta 1950 tu li v oim a a n , uskottiin, että v e lk a k ie rre lo p p u isi ja k o u lu n ta lou s tu lisi h elp p oh oitoisem m a k si. N äin ei k u iten k a a n k ä y n yt, sillä uusi la k i asetti e d elleen k ou lu n h a ltija lle suuria ta lou d ellisia v e lv o itteita . N äistä ta lou d ellisista v a ik eu k sista joh tu i, että k ou lu talossa ei v o itu su orittaa tu ik i ta rp eellisia k o r ja u s- ja laajenn u stöitä, jo ten en nen p itk ä ä o li seu rau ksen a m e lk o in e n ahtaus, jo sta tieten k in k o u lu ty ö kärsi.
O len p o ik e n n u t k ou lu n talou teen otsik on ed ellyttä m ä stä aiheesta — lu k ion peru sta m in en — v o id a k se n i osoittaa, m in k ä laisten on g elm ien kanssa k ou lu n y llä p id osta vasta a v a t h en k ilö t jo u tu iv a t pain iskelem aan . Ja toisaalta, k ou lu n la a je n ta m in e n ja k eh ittäm in en ov a t aina riip p u v a isia ta lou d ellisista tekijöistä, jo te n p oik k ea m a ei lien e sitten k ään n iin suuri.
L a itila n y h te is k o u lu n 1959 v a lm istu n u t k o u lu ra k en n u s.
Uusi koulutalo
T ilanahtaus ja k o k o k o u lu ta lo n ep ä ta rk oitu k sen m u k a isu u s tu liv a t ajan m ittaan niin v a ik e ik si on g elm ik si, että n iille o li lö y d e ttä v ä jo k in ratkaisu, m ik äli k ou lu a aiottiin e d elleen keh ittää. R a tk a isu v a ih to e h to ja o li k ak si: jo k o laajen taa van haa k o u lu ta lo a tai rak en taa k ok on a a n uusi. M o lem p ia v a ih to eh toja tu tk ittiin jo v u osin a 1950— 51. Näissä tu tkim u ksissa k ä y te ttiin apuna asian tu n tijoita, jo id e n y k sim ie lin e n suositus oli, että k o k o n a a n u u d en talon raken tam in en tu lee ed u llisem m a k si jo k a suhteessa. L o p u llista päätöstä v ii
vä sty tti k u iten k in v a ik e a ta lo u d e llin e n tilan n e. R aken n u sasia o li silti ja tk u vasti esillä k a n n atu syh d istyksen k ok ouk sissa, ja u u tta v a u h tia h a n k k eelle an toi se, että eräät p a ik k a k u n n a n y h d isty k se t o liv a t k iin n ostu n eita va n h a n k o u lu ta lo n ostam isesta o m iin tark oitu ksiin sa. M y ö s ku n n an jo h to e lin te n p u o leen asiassa k ou lu n tah olta k ään n yttiin , ja n iid en su h ta u tu m in en o li v a rsin m yön teistä. K u n ta lu o v u tti tilu sva ih ton a k o u lu lle ton tin ja su ostu i takaam aan k ou lu lle raken nu slain aa 40 m iljo o n a a n m a rk k aan saakka. T äm ä v iim e k si m ainittu seik k a o li k o u lu n kan nalta erittä in tärkeä, sillä n e ra h a - ja v a k u u tu s
laitok set, jo id e n p u ole en alu stavasti o li lain a-asiassa k ä ä n n y tty , o liv a t asetta
n eet lainansaannin eh d ok si k u n n a n takauksen.
L o p u llisen ra k en ta m ispä ä tök sen k an n a tu sy h d isty s te k i sy y sk u u n 9. p ä ivä n ä 1955 pitäm ässään k ok ouk sessa. S a m a lla se v e lv o itti k a n n a tu syh d istyk sen jo h to k u n n a n ry h ty m ä ä n k iire ellisiin toim iin p iiru stu sten h a n k k im isek si sekä
ra h oitu k sen jä rjestä m isek si. S am an p ä iv ä n ä pitäm ässään kok ouk sessa y h d is
ty k sen jo h to k u n ta v a litsi ra k en n u stoim ik u n n a n , jo h o n tu liv a t p a n k in joh ta ja J. N olp p a ri, k u n n a n lä ä k ä ri A . K u m p u la ja ta lou sn eu v os A . Setälä. R aken n u s
ty ö n alkaessa tätä toim ik u n ta a la a jen n ettiin , jo llo in siih en ed ellisten lisäksi v a littiin jo h ta ja o p e tta ja J. K a n e rv a ja v oim iste lu n o p e tta ja R. K ask. A k tiiv isesti jo u tu i toim ik u n n a n ty össä olem a a n m u k an a m y ös k o n tto rin h o ita ja L a u ri N ikula k ou lu n jo h to k u n n a n jä se n en om inaisuudessa. P iiru stu k set tilattiin ja saatiin a rk k iteh ti L a u ri S ip ilältä, m u tta la in oitu k sen jä rje stä m in e n tu otti vaikeuksia.
L op u lta sek in saatiin jä rje sty m ä ä n . U usi k ou lu ta lo ra h oitettiin seuraavasti:
v a ltio n ty ö llisy y sla in a a 10 m ilj., y k s ity iso p p ik o u lu je n rakennuslainaa 14 m ilj., P ostisäästöp ank ista 9 m ilj., H e n k iv a k .-y h tiö S u om esta 10 m ilj., H en k iv a k .-y h tiö Salam asta 5 m ilj., V a k -y h tiö P o h jo la s ta 6 m ilj., Y k sity isk o u lu je n Eläkekassalta 5 m ilj., L a itila n k u nn alta 10 m ilj., L a itila n O suuskassalta 10 m ilj. ja L aitilan S äästöp an k ilta 10 m ilj., yh teen sä 80 m ilj. m arkkaa. L isäk si tu otti vanhan k o u lu ta lo n m y y n ti U rh eilu sä ä tiölle 8 m ilj. m arkkaa. T äm ä k au pp a v oitiin teh d ä k u ite n k in v asta u u d en k ou lu n valm istu ttua, jo te n n e rah at tu liv a t jä lk i
käteen.
K u n lain oitu s o li täten saatu jä rje sty k se e n , v o itiin r y h ty ä etsim ään u ra
k oitsija a . E du llisim m a n ta rjo u k se n tek i R a k en n u sliik e S u oram aa & K u m p p a nit, jo lle u ra k ka a n n ettiin 63.5 m ilj. m a rk a n u rakkah intaan. T ähän sum m aan e iv ä t sisä ltyn eet v e si-, lä m p ö-, v ie m ä r i- eiv ä tk ä sä h k ötyöt, jo tk a annettiin erillisin ä u rak oin a. L V I -t y ö t su o ritti V e sijo h to liik e H u b er Oy., säh köistäm is- ty ö t M y n ä sä h k ö O y. ja m a a la u sty öt M a alau sliik e T u u re L ehtonen .
R a k en n u sty öt a lo ite ttiin 9 .1 2 . 1957, ja ra k en n u k sen o li m äärä o lla valm iin a ta m m ik u u n 3. p ä iv ä n ä 1959, jo tta k ev ä tlu k u k a u si v o ita isiin aloittaa uudessa kou lu talossa. R a k en n u sty ötä v a lv o i ra k en n u tta ja n p u ole lta rakennusm estari R ein o L aih o, ja u ra k o itsija n vastaavan a m estarin a o li raken nu sm estari Skön.
T y ö t ed isty iv ä t a ik atau lu n m ukaisesti, ja u uden ta lo n lu ov u tu s ja vastaan otto tap ah tu i ta m m ik u u n 2. p ä iv ä n ä 1959.
V ih k im isju h la o li p ääsiäism aan antain a m a a lisk u u n 30. päivänä. Ju hla
ju m a la n p a lv elu k sessa saarnasi k o u lu n e u v o s J. M . M ik k ola , seurakunnan papit to im iv a t litu rg e in a ja k ou lu n p o ik a k u o ro avusti. V arsin aisessa ju h lassa suo
ritti ro v a sti E rk k i R auh a k ou lu n v ih k im isen ja op p ila sk u o ro esitti hänen k ir jo it
tam ansa kantaatin, jo n k a o li sä v e ltä n y t k u o ro n jo h ta ja , k a n tto ri-u rk u ri A a rn e V irta n en . Ju h la p u h een p iti k ou lu h a llitu k sen edu staja, ylita rk a sta ja K a a rlo H akam a. T ilaisu udessa p a lja stettiin m y ö s re h to ri J ou k o P o rra n m u otok u va, jo h o n ta rv itta v a t v a ra t o li saatu la h joitu k sen a k ou lu n en tisiltä ja silloisilta op p ila ilta . M u oto k u v a n o li m aalan n u t ta ite ilija T e o d o r S ch alin . P a lja stu s- pu h een p iti te o l.y lio p p ila s E rk k a N u rm i. T ä m ä n jä lk e e n o li v a p a a n sanan v u o ro , jo llo in on nittelu nsa e sittiv ä t m m . L a itila n ku nta ja seurakunta, L aitilan N u orisoseu ra , k an sakou lulautak un ta, k esk u skan sak ou lu n o p etta ja k u n ta sekä lä h iy m p ä ristö n op p ik ou lu t.
P a n k in jo h ta ja ja k a n n a tu s y h d is ty k s e n p u h e e n jo h ta ja J ussi N o lp p a ri p itä m ä ssä lo p e tta ja is p u h e tta u u d en k o u lu ta lo n v ih k iä isju h la ssa 30. 3. 1959
Uusi k ou lu ta lo o li a ja n m u k a in en ja silloiseen tila ta rp eeseen n äh d en avara.
Sen k ok on a istila vu u s on 12 700 m 3. L u ok k a h u on eita o li 13. P äärakennuksessa ova t lu ok k a h u on eid en lisäksi reh torin kanslia, op etta ja h u on eet, lu o n n o n h isto rian, fy siik a n ja k em ian erik oislu ok a t, op etu sk eittiö, veistosali, op p ila sru ok a la keittiöineen , v a h tim esta rin asunto sekä erilaisia a p u tiloja . S iipiosassa taas ova t voim istelusali, su ih k u - ja p u k eu tu m ish u on eet sekä a p u tiloja.
V alm istu ttu aan rak en nu s siis tä ytti täysin a ja n ja ta rp een vaatim u kset, m utta se o li m y ö s su u ri rasitus k o u lu n ta lou d en h o id o lle , oliv a th a n k ou lu n v ela t n y t y li 80 m ilj. m arkkaa. Osa v eloista , esim . v a lio lta saatu ty ö llis y y s laina, e d e lly tti 8 °/o:n k o rk o a ja 20 % :n k u oletu sta ja P ostisäästöp an k ilta saatu laina 8 °/o:n k o rk o a ja 10 °/o:n k u oletu sta vu osittain .
V aik eaa ta lou d ellista tilannetta, jo k a m m . h eija stu i lu k u k a u sim a k su jen korotu ksen a, k a n n a tu syh d istyk sen p u h e en jo h ta ja , p a n k in jo h ta ja Jussi N olp p a ri lu on n ehti vih k iä isju h la ssa esittäm issään loppu san oissa. H än totesi m m ., että koulun ta lou d elle olisi vä lttä m ä tön tä saada ep ä ed u llisten la in o je n k u o le tu k sissa ly k k ä y stä tai saada va ih d ettu a ne ed u llisem p iin .
M utta että tilan n etta ei sitten k ään k ou lu n taloudesta vasta a v ien tah olla koettu n iin toiv ottom a n a , m iltä se ehkä v e lk a su m m ien valossa n äyttikin , kuvaa kan natusyh distyksen v u o sik erto m u k se n lop p u p ä ä telm ä v u o d elta 1958 » . . . ei kai nykyisessä ed istyvässä ja k eh ittyvä ssä yh teisku n nassa, jossa ja tk u v a sti
su u n n itella a n ja peru stetaan m itä erila isim p ia laitok sia y h teisk u n n a n va roilla , anneta jo olem assa ole v a n o p p ila itok sen jo u tu a ylip ä ä sem ä ttöm iin ta lo u d elli
siin vaik eu k siin .»
Koulun tulevaisuus
Tätä k irjoitetta essa on u u d en k o u lu ta lo n vih k im isju h la sta k u lu n u t lähes p ä iv ä lle e n 11 vu otta. T änään v o id a a n todeta, että se rakennus, jo k a tu ol
lo in tu n tu i v ä ljä ltä ja tiloilta a n p itk ik si a jo ik si riittävältä, on n y t jo ahdas.
O llaan p ik k u h ilja a ajau tu m assa sam aan tilanteeseen, jo k a aikoinaan p ak otti u u d en k o u lu ta lo n h ankintaan. K a ik k i m a h d olliset apu tilat on m u utettu op e tu stiloiksi, ju h la sa li-v o im iste lu sa lin tilo je n riittä m ä ttöm y y s ku m m assakin k ä y t
tötarkoitu k sessa on k ip eä sti k oettu , u usien e rik o islu ok k ie n ta rv e on huutava.
N äistä n y k y isistä p u u tteellisu u k sista ei k u iten k a a n so v i sy y ttä ä k ou lu n sil
loisia ra k en ta jia k a u k o n ä k öisy y d e n pu utteesta: silloin o li m ah d oton ta aavistaa sitä op p ila sm ä ä rä n kasvua, jo k a n ä id en y h d en toista v u o d e n aikana on tapah
tunut. K a sv u on k oh d istu n u t n im en om a a n lu k ioon , jo n n e on jo u d u ttu peru s
tam aan rin n a k k a islu ok k ia . K e v ä ä llä 1959 o li k ou lu n k irjoissa 331 oppilasta, helm ik uu ssa 1970 n iitä oli 477. T ilan ah tau tta on o llu t lisääm ässä m y ö s lin ja ja o n k ä y ttö ö n otto , jo llo in y k si lu o k k a ty ö sk en telee sam anaikaisesti kahdessa lu okkah uon eessa.
K e v ä ä n 1970 y lio p p ila s k o k e la a t p en k in p a in a ja isissa a n .
L aajen n ussu u n nitelm at o v a t k y llä v a lm iin a , m u tta toisaalta v a r o je n puute, toisaalta käynnissä o le v a t k o u lu m u o d o n m u u tok set o v a t v iiv ä sty ttä n e et n iiden toteuttam isen.
A lk a n een v u o sik y m m e n e n aikana L a itila n y h te isk o u lu la k k a a olem asta siinä m uodossa, jossa se tähän asti on ollu t. M aalisk uu n 1. p ä iv ä n ä 1970 L aitilan ku nn an avaltu u sto tek i p eria a tepä ä tök sen p eru sk ou lu u n siirtym isestä kunnassa. T äm ä tapah tu u n iin pian, k u in v a ltio v a lta k a tsoo sen aih eellisek si.
Näin ollen tu lee n y k y in e n k esk ik ou lu a ste v ä h ite lle n su lau tu m aan u u teen p eru s
kouluun, m utta lu k io n asem a on y h ä jä rjestä m ä ttä . K o u lu n ta h olla k u iten k in toivotaan, että uusi k o u lu jä rje ste lm ä v o isi jo p a v ah vistaa lu k io n asem aa L aitilan kou lu k uvassa, sillä on han esim . täm än k evään a b itu rien ttien lu k u m äärä — 38 — eittäm ätön todistu s siitä, että lu k ioasteista k ou lu m u o to a L a iti
lassa tarvitaan.
K O U L U N S I S Ä I N E N T O I M I N T A
Lukusuunnitelmat
K o u lu n en sim m äisen lu k u su u n n itelm a n k ou lu h a llitu s v a h v isti 26. päivänä h ein äk u u ta 1945. K u te n jo a ik a isem m in k in o n tu llu t tod etu k si p y rittiin täm än lu k u su u n n itelm a n pu itteissa antam aan sija a ns. k ä ytä n n ön aineille.
M u uten se n ou d a tti v a sta a va n la isten v a ltio n o p p ik o u lu je n lu k usuunnitelm ia.
L u k u su u n n itelm a o li siis seu raava:
A i n e I II III IV
p. t.
V p. t.
Yht.
p. t.
Uskonto ... 2 2 2 2 2 10
Suomenkieli ... 4 3 4 3 4 18
Historia ja yhteiskunta
oppi ...
_
2 3 3 4 12Luonnonhistoria ja m aan
tiede ... 6 3 4 4 4 21
Matematiikka ... 5 3 4 4 4 20
Kem ia ... — — — 3 — 3
Fysiikka ... — — — — 3 3
R u o tsin k ie li... 4 3 3 3 2 15
Saksankieli ... — 5 5 4 3 17
M a a ta lo u s... — — 1 1 1 3
Kunnallistieto ... — — — 1 1 2
Kotitalous ... — — — — 3 — 3 — 6
Voimistelu ja terv.oppi 3 3 3 4 2 4 2 17 13
Veisto ja käsityö ... 2 2 2 — — 6
Piirustus ja kaunokirjoi-
tus ... 3 3 2 1 1 10
Laulu ja musiikkioppi . . 2 2 — — — 4
Yhteensä 31 31 33 33 34 33 34 161 163
Vapaaehtoiset aineet:
Laulu ... 1 1 1 3
Kirjanpito ... — — — — 1 1
Yhteensä 31 31 34 34 35 35 36 165 167
T äm ä lu k u su u n n itelm a o li voim a ssa 22. p ä iv ä ä n h ein äk u u ta 1948 saakka, jo llo in k ou lu h a llitu s h y v ä k s y i uuden, m y ö s lu k io n sisältävän lu k u su u n n itel
man. K e sk ik o u lu n op e tu so h jelm a p y s y i läh es entisellään, ja lu k iossa n o u d a tettiin n orm aalia lin ja ja o tto m a n lu k io n su u nn itelm aa. T äm ä lu k u su u n n itelm a selviää seuraavasta taulukosta.
A i n e I II III IV
p. t. P V
t.
VI VII V III Yht.
p. t.
Uskonto ... 2 2 2 2 2 2 2 2 16
Suomen kieli ... 4 3 4 3 4 3 3 3 27
Historia ja yhteiskunta
oppi ... 2 3 3 4 3 3 4 22
Luonnonhistoria ja m aan
tiede ... 6 3 4 4 4 2 2 2 27
Fysiikka ja k e m i a ... — — — 3 3 3 3 3 15
Matematiikka ... 5 3 4 4 4 5 5 5 35
Ruotsin kieli ... 4 3 3 3 2 3 3 3 24
Saksan kieli ... — 5 5 4 3 4 4 3 28
Englannin kieli ... 3 3 3 9
Maatalous ... — — 1 2 — — — 3
Kunnallistieto ... — — — — 2 — — — 2
Kotitalous ... — ■— — — 3 — 3 — — — 6
Voimistelu, urheilu ja
terveysoppi ... 4 4 3 4 2 4 2 3 3 3 28 24
Piirustus, muov. ja kau-
nokirjoitus ... 3 3 2 1 1 2 2 2 16
Veisto ja käsityö ... 2 2 2 6
Laulu ja musiikkioppi .. 2 2 4
Yhteensä 32 32 33 33 34 33 34 33 33 33 —
Vapaaehtoiset aineet:
Sielutiede ja filos... 1 1 1 3
Laulu ja m u s iik k i... — — 1 1 1 1 1 1 6
Kirjanpito ... — — — — 1 — — — 1
Yhteensä 32 32 34 34 35 35 36 35 35 35 —
P ien in m u u tok sin täm än su u n n itelm a n m u k aan toim ittiin aina v u o tee n 1962 saakka, jo llo in lu k iossa toteu tettiin lin ja ja k o . J o tätä en n en o li m aatalou s ja ku nn allistieto p oistettu k esk ik o u lu n op etu soh jelm a sta , ja n iid en tu n nit annettu m u ille ain eille. U utena ain een a o li k esk ik ou lu n p u o le lla a m m a tin - va lin ta op pi, ja jo h tok u n n a n p ä ä tök sellä k o k o kou lu ssa ry h d y ttiin k ok eilem a a n sam anaikaisesti p id että v ä ä lu o k a n v a lv o ja n tuntia. T äm ä v iim e k si m ain ittu m a h d ollisti lu o k a n v a lv o ja lle antaa m m . tapakasvatusta, jo ta o li to iv o ttu o p e tu soh jelm aan , ja sam alla se soi k o u lu lle tilaisu u d en y h teisten tilaisu u k sien jä rjestä m iseen ilm an, että v a rsin a iset op etu stu n n it niistä kärsisivät.
K ou lu h a llitu s v a h v isti täm än uuden, lu k ion lin ja ja k o o n p eru stu v a n lu k u suunnitelm an 8. p ä ivä n ä elok u u ta 1962. S en m u k aan V I lu o k a lle tu lev a
op p ila s v o i v a lita jo k o m atem aattisen tai k ie lilin ja n . M atem aattisen lin ja n v a lin n e e lla o li ko. ain een tu n tim äärä su u rem p i ja kurssi la a je m p i ku in k ie li- lin ja lla , jo n k a lisä k si h ä n ellä o li p a k ollisin a ain eina fy siik k a ja kem ia. K ie li- lin ja n v a lin n u t o p p ila s taas p u olesta a n jo u tu i lu k em aan k olm an ten a vieraan a k ielen ä latinaa, m u tta su orittam aan m atem atiikassa v a in ns. ly h y e n kurssin.
aS>
aSoi H3 OJ
CO
rt s
r3
rt rt
co
rt rt rt
i-H
rt
O)• pH
rt rt
Ort
rt
&
§ . S
* So ►»
r t r—<
o M
rt rt
rt
^ ä
a
CO
COesi
CO CO 50 Tf (M 1-t
a
05 LO
to OJ O to 05 H (M 05 CO
05 (N
co m
esi co r f esi co co r f co n
co
co m
esi co co esi co r f r f c o c s i
co rf
co m
CSICOCOCSI CO r f r f COCSI
CO - f
CO CO c—
CO CO
CS] r f r f r f r f CSJ CO r f
esi co co Tf r f co r f r f
N ^ CO Tf r f CO m r f esi esi
CO d CO r f CO m co co esi esi
r f CO o i esi
r t o O, e a a
0 ctj
xt» ^ S S .«
X! ^
>. 4->.
co .2
.2 o
1 I
.2§
X J
rt
1
. S CO
.£ 3
1 1
:=j 0) S -a
>> 3S
o s a
o 'o W >
.2.
4-Jco rt rt g -
rt
'& 3 3 äO i > c/i c/a
o s -g .p aa o
rt
M > S <
rt *r-j
4-> a>
rt rt
o3 a>rt rt 3 a ^ rt .g
> co a
- ö
rt rt
3 rt s a
K o u lu n n y k y in e n lu k u su u n n itelm a o n p erä ti tu ore, sitä ru v ettiin to te u t
tam aan sy k sy llä 1969. S en m u k aan k ou lu n en sim m äin en v iera s k ieli vaih tu i saksasta englantiin, jo n k a op isk elu aloitetaan jo en sim m äisellä lu ok a lla . T ähän m u u tok seen v a ik u ttiv a t en sin n äkin e n g la n n in y h ä v a n k k e n e v a asem a y le is m aailm allisena k ielenä, sekä se, että L a itila n k an sakou luissa o p p ila a t lu k ev a t pak ollisen a k ielen ä en glan tia. E i olisi o llu t m ielek ä stä p a k otta a yh teisk ou lu u n tu llu tta op p ilasta op isk elem a a n saksaa, jo llo in k an sakou lussa aloitettu e n g la n nin op isk elu o lisi ta va lla a n m e n n y t h ukkaan . R u otsin op isk elu a loiteta a n n y t vasta toisella luokalla.
M yös lu k io n k ie lilin ja n k olm as k ieli v a ih tu i latin asta ranskaan, jo n k a k at
sottiin p a rem m in p a lv e le v a n n y k y a ja n v a atim u ksia ja ta rjoa v a n ns. »e lä vänä k ielen ä » su u rem m at k ä y ttöm a h d ollisu u d et, m ik ä tieten k in a k tiv oi ko.
aineen opiskelua.
V apaaeh toisten ain eiden m äärää lisä ttiin tässä uusim m assa lu k u su u n n i
telm assa siten, että k esk ik ou lu n ylä a steen ty tö illä on n y t m a h d ollisu u s osallistua k äsitöih in IV rllä ja V rllä lu ok a lla k ah den v iik k otu n n in p uitteissa ja lu k io n p o jilla on m ah dollisu u s saada op etu sta k otita lou d essa tunti viik ossa. Runsas osan ottajam äärä k u m m assak in aineessa osoittaa, että te h ty u udistu s o li tar
peen vaatim a. N y k y isin n ou d a teta a n siis seu raavanlaista lu k u su u n n itelm aa:
A i n e I II III IV p. t. P-
V t.
Yht.
p. t.
VI kl ml
VII kl ml
VIII kl ml
Yht.
kl ml
Koko koulu yht.
kl ml
Uskonto ... 2 2 2 2 2 10 2 2 2 6 16
Suomen kieli ... 4 3 4 3 4 18 3 3 3 9 27
Historia ja yhteiskuntaoppi . . 2 3 3 4 12 3 3 4 10 22
Luonnonhist. ja maantiede . . 6 3 4 4 4 21 2 2 2 6 27
Fysiikka ja kemia ... 4 3 4 3 8 6 3 3 3 9 p. 17 t. 15
Matematiikka ... 5 4 4 4 4 21 3 5 3 5 3 5 9 15 30 36
Ruotsin kieli ... 4 4 4 2 14 3 3 3 9 23
Englannin kieli ... 4 4 4 3 3 18 4 4 3 11 29
Saksan kieli ... 5 3 5 3 5 3 15 9 15 9
Ranskan kieli ... 3 3 3 9 9
Kotitalous ... 3 3 6 t. 6
Voimist., urheilu ja terv.oppi . . 4 3 4 4 3 4 3 19 17 3 3 3 9 p. 28 t. 26
Kuvaamat, ja kirj... 3 3 2 2 2 12 2 2 2 6 18
Veisto ja käsityö ... 2 2 2 6 6
Musiikki ... 2 2 4 4
Ammatinvalintaoppi ... 1 1 1
Yhteensä 32 32 33 33 34 34 35 33 33 33 33 33 33
Vapaaeht. aineet:
Sielutiede ja filosofia ... 1 1 1 3 3
Kotitalous (pojat) ... 1 1 p. 2 p. 2
Musiikki ... 1 1 1 3 1 1 1 3 6
Käsityö (t y t ö t )... 2 2 4 t. 4
Kirjanpito ... 1 1 1
Yhteensä 32 32 34 34 37 36 39 p. 36 p. 36 p. 36
t. 35 t. 35 t. 35
K O U L U N H A L L I N T O
Kannatusyhdistys
Y lin tä päätän tävaltaa k ou lu n asioissa k ä yttä ä L a itila n y h te isk o u lu n k a n n a tu syh distys r.y. k ou lu n y llä p itä jä n ä . S e p eru stettiin — k u ten h istoriik k iosa n alussa olevasta p ö y tä k irja n lain au ksesta n ä k y y — sy y sk u u n 30. p ä iv ä n ä 1944.
K a n n a tu syh d istyk sen tä rk ein to im ie lin on v u o sik o k o u s, jo k a h y v ä k s y y k o u lu n - tilin p id on ja päättää seu ra a va n v u o d e n tu lo - ja m en oa rv iosta , va litsee k ou lu n joh tok u n n a n jä sen et ero v u oro ssa o le v ie n sija a n sekä sam oin om a n jo h to k u n tansa jäsenet. N äitä v u o sik ok ou k sia y h d isty s on p itä n y t sä ä n n öllisesti kerran vuodessa, m utta tä rk eid en ta lou d e lliste n ra tk a is u jen e d e llä m y ö s u seam m ink in.
Jäseneksi v o i liitty ä jo k a in e n h y v ä m a in e in en S u om en k ansalainen, jo n k a y h d isty k sen jo h to k u n ta h y v ä k s y y , sekä m y ö s e rila iset y h teisöt. Jäsenm aksu o n 5 m k ja ain aisjäsen iltä 50 m k.
K a n n a tu syh d istyk sen jo h to k u n n a n teh tä vä n ä o n toim ia v a lm istelev a n a ja toim een p anevan a elim en ä v u o sik o k o u k se n tek em ien päätösten m ukaan. T ähän joh tok u n ta a n o v a t k u u lu n eet seu ra a va t h e n k ilöt:
Jussi N olp p ari, p a n k in jo h ta ja 1944— 1969, p u h e en jo h ta ja n a 1944— 66 A r v o K u m p u la , k u n n a n lä ä k ä ri 1944— 1960
S am u li S im ula, ta lou sn eu v os 1944— 1947 Ju ho P ilp p u la , k u n n a llisn eu v os 1944— 1958
E ino Inkala, p a n k in jo h ta ja 1944— 1945 ja u u d e lle e n 1958— 1968 L auri N ikula, k o n tto rin h o ita ja 1944— 1959
K aarlo K orp ela , eläin lääk äriasessori, lisä jä sen en ä 1945 ja varsin aisen a jä sen en ä 1961— edelleen.
G. B erg gord h , ap teek k a ri 1945— 1946 E rkki L aih o, kau ppias 1946— 1957 A rttu ri Setälä, ta lou sn eu v os 1947— 1969
E ero H onkinen, k u n n a n jo h ta ja 1958 — ed elleen , p u h e e n jo h ta ja 1966 — ed elleen S eppo S im ula, m a a n v ilje lijä 1959— ed elleen
S alm e V aris, a p teek k a ri 1968— e d elleen
V alittu na sih teerin ä o n jo h to k u n n a n k ok ou k siin osa llistu n u t k o u lu n reh tori.
K o u lu n jo h to k u n ta 1959. H e n k ilö t v a sem m a lta : k u n n a n jo h t. E. H o n k in en , k on tto rin h o it.
L. N ik u la, elä in lä ä k in tö a s esso ri K . K o r p e la , k u n n a n lä ä k . A . K u m p u la , v t. reh t., leht.
K . A la -K a ila , p a n k in jo h t. J. N o lp p a ri ja p a n k in jo h t. E. In kala.
Johtokunta
K o u lu n h a llin toa v a rten on k o u lu n y llä p itä jä n asetettava joh tok u n ta . Sen teh tä v iä o v a t m m . k o u lu n oh je sä ä n n ö n ja lu k u su u n n itelm a n laatim inen , reh torin, o p e tta jie n ja to im ih e n k ilö id e n va litsem in en sekä n ä id en palkkauksen m äärääm in en, sy y stie d o n a n n o n ta rk a sta m in en ja h y v ä k s ym in en , lu k u k a u si
m aksussa m ah d ollisesti ta p a h tu v ien m u u tosten esittäm inen kan natusyh d istyk selle ja v a p a a o p p ila sp a ik k o je n ja k a m in en . N äin o lle n jo h to k u n ta on varsin kesk ein en e lin k ou lu n h allin nossa. S iih en k u uluu kuusi varsinaista jäsentä ja itseoik eu tettu n a k o u lu n reh tori. V u ositta in on aina kaksi jäsen tä e ro v u o rossa.
K o u lu n jo h to k u n ta a n o v a t ku u lu n eet:
A r v o K u m p u la , kunn an lääk äri, p u h e e n jo h ta ja 1945— 1960
K a a rlo K orp ela , elä in lä ä k in töa sessori 1945— ed elleen , p u h e e n jo h ta ja 1961—
e d elleen
L a u ri N ik ula, k o n tto rin h oita ja , 1945— 1959, sih teeri ja ta lou d en h oita ja
K o u lu n n y k y in e n jo h to k u n ta . H e n k ilö t v a sem m a lta ed e s s ä : a p te e k k a r i S. V aris, elä in - lä ä k in töa sessori K . K o r p e la ja k u n n a n jo h t. E. H o n k in en . T a k a n a m a a n v ilj. E. S etälä,
r e h to r i R. K a sk , m e tsä n h o it. A . L ip p o n en ja m a a n v ilj. S. Sim ula.
E ino Inkala, p a n k in jo h ta ja 1945— 1968, sih teeri Jussi N olp p ari, p a n k in jo h ta ja 1945— 1969 Juho P ilpp u la , k u n n a llisn eu v os 1945— 1955 E ero H onkinen, k u n n a n jo h ta ja 1955— e d elleen A rv o L ip p on en , m etsä n h oita ja 1959— ed elleen S alm e V aris, a p teek k a ri 1961— ed elleen S ep p o Sim ula, m a a n v ilje lijä 1968— e d elleen E ero Setälä, m a a n v ilje lijä 1969— e d elleen
Lisäksi joh tok u n ta a n k u u lu u itseoik eu tettu n a op p ila itok sen reh tori, jo k a m yös vu od esta 1955 a lk a en on toim in u t jo h to k u n n a n sihteerinä.
Vanhempainneuvosto
V an h em p a in n eu v oston va litsee k u n n a n va ltu u sto, jo te n se on rin n astetta
vissa k u nn allisiin lau tak u n tiin. S en teh tävän ä o n edistää k ou lu n ja o p p i
laiden va n h em p ien y h teistoim in taa. N eu v o ston p u h e e n jo h ta ja o n m y ös ollu t
päättäm ässä jo h to k u n n a n kanssa vap aa op p ila sp a ik oista . N eu v oston toim inta e i ehkä aina o le o llu t n iin vilk asta, k u in sen asian tä rk ey teen n äh d en olisi p itä n y t olla. K u ite n k in o n ilo lla tod etta va , että v a n h e m p a in n e u v osto yhdessä o p e tta ja k u n n a n kanssa on läh es v u ositta in jä rje stä n y t o p p ila id en van h em m ille ta rk o ite ttu ja tilaisu u k sia, joissa on p u o lin ja toisin se lv ite lty k ou lu työssä esiin tu lleita on gelm ia . T ila isu u d et o n yleen sä raken nettu teem aillan m u o
toon , jo llo in on p y r itt y selv ittelem ä ä n m ä ärä ttyä k ou lu n k ä y n tiin liitty v ä ä seikkaa. E sillä o v a t o lle e t v iim e v u osin a m m . sellaiset aih eet k u in lin ja n v a lin ta lu k io o n siirryttäessä, m itä k ou lu od otta a k od ilta ja k o ti k oululta, k esk ik ou lu la isen am m a tin v a lin ta tai en sim m äisen lu o k a n o p p ila id e n v a n h em p ie n tu tu stu ttam in en k ou lu u n , o p e tta jiin ja eri a in eiden opiskelussa esiin ty v iin erity iso n g e lm iin . A in a o n m y ö s v a ra ttu aikaa h en k ilök oh ta isiin keskus
telu ih in v a n h em p ien ja o p e tta jie n v ä lillä , ja näissä keskusteluissa on m on i ep ä selv ä asia tu llu t se lv itety k si, jo llo in ty y ty v ä is y y s on o llu t m o lem m in p uolista.
K o u lu n v a n h e m p a in n e u v o sto n jä se n in ä o v a t o lleet:
A lla n S u om in en , op etta ja , p u h e e n jo h ta ja 1945— 1954 V ä in ö H eik kilä, m a a n v ilje lijä 1945— 1954
K y ö s ti H elevä, isä n n öitsijä 1945— 1961, p u h e e n jo h ta ja 1954— 1957 E rk k i L a ih o, k au pp ias 1945— 1954
V ilja m i S u rvon en , m a a n v ilje lijä 1945— 1948 O lli T iih on en , le ip u ri 1945— 1947
A lli T iih on en , o m p e lija 1947— 1948
E m il P o h ja la in e n , m a a n v ilje lijä 1948— 1957 K a a rlo L eh m u skosk i, o p e tta ja 1954— 1957
E rk k i N urm i, to im itu sjo h ta ja 1954— ed e lle e n , p u h e e n jo h ta ja 1961— ed elleen N iilo R ytsölä , m a a n v ilje lijä 1954— 1961
A r v i T u k ia in en , k irk k oh erra , p u h e e n jo h ta ja 1957— 1961 S a m u el S u om in en , asioitsija 1957— 1960
A im o L a ih o, k a n sa n ed u sta ja 1961— 1966 M artti S alon en , m u u ra ri 1961— 1968 M eeri S eik ola , em än tä 1961— 1966 T o iv o T apani, m a a n v ilje lijä 1961— 1966 L a h ja Isotupa, em än tä 1966— e d e lle e n M atti K aila, m a a n v ilje lijä 1966— 1968 T a rm o S iiv o n en , m a a la ri 1966— ed elleen T u o m o A lk ila , m a a n v ilje lijä 1968— ed elleen A r v o Seitala, a u to ilija 1968— e d elleen
J o u k o P orra 1945— 1958
R ein o K a sk 1959— e d e lle e n
Y r jö V ih e r v ä v t:n ä k e v ä tlk . 1950
K u sta a A la -K a ila v t:n ä 1958— 1959
E nsim m äisek si re h to rik si jo h to k u n ta va litsi filo s o fia n m a isteri J ou k o P o r ran. H än o li sy n ty n y t h elm ik u u n 16. p ä ivä n ä 1904 S ärkisalossa, tu llu t y li
o p p ila a k si T u ru n S uom alaisesta ly seosta 1929 ja filo s o fia n k a n did aatik si T urun Y lio p isto sta 1932. E nnen v alintaansa L a itila a n reh tori P o rra o li toim in u t K an n u k sen Y h te isk ou lu n lu o n n o n h is to ria n ja m a a n tieteen op etta ja n a sekä reh torin a v. 1934— 1945. L ain aan tähän k o u lu n jo h to k u n n a n p ö y tä k irja a n k ir
jo ite tu t m u istosan at re h to ri J o u k o P orrasta. »R e h to ri J o u k o P orra n k u olem a o li raskas m en ety s k o u lu lle h enkisessä m ielessä. H än tuli k ou lu n reh torik si sen p eru stam isvaih eessa k esä llä 1945 oltu aan sitä en nen 10 v u otta K an n u ksen Y h teisk ou lu ssa sam assa toim essa. K o lm en toista v u o d e n a jan hän ehti olla L a itila n y h teisk o u lu n reh torin a.
T ied em ie h elle om in a isella ob je k tiiv isu u d e lla , h u o le llisu u d e lla ja täsm älli
sy y d e llä hän n äin ä v u o sin a jo h ti op p ila itok sen sa toim in taa. H äm m ästyttävän n op ea sti k ou lu sta m m e tu li 8 -lu ok k a in e n yh teisk ou lu , jo k a o n h y v in täyttänyt teh tävän sä paik k a k u n n a lla . O soittaen ilm iöm ä istä k e sk itty m isk y k y ä ja k a u k o
n ä k ö isy y ttä k aikissa k oh d a lle en tu lleissa teh tävissä re h to ri P o rra tahdikkaasti ja m a ltillisesti oh ja si asioita niin, että k o u lu n om ista ja t aina v o iv a t olla lu o tta v a ise lla m ie le llä kou lu nsa m en estym isestä.
R eh to ri P orra lla o li erin om a in en k y k y päästä lasten ja n u orten u sk o
tuksi. H erk ästi hän ero tti n u orten edesottam uk sissa oh im en evät, h eid ä n ikä
k auteensa liitty v ä t te o t vaarallisista. H a rk itu lla ja oik eu tetu lla ankaruudella, m u tta k u iten k in a n teek sian tavaisella m ie le llä ja v e to a v illa , sydäm estä tu lleilla k eh otu k silla h än osasi o p p ila ita ojen ta a ja v ie d ä h eitä h y v iin harrastuksiin.
V ilp ittö m ä sti hän iloits i h eid ä n kanssaan saavu tu ksista niissä. T ark astajat sa n oiv a tk in h ä n en k ou lu a n sa fa m iliä ä risek si sen va p a a n ja k od ik k a a n tu n nel
m a n jo h d osta , m ik ä siin ä v a llitsi. T ä y d estä sydäm estään hän o li om aksunut u sk on n ollis-isä n m a a llisen eläm änk atsom u ksen , jo n k a hän tah toi n u orisollek in välittää. U sk on n o llin e n p iirr e h änessä v a h v istu i v iim e isin ä vu osin a. Ei niin, että hän raam atullisista asioista olisi pu hu n u t, h änhän oli lu on n on h istoria n ja m a a n tieteen op e tta ja ja p u h u i ra k k a u d ella ja asian tu n tem u k sella luonnosta, m utta hän p u h u i ja v a ik u tti n iin k u in v o i teh dä ih m in en, jo k a elää Jum alassa.
H änen olem u k sen sa p u h u i aina J u m a la n k u nniasta ja läh im m äisen rak k au desta, olip a p u hu ttavana asiana m ik ä tahansa. N äiden su u rim p ien k ä sk y jen m u k aan hän eli k o k o sielu lla a n ja ru u m iillaan . V a ik k a h än o li ru u m iilli
sesti ta u tien ru ntelem a, k a in a losa u v o jen varassa v a ik ea sti liik k u v a sairas m ies ja v a ik k a h än ellä itsellää n o li h u olia toisille k in jak aa, otti hän v ilp ittö m ästi osaa toisten ih m isten m itä ttöm iin k in v a stoin k ä y m isiin ja k ok i lohduttaa ja auttaa heitä. H än su orastaan ty rm isty tti ystä vä n sä iloisella lu on teellaan ja sillä ra u h a llisu u d ella , jo lla h än kip u ih in sa suhtautui. R u k o ille n ja työtä teh d en hän sisukkaasti a listi k a ik en a in eellisu u d en p a lv elem a a n henkisiä ta rk oitu speriä. P a ik k a k u n ta la iset tu le v a t m uistam aan re h to ri J o u k o P orran p ersoon a n .»
Jo reh tori P o rra n sairau d en aikana o li reh torin teh tä v iä h oita n u t v a ra reh torin om aisuudessa le h to ri K u staa A la -K a ila . R e h to ri P o rra n k u oltu a hän lu p au tu i toim im aan vt. reh torin a seu ra a va n lu k u v u o d e n ajan. L e h to ri A la -K a ila o li va littu m a tem a tiik a n ja lu o n n o n op in op etta ja k si 1947 ja v a ra reh torik si 1956. T äm än virk a -a sem a n sa v u o k si h än jo u tu i a k tiivisesti ottam aan osaa n iihin m on in a isiin teh tä viin , jo ita u u d en k o u lu ta lo n k ä y ttöö n o tto ja v ih k iä isju h la t la itok sen jo h ta ja lle an toivat.
1959 reh torin v irk a a n v a littiin v o im iste lu n o p e tta ja R ein o K ask. H än et oli v a littu p oik ien v oim iste lu n ja te rv e y s o p in o p e tta ja k si 1956. T ätä en nen hän oli o llu t vastaavassa v irassa R u o v e d e n ja V irta in y h teisk ou lu ssa . L isäksi hän toim i vt. reh torin a R u o v e d e llä 1955— 1956. E nn en v a lin ta a täm än k ou lu n reh torik si v o im istelu n o p e tta ja K a sk o li m u k an a m m . u u d en k o u lu ta lo n ra k en nustoim ikunnassa, jo te n h ä n ellä o li tie tty tu n tu m a k ou lu n asioiden h oitoon . H änen reh torik a u d ella a n on k o u lu n toim in ta m on ip u olistu n u t, m m . lin ja ja k o on otettu tän ä aikana k ä y ttöön .
R eh torin teh tä viä on h oita n u t k e v ä tlu k u k a u d ella 1950 leh tori, silloin en v a ra reh tori Y r jö V ih erv ä .
Opettajat
K u n k ou lu sy k sy llä 1945 a loitti toim intansa, o li sen p a lv e lu k see n k iin n i
tetty v iisi va k in a ista ja k o lm e tu n tiop etta ja a . N äistä en sim m äisen v u o d e n opettajista on ed elleen k o u lu n p a lvelu k sessa leh to ri Y r jö V ih e rv ä , jo k a toim ii n yt h istorian, y h teisk u n ta op in ja ta lou stied on v a n h em p a n a leh torin a.
T ällä h etk ellä on k o u lu n p a lv elu k se e n k iin n ite tty k a k sik y m m en tä y k si o p e t
tajaa, jo ista ku usitoista o n va k in a isen tai y lim ä ä rä isen n im ityk sellä .
T y y d y ty k s e llä v o id a a n todeta, että o p e tta jie n va ih tu v u u s on v u o si v u o d elta p ien en ty n y t, m ik ä k ou lu n k annalta o n tieten k in h y v ä asia. S elity s tähän k eh ityk seen lie n e e löy d että v issä paran tu neista asu n to-olosu h teista Laitilassa.
Vakinaiset ja ylimääräiset opettajat
A la -K a ila , K ustaa, fil.m aist., m atem atiik k aa, lu o n n o n op p ia (k irja n p itoa , m aa
tilataloutta, p oik . voim ist.) 1947— ed elleen . V a ra reh to ri 1956— 59, k ou lu n vt.
reh tori 1958— 59.
A la -J u u sela , E lvi, k otita lou sop ., liik u n n a n o h j., k otita lou tta ja tytt. v oim ist.
1969— edelleen.
A lik osk i, Elsa, fil.m aist., ruotsia, saksaa, m a a n tietoa 1952— 53.
A rv on en , A r v o , fil.ka n d ., ruotsia, saksaa, h istoriaa ja k u n n a llistietoa 1946— 48.
H eikkilä, H eim o, fil.m aist., h istoriaa ja k u n n allistietoa, p oik . voim ist. 1947—
56.
H einonen, O lavi, fil.m aist., ruotsia, en glan tia, p oik . voim ist. 1953— 54.
