• Ei tuloksia

Muistikuvia pappilan koulusta · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Muistikuvia pappilan koulusta · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Tapani Kantola

M u is t ik u v ia p a p p il a n k o u l u s t a

Laukaan yhteiskoulun ensim­

mäiset 42 oppilasta aloittivat kou­

lutyönsä Pellosniemen pappilan tu p a ra k e n n u k s e s s a s y k s y llä 1951. Ensimmäisestä koulupäi­

västä muistikuvani on hämärä, mutta muistan sen, että tunnelma oli jotenkin jännittynyt. Olihan kaikki uutta ja jännittävää. Oppikoulua oli odotettu pitkään. Omaa koulua odotellessa osa oppilaista oli käy­

nyt kansakoulua normaalia neljää vuotta pitempään lähtemättä pyr­

kimään ympäristön oppikouluihin.

Oman jännityksensä koulupojan mieleen tietenkin toivat uudet oppi­

lastoverit. Osa oppilaista oli tuttuja kirkonkylän kansakoulusta, mutta runsaasti oli uusia tuttavuuksia pi­

täjän muista kouluista ja kolme op­

pilasta oli jopa Jyväskylästä.

Koulun opettajakunta oli pää­

osin paikkakunnalta tuntiopettajik­

si pestattuja henkilöitä. Puuhakas kirkkohe rra Arm as S alm enkivi opetti uskontoa ja toimi koulun reh­

torina. Kanttori Martti Jussila huo­

lehti musiikin opetuksesta. Poiki­

en käsityötä ja voimistelua opetti Jaakko Heikkilä, tyttöjen käsitöitä Sirkka Salmenkivi jne.

Maisteri Lea Rautio oli ainoa päätoiminen opettaja, joka toimi myös luokanvalvojana. Saadak­

seen riittävästi opetustunteja hän joutui olemaan todellinen monitai­

turi. Hän opetti suomea, ruotsia,

matematiikkaa, maantietoa, piirus­

tusta ja tytöille voimistelua.

Pienen koulun ongelma olikin saada aineenopettajille riittävästi tunteja. Mieleeni on jäänyt myö- hemmiltä vuosilta lähinnä huvitta­

viakin tapauksia. Esimerkiksi uu­

den rehtorin, Kalle Huotarin liikun­

tatunnit alituisine Jokiniemen lenk- keineen. Opettajan jäädessä reh­

torin töihin meidän lenkkim m e ajaksi suuntavaistomme saattoi pettää ja johdattaa meidät kylälle.

Kun vastaavasti päätoimisiksi voi- misteluopettajiksi oli valittu innos­

tavat Antti ja Päivikki Elomaa, mui­

den tuntien puutteessa Antille teh­

täväksi lankesi opettaa myös maa­

taloutta. Pääasiassa tämä kau-

Laukaan yhteiskoulun ensimmäiset oppilaat ll:na lukuvuotenaan 1952-53.

Yiärivi \/as: Jussi Natri, Eila Hakonen, Paula Kariniemi, Helena Kovanen, Helky Laapotti, Rauno Harsu, Vuokko Mömmö (aik.-52), Tellervo Natri (alk.-52), Tuula Änkilä, Pirkko Rutanen (aik.-52). Seur.rivi vas: Tapio Koivistoinen, Jaakko Moilanen, jutun kirjoittaja Tapani Kantola, Marja-Leena Muinonen, Ulla Vesterinen, Eila Fiyktman, Varpu Liukkonen, Kerttu

Peltokangas, Anneli Paananen, Elina Kalmari (aik.-52). Seur.rivi vas: Hilkka Jokinen, Eeva Marja Riipinen, Eila Norja, Sirpa Karttunen, Liisa Linnakailio, Kristiina Kalmari, Liisa Kupiainen, Marja-Leena Raivio, Tytti Ollikainen. Edessä vas: Kari Nurminen, Timo Karvinen, Taisto Silvennoinen, Simo Isoaho, Simo Hovinen, Kaija Kautto, Seija Laine, Raili Fiyktman, Airi Taipale, Terttu Löfgren, Terttu Ahonen. Kuvasta puuttuvat: V. -51 aloittaneista Laila Finni, Osmo Taion-Poika, Jouko Rahkola, Taimi Matilainen, Tapani Fiyktman, Keijo Mäkipunto.

2 2

(2)

Pappilan oppilaita luokkakokouksessa v. 2001.

Pojat vas. Simo Hovinen, Timo Karvinen, Tapio Koivistoinen, Tapani Kantola, Tapani Flyktman ja Juhani Natrl.

Tytöt vas. Tuula Änkilä (nyk.Kaipainen), Liisa Kupiainen (Nygren), Anneli Paananen, Ulla Vesterinen (Karanta), Sirkka Laapotti (Ikonen), Liisa Llnnakalllo (Kautto), Eila Flyktman (Kallioinen), Ella Norja (Paukamainen), Seija Laine (Rämö), Terttu Ahonen (Tikka), Sirpa Karttunen (Pietilä), Helena Kovanen (Kemppi), Kaija Kautto (Korhonen).

Kari Nurminen ja Jouko Rahkola olivat myös mukana, mutta kuvanottohetkellä eivät olleet paikalla)

punkilaispoika luki meille maanvil- jelysopin oppikirjaa, mutta usein ennen tunteja hän kävi minulta ky­

symässä, että mitähän tuo ja tuo sanonta oikein tarkoittaa. No, An­

tilla oli tunteja ja lukusuunnitelma toteutui.

Palatakseni takaisin pappilan tupaan muistuu mieleeni tapaus la u lu tu n n ilta . K a n tto ri Ju ssila saattoi joskus tulistua meidän poi- kaviikarien pelleilyyn. Hän oli il­

meisen hyväkuntoinen mies, kun hermostuttuaan nappasi eräänkin kurittoman pojan kevyesti olka­

päälleen ja vei vauhdikkaasti ulos.

Pojan pää vaan kolahti oven ka­

manaan niin, että pölyt karisivat vuorilautojen välistä.

Kun koulu oli uusi ja vähäva­

rainen, opetusvälineet olivat vaa­

timattomia. Niitä oli haalittu sieltä ja täältä. Soittokellon tärkeää teh­

tävää hoiti isäni luvalla kotoa tuo­

mani vanha messinkinen aisakel- lo. Siihen kiinnitin nahkaremmin kädensijaksi. Muistelen sen olleen käytössä vielä uudellakin koulul­

la. Sen myöhemmistä vaiheista ei oie tietoa.

Henkilökohtaisesti ehkä par­

haiten mieliin on jäänyt erikoinen koulupäivä pappilan tuvan ajoilta.

Oli nimittäin lahjoituksina pitäjäläi­

siltä kerätty sahapuita uuden kou­

lun rakentam iseksi Saralinnan mäelle. Osa puista oli ajettu raken­

nuspaikalle, mutta kävikin ilmi, että ne sahattaisiin Tyvelän sahalla.

Puiden siirtämiseksi sahalle oli jär­

jestetty talkoot. Kuljetusvälineinä siihen aikaan käytettiin hevosia.

Tuumasta toimeen, rehtori Sal­

menkivi organisoi niin, että pappi­

lan naapurissa asuva Moilasen Jaakko sai kotoaan hevosen tuk­

ki rekien kanssa koulupäiväksi käyt­

töönsä. Minä suurikokoisena pää­

sin ainakin mukaan ja tietenkin reh­

tori, kirkkoherra Salmenkivi oli yh­

tenä mukana. Ajoimme koulupäi­

vän tukkeja Saralinnan mäeltä läpi kirkonkylän pääraittia myöten ran­

taan ja edelleen Tyvelänniemeen.

Jaakon hevonen oli varsin hidas­

liikkeinen. Kirkkoherra istui kans­

samme tukkikuorm an päällä ja nosti kaikille kyläläisille kohteli­

aasti hattua. Meitä poikia tilanne vähän huvitti. Eipä vastaan tule­

vat kyläläisetkään kovin totisia ol­

leet.

Koulukyydityksiä yksityiseen oppikouluun ei ollut järjestetty ny­

kyiseen tapaan. Kukin kulki om il­

la kyydeillään. Luokallamme oli pari oppilasta: Hakosen Eila ja

Rahkolan Jouko Saraveden takaa Kuhaniem eltä. Keväällä jäiden heiketessä Saraveden yli oli käy­

tännöllisesti katsoen enää kapea, vahvemmaksi jäätynyt hevostie.

Tätä “lankkua” myöten koululaiset tulivat perakanaa järven yli. Opet­

taja oli eräänä aamuna seurannut kauhuissaan tapahtumaa ja piti tuntien alussa puhuttelun. Ilmoitti näille kulkijoille, että ellei turvalli­

sempaa reittiä löydy, huomenna ei saa tulla kouluun.

Niin opiskeltiin pappilan kodik­

kaassa ilmapiirissä ensimmäinen lukuvuosi ja vielä alkuun toistakin.

Seuraava vuosiluokka sai aloitus- paikakseen Ylä-Vuojärven tuvan nykyisen kirjaston paikalla. Uuteen kouluun pääsimme muuttamaan jo toisen lukuvuoden aikana. Uuden koulun v ih k iä is iä v ie te ttiin 19.4.1953. Juhlaohjelmaa harjoitel­

tiin ahkerasti. Minutkin määrättiin kuoroon. Kuoron kenraaliharjoitus­

ta oli tullut rehtori Armas Salmen­

kivi kuuntelemaan. Salin perällä hän kuunteli kanttori Jussilan johtamaa lauluamme. Kun lopetimme, hän tuli ja sanoi, että hyvinhän se me­

nee, mutta ota sinä, Tapani, vain hyvin varovasti. Tätä neuvoa olen koettanut elämässä muistaa, kun laulusta on ollut kysymys.

K otiseutulehti 90

Laukaan Joulu 2001

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pekka Alestalo , dosentti, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos, Aalto-yliopisto Sirkka-Liisa Eriksson , dosentti, Matematiikan ja tilastotieteen osasto, Helsingin yliopisto

Medicin tekijät Eeva-Liisa Aatola, Rosa Venäläinen, Katri Larmo, Tiina Heino, Ulla Neuvonen ja Pasi Keski-Nisula Terkosta sekä Peter Nyberg Kustannus Oy Duodecimista

Joskus mukana on ollut kirjaston entisiä työntekijöitä, joita Liisa on kutsunut

Ylioppilaskunnan kirjastossa myös Liisa oli harjoitellut viisi kuukautta vuosina 1966-1967 ennen siirtymistään teologisen tiedekunnan kirjastoon.. Uskontotieteen laitoksen

Puheen jälkeen Heli muisti mitalein ja halauksin Anneli Partasta, Eeva-Liisa Viitalaa ja Pirjo Korhosta pitkäjänteisestä ja ansiokkaasta työstä Viikin tiedekirjaston

Toimikunta 1989 vasemmalta Helga Puustinen, Juhani Kemppi, Liisa Rintamäki, Teuvo Kalso, Seppo Lindroos, Erkki Jantunen, Eila Kuivanen, Anja Malm, Paavo Sihvonen, Jukka Kärnä,

Saa- maansa arvostusta kuvaa se, että Eeva-Liisa esiteltiin kuningatar Fabiolalle joka suoritti näyttelyn avauksen. - Belgiassa on kaksi nypläyskoulua, joissa nuorille

Teoksissa Nanna, Luokan ikävin tyttö ja Ulla, peikkotyttö koulukiusattuja ovat kertomusten päähenkilöt Nanna, Liisa ja Ulla, joiden näkö- kulmista kiusaamista